Labor court dismissed claim that full pay includes morning shift supplement during reserve training.

Asiassa oli kysymys reservin harjoitusten ajalta työntekijälle maksettavien täysien palkkaetujen käsitteen tulkinnasta.

Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että osapuolet olisivat määräyksestä sovittaessa tarkoittaneet sisällyttää aamutuntilisää työntekijälle reservin harjoitusten ajalta maksettavaan palkkaan. Määräyksen tulkinta ei ollut myöskään myöhemmässä soveltamiskäytännössä laajentunut sen alkuperäisestä ulottuvuudesta.

Työntekijällä ei ollut oikeutta aamutuntilisään reservin harjoitusten ajalta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 30

KANTAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Helsinki

VASTAAJA

Elintarviketeollisuusliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Vaasan & Vaasan Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.1.2003

Pääkäsittely 17.3.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 24.1.2001 allekirjoitetussa, 13.3.2000 - 28.2.2003 (2001 ja 2002 tehtyine muutoksineen) voimassa olevassa leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Vuoro-, aamu- ja iltatyölisä

Vuorotyötä tehtäessä maksetaan siihen osallistuville työntekijöille vuorotyö lisää tuntia kohti iltavuorossa 600 penniä/101 senttiä (1.3.2002 109 senttiä) ja yövuorossa muissa kuin leipomotyölain alaisissa töissä 1080 penniä/182 senttiä (1.3.2002), 225 senttiä).

Muussa kuin kolmivuorotyössä maksetaan aamulla ennen kello 6.00 tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje:

Työaikalain 33 §:n mukaan sunnuntaina tai muuna kirkollisen juhlapäivänä tehtävästä työstä on maksettava kaksinkertainen palkka. Työehtosopimuksen mukaisten edellytysten täyttyessä maksetaan sunnuntaina tehdystä työstä sunnuntaityökorvauksen lisäksi myös 100 %:n suuruinen aamutunti- tai yötyölisä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

23 § Eräät korvaukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Reservin harjoitukset

Työnantaja suorittaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta yhdessä valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 23 §:n 3 kohdan oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi sen, että kantajaliiton jäsenen A:n täysiin palkkaetuihin kertausharjoitusten ajalta 3.9. - 7.9.2001 on laskettava myös työvuorolistan mukaisilta 16,5 aamutunnilta tuleva työehtosopimuksen 11 §:n mukainen 100 %:lla korotettu palkka, ja

velvoittaa vastaajan ja kuultavan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kantajaliiton jäsen A on työsopimuslain mukaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa kuultavan palveluksessa Lahdessa. A oli reservin kertausharjoituksissa 3.9. - 7.9.2001 välisenä aikana.

Työvuorolistan mukaisesti A:n työaikaan olisi kertausharjoitusten aikana sisältynyt 16,5 aamutuntia, joista A:lle olisi työssä ollessa maksettu työehtosopimuksen 11 §:n nojalla 100 %:lla korotettu palkka. Tämä palkanosa on jätetty A:lle maksamatta ja hän on saanut reservin kertausharjoituksen ajalta palkan, joka vastaa 40 tunnin peruspalkkaa vähennettynä reserviläispalkalla.

Työehtosopimuksen 23 §:n 3 kohdan mukaan työntekijä on oikeutettu saamaan reservin kertausharjoitusten ajalta palkan, joka yhdessä valtion maksaman reserviläispalkan kanssa vastaa kyseiseltä ajalta työntekijälle muutoin maksettavia täysiä palkkaetuja. Täysillä palkkaeduilla tarkoitetaan kaikkia niitä palkkaetuja, jotka työntekijä olisi kyseisen kertausharjoituksen aikana ansainnut, mikäli häntä ei olisi kutsuttu kertausharjoituksiin. Työehtosopimusmääräyksellä on haluttu turvata työntekijän palkkaetujen pysyminen työntekoa vastaavalla tasolla myös kertausharjoitusten aikana.

Työehtosopimusmääräys on nykyisessä muodossaan ollut voimassa 21.5.1973 lähtien. Ensimmäisen kerran reservin harjoitusajan palkanmaksusta on ollut työehtosopimusmääräys 21.4.1972 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa, jonka 10 §:ssä todetaan: "Sovittiin, että reservin kertausharjoituksiin kutsutuille työntekijöille maksetaan kertausharjoituksen ajalta hänen palkkansa ja hänelle maksettavan reserviläispalkan erotus." Edellä mainittua työehtosopimuksenmääräystä tarkennettiin jo heti vuoden kuluttua "täyden palkkaedun" -käsitteellä.

Leipomoiden työehtosopimuksessa sairausajan palkkamääräykset ovat olleet jo 1960-luvun lopulta lähtien. Sairausajan palkkaan liittyvä täyden palkan käsite sisältää myös erilaiset lisät, mukaanlukien aamutuntilisän.

Täydet palkkaedut -käsitteen yleiskielistä merkitystä tukee lainsäädännössä ja oikeuskirjallisuudessa vakiintunut käsitteen työoikeudellinen sisältö. Täyden palkan käsite on esimerkiksi irtisanomistilanteissa vakiintuneesti määritelty sisältävän peruspalkan ja sen ohella maksettavat lisät kuten vuorotyölisät.

Työntekijäliitto on ohjeistanut siten, että aamutuntilisä sisältyy täyden palkkaedun käsitteeseen. Aamutuntilisä nostaa palkkaa noin 10 %:lla.

Asiassa on käyty liittojen väliset erimielisyysneuvottelut 25.1.2002, jotka ovat päättyneet erimielisinä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ja Vaasan & Vaasan Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista yhteisvastuullisesti laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Riidanalaista määräystä sen voimassaolon alusta lähtien on tulkittu ja toteutettu siten, että työnantaja maksaa valtion maksaman reserviläispalkan lisäksi työntekijälle sellaisen kuukausipalkan osan, että työntekijä saa siltä kuukaudelta, johon reservin harjoitukset sisältyvät, täyden normaalin kuukausipalkkansa suuruisen palkan.

Aamutuntilisää ei ole maksettu reservin harjoitusten ajalta, vaikka työntekijä työtuntijärjestelmän mukaisesti olisi niitä töissä ollessaan ansainnutkin. Tämä on ollut leipomoalan käytäntönä 30 vuotta ja näin on menetelty vastaajayhtiössä ja sen edeltäjissä koko määräyksen voimassaoloajan. Työntekijäliitto on ollut tietoinen vakiintuneesta tulkinnasta yhtä pitkän ajan eikä ole riitauttanut asiaa aiemmin.

Reservin harjoitusten ajalta maksettavaa palkkaa koskeva määräys on ensin ollut keskusjärjestöjen välinen suositus ja liitot ovat sittemmin ottaneet sen alakohtaisiin työehtosopimuksiinsa. Leipomotyöehtosopimuksen reservin harjoitusten ajan palkkaa koskeva määräys on neuvoteltu ja tullut sopimukseen entisen Liiketyönantajain Keskusliitto LTK ry:n aikana. Vuonna 1973 määräys on ollut LTK:n ja STK:n sopimuksissa saman sisältöisenä. Kaikissa sopimuksissa määräykset ovat pysyneet muuttumattomina. Määräyksen sanamuodon muuttuminenkaan ei ole vaikuttanut sen tulkintaan.

Leipomoala on vuoteen 1971 saakka ollut tuntipalkka-ala. Vuoden 1971 syksyllä se muuttui kuukausipalkka-alaksi ja sopimukseen otettiin kuukausipalkkataulukot. Vuonna 1972 leipomoalan sopimukseen tuli määräys kertausharjoitusten ajalta maksettavasta palkasta. Sanamuoto "hänen palkkansa ja reserviläispalkan erotus" muutettiin vuonna 1973 muotoon "yhdessä valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut". Vuonna 1973 käytyjen neuvottelujen tuloksena poistettiin aika- ja työkohtaisuuslisät ja työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotettiin. Siitä lähtien työntekijän täysi palkka on ollut aiemmasta aika- ja työkohtaisuuslisästä sekä kuukausipalkasta muotoutunut täysi palkka, mikä termi on otettu reserviläispalkkaa koskevaan määräykseen.

Aamutuntilisä on ollut työehtosopimuksessa olemassa jo siinä vaiheessa, kun reserviläispalkkamääräys on otettu työehtosopimukseen ja sitä muutettu. Aamutuntilisän huomioimista reservin kertausharjoituksiin osallistumisen ajalta maksettavassa palkassa ei kuitenkaan ole vaadittu.

Vuosina 1972 ja 1973 liittojen välillä on käyty keskusteluja vain siitä, otetaanko reserviläisajan palkasta huomioon kaikki päivät laskettaessa työnantajan maksettavaa osuutta, vai vain työpäiviin kohdistuva reserviläispalkan osuus eikä lainkaan haamutyötuntijärjestelmän mukaisiin vapaapäiviin kohdistuvaa reserviläispalkan osuutta. Vuoden 1973 työehtosopimusneuvotteluihin työntekijäliitto on tehnyt muun muassa muutosesityksen: "Valtion reserviläispalkkaan tulevaa täydennystä laskettaessa ei huomioida työtuntijärjestelmän mukaisesta vapaapäivästä valtion maksamaa palkkaa." Työntekijäliitto ei ole neuvotteluissa vaatinut aamutuntilisiä tai muitakaan erityisiä lisä otettavaksi huomioon reserviläispalkkaa laskettaessa vuonna 1973 tai myöhemminkään. Riidanalaisena kysymyksenä on ollut ainoastaan, mikä osuus reserviläispalkasta huomioidaan, kun lasketaan työnantajan maksettavaa palkan osuutta.

Asiaa on tarkasteltava edellä mainittuna kokonaisuutena eikä pelkästään sanamuotonsa mukaisesti. Mikäli aamutuntilisät olisi haluttu sisällyttää reservin harjoitusten ajalta maksettavaan palkkaan leipomoteollisuudessa, se olisi erikseen mainittu. Vuoden 1973 sopimuskumppaneiden tahtoa ei voi tulkita lainsäätäjän myöhemmin lain esitöihin kirjaamilla perusteella. Elintarvikealalla lakiperusteiset lisät kuten aamutuntilisä ja sunnuntaityölisä on jätetty tietoisesti täyden palkkakäsitteen ulkopuolelle. Laki ei velvoita vahvistamaan työvuorolistaa, jos työntekijä ei ole työssä. Käytännössä pienissä yrityksissä ei ole edes tarvetta vahvistaa työvuorolistaa.

Tuntipalkka-aloilla reserviläisajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan eikä siihen lasketa työehtosopimuksen 11 §:n mukaan aamutunteja. Aamutuntilisää koskevan määräyksen 11 §:n 2. kappaleen mukaan "muussa kuin kolmivuorotyössä maksetaan aamulla ennen kello 6.00 tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka". Työntekijälle maksetaan vain tosiasiassa tehdyistä työtunneista. Työtuntijärjestelmään, usein edes "haamujärjestelmään" ei merkitä työpäiviä reservin harjoituksiin kutsutuille.

Lainsäädännöstä tai lain esitöistä ei ole löydettävissä yhtenäistä ohjetta täyden palkan käsitteen sisällöksi, vaan ratkaisu on tehtävä tapauskohtaisesti.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Leipomotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 23 §:n 3 kohdan mukaan työnantaja suorittaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta yhdessä valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Asiassa on kysymys siitä, mitä tarkoitetaan edellä sanotun kohdan mukaisilla täysillä palkkaeduilla.

Kantajan käsityksen mukaan täysiin palkkaetuihin kuuluu työehtosopimuksen 11 §:n mukainen aamutuntilisä niiltä tunneilta, jotka työntekijä olisi tehnyt, jos hän olisi ollut töissä reservin harjoitusten aikana. Vastaajan ja kuultavan käsityksen mukaan aamutuntilisää ei ole kuulunut maksaa reservin harjoitusten ajalta.

Työehtosopimusmääräyksen syntyhistoria ja tarkoitus

Työehtosopimusneuvotteluista, osapuolten tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä on kuultu työtuomioistuimessa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n palkkasihteeriä B:tä, johtaja C:tä, Suomen Elintarviketeollisuusliiton osastopäällikköä D:tä ja toimialapäällikkö E:tä.

B on ollut mukana neuvottelemassa leipomoalan työehtosopimusta ainakin 1970-luvulta lukien. B:n mukaan täysillä palkkaeduilla on alusta pitäen tarkoitettu sitä, että työntekijä saa saman palkan kertausharjoitusten ajalta, kuin jos hän olisi ollut töissä. Täysiin palkkaetuihin kuuluvat kaikki mahdolliset olosuhdelisät mukaan lukien aamutuntilisä.

Vuonna 1973 reservin harjoituksia koskevaa työehtosopimuksen määräystä oli muutettu. B:n mukaan syynä tähän oli ollut epäselvyys seitsemän päivää kestävien reservin harjoitusten ja viisipäiväisen työviikon yhteensovittamisesta. Neuvotteluja oli käyty siitä, saako työntekijä pitää reserviharjoituksista valtiolta saamansa "ylimääräisen" vapaapäivien palkan, vai onko työnantaja oikeutettu vähentämään myös sen osuuden palkasta. Määräystä oli selvennetty työnantajapuolen kannan mukaisesti. Samalla neuvottelukierroksella oli sovittu työkohtaisuus- ja aikatyölisän sisällyttämisestä peruspalkkaan. Tällä oli B:n mukaan ainoastaan yksinkertaistettu palkkausjärjestelmää ja helpotettu työntekijälle maksettavan palkan ja lisien oikeellisuuden tarkistamista. Palkkausjärjestelmän muutoksella ei ollut kuitenkaan ollut yhteyttä työehtosopimuksessa mainittuun täyden palkan käsitteeseen.

D:n mukaan sairausajan palkka, vuosiloman palkka ja reserviläisajan palkka olivat olleet esillä vuosina 1976 - 1977 käydyissä soveltamisohjeneuvotteluissa. Työnantajaliitto ei ollut kuitenkaan hyväksynyt reserviläisajan palkkaa koskevaa työntekijäliiton muutosesitystä. Myös työntekijäliiton edustajien on täytynyt tulla tietoiseksi siitä, ettei aamutuntilisää makseta reservin harjoitusten ajalta. Asiasta ei ole myöskään ollut aikaisemmin erimielisyyttä.

E on toiminut työnantajaliitossa vuodesta 1974 lukien. Tuolloin palkalla ja ansiolla ymmärrettiin eri asioita siten kuin D oli ohjeistanut. Palkalla tarkoitettiin kuukausipalkkaa ja ansiolla puolestaan palkkaa erilaisine lisineen. E:n mukaan reservin harjoitusten ajalta maksetaan kuukausipalkka vähennettynä valtion maksamalla reserviläisajan palkalla. Aamutuntilisän maksamisesta reservin harjoitusten ajalta ei edes tullut kysymyksiä työnantajaliittoon. Aamutuntilisä ei ollut koskaan edes kuulunut reservin harjoitusten ajalta maksettavaan palkkaan. Lisiä ei ylipäätänsä maksettu 1970-luvulta muusta kuin tehdystä työstä. Aamutuntilisän maksamisesta ei ole myöskään ollut erimielisyyttä liittojen välillä. Mikäli työntekijäliitto olisi ohjeistanut jäsenistöään toisella tavoin, olisi se E:n käsityksen mukaan tullut myös työnantajaliiton tietoon jo aiemmin kuin vasta nyt.

E:n mukaan vuoden 1976 - 1977 soveltamisohjeiden perusteella aamutuntilisää ryhdyttiin maksamaan myös sairausajalta samalla tavoin kuin vuosiloman ajalta. Soveltamisohjeiden mukaan työntekijälle suositeltiin maksettavaksi säännölliset lisät sen suuruisena kuin ne työvuorolistan mukaan olisi työntekijän loman aikana työskennellessä tullut maksettavaksi. Syynä tähän oli se, ettei lisiä olisi tarvinnut laskea keskimääräisen päiväpalkan mukaisesti.

Aamutuntilisän maksamiskäytäntö

F on tullut Suomen Elintarviketyöläisten Liiton palvelukseen vuonna 1995. Hänen mukaansa työntekijäliitto on neuvonut, että reservin harjoituksia koskevaa työehtosopimuksen määräystä on sovellettava sen sanamuodon mukaisesti. Määräyksen mukaan työntekijällä on oikeus täysiin palkkaetuihin reservin harjoitusten ajalta. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijälle ei saa tulla rahallista menetystä reservin harjoitusten ajalta verrattuna työssäoloaikaan. Esimerkkinä elintarvikealan työnantajista, jotka maksavat myös aamutuntilisän reservin harjoitusten ajalta on Oy Karl Fazer Ab ja Valio Oy. Esimerkiksi Fazer maksaa aamutuntilisää käyttäen kolmen kuukauden keskituntiansiota, jolloin huomioiduksi tulevat peruspalkan lisäksi kaikki lisät. Maksamiskäytäntö perustuu työehtosopimuksen talokohtaiseen tulkintaan. Myös Valio Oy maksaa aamutuntilisän työtuntijärjestelmän mukaisesti, eli työntekijä saa palkan sairaus-, vuosiloma- ja kertausharjoitusten ajalta samalla tavoin kuin jos hän olisi työssä.

D:n mukaan Valio Oy keskitti noin 10 vuotta sitten palkanlaskennan Helsinkiin. Samassa yhteydessä yhtiö uusi palkanlaskentaohjelmansa, joka laskee automaattisesti reservin harjoitusten ajan palkan keskituntiansion mukaan. Tämä on D:n mukaan vastoin työehtosopimuksessa sovittua. Palkanlaskentaohjelman virhe oli tullut ilmi D:n kouluttaessa yhtiön palkanlaskijoita vasta ohjelman käyttöönoton jälkeen. Yhtiö ei kuitenkaan ryhtynyt muuttamaan ohjelmistoa työehtosopimuksen mukaiseksi.

Vaasan & Vaasan Oy:n aamutuntilisän maksamiskäytännöstä on kuultu työtuomioistuimessa yhtiön henkilöstöpäällikköä G:tä. G on toiminut leipomoalalla vuodesta 1982 lukien. Vaasan & Vaasan Oy muodostettiin 45 pienemmästä osuustoiminnallisesta leipomosta. G:n mukaan aamutuntilisää ei ole maksettu reservin harjoitusten ajalta ainakaan 1980-luvulta lähtien. Luottamusmiestaho ei ollut myöskään koskaan aikaisemmin tuonut asiaa esille. Käytännössä reserviläisaika koodataan palkattomaksi poissaoloksi eikä aamutuntilisää sisälly palkkaan.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen mukaan työnantaja suorittaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta yhdessä valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Työehtosopimusmääräys on ollut tämän sisältöisenä voimassa vuodesta 1973 asti. Asiassa on riidatonta, että täysiin palkkaetuihin on kuulunut työntekijän kuukausipalkka, johon samassa yhteydessä oli yhdistetty aiemmin erikseen maksetut työkohtaisuus- ja aikatyölisät. Neuvotteluissa oli hylätty työntekijäpuolen esitys, jonka mukaan täydestä palkasta olisi vähennetty vain työpäiviltä maksettu valtion reserviläispalkka. Aamutuntilisän sisällyttämisestä täysiin palkkaetuihin ei sen sijaan ole esitetty vaatimuksia tai käyty keskusteluja.

Reservinharjoitusajan palkkaa koskevan määräyksen tulkinnasta ei ole ennen nyt esillä olevaa tapausta ilmennyt erimielisyyksiä huolimatta siitä, että työnantajaliitto on esitetyn selvityksen mukaan ohjeistanut jäsenyrityksiä lähes 30 vuoden ajan siten, ettei työehtosopimus edellytä aamutuntilisän maksamista reservin harjoitusten ajalta. Asiasta ei toisaalta ole usein tullut kysymyksiä työnantaja- tai työntekijäliittoon. Syy tähän on ilmeisesti siinä, että aamutuntilisän osuus koko palkasta ei ole ollut merkittävä palkan osa vielä 1970-luvulla, koska leipomotyölaki oli rajoittanut työskentelyä aamutunteina. Vasta myöhemmin leipomotyölain muututtua aamutuntilisän osuus palkasta on kasvanut.

Esitetyn selvityksen mukaan aamutuntilisän maksamiskäytäntö elintarvikealan kuukausipalkka-aloilla on vaihdellut. Vaasan & Vaasan Oy, joka on leipomoalalla suuri yritys, ei ole maksanut aamutuntilisää reservin harjoitusten ajalta. Sen sijaan toinen suuri leipomoketju, Oy Karl Fazer Ab, on maksanut aamutuntilisän myös reserviläisajalta. Tämä on perustunut yrityskohtaiseen sopimukseen. Valio Oy:n noudattama käytäntö on poikennut työnantajaliiton ohjeesta, ja aamutuntilisän maksaminen on ollut seurausta palkanlaskentaohjelmaan sisältyneestä virheestä. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että asiassa olisi syntynyt vakiintunutta, yhteisesti hyväksyttyä kanteessa tarkoitetun sisältöistä soveltamiskäytäntöä.

Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto voidaan sen nykyisessä yleiskielen mukaisessa merkityksessä ymmärtää myös laajasti. Täyden palkan käsitettä on myös joidenkin muiden, kuten työsopimuslain säännösten yhteydessä tulkittu laajasti. Ainakin elintarvikealalla erilaiset olosuhdelisät ovat kuitenkin tulleet täysien palkkaetujen käsitteen piiriin vasta vähitellen työehtosopimusratkaisujen kautta. Aamutuntilisän maksamista reservinharjoitusten ajalta koskeva työntekijäliiton vuonna 1976 esittämä vaatimus sen sijaan on nimenomaisesti hylätty. Työtuomioistuin katsookin jääneen näyttämättä, että osapuolet olisivat määräyksestä vuonna 1973 sovittaessa tarkoittaneet sisällyttää aamutuntilisää työntekijälle reservin harjoitusten ajalta maksettavaan palkkaan. Määräyksen tulkinta ei ole myöskään myöhemmässä soveltamiskäytännössä laajentunut sen alkuperäisestä ulottuvuudesta. Kanteessa esitettyä tulkintaa ei näistä syistä voida vahvistaa.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on hävinnyt kanteensa. Asian epäselvyyteen nähden Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:llä on ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla asianosaiset saavat vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, K. Rautiainen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Tuomio on yksimielinen.