Labor court orders employer to pay severance damages for wrongful dismissal despite prior alcohol warnings.

Työntekijälle oli annettu alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla olemisesta kirjallinen huomautus, minkä ohella työntekijä oli suostunut hoitoonohjaukseen. Tämän jälkeen työntekijällä ei ollut selvitetty olleen työskentelyyn vaikuttavaa alkoholin käyttöä noin puoleentoista vuoteen. Hoitoonohjaus oli sanottuna aikana päättynyt ja huomautuksen mukainen vuoden määräaika kulunut umpeen.

Kun työntekijä sitten oli uudestaan saapunut työhön alkoholin vaikutuksen alaisena, rikkomusta oli pidettävä lähinnä yksittäisenä tapauksena, joka ei vaarantanut yrityksen intressejä merkittävästi tai esimerkiksi henkilöturvallisuutta työpaikalla. Työntekijän yli 30 vuotta kestänyt työsuhde huomioon ottaen aikaisemmille tapauksille ei ollut perustellusti voitu antaa sanottavaa merkitystä, kun työntekijän työsopimuksen päättämistä oli harkittu. Näyttämättä oli jäänyt, että yhtiöllä olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty erittäin painava syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen tai edes asiallinen ja painava peruste sen irtisanomiseen. Työnantaja velvoitettu maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 31

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry, Helsinki

KUULTAVA

Abloy Oy, Joensuu

ASIA

Työsopimuksen päättäminen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.2.2003

Pääkäsittely 1.4.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 19.12.2000 solmitun metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan keskituntiansion mukaan ja irtisanomisajalta menetetyn vuosilomakorvauksen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

6 §

Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Purkamisen perusteet

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

13 §

Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (6 ja 10 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (6 §)

Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuksen 3 §:n 1 kappaleen mukaisesti.

Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Abloy Oy:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa vastaavana korvauksena irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n nojalla kuudelta kuukaudelta 8 395,94 euroa laillisine korkoineen 12.3.2002 lukien,

velvoittaa Abloy Oy:n maksamaan A:lle lomakorvausta irtisanomisajalta lomapalkkasopimuksen perusteella 951,54 euroa laillisine korkoineen 12.3.2002 lukien,

velvoittaa Abloy Oy:n maksamaan korvausta työsuhteen työehtosopimuksen vastaisesta päättämisestä irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla 20 kuukauden palkkaa vastaavat 29 735,63 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 5.11.2002 lukien, ja

velvoittaa Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Abloy Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A oli työskennellyt toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa Abloy Oy:n palveluksessa Joensuun tehtaalla 24.8.1971 alkaen. Työnantaja oli purkanut hänen työsopimuksensa 12.3.2002. Työsopimuksen purkuperusteeksi oli ilmoitettu, että A oli alkoholin vaikutuksen alaisena työmaalla 11.3.2002. Työsopimusta päättäessään työnantaja oli vedonnut myös päihdeongelmien käsittelyä yhtiössä koskevaan toimintaohjeeseen.

Työsopimuksen purkamisen taustalla oli lisäksi ollut 28.8.2000 sattunut tapahtuma, jolloin A:n oli todettu olleen alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla. Häntä oli tuolloin puhallutettu ja alkometri oli osoittanut 1,4 promillen lukemaa. A oli saanut kirjallisen huomautuksen, jonka oli ilmoitettu olevan voimassa yhden vuoden 29.8.2000 alkaen. Tapahtumaa oli seurannut vapaaehtoinen hoitoonohjautuminen A-klinikalle ja moitteeton noin puolitoista vuotta kestänyt työskentely aina 11.3.2002 saakka. Hoitoonohjaus ja hoitosuunnitelma olivat koskeneet ajanjaksoa 8.9.2000 - 9.3.2001. Asiassa oli otettava lisäksi huomioon A:n poikkeuksellisen pitkä, yli 30 vuotta kestänyt työsuhde. Työsopimuksen purkamista oli kokonaisarvostelu huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana. Työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti purkaessaan A:n työsopimuksen.

A työskenteli yhtiön Joensuun tehtaalla lukkojen kokoonpanotyössä. Työ oli sellaista, ettei hän ollut millään tavalla vaarantanut sen enempää omaa kuin muidenkaan työntekijöiden työturvallisuutta. Näin ollen oli otettava huomioon, että kyseessä oli ollut korkeintaan kertaluontoinen krapulatila, joka ei missään tapauksessa ollut oikeuttanut työnantajaa purkamaan työsopimusta. Työnantajalla ei ollut ollut sen enempää purku- kuin irtisanomisperustettakaan. Yhtiön menettely A:n tapauksessa ei ollut myöskään sopusoinnussa yhtiön vastaavanlaisissa tapauksissa noudattaman käytännön kanssa.

A:lle maksettuja työttömyyspäivärahoja vähennettäessä tulisi ottaa huomioon, että tuntuva osa korvauksesta on aineetonta korvausta työnantajan kohtuuttomasta menettelystä työsuhdetta päätettäessä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vastauksessaan, johon Abloy Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Abloy Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli saanut kirjallisen huomautuksen alkoholin vaikutuksen alaisena esiintymisestä työpaikalla 28.8.2000. Hoitoonohjauksen aloittamisen yhteydessä 8.9.2000 A:lle oli ilmoitettu, että mikäli hän vielä esiintyisi työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena, työsuhde purettaisiin päättymään välittömästi. Yhtiö oli purkanut A:n työsopimuksen, koska A oli ollut alkoholin vaikutuksen alaisena työssä 11.3.2002. Työnantajalla oli ollut irtisanomissuojasopimuksen mukainen erittäin painava syy purkaa hänen työsopimuksensa.

A:lla oli vakava alkoholiongelma. Hän oli suostunut hoitoonohjaukseen. Ensimmäisessä tapaamisessa A-klinikalla 8.9.2000 paikalla olivat olleet A, hänen esimiehensä sekä työterveyshoitaja. Tässä tapaamisessa A:lle oli kerrottu työnantajan toimesta, että mikäli alkoholin käyttö työpaikalla tai siellä päihtyneenä esiintyminen tulisi vielä toistumaan, siitä olisi seuraamuksena työsuhteen välitön purkaminen. Tämän hän oli ymmärtänyt ja täysin hyväksynyt tilanteessa. A:n hoitoonohjausjakso oli kestänyt 9.3.2001 asti.

A:n esimies oli jälleen 11.3.2002 havainnut hänen olevan päihteiden vaikutuksen alaisena työssä. A oli tuoksunut vahvasti alkoholille ja hänen kätensä olivat heiluneet siinä määrin, ettei työnteko ollut luonnistunut normaalisti. Työterveyshoitaja oli myös havainnut A:n olevan alkoholin vaikutuksen alainen. A oli itsekin myöntänyt, ettei hän ollut työkuntoinen. Työnantaja oli tuolloin poistanut A:n työpaikalta sekä purkanut hänen työsopimuksensa 12.3.2002.

Yhtiö oli laatinut esimiehien ja työntekijöiden käyttöön ohjeistuksen päihdeongelmatapauksia varten. Ohjeistus ei ollut sillä tavoin sitova, ettei se mahdollistaisi tapauskohtaista harkintaa. Työnantaja ei ollut tarkoittanut rajata toimintaohjeellaan omia toimintamahdollisuuksiaan erilaisissa tilanteissa. Yhtiön toiminta-ohjeistuksen mukaan jos asianomainen henkilö todetaan päihdeongelmaiseksi, hänellä on mahdollisuus hakeutua hoitoon. Päihdeongelmaiseksi todetulla on näin ollen vaihtoehtona hoito tai työsuhteen purku.

Työnantajalta ei ollut voitu kohtuudella edellyttää A:n sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisaikaa. Lukkoihin, lukitsemisjärjestelmiin ja niihin liittyviin sarjoituksiin liittyi erityistä luottamusta ja virheettömyysvaatimusta toiminnassa. Yrityksen työntekijöiden oli oltava hyväkuntoisia ja luotettavia. A:ta oli kohdeltu tasapuolisesti samojen sääntöjen ja määräysten mukaan kuin yrityksen muitakin työntekijöitä.

Vanhassa työsopimuslaissa alkoholin käyttö työpaikalla työaikana ja päihtyneenä esiintyminen työpaikalla mainittiin nimenomaisena purkamisperusteena. Vaikka uudessa työsopimuslaissa ei ollut tässä nimenomaista mainintaa, oli oikeustila yhä sama. Työnantajalla oli ollut erityisen painava syy A:n työsopimuksen purkamiseen tilanne ja tapahtuneen taustat huomioiden. Mikäli työtuomioistuin katsoisi, että työnantajalla ei olisi ollut työsopimuksen purkuoikeutta tapauksessa, oli työnantajalla ollut joka tapauksessa asiallinen ja painava syy irtisanoa hänen työsopimuksensa 12.3.2002.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt Abloy Oy:n palveluksessa Joensuun tehtaalla metallikalustelukkojen kokoajana 24.8.1971 alkaen.

A:n esimies on 12.7.2000 ottanut hänet kahdenkeskiseen puhutteluun alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla olemisesta 10.7.2000. Yhtiö on 29.8.2000 antanut A:lle kirjallisen huomautuksen päihteiden vaikutuksen alaisena olemisesta työpaikalla 28.8.2000 ilmoittaen samalla huomautuksen olevan voimassa yhden vuoden 29.8.2000 alkaen. A on 8.9.2000 solminut Joensuun A-klinikalla päihdeongelmaisen hoitosopimuksen, joka on sisältänyt hoitosuunnitelman 8.9.2000 ja 9.3.2001 väliselle ajalle.

Yhtiön työsuhdepäällikkö purki A:n työsopimuksen 12.3.2002 ilmoittaen syyksi, että A oli ollut alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla 11.3.2002. Lisäksi yhtiö vetosi päihdeongelmien käsittelyä yhtiössä koskevaan toimintaohjeeseen.

Työsopimuksen päättämisperusteet

Työtuomioistuimessa vastaajapuoli on vedonnut kaikkiin edellä mainittuihin seikkoihin, jotka ovat yhdessä muodostaneet A:n työsopimuksen purkuperusteen. Metallityöväen Liitto on katsonut, että yhtiön A:lle 29.8.2000 antama kirjallinen huomautus on ollut voimassa yhden vuoden, jota määräaikaa hänen vapaaehtoinen hoitoonohjautumisensa ei ollut pidentänyt kahteen vuoteen. A:lle annettu kirjallinen huomautus on siten hänen työsopimustaan purettaessa ollut vanhentunut. Purkamisen välittömänä syynä ollut esiintyminen työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole kokonaisuutena arvostellen ollut riittävä peruste A:n työsopimuksen päättämiseen. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on puolestaan lausunut, että työnantajalla on ollut työehtosopimuksessa edellytetty erittäin painava syy A:n työsopimuksen purkamiseen tai ainakin asiallinen ja painava syy irtisanoa hänen työsopimuksensa.

Työtuomioistuimessa on kuultu A:n työsopimuksen päättämiseen johtaneista tapahtumista todistajina Abloy Oy:n työsuhdepäällikkö B:tä, työnjohtaja C:tä ja työterveyshoitaja D:tä. Vastaavasti kantajapuolelta on kuultu todistajina työsuojeluvaltuutettu E:tä ja pääluottamusmies F:ää.

Työtuomioistuin on käsitellyt ja arvioinut A:n työsopimuksen päättämisen perusteita seuraavasti.

Puhuttelu ja huomautus vuonna 2000

C, joka on A:n lähin esimies, on kertonut havainneensa alkoholin hajusta aamulla 10.7.2000 työvuoron alkaessa A:n käyttäneen alkoholia. Hän on sen vuoksi ottanut A:n 12.7.2000 kahdenkeskiseen puhutteluun, jossa on käsitelty alkoholin käytön vaaroja ja seuraamuksia. Edelleen C on aamukierroksella 28.8.2000 havainnut A:n käsien vapinasta ja alkoholin hajusta A:n olleen alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla. Hänen humalatilansa oli todettu yhtiön työterveysasemalla alkometriin puhalluttamalla. Puhalluksen tuloksena oli havaittu A:n veren alkoholipitoisuuden olleen 1,4 promillea. C on poistanut A:n työpaikalta välittömästi ja antanut hänelle seuraavana päivänä 29.8.2000 kirjallisen huomautuksen, joka oli voimassa yhden vuoden.

D on kertonut ehdottaneensa 29.8.2000 A:lle hoitoonohjausta A-klinikalle, mihin A on suostunut. C on kertonut hoitoonohjauspalaverissa 8.9.2000 ilmoittaneensa A:lle, ettei alkoholin väärinkäyttö saanut toistua. Mitään aikarajaa ei tilaisuudessa kuitenkaan asetettu.

B on kertonut, että turvallisuusalan yrityksenä Abloy Oy ei hyväksynyt alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä lainkaan työaikana. Yhtiö on antanut koko henkilöstölleen vuosina 1999 - 2001 päihdekoulutuksen. Alkoholin käyttötapauksia lukuun ottamatta A:n työskentelyssä ei ollut moittimista. Samoin on työtuomioistuimessa kertonut työsuojeluvaltuutettu E. A:n työnä oli käsin tehtävä kalustelukkojen kokoonpano.

Työtuomioistuimelle on jätetty yhtiön päihdeongelmien käsittelyn toimintaohje. Sen mukaan henkilön syyllistyessä päihteiden väärinkäyttöön työpaikalla hänet on poistettava tehdasalueelta ja hänen palatessaan seuraavan kerran työkykyisenä työhön hänet otetaan esimiehen kanssa kahdenkeskiseen puhutteluun. Jos päihteiden väärinkäyttö työpaikalla uusiutuu vuoden kuluessa puhuttelusta on seurauksena esimiehen antama varoitus. Päihdeongelmaiseksi todetulla on vaihtoehtona hoito tai työsuhteen purku. Hoitoonohjauksesta sovittaessa tulee paikalla myös olla työntekijöiden edustajat. Jos päihteiden väärinkäyttö työpaikalla uusiutuu kahden vuoden aikana edellisestä kirjauksesta, on seurauksena työsuhteen välitön purkaminen.

Tapahtumat 11.3.2002

C on kertonut havainneensa A:n käsien vapinasta, horjuvasta kävelystä ja alkoholin hajusta hänen olleen humalassa työpaikalla aamulla 11.3.2002. Hänen humalatilaansa ei ollut voitu todeta työterveysaseman alkometrillä, koska se oli ollut tuolloin huollossa. C on poistanut A:n työpaikalta. D on tehnyt työterveysasemalla samankaltaiset havainnot A:n humalatilasta kuin C. Työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että A on mainittuna aamuna tullut työhön päihtyneenä.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

A on 10.7.2000 ollut työpaikalla päihtyneenä. Sen vuoksi työnantaja on ottanut A:n puhutteluun 12.7.2000. A on lisäksi 28.8.2000 ollut työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena. Tästä A:lle on annettu kirjallinen huomautus 29.8.2000, minkä ohella A on työterveyshoitajan suosituksesta hakeutunut A-klinikalle hoitoon.

Korvausvelvollisuus

Abloy Oy on päättäessään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrässä on muun ohella otettu huomioon A:n pitkäaikainen työskentely yhtiön palveluksessa ja oikeudenkäynnin aikana edelleen jatkunut A:n työttömyys. Korvausta on vähentänyt A:n itsensä työsopimuksen päättämiseen antama aihe. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin 12 kuukauden palkkaa vastaavat 17 840 euroa.

Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:ssä on viitattu työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan määräytyvään korvaukseen. Työtuomioistuin on 5.5.2003 antamassaan tuomiossa (R 60/02) tulkinnut vastaavan sisältöistä määräystä siten, että määräyksellä on viitattu työsopimuslain 12 luvun mukaiseen korvausjärjestelmään kokonaisuudessaan. Mainitun luvun 3 §:n mukaan on 2 §:n mukaan määrätystä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta.

A:lle on Metallityöväen työttömyyskassan selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisestä 12.3.2002 lukien tuomion antamiseen mennessä työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 11 009,26 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 17 840 eurosta on edellä todetun mukaisesti vähennettävä 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 8 256,95 euroa. Näin ollen A:lle maksettavaksi korvauksen määräksi jää 9 583,05 euroa. Abloy Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän eli 8 256,95 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Abloy Oy on lisäksi velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomisajan menetyksestä aiheutuneena vahinkona saamatta jääneen irtisanomisajan palkan ja lomakorvauksen irtisanomisajalta. Kanteessa esitettyjä määriä ei näiltä osin ole riitautettu.

Oikeudenkäyntikulut

Abloy Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut määrältään hyväksymällään 6 576,41 eurolla.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Abloy Oy:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa lomakorvauksineen yhteensä 9 347 euroa 48 senttiä korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen 12.3.2002 lukien.

Abloy Oy:n on maksettava A:lle korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä 9 583 euroa 5 senttiä korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen 5.11.2002 lukien.

Lisäksi Abloy Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle korvauksesta vähennetty määrä 8 256 euroa 95 senttiä.

Abloy Oy velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 6 576 eurolla 41 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, H.Rautiainen, Niskanen, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.