Labor court dismisses union claim that employer failed to offer rehire to fired worker for similar tasks.

Irtisanomissuojasopimuksen mukaan työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella irtisanomalleen työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Yhtiö oli irtisanonut kahden laitosmiehen työsopimukset tuotannon oleellisen vähentymisen johdosta. Toisen työntekijän työsuhteen päätyttyä, mutta toisen työntekijän irtisanomisajan ollessa vielä voimassa yhtiö oli vakinaistanut määräaikaisen laitossähkömiehen työsuhteen.

Irtisanomissuojasopimuksen määräys takaisinottovelvollisuudesta tuli sovellettavaksi silloin, kun työsuhde oli jo päättynyt. Työntekijä, jonka työsuhde oli voimassa siinä vaiheessa, kun työnantaja palkkasi uuden työntekijän, ei ollut määräyksen soveltamispiirissä.

Toisen irtisanotun laitosmiehen osalta oli kysymys siitä, oliko laitossähkömies otettu samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita tämä laitosmies oli tehnyt.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 36

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Puusepänteollisuuden Liitto ry, Helsinki

Martela Oyj, Helsinki

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.3.2003

Pääkäsittely 14.4.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä allekirjoitetussa ja voimassa olevassa puusepänteollisuuden työehtosopimuksen liitteenä noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa (TT-SAK, voim. 1.6.2001) on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3. momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhön osoitukset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Martela Oyj on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n vastaisesti jättäessään tarjoamatta työtä irtisanomilleen ja työvoimatoimistossa edelleen työtä hakeville entisille työntekijöilleen A:lle ja B:lle 19 §:n tarkoittamassa määräajassa ja edelleen sen tarkoittamiin tehtäviin,

tuomitsee Martela Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Puusepänteollisuuden Liitto ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa vastaajat korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Martela Oyj käynnisti 18.9.2001 Kiteen tehtaan osalta yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut oleellisen tuotannon vähentymisen vuoksi. Tehdaspäällikkö C ilmoitti 1.10.2001 päätyneensä yhdeksän työntekijän irtisanomiseen. Irtisanottavien työntekijöiden nimet ilmoitettiin 8.10.2001. Viikon kuluessa irtisanomisista tehdaspäällikkö teki päätöksen maksaa irtisanotuille työntekijöille irtisanomisajan palkka kotiin ilman työntekovelvoitetta. Irtisanottuihin kuuluivat linjanhoitaja A ja kiinteistönhoitaja B, jotka molemmat työskentelivät tehtaan kunnossapito-osastolla. Kunnossapito-osastolla on korjaustyöt jaettu laitosmiesten ja laitossähkömiesten töihin.

Tehdaspäällikkö vakinaisti 1.1.2002 alkaen laitossähkömiesharjoittelija D:n työsuhteen. D oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa 4.6.2001 - 31.12.2001 ja työskennellyt koko ajan laitosmiehenä. Hän ei tehnyt laitossähkömiehen töitä ollessaan määräaikaisena eikä ole ollut perehdyttämiskoulutuksessa laitossähkömiehen tehtäviin. D:n työsuhteen vakinaistamisen yhteydessä tehdaspäällikkö ilmoitti työvoiman lisäystarpeen olevan sähköpuolen töissä ja palkkasi hänet laitossähkömieheksi. D työskenteli kuitenkin koko vuoden 2002 ajan laitosmiestehtävissä lukuun ottamatta yhtä lyhyttä kertaa, jolloin hän työskenteli sähkötöistä vastaavan laitossähkömiehen opastuksessa. D on ammatiltaan automaatioasentaja. Laitossähkömiehenä toimiminen vaatii pitkän perehdyttämisajan tuotantokoneisiin ja laitteisiin vanhemman laitossähkömiehen opastuksessa.

Tehdaspalvelun työnjohtaja ei esittänyt minkäänlaista perehdyttämissuunnitelmaa sähkötöistä vastaavalle laitossähkömiehelle, mikä yleensä Kiteen tehtaalla on ollut toimintatapana. Lisäksi työnantaja sijoitti D:n laitosmiestöiden kiertävään 2-vuorolistaan vuorotyöhön, mikä osaltaan osoittaa työnantajan suunnitelmia hänen sijoittumisestaan.

Vuoden 2001 joulukuussa yksi laitosmies jäi osa-aikaeläkkeelle, joka lisäsi tarvetta palkata laitosmiestöihin lisää työvoimaa. Vuoden vaihteessa 2001-2002 laitosmiestöissä työskenteli kolme työntekijä, joista yksi siis osa-aikaisena, ja laitossähkötöissä neljä työntekijää.

A:n työsuhde irtisanottiin 15.10.2001 päättymään kahden kuukauden irtisanomisajan kuluttua. A oli ollut yhtiön palveluksessa 7 vuotta 5 kuukautta. Hänet oli siirretty koneistusosastolta konelinjan hoitajan tehtävistä kunnossapito-osastolle laitosmiehen tehtäviin.

Kiinteistönhoitaja B:n työsuhde irtisanottiin 8.10.2001 päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen. B oli ollut yhtiön palveluksessa ennen irtisanomista 26 vuotta 4 kuukautta. Hän oli Kiteen tehtaan palveluksessa sen perustamisesta alkaen. Kunnossapito-osaston tehtäviin hänet siirrettiin varastonhoitajan tehtävistä, joita hän hoiti 19 vuotta. Kunnossapito-osastolla B oli noin yhden vuoden ennen irtisanomista. B toimi Kiteen tehtaan työsuojeluvaltuutettuna vuosina 1998 - 1999.

B:llä ja A:lla on ollut osaamista ja pätevyyttä hoitaa laitospuolella olleita tehtäviä, osittain lyhyen perehdyttämisen jälkeen. Perehdyttämistä tarvitsee myös ammattikoulutuksen saaneet työntekijät. Sekä B:llä että A:lla oli hyvin pitkä työkokemus Martela Oyj:n Kiteen tehtaan palveluksessa erilaisista töistä. D on tehnyt vakinaistamisen jälkeen laitosmiestehtäviä niin konekorjaus- kuin kiinteistöhuollon parissa, eikä ole voinut olla sähkömiehen töissä, koska perehdyttämiskoulutus on ollut suorittamatta.

Työnantaja on kiertänyt tarkoituksellisesti laitossähkömiehen nimikkeen verukkeella takaisinottovelvollisuuttaan B:n ja A:n osalta. Työnantaja on siten rikkonut irtisanomissuojasopimusta.

Liittojen väliset neuvottelut ovat päättyneet erimielisinä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuuden Liitto ja Martela Oyj ovat kiistäneet kanteen, vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kiteen tehtaan kunnossapito-osasto on organisoitu siten, että sille kuuluvat sekä mekaaniset että sähköiset kunnossapitotyöt. Kaikki osaston kunnossapitotyöntekijät tekevät niitä töitä, joihin he ovat kykeneviä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että sähkömiehet tekevät mekaanisen kunnossapidon töitä silloin, kun heillä ei ole sähkötöitä. Toisaalta muut kunnossapito-osaston työntekijät kuin sähkömiehet eivät saa tehdä sähkötöitä.

Toimistohuonekalujen menekin romahdettua jouduttiin koko yhtiössä ja myös Kiteen tehtaalla vähentämään työntekijöitä. Kunnossapito-osastolta irtisanottiin lokakuussa 2001 B ja A, jotka olivat mekaanista kunnossapitoa osaavia työntekijöitä. Heillä ei ollut kokemusta sähkötöistä eikä myöskään viranomaisten edellyttämää koulutusta ja pätevyyttä sähkötöiden tekemiseen.

Lisääntyneiden sähkötöiden vuoksi alkukesästä 2001 otettiin määräaikaiseen työsuhteeseen automaatioasentajaksi valmistunut D, joka oli ollut jo edellisenä kesänä harjoittelijana tehtaalla. Sähkötöiden jatkuva lisääntyminen katsottiin pysyväksi, minkä vuoksi D:n työsuhde muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi vuoden 2002 alusta. D:n työsuhde päättyi kuitenkin elokuun 2002 lopussa, kun D lähti opiskelemaan insinööriksi.

D:n tullessa kunnossapito-osastolle oli eräs toinen sähkömies saamassa lisäkoulutusta vastaavan sähköasentajan työparina. Tämän vuoksi häntä ei heti voitu laittaa varsinaiseen koulutuspaikkaan, vaan hän työskenteli toisessa vuorossa olevassa ryhmässä, jossa oli vanhempia laitossähkömiehiä. D osallistui sähkötöihin näiden sähkömiesten kanssa ja sai siinä kokemusta ja koulutusta työpaikan sähkötöistä muiden kunnossapitotöiden ohessa.

D otettiin työsuhteeseen sillä perusteella, että hänellä oli automaatioasentajan koulutus ja siten oikeus tehdä tehtaan kunnossapitotöissä eteentulevia sähkötöitä. Näihin töihin B:llä ja A:lla ei ollut muodollistakaan pätevyyttä, joten he eivät voineet tulla kysymykseen. D:tä ei otettu samoihin tai samankaltaisiin töihin, joita B ja A olivat tehneet.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n mukaan työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella irtisanomalleen työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Martela Oyj oli kanteessa kerrotuin tavoin irtisanonut A:n ja B:n työsopimukset tuotannon oleellisen vähentymisen johdosta. A ja B ovat kanteen mukaan olleet työnhakijoita vuoden 2002 alussa yhtiön palkatessa laitossähkömiesharjoittelijaksi toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen siihen saakka määräaikaisena laitossähkömiesharjoittelijana työskennelleen D:n.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Martela Oyj menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti jättäessään tarjoamatta A:lle ja B:lle työtä, jota D on otettu tekemään. Kanteen mukaan D on tosiasiallisesti palkattu tekemään laitosmiehen tehtäviä, joita myös B ja A olisivat kyenneet tekemään.

Laitosmiesten ja laitossähkömiesten työtehtävät

Työtuomioistuimelle on esitetty Martela Oyj:n Kiteen tehtaalla laaditut laitossähkömiehen ja laitosmiehen tehtävänkuvaukset. Niiden mukaan laitossähkömies suorittaa koneiden, laitteiden ja kiinteistön sähköiset huolto-, korjaus ja muutostyöt sekä tuotannon tarvitsemat kone- ja laiteasennusten sähkötyöt lupien rajoissa, ylläpitää sähkövaraosavarastoa ja osallistuu noin 30 prosentin osuudella laitosmiestöihin. Laitosmies vastaavasti suorittaa koneiden ja laitteiden mekaanista huolto- ja korjaustyötä, kiinteistön ylläpitoa ja huoltokorjausta, tuotannon tarvitsemia laiteasennuksia sekä apu- ja lisälaitteiden valmistamista ja muutostöitä.

Työtuomioistuimessa on tehtaan olosuhteista ja työjärjestelyistä kuultu todistajina tehdaspäällikkö C:tä, pääluottamusmies, puuseppä E:tä, laitossähkömies F:ää ja teroittaja G:tä.

Esitetyn selvityksen mukaan B oli työskennellyt kunnossapito-osastolla kiinteistönhoitajana noin vuoden ennen irtisanomista. Hänen tehtäviinsä oli kuulunut muun muassa lumitöitä, ovien aukaisemista, pihojen siistimistä, nurmikoiden leikkaamista ja tehtaalla tarvittavia posti- ja kauppa-ajoja. B oli myös opetellut kunnossapitovaraston valvontaa. Ennen kunnossapito-osastolle siirtymistä B oli työskennellyt tuotannon puolella varastonhoitajana. A puolestaan oli työskennellyt tuotantolinjan hoitajana, mutta siirtynyt laitosmieheksi, kun tuotantopuolelta oli automatisoinnin seurauksena vähennetty työvoimaa. Kunnossapito-osastolla A:n työtehtäviin olivat kuuluneet erilaiset mekaanisen kunnossapidon korjaustyöt.

C:n kertoman mukaan tehtaalla on viimeisen kolmen vuoden aikana tehty mittavia investointeja, joiden seurauksena automaatioaste on noussut kokonaan uudelle tasolle. Koneiden sähköinen korjaaminen on lisääntynyt oleellisesti, koska uudet laitteet ovat entistä automaattisempia tietokoneohjattuja koneita. Kun vuonna 1995 tehtaalla oli neljä tietokoneohjattua konetta, niin vuonna 2001 niitä oli todistajan mukaan 18. Niiden korjaaminen vaatii korkeatasoista ammattitaitoa. D oli saanut sähköasentajan ja teollisuussähköasentajan koulutuksen, mikä oli juuri sopiva koulutus laitossähköasentajaksi. Tavallinen talonrakennusalan sähköasentajan koulutus ei olisi ollut siihen riittävä. C:n mukaan kolmivuotisen ammattikoulun käynyttä automaatioasentajaa ei yhtiössä enää laiteta koulun penkille, vaan hänet otetaan tekemään työtä. Opastusta työpaikan oloihin ja perehdyttämistä eri koneille tällaiselle työntekijälle annetaan paikan päällä.

D oli vuoden 2001 puolella työskennellyt työparina laitosmiehen kanssa. Tuossa vaiheessa hän oli perehtynyt koneiden mekaaniseen toimintaan. Samalla hän oli voinut osallistua myös sellaisiin tehtäviin, joissa on tarvittu sähköistä asentamista. F:n kertoman mukaan hän oli tammi- helmikuussa 2002 opastanut D:tä talon sähköjärjestelmään ja kiinteistön ja koneiden sähkökuviin yhteensä 43 tunnin ajan. Lisäksi D oli työskennellyt F:n mukana työvuorossa tekemässä sähkötöitä ja laitosmiesten tekemiä remontteja. F:n mukaan D oli tehnyt lähinnä laitosmiehen tehtäviä, koska osa-aikaeläkkeelle siirtymisen johdosta laitosmiesten määrässä oli ollut vajausta ja toisaalta työaikamuutosten johdosta laitossähkömiehille ylityörasitusta aiheuttaneet viikonloppupäivystykset olivat jääneet pois.

Arviointi ja johtopäätökset

A:n työsuhde oli päättynyt 15.12.2001 ja siten ennen D:n palkkaamista vakituiseen työsuhteeseen. Asiassa on riidatonta, että A olisi ammattitaitonsa puolesta kyennyt tekemään laitosmiehen tehtäviä. Hänellä ei sen sijaan ole ollut pätevyyttä tehdä laitossähkömiehelle kuuluvia sähkötöitä.

Työantaja on palkannut D:n laitossähkömiesharjoittelijaksi ja samalla harjaantumaan laitossähkömieheksi. Työskentely laitossähkömiehenä on edellyttänyt sekä mekaanisen että sähköpuolen kunnossapitotehtävien hallitsemista. Esitetty selvitys osoittaa, että D:tä on myös perehdytetty tehtaalla sekä mekaaniseen että sähköiseen kunnossapitoon ja että hän tosiasiallisesti on tehnyt myös sähkötöitä.

A:n työtehtävistä edellä lausuttu huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että D olisi otettu irtisanomissuojasopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuihin samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joista A oli irtisanottu syksyllä 2001. Martela Oyj ei ole siten rikkonut irtisanomissuojasopimusta jättäessään tarjoamatta A:lle kyseisiä tehtäviä.

Kun Martela Oyj:n ei ole näytetty rikkoneen irtisanomissuojasopimusta, myöskään Puusepänteollisuuden Liitto ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Puu- ja erityisalojen liitto on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton ja Martela Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen korvauksen määräksi 600 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Puu- ja erityisalojen liitto ry velvoitetaan korvaamaan Puusepänteollisuuden Liitto ry:n ja Martela Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Arko, Rekola, Leivo ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Tuomio on yksimielinen.