Labor court dismisses union claim that city violated collective agreement on vacation days and holiday scheduling rules.

Teknisten sopimuksen palo- ja pelastuslaitoksen henkilöstön työaikajärjestelyjä koskevassa liitteessä on sovittu muun muassa vuosiloman antamisesta noudatettaessa poikkeusluvan mukaista työaikaa, jossa keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 42 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia.

Tuomiossa on ensiksi kysymys liitteen vuosilomaan sisällytettävien työvuorojen lukumäärää koskevan määräyksen pätevyydestä. Toiseksi tuomiossa on kysymys siitä, oliko kaupunki palohenkilöstön vuosilomien sijoittelua koskevilla ratkaisuillaan rikkonut virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 22

KANTAJA

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry, Helsinki

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuopion kaupunki

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.2.2003

Pääkäsittely 3.3.2003

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n välillä solmitussa kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) 2001 - 2002 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV LUKU VUOSILOMA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

3 mom. Mikäli muussa kuin 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:

1 Täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää.

2 Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä ovat vuosiloma-aikaan sisältyvät arkipäivät paitsi lauantai. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai tai sunnuntai tai molemmat olisivat olleet työpäiviä, ovat nekin vuosilomapäiviä. Vuosilomapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla olla enintään 4.

Työaikaa lyhentävä arkipyhä

Vuosiloma-aikaan sisältyvät työaikaluvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut työaikaa lyhentävät arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.

Soveltamisohje

Viikon keskimääräisten työpäivien laskemisesta ks. 1 momentin soveltamisohje.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 momentin soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman antamishetkellä. Näin ollen jos sillä kalenteriviikolla tai siinä tasoittumisjaksossa, johon vuosiloma sisältyy tai jossa vuosiloma alkaa tai päättyy, olisi ilman vuosilomaa säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, sovelletaan 3 momentin määräyksiä.

3 momenttia sovellettaessa lomat on yleensä syytä antaa, mikäli mahdollista, täysinä kalenteriviikkoina tai tasoittumisjaksossa pitempinä jaksoina siten, että työ- ja vapaapäivien suhteellinen osuus on sama kuin työskentelyjaksoissa. Vajailla viikoilla voidaan joutua suorittamaan myös pyöristyksiä. Lähtökohtana on se, että työaikajärjestely ei vaikuta vuosiloman pituuteen. Esimerkiksi pisin vuosiloma on aina vuosiloma-aikana yhteensä 7,5 viikkoa (ei sisällä työaikaa lyhentäviä arkipyhiä).

Vuosiloma-aikaan sisällytettävät työpäivät (jotka olisivat ilman vuosilomaa työpäiviä) saadaan laskentakaavasta:

Kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät x vuosilomapäivät : 5

Vuosiloma-aikaa määrättäessä on huolehdittava siitä, että vuosiloma-aikaan sisältyy oikea määrä työpäiviä (kaava) ja vuosilomapäiviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pyöristäminen

5 mom. Vajaat päivät pyöristetään lähimpään täyteen kokonaislukuun siten, että 0,5 pyöristetään ylöspäin. Mikäli saman lomanmääräytymisvuoden lomia annetaan siten, että loman osia jouduttaisiin pyöristämään kaksi kertaa tai useammin, lopputuloksen pitää olla sama kuin jos pyöristys olisi suoritettu yhteenlasketuista loman osista em. tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Tekniikan- ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n välillä solmitun teknisten sopimus 2001 - 2002:n 4 §:n määräyksen mukaan muun muassa KVTES:n IV luvun vuosilomaa koskevia määräyksiä noudatetaan sellaisina kuin ne kulloinkin ovat voimassa, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa tai sen liitteissä ole toisin sovittu.

Teknisten sopimuksen 2001 - 2002 liitteessä 2 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 2

PALO- JA PELASTUSLAITOSTEN TYÖAIKAJÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

Työvuorokausi lasketaan alkavaksi 1) päivätyön, 2) aamuvuoron tai 3) poikkeusluvan mukaisen työajan säännöllisenä alkamisaikana ja työviikko maanantaina päivätyön, aamuvuoron tai poikkeusluvan mukaisen työajan säännöllisenä alkamisajankohtana.

Soveltamisohje

Kolmivuorotyössä voidaan paikallisesti sopia työvuorokausi alkavaksi yövuoron säännöllisenä alkamisaikana ja työviikko sunnuntaina yövuoron alkamisajankohtana.

8 § Vuosiloma

Vuosilomaa annettaessa vuorokauden lasketaan alkavan 7 §:ssä tarkoitettuna ajankohtana.

Soveltamisohje

1 Vuosiloman antaminen

a) Vuosiloman antaminen noudatettaessa poikkeusluvan mukaista työaikaa, jossa keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 42 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia

Vuosilomaoikeuden perusteella lasketaan, montako työvuoroa vuosiloman tulee sisältää. (KVTES IV luku Vuosiloma: laskentakaava 6 § 3 mom., pyöristäminen 6 § 5 mom.)

Lasketaan kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät: 42/24 = 1,75

38 vuosilomapäivää 1,75 x 38 : 5 = 13,3 = 13 työvuoroa (pyöristys alaspäin)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuosilomaan sisältyvien työvuorojen määrä on vakio. Työvuorojen määrää ei voi muuttaa vuosilomasijoittelulla. Lisäksi on välttämätöntä, että vuosiloma-ajaksi merkitään oikea määrä kalenteripäiviä. Tämä on välttämätöntä mm. sen vuoksi, että säännölliseen työaikaan sisältyvät työaikalisät saadaan lasketuksi vuosilomapalkkaa korotettaessa. Samoin on tarpeen tietää henkilön todellinen vuosiloma-aika.

Kalenteripäiviä tulee sisällyttää vuosilomaan lomaoikeuden perusteella seuraavasti:

38 vuosilomapäivää = 52 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika*)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

*) Vuosiloma-aikaan lisätään lomajakson ma-pe päiville sattuvat arkipyhät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että kuntien teknisten sopimuksen 2001 - 2002 liitteen 2 vuosilomaa koskevan 8 §:n soveltamisohjeen 1 a) kohdan 38 vuosilomapäivää ansaitsevan saman liitteen 1 §:n 1 momentti d) kohdassa tarkoitettua työaikaa tekevän palo- ja pelastuslaitoksen viranhaltijan ja työntekijän vuosiloma on 14 työvuoroa,

tuomitsee Kuopion kaupungin hyvityssakkoon virka- ja työehtosopimuksen rikkomisesta,

tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Kuopion kaupungin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteisvastuullisesti korvaamaan Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n sekä Kuopion kaupungin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä vallitsee erimielisyys siitä, kuinka monta työvuoroa vuosilomaa tulee sellaisen työaikalain 14 §:n mukaisen poikkeusluvan alaisten 42 viikkotyötuntia tekevän palo- ja pelastushenkilöön kuuluvan viranhaltijan tai työntekijän saada, jonka vuosilomaoikeus on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan 38 vuosilomapäivää. Työnantajapuolen mukaan tällaisen henkilön vuosilomaoikeus on 13 työvuoroa, kun taas Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n mukaan henkilön tulee saada vuosilomaa 14 työvuoroa.

Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden vuosilomaa koskevat määräykset uudistettiin erikseen tehdyllä virka- ja työehtosopimuksella vuonna 1999. Vuosilomauudistuksen yhtenä keskeisenä sisältönä oli muun muassa se, että vuosilomaetuuksien tasoa ei muuteta. Määräykset oli tarkoitettu yhdenmukaistaa ja periaatteena oli, että henkilöstöä tulee kohdella tasapuolisesti. Uudessa järjestelmässä työnantaja ei voi loman sijoittelulla vaikuttaa loman pituuteen. Uudessa järjestelmässä on otettu huomioon poikkeavat työaikajärjestelyt ja henkilöstön tasapuolinen kohtelu.

Teknisten sopimuksen liitteessä 2 on sittemmin sovittu muun muassa palo- ja pelastustoimen vuosilomista. Kuopion kaupunki on soveltaessaan mainitun liitteen 8 §:n 1 a) kohdan määräystä 38 vuosilomapäivää ansaitsevaan palo- ja pelastushenkilöstöön antanut näille henkilöille vuosilomaa vain 13 työvuoroa. Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n käsityksen mukaan heille olisi kuulunut vuosilomaa kuitenkin 14 työvuoroa. Soveltamisohjeessa mainittu 13 työvuoroa on joko lasku- tai asiavirhe. Vuosilomauudistuksella ei ole ollut tarkoitus heikentää palohenkilöstön vuosilomaetuuksia suhteessa muuhun henkilöstöön, aikaisempaan sopimukseen eikä muutoinkaan. Soveltamisohjeen kysymyksessä oleva määräys on pätemätön, koska se on palohenkilöstön osalta oikeustoimilain mukaan kohtuuton ja yhdenvertaisuutta loukkaava. Työnantajapuolen nyt omaksuma tulkinta on johtanut siihen, että 38 vuosilomapäivää ansaitsevan palo- ja pelastushenkilöstön osalta on tapahtunut heikennys.

Vuorotyötä tekevien lomat eivät kulu kalenteriviikoittain samalla tavoin kuin päivätyötä tekevillä. Tästä syystä tulee jokaisen lomajakson yhteydessä laskea lomapäivien kuluminen erikseen. Vajaiden päivien osalta voidaan joutua tekemään pyöristyksiä. Matemaattisten pyöristyssääntöjen mukaan pyöristys tehdään vasta viimeisen laskutoimituksen jälkeen. Kun KVTES:n IV luvun 6 §:n 5 momentin mukaan pyöristys tehdään edellä mainitulla tavalla, johtaa se siihen, että kysymyksessä olevalle henkilölle tulee vuosilomaa ainakin 14 työvuoroa. Työnantaja on laatiessaan teknisten sopimuksen liitettä 2 soveltanut virheellisesti KVTES:n pyörityssääntöä ja näin saanut tulokseksi 13 vuoroa pitkän vuosiloman.

Työnantajapuoli on soveltanut virheellisesti kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 6 §:n määräyksiä vuorotyötä tekevän palo- ja pelastushenkilöstön vuosilomiin. Virkaehtosopimuksen määräysten mukaan tavanomaisesta poikkeavaa työaikaa tekevän työntekijän tai viranhaltijan vuosilomaan on sisällytettävä työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin etukäteen vahvistetussa työvuoroluettelossa on vahvistettu. Työaikajärjestely ei saa vaikuttaa vuosiloman pituuteen. Vuosilomapäivien kuluminen on sidottava loma-aikaan sisältyvien työpäivien lukumäärään KVTES:n IV luvun 6 §:n 3 momentin mukaista kaavaa käyttäen. Näin Kuopion kaupunki ei ole menetellyt, minkä vuoksi palo- ja pelastushenkilöstön vuosiloma-aika on lyhentynyt.

KVTES:n IV luvun 6 §:n 3 momentin mukaan saman sopimuksen työaikaluvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut työaikaa lyhentävät arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä eli niitä ei lasketa vuosilomapäiviksi. Kuopion kaupunki merkitsee arkipyhäpäivät lomalistoissa vuosilomaksi työvuoroluettelon mukaisille vapaapäiville kunkin vuosilomajakson alkuun. Tässä järjestelyssä työ- ja vapaapäivien välinen normaali työvuoroluettelon mukainen rytmitys muuttuu pelastushenkilöstölle epäedullisemmaksi verrattuna muihin työntekijöihin tai viranhaltijoihin eli vuosilomaetuudet heikkenevät virheellisen sijoittelun vuoksi. Työnantajan tulkinta on siten KVTES:n IV luvun 6 §:n 3 ja 5 momenttien vastainen. Kuopion kaupungin laatimat vuosilomalistat on laadittu sopimuksen vastaisesti.

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n edustajien taholta oli sekä paikallis- että keskusneuvotteluissa selvitetty perusteellisesti järjestön kanta. Työnantajapuoli ei millään tavoin ollut näyttänyt esitettyä tulkintaa vääräksi. Kuopion kaupunki on tulkinnut virkaehtosopimuksen määräyksiä virheellisesti. Kunnallinen työmarkkinalaitos on saanut tiedon Kuopion kaupungin virheellisestä menettelystä viimeistään keskusneuvotteluissa 13.9.2002. Hyväksyessään Kuopion kaupungin virheellisen menettelyn on Kunnallinen työmarkkinalaitos laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kuopion kaupunki ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kuopion kaupunki ovat lisäksi vaatineet Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuopion kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Teknisten sopimuksen liitteen 2 8 §:n soveltamisohjeen 1 a) kohdassa tarkoitettua poikkeusluvan mukaista säännöllistä työaikaa noudatettaessa työvuoroja ja siten työpäiviä on kalenteriviikossa alle viisi. Työvuoron pituus on 24 tuntia. Vuosilomaa annettaessa vuorokauden lasketaan teknisten sopimuksen liitteen 2 8 §:n mukaan alkavan saman liitteen 7 §:ssä tarkoitettuna ajankohtana ja siten poikkeusluvan mukaisen työajan säännöllisenä alkamisaikana. Vuosilomavuorokausi alkaa ja päättyy näin ollen samaan aikaan kuin työvuoro.

Koska poikkeusluvan mukaista keskimäärin 42 tunnin pituista viikoittaista työaikaa noudatettaessa 38 vuosilomapäivän pituiseen vuosilomaan on sisällytettävä 13 eikä 14 työvuoroa, on Kuopion kaupunki soveltanut teknisten sopimuksen liitteen 2 8 §:n soveltamisohjeen kohtaa 1 a) oikein eikä se näin ollen ole rikkonut virka- ja työehtosopimusta. Koska Kuopion kaupunki on menetellyt virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti, ei myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, kuinka monta työvuoroa tulee sisältyä teknisten sopimuksen piiriin kuuluvan 38 vuosilomapäivään oikeutetun palo- ja pelastuslaitoksen viranhaltijan ja työntekijän vuosilomaan. Kysymyksessä oleviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin noudatetaan poikkeusluvan mukaista työaikaa, jossa keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 42 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia.

Teknisten sopimuksen liitteen 2 vuosilomaa koskevan 8 §:n soveltamisohjeen mukaan edellä tarkoitetun viranhaltijan ja työntekijän vuosilomaan tulee sisältyä 13 työvuoroa. Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on katsonut, että vuosilomaan sisältyvien työvuorojen lukumäärän tulisi KVTES:n määräysten perusteella olla 14 ja että soveltamisohjeessa mainittu 13 työvuoroa perustuu joko lasku- tai asiavirheeseen. Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n mukaan edellä tarkoitettu soveltamisohjeen määräys on pätemätön, koska se on palohenkilöstön osalta kohtuuton ja loukkaa heidän yhdenvertaisuuttaan muihin kuntatyönantajien palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin nähden.

Asianosaisten välillä vallitsee myös erimielisyys siitä, onko Kuopion kaupunki palolaitoksen henkilökunnan vuosiloman sijoittelua koskevilla ratkaisuillaan menetellyt virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti.

Sopimusmääräykset ja niiden tarkoituksesta esitetty selvitys

Kysymyksessä olevien vuosilomaa koskevien sopimusmääräysten tarkoituksesta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta sopimusneuvotteluihin osallistunutta Kuntien Tekniset KTK:n työmarkkinalakimiestä A:ta ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen puolesta sopimusneuvotteluihin osallistunutta työmarkkina-asiamies B:tä. Vuosilomien antamisesta Kuopion palolaitoksen henkilöstölle työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa palomestari C:tä.

A:n mukaan teknisten sopimuksen liitteen 2 vuosilomaa koskevan 8 §:n soveltamisohje on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajan laatima. Soveltamisohjeesta sovittaessa lähtökohtana on ollut, että ohjeella ei poiketa KVTES:n määräyksistä. Neuvotteluissa järjestöjen edustajien taholta on kiinnitetty huomiota siihen, että 38 vuosilomapäivään oikeutettujen henkilöiden kohdalla laskentakaavan mukaan saadun vuosilomaan sisältyvien 13,3 työvuoron pyöristäminen 13:ksi on epäoikeudenmukaista. Järjestöjen edustajat ovat myös todenneet, että 0,3 työvuoroa merkitsee normaalityöajassa noin kahdeksaa tuntia eli yhtä työpäivää. Tämän vuoksi järjestöjen edustajat ovat esittäneet teknisten sopimukseen otettavaksi määräystä, jolla kysymyksessä oleva henkilöstö saisi 0,3:a työvuoroa vastaavan lomahyödyn. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajat ovat torjuneet esityksen ja todenneet, että tältä osin teknisten sopimuksen piirissä noudatetaan KVTES:n määräyksiä.

B on kertonut, että KVTES:iin otettu laskentakaava on perustunut siihen ajatukseen, että viikossa on viisi vuosilomapäivää. Laskentakaavalla on haluttu varmistua siitä, että kunnan palveluksessa oleva henkilöstö saa kalenteripäivinä täsmälleen samanpituisen vuosiloman riippumatta siitä, kuinka monta työpäivää keskimäärin kalenteriviikossa on. Nyt kysymyksessä olevilta osin KVTES:n ja teknisten sopimuksen vuosilomamääräykset ovat yhteneväiset. Esimerkiksi yleistyöaikaa tekevällä 38 vuosilomapäivään oikeutetulla henkilöllä 52 kalenteripäivän pituisen vuosiloma-ajan alle jäävien työtuntien määrä on 290,7, kun kanteessa tarkoitetun palohenkilöstön kohdalla vastaava työtuntien määrä 13 työvuoron mukaan laskettuna on 312 tuntia.

Sopimusmääräyksen pätemättömyyttä koskeva arviointi

Teknisten sopimuksen vuosilomamääräykset on laadittu KVTES:n vastaavien määräysten sovellutuksena. Teknisten sopimuksen määräykset poikkeavat vertailukohdasta joiltakin osin, kuten siinä, että palohenkilöstön työaikajärjestelmässä pyöristäminen kohdistuu 8 tunnin pituisten työpäivien sijasta 24 tunnin työvuoroihin. Tästä ovat sopijapuolet kuitenkin olleet tietoisia. Teknisten sopimuksen 4 §:n mukaan sopimuksella tai sen liitteillä on myös ollut mahdollista poiketa KVTES:n määräyksistä.

Kantaja on edelleen perustellut vaatimustaan viittaamalla KVTES:n pyöristämistä koskevaan määräykseen siltä osin, kuin se koskee loman osien pyöristämistä tilanteessa, jossa saman lomanmääräytymisvuoden lomia annetaan useammassa osassa. Teknisten sopimuksen soveltamisohjeessa on edellä todetuin tavoin sovittu vuosilomaan sisältyvien työvuorojen lukumääräksi 13. Soveltamisohjeessa on myös nimenomaan sovittu siitä, että vuosilomaan sisältyvien työvuorojen määrä on vakio eikä työvuorojen määrää voi muuttaa vuosilomasijoittelulla. Näin ollen myöskään vuosiloman jakaminen osiin ei voi johtaa vuosilomaan sisällytettävien työvuorojen kokonaismäärän poikkeamiseen sovitusta 13 työvuorosta.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että teknisten sopimuksen liitteen 2 vuosilomaa koskevan 8 §:n soveltamisohje poikkeaisi KVTES:n määräyksistä sillä tavoin että soveltamisohjetta olisi kanteessa esitetyin tavoin pidettävä kohtuuttomana tai muuten pätemättömänä.

Kuopion kaupungin sopimusmääräysten vastainen menettely

Kantaja on viitannut KVTES:n IV luvun 6 §:n 3 momentin määräykseen, jonka mukaan työntekijän tai viranhaltijan vuosilomaan on sisällytettävä työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin etukäteen laaditussa työvuoroluettelossa on vahvistettu. Määräyksen mukaan täydellä kalenteriviikolla ei voi kulua enempää kuin 5 vuosilomapäivää. Kuopion kaupunki ei ole menetellyt näin, ja palo- ja pelastushenkilöstön vuosiloma-aika on kantajan mukaan lyhentynyt erityisesti jaettaessa vuosilomaa jaksoihin.

Edellä on todettu, että teknisten sopimuksen soveltamisohjeen mukaan vuosilomaan sisältyvien työvuorojen kokonaismäärä on vakio, minkä lisäksi soveltamisohjeessa on sovittu koko vuosiloman pituus kalenteripäivinä. Työvuorojen tai vuosilomapäivien määrää ei voida muuttaa vuosilomasijoittelulla. Kuopion kaupungin ei ole näytetty menetelleen näiden määräysten vastaisesti.

Kanteessa on katsottu Kuopion kaupungin rikkoneen sopimusmääräyksiä, koska työnantaja on merkinnyt vuosiloman ajalle sattuvia arkipyhiä vuosilomapäiviksi työvuorolistan mukaisille vapaapäiville vuosilomajaksojen alkuun. Kantaja on viitannut KVTES:n IV luvun 6 §:n 3 momentin määräykseen, jonka mukaan vuosiloma-aikaan sisältyvät työaikalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut työaikaa lyhentävät arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä. Vuosiloma-aikaan sattuvien arkipyhien osalta teknisten sopimuksen liitteessä 2 olevan 8 §:n soveltamisohjeessa on 38 päivän pituiseen vuosilomaan oikeutettujen henkilöiden osalta todettu, että 52 kalenteripäivän pituiseen vuosiloma-aikaan lisätään lomajakson maanantai-perjantai -päiville sattuvat arkipyhät.

B on kertonut, että teknisten sopimuksen piiriin kuuluvalle palohenkilöstölle, kuten myöskään KVTES:n soveltamispiiriin kuuluville keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeville henkilöille ei voida tosiasiassa antaa arkipyhää vapaana, minkä vuoksi asia on heidän kohdallaan hoidettu sopimalla arkipyhäkorvauksen maksamisesta. Teknisten sopimuksessa ei ole sovittu siitä, miten vuosiloma-aikaan sattuva arkipyhä sijoitetaan henkilölle vuosiloma-ajaksi. Tämän vuoksi B on antanut ohjeet siitä, että kysymyksessä olevat päivät merkittäisiin loman alkamista edeltäneille vapaapäiville, koska tällainen menettely johtaa loman ajalta maksettavien työaikalisien vuoksi edulliseen tulokseen viranhaltijan ja työntekijän kannalta.

Koska teknisten sopimukseen ei sisälly määräystä siitä, miten arkipyhän johdosta tehtävä vuosiloma-ajan pidentäminen tulee sijoittaa, ei Kuopion kaupungin voida katsoa tältä osin rikkoneen työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiä työehtosopimuslain 7 ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:ssä tarkoitetuin tavoin.

Yhteenveto

Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus hylätään perusteettomana. Koska Kuopion kaupungin ei ole näytetty menetelleen asiassa virka- ja työehtosopimusten määräysten vastaisesti, ei myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuopion kaupungin oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun ja sen hoidon edellyttämät toimenpiteet kohtuullinen korvauksen määrä on 800 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuopion kaupungin oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Vainio, Tuomi ja Kolula jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.