Labor court allows sick pay for external doctor certificate when work health doctor's report covers the same illness period.

Työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaan työntekijän työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella.

Tuomiossa oli kysymys työntekijän oikeudesta sairausajan palkkaan ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen perustuvalta työkyvyttömyysajalta tilanteessa, jossa työterveyslääkäri oli työntekijän sairausloman kestäessä todennut työntekijän samasta syystä työkyvyttömäksi vasta vastaanottokäyntipäivästä lukien ottamatta nimenomaisesti kantaa tätä edeltäneeseen työkyvyttömyyteen.

Kysymys myös työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 23

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Puusepänteollisuuden Liitto ry, Helsinki

Isku Oy, Lahti

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.12.2002

Pääkäsittely 4.2.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puusepänteollisuuden Liiton ja Puu- ja erityisalojen liiton välillä 20.12.2000 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

18 § Sairausajan palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana keskituntiansion mukaisen palkan ensimmäisen sellaisen poissaolopäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, enintään 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä noudattaen muilta osin tässä pykälässä olevia edellytyksiä ja määräyksiä.

Soveltamisohje:

Työntekijän kyvyttömyys työn tekoon todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista. Jos sairauden laatu tai muu vastaava syy estää lääkärintodistuksen hankkimisen sairauden alkaessa, on se hankittava välittömästi esteen poistuttua.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos työsuhde on ennen työsuhteen alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta, on vastaava ajanjakso 56 päivää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimukseen osallisten välillä 30.9.1991 allekirjoitetuissa sairausajan palkanmaksuun liittyvissä menettelytapaohjeissa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Yrityksen työterveyspalvelujen käytön tulee olla ensisijaista

Työntekijän kyvyttömyys työn tekoon todetaan työehtosopimuksen 19 §:n mukaisesti ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista. Jos sairauden laatu tai muu vastaava syy estää lääkärintodistuksen hankkimisen sairauden alkaessa, on se hankittava välittömästi esteen poistuttua.

2. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa kun työntekijä on hyväksyttävästi selvittänyt sairausajan palkan maksamisen perusteet.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä työterveyslääkärin tai muun nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi sen selvittämiseksi, onko työntekijä sairauden vuoksi estynyt työtä tekemästä. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Isku Oy on velvollinen maksamaan A:lle puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 18 §:n mukaisen sairausajan palkan ajalta 22.10. - 31.10.2001,

velvoittaa Isku Oy:n suorittamaan A:lle sairausajan palkkaa ajalta 22.10. - 31.10.2001 yhteensä 560,64 euroa laillisine korkoineen 9.11.2001 lukien (keskituntiansio 8,76 €/h x 64 h = 560,64 €),

tuomitsee Isku Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

tuomitsee Puusepänteollisuuden Liiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Puusepänteollisuuden Liiton ja Isku Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanteen perusteet

A on työskennellyt Isku Oy:n palveluksessa pintakäsittelyosaston aputyöntekijänä 14.4.1986 alkaen. A:n keskituntiansio on 8,76 euroa.

Yksityisen lääkäriasema Hemo Oy:n lääkäri on 22.10.2001 todennut A:lla lievän masennustilan ja kirjoittanut hänelle sairauslomaa ajaksi 22.10. - 6.11.2001. A toimitti saamansa lääkärintodistuksen välittömästi omalle työnjohtajalleen, joka myös hyväksyi todistuksen laittaen sen eteenpäin Isku Oy:n terveysasemalle. Terveysasema lähetti sen edelleen palkkakonttoriin, jossa todistus oli joutunut henkilöstöpäällikön käsittelyyn. Henkilöstöpäällikkö ilmoitti sittemmin tuotantopäällikölle, että A:lle ei saa maksaa tämän lääkärintodistuksen nojalla sairausajan palkkaa ja että A:n olisi mentävä Isku Oy:n työterveyslääkärin vastaanotolle.

A kääntyikin työterveyslääkärin puoleen 1.11.2001. Tämä totesi A:lla lievän masennustilan ja "hyväksyi" edellä mainitun lääkärintodistuksen ja antoi sairausloman jatkua 1.11. - 6.11.2001. Tästä huolimatta työnantaja jätti maksamatta A:lle sairausajan palkan ajalta 22.10. - 31.10.2001.

A on joutunut käyttämään Hemo Oy:n lääkäreitä, sillä hänestä on tuntunut, ettei työterveyslääkäriltä ole saanut riittävää apua. A:n mies oli sairastellut hyvin pitkään ja kuollut joulukuussa 2001. Lisäksi A:n äiti oli sairastunut syöpään. Viimeksi mainitut seikat olivat vaikuttaneet siihen, että A sairastui lievään masennustilaan, joka vähitellen muuttui depressioksi. Näistä mielenterveysongelmista hän ei pystynyt keskustelemaan Isku Oy:n työterveyslääkärin kanssa. Hän meni yksityislääkärille ja maksoi käynneistä aiheutuneet kulut itse.

A on 29.5.2002 käynyt Hemo Oy:ssä työskentelevän yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla. Lääkäri on kirjoittanut A:lle sairauslomaa ajaksi 29.5.-9.6.2002. Sama lääkäri on jatkanut työkyvyttömyysaikaa depression vuoksi 10.6. ja 23.6.2002 väliseksi ajaksi. Tämän jälkeen Isku Oy:n toimesta pyydettiin A:ta jälleen käymään työterveyslääkärillä, joka hyväksyi koko työkyvyttömyysajan ja katsoi työkyvyttömyyden syyksi depression.

Työehtosopimukseen osallisten 30.9.1991 hyväksymissä sairausajan palkanmaksuun liittyvissä menettelytapaohjeissa todetaan muun muassa seuraavaa: "Työntekijän kyvyttömyys työntekoon todetaan työehtosopimuksen 19 §:n mukaisesti ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa -- muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista."

Edelleen sairausajan palkanmaksuun liittyvissä menettelytapaohjeissa korostetaan sitä, että työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on hyväksyttävästi selvittänyt sairausajan palkan maksamisen perusteet. Näin A on menetellyt. Lisäksi on otettava huomioon Isku Oy:ssä vallitseva käytäntö, jonka mukaisesti on hyväksytty myös muiden kuin työterveyslääkärin kirjoittamia lääkärintodistuksia. Käytännössä on toimittu siten, että jos työnjohtaja merkitsee lääkärintodistukseen päiväyksen ja allekirjoituksensa, todistus on aina hyväksytty.

Yhtiön henkilöstöjohtajan laatimassa erimielisyysmuistiossa, joka on päivätty 9.11.2001, todetaan, että työnantaja ei kiistä ulkoa tulleiden lääkärintodistuksien lääketieteellisiä perusteita, mutta työnantaja ei katso voivansa hyväksyä niitä ilman perusteltua syytä sairausajan palkanmaksun perusteeksi. Työnantaja on siten katsonut, että lääkärintodistus on pätevä. Henkilöstöjohtaja on viitannut erimielisyysmuistiossa työterveyslääkärin antaman lääkärintodistuksen ensisijaisuuteen. Ensisijaisuudella ei tarkoiteta kuitenkaan pakkoa käyttää työterveyslääkäriä, jos muun lääkärin käyttämiseen on perusteltu syy. A:n kohdalla perusteltu syy on ollut se, että hän ei sairautensa laadun vuoksi ole saanut tarvittavaa apua työterveyslääkäriltä. Kysymyksessä on mielenterveyspotilaan heitteleminen paikasta toiseen, mikä ei millään tavalla edistä paranemista.

Erimielisyysmuistiosta käy lisäksi ilmi, että henkilöstöjohtaja on suullisesti huomauttanut A:ta siitä, että tämä on käyttänyt Hemo Oy:n palveluksia. Tällä seikalla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä nyt esillä olevan asian kanssa..

Puu- ja erityisalojen liiton omaksumaa tulkintaa tukevat muun muassa työtuomioistuimen tuomiot TT:1986-111, TT:1986-151, TT:1989-45, TT:1991-106, TT:1991-112, TT:1992-11, TT:1993-97 ja TT:1998-54. Tuomiossa 1993-97 on muun muassa todettu, että työnantajan tulee tiedustella työntekijältä syytä ulkopuolisen lääkärin käyttämiselle. Näin työnantaja ei ollut tehnyt A:n kohdalla.

Työpaikkatasolla käytiin lukuisia neuvotteluja A:n sairausajan palkan maksamisesta. Marraskuun 12 päivänä vuonna 2001 laaditusta erimielisyysmuistiosta ilmenee, ettei asiassa ole päästy yksimielisyyteen. Myöskään liittojen välillä 16.4.2002 käydyissä erimielisyysneuvotteluissa ei asiassa ole päästy yhteisymmärrykseen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuuden Liitto ja Isku Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Puusepänteollisuuden Liitto ja Isku Oy ovat lisäksi vaatineet Puu- ja erityisalojen liiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kiistämisen perusteet

Sopimusmääräykset ja niiden tarkoitus

Lääkärintodistuksia koskevan liittojen yhteisen soveltamisohjeen mukaan " muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa ... muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista."

Kanteessa ei ole väitettykään, että työterveyslääkärin käyttö ei olisi ollut mahdollista. Kanteessa on vedottu ainoastaan siihen, että A ei ole saanut mielestään riittävää apua. Hän ei kuitenkaan ollut pyytänyt työterveyslääkärin lähetettä psykiatrian erikoislääkärille. Kanteessa esitetyn perusteen hyväksyminen olisi vastoin soveltamisohjeen selkeää sanamuotoa.

Soveltamisohjeen laatiminen käynnistyi, kun liitot sopivat 3.4.1990 asettavansa työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia sairausajan palkan maksamiseen liittyvät menettelytapaohjeet, jotka turvaavat tiettyjen periaatteiden toteutumisen. Periaatteita olivat muun muassa se, että työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella sekä se, että yrityksen työterveyspalvelujen hyväksikäytön tulee olla ensisijaista.

Liitot hyväksyivät työryhmän laatiman menettelytapaohjeen tulevaksi voimaan 1.10.1991 alkaen. Menettelytapaohje on edelleen voimassa tuolloin hyväksytyssä muodossaan. Soveltamisohjeen syntyhistoria osoittaa, että työnantajalle haluttiin antaa mahdollisuus järjestää työterveyslääkärin käyttäminen ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Muunkin lääkärin antama lääkärintodistus oikeuttaa poissaoloon, mutta tällöin työntekijälle ei synny oikeutta sairausajan palkkaan, ellei hänellä ollut perusteltua syytä olla käyttämättä työterveyslääkäriä. Tällaisena perusteltuna syynä ei voida pitää työntekijän subjektiivista käsitystä työterveyslääkärin asiantuntemuksesta.

Soveltamis- ja oikeuskäytännöstä

Isku Oy:n oman, 31.10.1991 päivätyn kiertokirjeen mukaan käytäntö yrityksessä on ollut työehtosopimuksen soveltamisohjeen mukainen. Työnjohtaja olikin jo aiemmin huomauttanut A:ta työterveyslääkärin käytöstä. A:lle oli vielä uudelleen 9.10.2001 huomautettu asiasta. Tällöin hänen kanssaan käytiin läpi menettelytapaohjeet ja hänelle kerrottiin, ettei hänellä ole oikeutta sairausajan palkkaan, mikäli hän jatkaa ohjeiden vastaista toimintaa. Tämä huomautus A:lle annettiin vasta toistuvasta ulkopuolisen lääkärin käyttämisestä. Koska A:lle oli vain vähän ennen nyt kysymyksessä olevaa sairauslomajaksoa selvitetty menettelytapaohjeet, ei häneltä ollut erikseen tiedusteltu syytä ulkopuolisen lääkärin käyttämiseen.

Työnjohtajan allekirjoitus lääkärintodistuksessa on osoitus siitä, että työnjohtaja on saanut asiasta tiedon. Käytännössä arviointi oikeudesta sairausajan palkkaan tehdään palkanlaskennan yhteydessä.

Kun Isku Oy:n työterveyslääkäri myönsi A:lle sairauslomaa 1.11.2001 alkaen, ei tätä voida käsittää 22.10. - 31.10.2001 myönnetyn sairausloman hyväksynnäksi. Päinvastoin voidaan arvioida, ettei kyseiseltä ajalta sairauslomaa ole hyväksytty, koska työterveyslääkäri olisi myöntänyt muuten sairausloman taannehtivastikin. A oli ohjattu työterveyslääkärin vastaanotolle, koska hänen sairautensa oli sen laatuinen, että se edellytti kokonaisvaltaisempaa tilanteen selvittelyä. Koska A:lla on ollut runsaasti käyntejä myös työterveyshuollossa, on työterveyslääkärillä ollut edellytykset arvioida hänen työkykyään. A:n runsaat sairauspoissaolot olivat saaneet työnantajan epäilemään sitä, onko poissaoloihin ollut perusteita.

Käytäntö puusepänteollisuudessa on ollut soveltamisohjeen sanamuodon mukainen. Syrjäisemmillä seuduilla työterveyslääkäripalvelujen saatavuus on usein heikompi, joten muita lääkäreitä joudutaan käyttämään enemmän. Metsäteollisuutta koskevalla työtuomioistuimen tuomiolla TT:1991-106 ei ole tulkinnallista merkitystä, koska kyseinen tuomio perustuu tapahtumiin ennen menettelytapaohjeiden uusimista. Muiden alojen työehtosopimuksia koskevalla oikeuskäytännöllä ei ole myöskään tulkinta-arvoa tässä tapauksessa, koska puusepänteollisuudessa työterveyslääkärin käytön ensisijaisuudesta on nimenomaisesti sovittu. Täten tulkinnalle ei jää sijaa. Puusepänteollisuudessa on myös käytännössä pidetty sovitusta kiinni.

Isku Oy on toiminut asiassa Puusepänteollisuuden Liitto ry:ltä saamiensa ohjeiden mukaan, joten yhtiö ei ole tietensä rikkonut työehtosopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Isku Oy:n palveluksessa oleva A esitti työnantajalleen 22.10.2001 päivätyn lääkärintodistuksen, jonka mukaan lääkäri oli katsonut hänet työkyvyttömäksi lievän masennuksen vuoksi ajalla 22.10. - 6.11.2001. Työnantaja oli 31.10.2001 ilmoittanut kieltäytyvänsä sairausajan palkan maksamisesta tuon lääkärintodistuksen perusteella ja kehottanut A:ta kääntymään työterveyslääkärin puoleen. Työterveyslääkäri oli 1.11.2001 vastaanotollaan katsonut A:n työkyvyttömäksi ajalla 1.11. - 6.11.2001.

Isku Oy on kieltäytynyt sairausajan palkan maksamisesta ajalta 22.10. - 31.10.2001 perustellen tätä sillä, että työkyvyttömyys tulee osoittaa yhtiössä noudatetun käytännön, työehtosopimuksen 18 §:n soveltamisohjeen ja työehtosopimukseen osallisten hyväksymien menettelytapaohjeiden mukaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin todistuksella. Yhtiön mukaan A:lla ei ollut työehtosopimuksessa edellytettyä perusteltua syytä hakeutua ulkopuoliselle lääkärille. Työterveyslääkäri ei ollut todennut A:n olleen työkyvytön riidanalaisena aikana. Yhtiö on viitannut myös siihen, että A:lle on aikaisemmin huomautettu ulkopuolisen lääkärin käyttämisestä ja että vähän ennen nyt kysymyksessä olevaa työkyvyttömyysjaksoa A:n esimies oli käynyt hänen kanssaan läpi sairausajan palkan maksamiseen liittyvät menettelytapaohjeet. A:lle oli tuolloin ilmoitettu, että hänelle ei makseta sairausajan palkkaa, mikäli hän menettelee tulevaisuudessa ohjeiden vastaisesti.

Sairausajan palkkaa koskevat määräykset ja niiden tulkinnasta esitetty selvitys

Isku Oy on 31.10.1991 päivätyllä kiertokirjeellään selvittänyt sairausajan palkan maksamiseen liittyvät menettelytapaohjeet. Kiertokirjeessä on todettu, että työntekijän työkyvyttömyys työntekoon todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin todistuksella. Kirjeessä on selvitetty työehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaisesti, missä tilanteissa muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle. Kirjeessä on edelleen todettu, että mikäli työntekijä on esittänyt muun kuin Isku Oy:n työterveysaseman antaman todistuksen, tulee selvittää, täyttyvätkö soveltamisohjeen mukaisten poikkeustapausten edellytykset.

Työehtosopimusmääräysten tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Puu- ja erityisalojen liiton työehtosihteeriä B:tä ja Puusepänteollisuuden Liiton asiamiestä C:tä.

B:n mukaan työehtosopimuksen määräyksellä, jonka mukaan työntekijän työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin todistuksella, on pyritty estämään sairauslomaoikeuden väärinkäytökset sekä annettu työnantajalle mahdollisuus varmistaa työntekijän työkyvyttömyys työterveyslääkärillä, mikäli työnantajalla on ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen liittyviä epäilyjä. B:n mukaan työnantajalla on velvollisuus sairausajan palkan maksamiseen myös ulkopuolisen lääkärin antaman todistuksen perusteella, ellei työnantaja voi osoittaa, että kysymys on vilpistä. Tämän mukaiset ohjeet työntekijäliitosta on myös annettu luottamusmiehille ja työpaikoille ja näin on B:n näkemyksen mukaan myös käytännössä menetelty. Vuonna 1984 liittojen välillä oli neuvoteltu Isku Oy:tä koskeneista erimielisyysasioista, jotka olivat koskeneet muun kuin työterveyslääkärin käyttämistä. Kaikissa tapauksissa asia oli ratkaistu siten, että työntekijällä katsottiin olleen oikeus sairausajan palkkaan.

Isku Oy:ssä noudatetusta sairausajan palkan maksamiseen liittyvästä käytännöstä työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa pääluottamusmies D:tä ja henkilöstöjohtaja E:tä.

E:n mukaan käytäntönä yhtiössä on, että jos työntekijä esittää ulkopuolisen lääkärin todistuksen, työnantaja harkitsee ennen sairausajan palkan maksamista, onko työntekijällä ollut työehtosopimuksessa ja yhtiön omissa menettelytapaohjeissa mainitut perusteet muun kuin oman työterveyslääkärin käyttämiselle. Elleivät ehdot täyty, ei lääkärintodistusta ole hyväksytty sairausajan palkanmaksun perusteeksi. Sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijä esittää ulkopuolisen lääkärin todistuksen, työntekijän kanssa on keskusteltu noudatettavista menettelytapaohjeista. Keskustelut ovat yleensä myös johtaneet siihen, että työntekijät ovat korjanneet menettelynsä ohjeiden mukaiseksi.

A:lla oli E:n mukaan kysymyksessä olevana ajankohtana ollut mahdollisuus kääntyä työterveyslääkärin puoleen. Yhtiön työterveyslääkäri toimii kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan myös yhtiön työntekijöiden omalääkärinä, joten tarvittaessa työterveyslääkärillä olisi ollut mahdollisuus määrätä A erikoislääkärin tutkimuksiin. E:n tiedossa ei ollut, että A olisi vedonnut mihinkään perusteltuun syyhyn kääntyä muun kuin työterveyslääkärin puoleen. A:n tapauksessa sairausajan palkan maksamisesta kieltäytyminen oli johtunut siitä, että hänelle oli jo aikaisemmin annettu huomautus ulkopuolisten lääkäreiden käytöstä ja selvitetty menettelytapaohjeet. Koska yhtiön työterveyslääkäri ei yhtynyt työkyvyttömyyden osalta ulkopuolisen lääkärin arvioon työkyvyttömyysajan alusta alkaen, ei työnantajalla myöskään ollut velvollisuutta sairausajan palkan maksamiseen.

Arviointi

C:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että sovittaessa sairausajan palkkamääräyksen 18 §:n soveltamisohjeesta ja asiaa koskeneista menettelytapaohjeista työehtosopimusosapuolten tarkoituksena on ollut, että työkyvyttömyys tulee selvittää ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin todistuksella ja että ulkopuolisen lääkärin antaman todistuksen perusteella velvollisuus sairausajan palkan maksamiseen on vain määräyksessä mainituissa tapauksissa tai muissa niihin verrattavissa tilanteissa, joissa työterveyslääkärin käyttö ei perustellusta syystä ole ollut mahdollista. Määräyksestä sovittaessa lähtökohtana on myös ollut, että työnantajalla ei ole velvollisuutta osoittaa ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaa todistusta vääräksi voidakseen olla hyväksymättä ulkopuolisen lääkärin todistusta sairausajan palkan maksamisen perusteeksi.

Puu- ja erityisalojen liiton todistajat ovat käytännön osalta viitanneet paikallis- ja liittoneuvotteluissa vuonna 1984 ratkaistuihin Isku Oy:ssä syntyneisiin sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta koskeviin erimielisyystapauksiin, joissa tehtyjen ratkaisujen mukaan työnantajalla oli katsottu olleen velvollisuus sairausajan palkan maksamiseen ulkopuolisen lääkärin antaman todistuksen perusteella. Kysymyksessä olevat erimielisyydet on kuitenkin ratkaistu ennen kuin liittojen välillä on sovittu edelleen voimassa olevista sairausajan palkanmaksua koskevista määräyksistä, joten näistä ratkaisuista ei ole saatavissa tukea nyt kysymyksessä olevan asian ratkaisemiselle.

D:n ja E:n kertomusten perusteella voidaan todeta, että Isku Oy:ssä sairausajan palkka on joissakin tapauksissa saatettu maksaa myös ulkopuolisen lääkärin antaman todistuksen perusteella. Työnantaja on kuitenkin pyrkinyt selvittämään, onko ulkopuolisen lääkärin käytölle ollut työehtosopimuksen soveltamisohjeessa ja menettelytapaohjeissa tarkoitettu perusteltu syy. Tällaisissa tilanteissa työntekijälle on annettu ohjeet menetellä työehtosopimuksen ja menettelytapaohjeiden mukaisesti ja työntekijä on yleensä korjannut tämän jälkeen menettelynsä.

Työehtosopimuksen määräyksessä samoin kuin liittojen hyväksymissä menettelytapaohjeissa on niiden sanamuodonkin mukaan lähdetty siitä, että työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti työterveyslääkärin todistuksella ja että muu lääkärintodistus kelpaa sairausajan palkanmaksun perusteeksi vain soveltamisohjeessa ja menettelytapaohjeissa mainituissa tilanteissa. Myös käytäntö puusepänteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla ja Isku Oy:ssä on esitetyn selvityksen mukaan vuoden 1991 jälkeen ollut pääsääntöisesti työehtosopimuksen sanamuodon mukainen.

A:lle oli jo aikaisemmin huomautettu ulkopuolisen lääkärin käyttämisestä ja viimeksi noin kahta viikkoa ennen nyt kysymyksessä olevaa työkyvyttömyysjaksoa hänelle oli selvitetty asiaan liittyvät menettelytapaohjeet. A ei ole ulkopuolisen lääkärin kirjoittaman todistuksen jättämisen yhteydessä ilmoittanut työnantajalle syytä ulkopuolisen lääkärin käyttämiseen. Työehtosopimuksessa tarkoitettuna perusteltuna syynä ulkopuolisen lääkärin käyttämiselle ei voida pitää A:n sittemmin esittämää perustetta, että hän on oman arvionsa mukaan saanut ulkopuoliselta lääkäriltä parempaa hoitoa kuin työterveyslääkäriltä. Kun muutoinkaan A:lla ei ole selvitetty olleen työehtosopimuksessa edellytettyä perusteltua syytä ulkopuolisen lääkärin käyttämiseen, A:lle ei olisi pelkästään 22.10.2001 päivätyn lääkärintodistuksen perusteella ollut oikeutta sairausajan palkkaan. A on kuitenkin esittänyt osalta työkyvyttömyysajastaan myös työterveyslääkärin todistuksen.

Työnantaja on edellä kerrotun mukaisesti velvoittanut A:n sairausajan palkan saadakseen kääntymään yhtiön työterveyslääkärin puoleen. Työterveyslääkäri on 1.11.2001 todennut A:n sairauden, päätynyt samaan diagnoosiin kuin A:n 22.10.2001 tutkinut lääkäri ja arvioinut sairauden siinä määrin vakavaksi, että se on aiheuttanut työkyvyttömyyden, joka jatkui alkuperäisen lääkärintodistuksen mukaisesti 6.11.2001 saakka. Kun työnantaja ilmoituksensa mukaan ei ole epäillyt ulkopuolisen lääkärin 22.10.2001 tekemää lääketieteellistä arviota ja kun työterveyslääkäri on varmentanut A:n sairauden ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden, työnantajalla ei ole ollut perusteita kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa koko työkyvyttömyysajalta.

Johtopäätökset

A on oikeutettu vaatimaansa sairausajan palkkaan, jonka määrä ei ole riitainen.

Isku Oy on kieltäytyessään maksamasta A:lle vaadittua sairausajan palkkaa menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Työehtosopimuksen oikeata tulkintaa tilanteessa, jossa työntekijä on ilman hyväksyttävää perustetta jättänyt noudattamatta työehtosopimuksen määräyksiä työterveyspalvelujen ensisijaisuudesta, voidaan perustellusti pitää jossakin määrin epäselvänä. Tämän vuoksi Isku Oy:n ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi myöskään Puusepänteollisuuden Liiton ei ole katsottava laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla Puu- ja erityisalojen liiton on jutun osaksi voittaessaankin vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Isku Oy:n suorittamaan A:lle sairausajan palkkaa ajalta 22.10 - 31.10.2001 yhteensä 560 euroa 64 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoinen 9.11.2001 lukien.

Enemmälti kanne hylätään.

Asiaan osalliset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, H.´Rautiainen, Niskanen, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Niskasen lausunto, johon jäsen H. Rautiainen yhtyi:

A:lla ei siten ole oikeutta sairausajan palkkaan kanteessa vaaditulta ajalta. Näin ollen Isku Oy ei ole sairausajan palkan maksamisesta kieltäytyessään rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla eikä myöskään Puusepänteollisuuden Liitto ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan. Edellä olevilla perusteilla hylkään kanteen. Kun Puu- ja erityisalojen liitolla on kuitenkin asian epäselvyyden vuoksi ollut aihetta tähän oikeudenkäyntiin, saavat Puusepänteollisuuden Liitto ja Isku Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.