Labor court dismissed union claim that apprenticeship guidance constituted mandatory teaching allowance under collective agreement.

Kanteessa oli kysymys yhtiön velvollisuudesta maksaa palveluksessaan oleville tietoliikenneasentajille tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan työehtosopimuksessa tarkoitettua työnopetuslisää ammattioppilaitoksesta tulleiden oppilaiden ohjaamisesta.

Asiassa katsottu, että työnopetuslisän maksaminen työssäoppijoiden opettamisesta voi tulla kysymykseen vain niissä tapauksissa, joissa opetuksen tarkoitus ja toteutustapa ovat lähellä sitä, mitä työehtosopimusta solmittaessa ja ennen sähköalan tutkintouudistusta oli työnopetuslisällä tarkoitettu. Näin ei tässä tapauksessa ollut muun muassa siitä syystä, ettei oppilaiden ohjaaminen ollut muodostunut asentajien muusta työstä erilliseksi opetustehtäväksi eivätkä oppilaat olleet yritykseen työsuhteessa. Työnantajan velvollisuutena ei ollut maksaa asentajille työnopetuslisää, eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan tukiessaan työnantajan menettelyä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 29

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry, Tampere

VASTAAJA

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Lännen Puhelin Oy, Raisio

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.2.2003

Pääkäsittely 27.2.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä solmitussa 1.2.2001 - 31.1.2003 voimassa olevassa tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavan määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § ERIKOISLISÄT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

H Työnopetuslisä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnopetuslisää maksetaan henkilölle, joka on määrätty antamaan laaditun ohjelman mukaista työnopetusta. Hänellä on oltava erityinen koulutus tai muuten hankittu pätevyys tähän tehtävään. Opetustehtävän kesto määritellään ennen opetustyön aloittamista, lisän suuruus on vähintään 4,00 mk/h, 1.3.2002 alkaen 0,69 €/h (4,09 mk/h) ellei paikallisesti muuta sovita.

Jatkuvasti työnopettajina toimivien henkilöiden työnopetuslisä voidaan sisällyttää palkkaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, työtuomioistuin

tuomitsee Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

velvoittaa Lännen Puhelin Oy:n suorittamaan työnopetuslisää A:lle 136 tunnilta 91,77 euroa, B:lle 48 tunnilta 32,43 euroa, C:lle 16 tunnilta 11,04 euroa, D:lle 72 tunnilta 48,71 euroa, E:lle 40 tunnilta 26,91 euroa, F:lle 24 tunnilta 16,28 euroa, G:lle 64 tunnilta 43,19 euroa, H:lle 48 tunnilta 32,43 euroa, I:lle 40 tunnilta 26,91 euroa, J:lle 72 tunnilta 48,71 euroa, K:lle 32 tunnilta 21,80 euroa, L:lle 136 tunnilta 91,77 euroa, M:lle 80 tunnilta 54,10 euroa, mille määrille viivästyskorkoa 7.4.2002 lukien, ja

velvoittaa Sähkö- ja telealan työnantajaliiton ja Lännen Puhelin Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Lännen Puhelin Oy:ssä on syntynyt riita siitä, onko työnantajan maksettava palveluksessaan oleville tietoliikenneasentajille työehtosopimuksen 11 §:n H-kohdassa tarkoitettua työnopetuslisää, kun he työnantajan määräyksestä antavat työnopetusta ammatillisesta oppilaitoksesta työnopetusjaksoilla oleville oppilaille.

Kysymyksessä on ammatillisen oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisen työnopetuksen antaminen työpaikalla. Määrätessään työntekijän työnopetustehtävään työnantaja on ilmoittanut työntekijän päteväksi suorittamaan vastuullisen työnopetustehtävän ja samalla hyväksynyt velvollisuutensa työnopetuslisän maksamisesta.

Työehtosopimuksen määräys on selvä siten, että työnopetuslisää on maksettava työntekijälle, kun tämä työnantajan määräyksestä antaa työnopetusta ammatillisesta oppilaitoksesta työnopetusjaksoilla olevalle oppilaalle. Tämän sisältöinen tulkinta on kerrottu liittojen yhteisesti pitämässä työehtosopimuksen selvitystilaisuudessa Vantaalla kesäkuussa 2000. Tilaisuudessa oli läsnä noin 30 yrityksestä työnantajan edustaja ja luottamusmies. Sähköliitosta osallistuivat N, O ja työnantajaliitosta P, Q, R sekä S.

Sanotussa tilaisuudessa Tampereen Puhelinlaitoksen henkilöstöpäällikkö kysyi työnopetuslisän maksamisesta ammatillisessa oppilaitoksesta työssäoppimisjaksoille tulevien oppilaiden opettamisesta. Tähän N vastasi, että lisä maksetaan työnantajan määräyksestä annettavasta työnopetuksesta. Sen jälkeen N vielä varmisti työnantajaliiton edustajilta, onko heillä erilainen näkemys asiasta. Työnantajaliiton edustajilla ei ollut huomautettavaa N:n selvitykseen.

Lännen Puhelin Oy:ssä on työssäoppimisjaksoilla ollut kolme henkilöä. U 20.8.2001 - 16.11.2001, V 3.12.2002 - 31.1.2002 ja X 4.3.2002 - 28.3.2002. Opettamiseen ovat osallistuneet tietoliikenneasentajista A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L M. Lännen Puhelin Oy on velvollinen maksamaan edellä mainituille henkilöille työehtosopimuksen tarkoittaman työnopetuslisän.

Työnantaja on kieltäytynyt maksamasta työnopetuslisää vastoin selvää työehtosopimusmääräystä. Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry on tukenut työnantajan työehtosopimuksen vastaista toimintaa. Tällä teollaan työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Paikallis- ja liittoneuvottelut asiasta ovat päättyneet erimielisinä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ja Lännen Puhelin Oy ovat myöntäen suoritusvaatimukset määrältään kiistäneet kanteen perusteeltaan ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnopetuslisän maksamista koskeva teksti on ollut tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan työehtosopimuksessa vuodesta 1980. Työnopetuslisää maksettiin työnopettajina Helsingin Puhelinyhdistyksessä toimiville asentajille ja myöhemmin tilapäisesti myös suurimpien jäsenyritysten harvoille asentajille, jotka oli määrätty työnopettajiksi. Muille tai muissa jäsenyrityksissä työnopetuslisää ei makseta. Yritykseen palkatut uudet asentajat perehtyvät työtehtäviinsä entiseen tapaan kauemmin yrityksessä olleiden opastuksella ilman että työnopetuslisää maksetaan.

Tähän asti työnopetuslisää ovat saaneet vain ne asentajat, jotka on nimenomaisesti määrätty työnopettajiksi ja jotka opettavat laaditun ohjelman mukaan yritykseen työsuhteessa olevia työntekijöitä.

Suoritusvaatimuksessa nimettyjä asentajia ei ole määrätty työnopettajiksi, heillä ei ole käytössään opetussuunnitelmaa eikä heitä ole koulutettu työnopettajiksi. Mainitut asentajat eivät ole myöskään toimineet työnopettajina. Työssäoppijoiden ja työnantajan välillä ei ole työsopimussuhdetta.

Kun työnopetuslisää koskevasta määräyksestä sovittiin 1980-luvulla, silloin ei ollut vielä tietoa sähköalan perustutkinnosta ja siihen sisältyvästä työssäoppimisesta. Perustutkinto uudistettiin 1.8.2000 alkavissa opinnoissa ja ensimmäiset työssäoppijat tulivat yhtiöihin 2001 ja 2002, noin vuoden opiskeltuaan. Työntekijäliitto vaati vuoden 2002 joulukuussa käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa työnopetuslisätekstin muuttamista koskemaan myös niin sanottuja työssäoppijoita. Työntekijäliiton vaatimuksen mukaan "työnopetuksella tarkoitetaan yleistä työhön perehdyttämistä sekä ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevan tai vastaavan henkilön/henkilöiden opettamista ja perehdyttämistä omien työtehtävien yhteydessä". Työnantajapuolen työehtosopimusneuvottelukunta hylkäsi esityksen ja työnopetuslisäteksti jäi ennalleen.

Työehtosopimuksen informaatiotilaisuudessa kesäkuussa vuonna 2000 ei ole sovittu työnopetuslisää koskevan määräyksen sellaisesta tulkinnasta, että lisää maksettaisiin myös työssäoppijoista.

Työntekijöillä ei ole oikeutta saada työehtosopimuksen tarkoittamaa työnopetuslisää, koska se on vastoin sopijapuolten tarkoitusta. Kantajan tulkinta lisämääräyksen soveltamisesta on sen sanamuodon vastainen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Lännen Puhelin Oy:öön on tullut kolme oppilasta ammatillisesta oppilaitoksesta sähköalan perustutkintoon kuuluvalle työssäoppimisjaksolle. Asiassa on erimielisyyttä siitä, velvoittaako työehtosopimuksen 12 §:n H kohta yhtiön maksamaan palveluksessaan oleville tietoliikenneasentajille työnopetuslisää oppilaiden ohjaamisesta.

Työehtosopimusmääräyksen sisällöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu työnopetuslisää koskevan työehtosopimusmääräyksen synnystä ja tarkoituksesta, kevään 2000 työehtosopimusta edeltäneistä neuvotteluista, vuonna 2000 järjestetystä työehtosopimuksen tiedotustilaisuudesta ja vuoden 2002 työehtosopimusneuvotteluista todistajina Sähkö- ja telealan työnantajaliiton osastopäällikköä Q:ta ja Sähköalojen ammattiliiton neuvottelupäällikköä N:ää.

Työnopetuslisää koskeva työehtosopimuksen määräys oli ollut esillä asianosaisliittojen välillä 1999 ja 2000 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa. Työntekijäliiton neuvottelupäällikön N:n mukaan tuolloin kysymys oli ollut työnopetuslisän markkamääräisen tason vahvistamisesta eikä työntekijäliitto ollut hakenut työehtosopimukseen tekstimuutosta. Tarvetta muutokseen ei ollut, koska työnopetuslisää koskeva määräys oli jo sanamuodoltaan työntekijäpuolen käsityksen mukaan kattanut myös työssäoppijoiden opetuksen. Työnantajaliiton osastopäällikön Q:n oikeudessa kertoman mukaan työnopetuslisä ei ollut työssäoppijoita koskevana esillä työehtosopimusneuvotteluissa. Ensimmäisen kerran asia oli tullut esille Q:n kuuleman mukaan keväällä 2000 järjestetyssä selvitys- ja tiedotustilaisuudessa, jonka tarkoituksena oli selvittää tuolloin uutta työehtosopimusta. Esitelmän työehtosopimuksesta oli pitänyt työntekijäliiton N.

N on oikeudessa kertonut, että selvitys- ja tiedotustilaisuudessa työnantajaliiton jäsenyrityksen edustaja oli kysynyt häneltä, tuleeko työnopetuslisää maksaa myös työssäoppijoista. N oli todennut, että tätä asiaa ei ollut sivuttu neuvotteluissa. Hän oli jatkanut, että jos työnantaja antaa selvän toimeksiannon työntekijälle opettaa oppilasta, kysymyksessä on työehtosopimuksen mukainen työnopettaminen, josta työnopetuslisää kuuluu maksaa. N:n mukaan tilaisuudessa oli ollut paikalla myös työnantajapuolen edustajia, mutta kukaan ei ollut reagoinut hänen antamaansa työehtosopimuksen tulkintaan. N:n ja Q:n mukaan selvitystilaisuuksissa kerrotaan yhteisistä tulkinnoista, ja epäselvät asiat jätetään erikseen selvitettäväksi ja myöhemmin tiedotettavaksi.

Vuonna 2002 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäliitto oli esittänyt työnopetuslisää koskevan määräyksen muotoilua siten, että se koskisi nimenomaisesti myös ammattioppilaitoksesta pakolliselle työssäoppimisjaksolle tulevien oppilaiden opettamista. N:n mukaan asia oli vain selventämisen vuoksi tuotu vuoden 2002 työehtosopimusneuvotteluihin, koska joissakin yrityksissä työnopetuslisän maksaminen oli keskeytetty. Työnantajaliitto ei ollut kuitenkaan suostunut esitykseen. Sen sijaan oli sovittu, että tuolloin erimielisyysneuvottelujen kohteena ollut Lännen Puhelin Oy:n asia saatetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työnopetuslisän maksamiskäytäntö

Osastopäällikkö Q ja työehtoasiamies O ovat työtuomioistuimen kuulemina todistajina kertoneet työnopetuslisän maksamisesta käytännössä.

O oli tammikuussa 2003 tehnyt alan yritysten pääluottamusmiehille kyselyn siitä, maksetaanko yrityksissä ammatillisesta oppilaitoksesta tulevien oppilaiden työnopetuksesta työehtosopimuksen tarkoittamaa työnopetuslisää. Kyselyn mukaan työnopetuslisää maksettiin yleisesti eli yli puolessa työehtosopimuksen piiriin kuuluvista alan yrityksistä työntekijämäärällä mitattuna. Vastauksista ei O:n mukaan kuitenkaan ilmennyt, kuinka moni työntekijä oli lisää saanut.

Q:n oikeudessa kertoman mukaan työnantajaliitto on jäsenyrityksiä neuvoessaan ollut johdonmukainen ja joka kerta asiaa kysyttäessä ilmoittanut, että työnopetuslisää ei työehtosopimuksen mukaan kuulu maksaa työssäoppijoiden opettamisesta. Tästä huolimatta jotkut jäsenyritykset olivat maksaneet lisää. Seitsemästä suurimmasta yrityksistä, joissa on henkilöstöpäällikkö, työnopetuslisää työssäoppijoiden opettamisesta oli maksanut kaksi tai kolme yritystä. Alan asentajien lukumäärästä työntekijäpuolen esittämä luku 1474 ei kertonut kuitenkaan sitä, kenelle työnopetuslisää on näissä tapauksissa todellisuudessa maksettu. Q:n mukaan työnopetuslisää oli määräyksen voimassaoloaikana maksettu ylipäänsä melko harvoissa tapauksissa.

Työssäoppiminen käytännössä

Lännen Puhelin Oy:n sovelletuista työssäoppimisen järjestelyistä on kuultu tuotepäällikkö T:tä ja tietoliikenneasentaja K:ta.

Ammattioppilaitoksista yhtiöön tulevien oppilaiden työpaikkaohjaajana toiminut tuotepäällikkö T on kertonut menetelleensä siten, että hän on ensin tiedustellut asentajien halukkuutta osallistua työssäoppijoiden opetukseen, minkä jälkeen hän on laatinut oppilaille kiertosuunnitelman. Todistajat ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että oppilaan opetus yrityksessä tapahtuu tietoliikenneasentajan normaalin päivätyörytmin mukaisesti. Oppilas kiertää asentajan mukana seuraten asentajan päivittäisiä työtehtäviä. Asentajalla ei ole opetusohjelmaa käytettävissään. Työssäoppimisjakson päätyttyä työpaikkaohjaaja yhdessä oppilaan kanssa arvioi oppilaan edistymisen. T:n mukaan työssäoppimisjakson tavoitteena on, että oppilas oppisi käytännön työtehtäviä. Tarkoituksena ei ole, että oppilas pelkästään kiertää asentajan mukana. Yritykselle koituu työssäoppimisesta se hyöty, että se pääsee perehtymään oppilaisiin, joista myöhemmin voidaan saada yritykselle työntekijöitä.

Lännen Puhelin Oy:ssä tietoliikenneasentajana työskentelevä K on kertonut, että käytännössä asentajat saavat työssäoppijoista työpaikkaohjaajan tekemän listan, josta ilmenee, kuka asentajista antaa työnopetusta minäkin päivänä. K:n mukaan työssäoppijoiden läsnäolo ei aiheuta muutoksia asentajien jo muutoin tehokkaasti aikataulutettuun päivätyöohjelmaan.

Tietoliikenneasentajien työt tehdään K:n mukaan tiimityönä. Työpaikkaohjaaja T on ainoastaan kahden asentajan esimies, mutta hän jakaa työssäoppijoiden aikataulun kaikille opettamisessa mukana oleville asentajille. Lännen Puhelin Oy:n työssäoppijoille opetusta antavilla asentajilla on työkokemusta 10:stä 30:een vuoteen. Asentajille ei ole maksettu työnopetuslisää työssäoppijoiden opettamisesta. Sen sijaan oppisopimustyöntekijöiden opettamisesta lisää on T:n mukaan maksettu.

Arviointi ja johtopäätökset

Kun työnopetuslisää koskeva määräys on otettu työehtosopimukseen vuonna 1980, sopijapuolet ovat esitetyn selvityksen mukaan pitäneet silmällä yritykseen työsuhteessa olevien uusien asentajien kouluttamisesta. Koulutuksen antaminen on ollut siihen osoitettujen henkilöiden päätoimi tai muutoin erillinen tehtävä. Tällaista lisän piiriin kuulunutta työnopetusta on esitettyjen arvioiden mukaan ollut melko vähän ja lähinnä alan suurimmissa yrityksissä. Työnopetuslisää on maksettu myös oppisopimuskoulutuksen yhteydessä.

Työtuomioistuimessa on esitetty vaihtelevia tietoja työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä. Työnantajaliiton ohjeistuksen mukaan lisää ei ole kuulunut maksaa työssäoppijoiden opettamisesta. Toisaalta lisää on selvitetty maksetun yrityksissä, joiden määrä ei ole aivan vähäinen. Työtuomioistuin arvioi kuitenkin, että runsaan kahden vuoden aikana, jona sähköalan uusi peruskoulutus on ollut käynnissä, työnopetuslisän maksamiskäytäntö ei ole tässä asiassa vakiintunut puoleen tai toiseen sillä tavoin, että käytännölle voitaisiin antaa asiassa sanottavaa merkitystä.

Työnopetukseen kuuluu, että sitä annetaan laaditun ohjelman mukaisesti. Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, minkälaista ohjelmaa työehtosopimuksessa edellytetään. Tässä tapauksessa opiskelijoiden työssäoppimista varten on ollut suunnitelma, jossa on otettu huomioon opintokokonaisuuden tavoitteet. Asentajat ovat edellä mainitun kiertojärjestyksen mukaisesti toteuttaneet opintosuunnitelmaa, joka työtuomioistuimen mielestä sinänsä voidaan katsoa myös työehtosopimuksessa tarkoitetuksi ohjelmaksi.

Työnopetuksen antajalta edellytetään työehtosopimuksen mukaan, että hänellä on erityinen koulutus tai muuten hankittu pätevyys tähän tehtävään. Lännen Puhelin Oy:n asentajilla ei ole ollut erityistä työssäoppimiseen liittyvää koulutusta. Heillä on kuitenkin ollut pitkä ammattikokemus ja siinä mielessä pätevyys, joka on ainakin tässä tapauksessa ollut riittävä työssäoppijoiden ohjaamista varten. Kun työehtosopimusta sovelletaan sähkö- ja telealan työntekijöihin, työnopetuslisän saajalta ei työtuomioistuimen mielestä voida edellyttää tutkinnoin osoitettua tai muuta erityistä pedagogista pätevyyttä.

Lännen Puhelin Oy:ssä on ollut kolme työssäoppijaa perehtymässä 13:n tietoliikenneasentajan työtehtäviin. Työssäoppijoiden ohjaus ei ole juuri vaikuttanut asentajien päivittäiseen työhön tai sisältänyt vaiheita, joissa opetus olisi ollut asentajien työn pääsisältönä. Yrityksen ei ole myöskään selvitetty saaneen oppilaitokselta korvausta työssäoppimisen järjestämisestä. Työsuhdetta opiskelijoihin ei ole ollut. Tietoliikenneasentajien osallistumista työssäoppimisen toteutukseen ei työtuomioistuimen mielestä voida näissä oloissa pitää työehtosopimuksen 12 §:n H kohdassa tarkoitettuna työnopetuksena. Lännen Puhelin Oy ei siten ole ollut velvollinen maksamaan kanteessa tarkoitetuille työntekijöille työnopetuslisää, eikä myöskään Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Työehtosopimuksen määräyksen soveltuminen uuteen opetusmuotoon on ollut siinä määrin tulkinnanvaraista, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla Sähkö- ja telealan työnantajaliiton on jutun voittaessaankin itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Arko, Leivo ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Tuomio on yksimielinen.