Labor court dismisses strike action claims where collective agreement terms are ambiguous and employer acted within reasonable interpretation.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claims for damages against the employer and the employers' association regarding a strike action. The union argued that a clause in a settlement agreement requiring waiver of all legal actions was too broad, while the employer contended the clause was ambiguous and did not cover specific procedural steps taken. The court ruled that the agreement's language was open to interpretation and the employer's conduct did not constitute a breach of the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 7 of the Collective Agreements Act; Section 9 of the Collective Agreements Act: Where a collective agreement contains ambiguous terms regarding the waiver of legal actions, the employer is not liable for breach if their conduct falls within a reasonable interpretation of the agreement's scope.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kolmen työnseisauksen sarja oli päätetty hyväksymällä piirisovittelijan tekemä sovintoehdotus. Sopimuksessa oli lauseke, joka koski työtaistelutoimenpiteisiin liittyvistä oikeudellisista toimenpiteistä luopumista. Lausekkeen sanamuotoa oli työnantajapuolen esityksestä muotoiltu siinä tarkoituksessa, että ensimmäinen työnseisaus jäisi sen ulkopuolelle.
Kun työntekijäpuolen huomiota ei ollut erikseen kiinnitetty sopimusmääräyksellä tavoiteltuihin, työmarkkinakäytännössä epätavallisiin rajoituksiin, työntekijäpuoli oli voinut perustellusti ymmärtää sopimuksella luovutun kaikista työnseisauksiin liittyvistä oikeudellisista toimista. Tähän käsitykseen oli voinut johtaa myös määräyksen moniselitteiseksi jäänyt sanamuoto.
Jättäessään luopumatta pääluottamusmiestä koskevasta, ensimmäiseen työnseisaukseen liittyvästä tutkintapyynnöstä yhtiö oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden yhtiö ei kuitenkaan ollut rikkonut työehtosopimusta tieten eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 37
KANTAJA
Ammattiliitto Suora ry, Helsinki
VASTAAJAT
Työnantajaliitto Allianssi TLA ry, Helsinki
Falck Cash Services Oy, Helsinki
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 11.4.2003
Pääkäsittely 28.4.2003
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Muun ohella Falck Cash Services Oy:n Vantaan yksikössä työskentelevien Ammattiliitto Suora ry:n jäsenten työnseisauksen lopettamiseksi ovat Ammattiliitto Suora ry ja Työnantajaliitto Allianssi TLA ry hyväksyneet 19.12.2002 piirisovittelija Esa Lonkan tekemän sovintoehdotuksen, johon sisältyy muun ohella seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Ammattiliitto Suora ry:n ja Työnantajaliitto Allianssi TLA ry:n välisen työriidan ratkaisemiseksi ja Securitas Arvokuljetus Oy:n Vantaan ja Kouvolan yksiköissä ja Falck Cash Services Oy:n Vantaan yksikössä työskentelevien Ammattiliitto Suora ry:n jäsenten 10.12.2002 kello 11.00 alkaneen työnseisauksen lopettamiseksi teen seuraavan SOVINTOEHDOTUKSEN
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5 § Työriidan osapuolet luopuvat kaikista tähän työnseisaukseen liittyvistä toisiinsa kohdistuneista oikeustoimista.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Ammattiliitto Suora on vaatinut, että työtuomioistuin
tuomitsee Falck Cash Services Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon,
tuomitsee Työnantajaliitto Allianssi TLA ry:n työehtosopimuslain 9 §:n tarkoittamaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä ja
velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
Perusteet
Ammattiliitto Suora ja Työnantajaliitto TLA ovat 19.12.2002 hyväksymässään lakon lopettamissopimuksessa sitoutuneet siihen, että kaikista osallisten ja niiden jäsenten väliseen työriitaan liittyvissä oikeustoimista luovutaan. Määräyksestä huolimatta vastaajaliiton jäsenyritys Falck Cash Services Oy on kieltäytynyt peruuttamasta pääluottamusmies A:sta tekemäänsä tutkintapyyntöä, joka koskee väitettyä työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä. Työnantajaliitto Allianssi TLA on puolestaan ilmoittanut tukevansa jäsenyrityksensä menettelyä.
Työntekijä- ja työnantajaliitto neuvottelivat syksyllä 2002 rahankäsittelypalvelualaa koskevasta työehtosopimuksesta. Osapuolten väliset neuvottelut kariutuivat ja seurauksena oli kolmeosaisen työnseisauksen aloittaminen "toimintapäivällä" 11.11.2002. Työnseisauksen tämä osa päättyi seuraavana päivänä ja 28.11.2002 alkoi työnseisauksen toinen vaihe, joka päättyi 9.12.2002. Työnseisauksen kolmas vaihe alkoi 10.12.2002 päättyen lakon lopettamissopimuksen hyväksymiseen 19.12.2002. Lakon lopettamissopimusta on tulkittava oikeuskäytännön mukaan laajasti, kun tapahtumilla on ollut asiallinen ja ajallinen yhteys sovittelijan myötävaikutuksella tehtyyn sovintoon.
Työnseisauksen piiriin kuului kaksi yritystä, joista toinen oli Falck Cash Services Oy (Vantaan yksikkö). Työnseisaukseen liittyen yritykset tekivät 30.11.2002 tutkintapyynnöt lakkoon osallistuneiden toimihenkilöiden valitsemista pääluottamusmiehistä, Falck Cash Services Oy:n osalta A:sta. Yritykset katsoivat pääluottamusmiesten laiminlyöneen työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden työnseisauksen toimeenpanossa. Huolimatta sovintoehdotuksen hyväksymisestä vastaajayritys jatkoi lakkoon osallistuneiden toimihenkilöiden painostamista kieltäytyen luopumasta A:ta koskevasta tutkintapyynnöstä.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Työnantajaliitto Allianssi TLA ry ja Falck Cash Services Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Työntekijäpuoli oli toimeenpannut kolme erillistä lakkoa. Piirisovittelija Esa Lonkan sovintoehdotus on tehty työriidan ratkaisemiseksi ja "Ammattiliitto Suora ry:n jäsenten 10.12.2002 kello 11.00 alkaneen työnseisauksen lopettamiseksi". Sovintoehdotuksen 5. kohdan mukaisesti "työriidan osapuolet luopuvat kaikista tähän työnseisaukseen liittyvistä toisiinsa kohdistuneista oikeustoimista".
Osapuolet ilmoittivat hyväksyvänsä sovittelijan laatiman ja allekirjoittaman sovintoehdotuksen. Piirisovittelijan tekemä lakon lopettamissopimus koskee sovintoehdotuksen sanamuodonkin mukaisesti yksiselitteisesti vain sopimuksessa mainittua työnseisausta, ei mitään muita työnseisauksia. Myös työnantajaliiton ja piirisovittelijan välillä käydyissä keskusteluissa todettiin työnantajaliiton toimesta nimenomaisesti, että oikeustoimet perutaan vain tämän 10.12.2002 kello 11.00 alkaneen lakon, ei edellisen lakon osalta.
Yrityksen A:sta tekemä tutkintapyyntö ei koske 10.12.2002 kello 11.00 alkanutta työnseisausta, joten se ei kuulu tehdyn sovinnon piiriin. Näin ollen yritys ei ole rikkonut sopimusta eikä työnantajaliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, ja kanne on hylättävä perusteettomana.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tausta ja erimielisyys
Ammattiliitto Suora, Työnantajaliitto Allianssi sekä muun muassa Falck Cash Services Oy olivat käyneet syksyllä 2002 neuvotteluja yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta. Työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi työntekijäliitto oli järjestänyt marras- ja joulukuussa kolme erillistä työnseisausta, ensimmäisen 11.11., toisen 28.11. - 9.12. ja kolmannen 10.12. - 19.12.2002.
Piirisovittelija oli 18.12.2002 tehnyt sovintoesityksen viimeisen työnseisauksen lopettamiseksi. Osapuolet hyväksyivät sopimuksen 19.12.2002. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, sovelletaanko lakon lopettamissopimuksen kohtaa "työriidan osapuolet luopuvat kaikista tähän työnseisaukseen liittyvistä toisiinsa kohdistuneista oikeustoimista" tutkintapyyntöön, jonka yhtiö on tehnyt pääluottamusmies A:n osallistumisesta 11.11.2002 järjestettyyn toimintapäivään. Vastaajan mukaan sovintoesityksen kirjauksella oli luovuttu ainoastaan 28.11. ja 10.12.2002 alkaneisiin työnseisauksiin liittyvistä toimenpiteistä.
Asiassa esitetty selvitys
Asiasta käydyistä sovintoneuvotteluista, sovintoehdotuksen sisällöstä ja osapuolten tarkoituksesta on kuultu työtuomioistuimessa Ammattiliitto Suoran asiamiestä B:tä, puheenjohtaja C:tä, luottamusmies A:ta sekä Työnantajaliitto Allianssin toimitusjohtajaa D:tä ja lakimies E:tä.
B:n mukaan työntekijäliitto oli syksyllä 2002 päätynyt työnseisausten järjestämiseen vauhdittaakseen neuvotteluja, joissa liiton tavoitteena oli päästä arvokuljetusalalla solmittavan työehtosopimuksen sopijapuoleksi. Työntekijäliitto toteutti kolmen lyhyen työnseisauksen sarjan pyrkien näin välttämään tarpeettomia vahinkoja.
A on kertonut, että Falck Cash Services Oy ei ole peruuttanut häntä vastaan tehtyä tutkintapyyntöä, joka liittyi 11.11.2002 järjestettyyn toimintapäivään. Yhtiön A:sta tekemä tutkintapyyntö sisältää rangaistusvaatimuksen ohella 38.580 euron suuruisen vahingonkorvausvaateen. Viimeisessä sovittelutilaisuudessa mukana olleen A:n käsityksen mukaan lakon lopettamissopimuksessa oikeustoimista luopumisella oli tarkoitettu kaikkia työtaistelutoimenpiteitä 11.11.2002 järjestetty toimintapäivä mukaan lukien.
E on kertonut osallistuneensa lakon lopettamista koskevaan neuvotteluun 19.12.2002. E oli tehnyt muistiinpanoja piirisovittelijan ja työnantajapuolen välisistä neuvotteluista. E:n muistiinpanojen mukaan oikeustoimet peruttiin työnantajapuolen esityksen mukaisesti vain 10.12.2002 alkaneen lakon osalta, ei sen sijaan edellisen lakon osalta. Edellisellä lakolla todistaja selitti tarkoitetun ainakin toimintapäivää. Osapuolten tiedossa oli tutkintapyynnöt luottamushenkilöistä, ja koska näitä oikeustoimia haluttiin edelleen pitää vireillä, sovinto rajattiin koskemaan vain 10.12.2002 alkanutta työtaistelua. E:n käsityksen mukaan piirisovittelija ei ollut työnantajapuolen ja piirisovittelijan välisissä neuvotteluissa ainakaan vastustanut työnantajapuolen edellä kerrottua ja esittämää rajausta.
D oli toiminut työnantajapuolen neuvottelijana 19.12.2002 käydyissä lakon lopettamisneuvotteluissa. D oli tuonut piirisovittelijalle ilmi, että työnantajapuoli halusi rajata sovintosopimuksen vain 10.12.2002 alkaneeseen työtaisteluun. Työnantajapuolen esityksestä sopimuksen johtolausetta muutettiin aikaisemmasta ja epämääräisemmästä muodosta siten, että siihen lisättiin päivämäärä 10.12.2002, joka lukitsi koko sovintoesityksen koskemaan vain viimeistä meneillään ollutta työtaistelua. Tarkoituksena oli, ettei sopimuksen rajautumisesta voisi tulla kenellekään epäselvyyttä. Näin toimintapäivä 11.11.2002 ja siihen liittyvät oikeustoimet rajattiin sovintosopimuksen ulkopuolelle. Myös piirisovittelija oli hyväksynyt tämän työnantajapuolen tekemän sopimustekstin täsmennyksen. Kun sovintoesitys oli edennyt osapuolten yhteiseen neuvotteluun, yksityiskohtaista keskustelua ei enää käyty, vaan sopimus allekirjoitettiin. Työntekijäpuolen edustajat eivät myöskään esittäneet kysymyksiä sopimuksen rajauksesta.
D:n käsityksen mukaan sopimuksen 5 kohta voisi meneillään olleen työtaistelun lisäksi koskea enintään aikaisempaa työnseisausta, josta työnantajaliitolle oli tehty lakkovaroitus. Näin ollen sopimuksen piiriin kuului myös työntekijäpuolen tekemä työriitalain vastainen lakkoilmoituksen muuttaminen. Ylipäätänsä oikeustoimista luopumista tarkoittavaa lausumaa käytetään, vaikka mitään konkreettisia oikeustoimia ei edes olisi vireillä. Ammattiliitto Suora ei ollut tehnyt työnantajaliitolle lakkoilmoitusta 11.11.2002 järjestetystä toimintapäivästä. Tältä osin työnantajaliitto ei siten ole ollut työriidan osapuolena, eikä liitolla myöskään ole ollut valtuuksia luopua oikeustoimista. Kun piirisovittelija oli jälkeenpäin ottanut todistajaan yhteyttä ja pyytänyt harkitsemaan vielä vireillä olevan tutkintapyynnön peruuttamista, todistaja oli torjunut esityksen mutta luvannut yrittää toimia siten, että mahdollisesti esitettävät vahingonkorvausvaatimukset mitoitetaan tasoltaan symbolisiksi.
Arviointi ja johtopäätökset
Kanteen perusteena olevalla, osapuolten hyväksymällä sovintoehdotuksella on päätetty rahankäsittelyalan yrityksissä marras-joulukuussa 2002 järjestetyt työtaistelutoimenpiteet. Sovintoehdotuksen johdannon mukaan ehdotus on annettu viimeisen, 10.12.2002 alkaneen työnseisauksen lopettamiseksi. Sopimuksen 5 kohdan mukaan työriidan osapuolet luopuvat kaikista tähän työnseisaukseen liittyvistä toisiinsa kohdistuneista oikeustoimista.
Sovintoehdotuksen sanamuoto on todistaja D:n kertomuksen mukaan muokattu työnantajapuolen esitysten mukaiseksi keskusteluissa, joita oli käyty työnantajapuolen edustajien ja piirisovittelijan välillä. Tarkoituksena on ollut ennen muuta pitää voimassa ne tutkintapyynnöt, jotka oli tehty kahden pääluottamusmiehen osallistumisesta 11.11.2002 pidetyn toimintapäivän järjestämiseen. Sovitteluun osallistuneet työntekijäpuolen edustajat sitä vastoin ovat työtuomioistuimessa kertoneet ymmärtäneensä sovintoehdotuksen tarkoittaneen, että työnseisauksiin liittyvistä kaikista oikeustoimista luovutaan. Sovintoehdotuksen tekstistä ei ollut allekirjoitustilaisuudessa enemmälti keskusteltu. Työtuomioistuin toteaa, että osapuolet ovat sovintoehdotuksen hyväksyessään jääneet selvästi toisistaan poikkeaviin käsityksiin sovintoehdotuksen sisällöstä.
Sovintoehdotuksen johdanto ja 5 kohdan lausekkeen viittaus "tähän työnseisaukseen" tukevat vastaajien käsitystä, jonka mukaan sopimus ei koske 11.11.2002 järjestettyyn toimintapäivään liittyviä oikeustoimia. Toisaalta lausekkeessa käytetty aikamuoto samoin kuin "luopua" sana viittaavat jo vireille pantuihin oikeustoimiin. Tällaisia ovat olleet vain mainitun toimintapäivän johdosta tehdyt kaksi tutkintapyyntöä, joista sopijapuolet myös ovat olleet tietoisia. Näin ollen lausekkeen sanamuoto on tapahtumien kulku huomioon ottaen moniselitteinen. Kirjaimellisesti tulkittuna lauseke jäisi sisällöltään asiallisesti tyhjäksi, koska viimeisen työtaistelun johdosta ei ollut ryhdytty mihinkään oikeudellisiin toimenpiteisiin.
Vastaaja on toisaalta jutun pääkäsittelyssä esittänyt, että sovintoehdotuksen 5 kohdalla voitaisiin tarkoittaa myös sellaisista toimenpiteistä luopumista, jotka koskevat 1.12.2002 alkavaksi ilmoitettua, mutta ilmoituksen vastaisesti varhennettua työnseisausten sarjan toista vaihetta. Mihinkään oikeudellisiin toimenpiteisiin ei kuitenkaan tämänkään työnseisauksen johdosta ollut ryhdytty. Siten tulkinta poikkeaa sovintoehdotuksen sanamuodosta ainakin yhtä paljon kuin kantajan esittämä tulkinta, jota työtuomioistuimen mielestä ei voida tällä perusteella johdonmukaisesti sulkea pois. Vastaajan ilmoitus kuitenkin osoittaa, ettei myöskään työnantajapuolella ole katsottu aiheelliseksi tulkita määräystä tiukasti sen sanamuodon mukaan.
Pääkäsittelyssä kanne on työnantajapuolelta kiistetty myös sillä perusteella, ettei Työnantajaliitto Allianssi TLA:lla ole ollut sovintoneuvotteluissa valtuuksia luopua yksittäisen jäsenyrityksen puolesta toimenpiteistä, joihin yritys oli ryhtynyt siellä järjestetyn toimintapäivän johdosta. Työtuomioistuin ei pidä tätä käsitystä vakuuttavana ottaen huomioon sen, minkä laajuisina toimenpiteistä luopumista koskevat lausekkeet yleisesti muotoillaan lakon lopettamissopimuksissa. Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 1972:52 myös katsonut, että liittojen välillä tehdyssä lakon lopettamissopimuksessa oli voitu yksittäistä yritystä sitovasti sopia muun ohella asianomistajarikosta koskevasta, pääluottamusmieheen kohdistuneesta syyteilmoituksesta luopumisesta.
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Jättäessään luopumatta pääluottamusmies Ata koskevasta tutkintapyynnöstä Falck Cash Services Oy on edellä esitetyn mukaan menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Työehtosopimus on kuitenkin ollut tulkinnanvarainen, ja yhtiö on menetellyt asiassa työnantajaliiton omaksuman kannan mukaisesti. Siten yhtiön ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden myöskään Työnantajaliitto Allianssi TLA:n ei voida katsoa laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.
Oikeudenkäyntikulut
Vaikka Ammattiliitto Suoran hyvityssakkovaatimukset hylätään, niiden perusteeksi esitetty työehtosopimuksen tulkinta on todettu oikeaksi. Asia on siten ollut epäselvä, ja ammattiliitolla on ollut perusteltu aihe kanteen nostamiseen. Sen vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Lindahl, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.
Tuomio on yksimielinen.