Finnish Labour Court allows severance pay when intentional falsification of timesheets constitutes a valid dismissal reason.

Työntekijä oli tahallaan täyttänyt väärin palkanmaksun perusteena olleen urakkatyöilmoituksensa. Tuomiossa katsottu, että jutussa esille tulleet seikat huomioon ottaen työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, joten sillä oli ollut asialliset ja painavat syyt irtisanoa työsopimus.

Sopimussuhteen jatkamisen edellytykset eivät kuitenkaan olleet hävinneet siinä määrin, etteikö työsuhde olisi voinut jatkua irtisanomisajan pituisen ajan. Työntekijällä oli siten oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 21

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Schauman Wood Oy, Helsinki

ASIA

Työsopimuksen päättäminen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.11.2002

Pääkäsittely 27.1.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puu- ja erityisalojen liiton ja Metsäteollisuus ry:n välisen voimassa olevan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n välillä voimassa olevassa 10.5.2001 allekirjoituspöytäkirjalla uudistetuissa lomapalkkaa ja irtisanomisuojasuojaa koskevissa sopimuksissa on muun ohella seuraavat määräykset:

Irtisanomissuojasopimus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 - 2 §:ä, jossa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että Schauman Wood Oy on irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti purkanut A:n työsopimuksen ja että työnantajalla ei ole ollut oikeutta edes irtisanoa A:n työsopimusta,

velvoittamaan Schauman Wood Oy:n maksamaan A:lle kuuden kuukauden irtisanomisajalta saamatta jäänyttä palkkaa 9.973,41 euroa ja vuosilomakorvausta 1 130,32 euroa laillisine korkoineen 6.7.2001 lukien,

velvoittamaan Schauman Wood Oy:n maksamaan korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 43 387 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien, ja

velvoittamaan Metsäteollisuus ry:n ja Schauman Wood Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Schauman Wood Oy oli 6.7.2001 purkanut määrämittasahaaja A:n 19.2.1980 solmitun työsopimuksen ilman asiallista ja painavaa syytä.

A työskenteli 1.7.2001 yövuorossa shellingsahalla sahaten vanerilevyistä tilauksien mukaisia pienempiä kappaleita. Tilauksen valmistaminen lähetyskuntoon edellytti myös pakkausalustojen tekoa, mikäli kierrätettäviä pohjia ei ollut käytettävissä. Kyseisenä yönä kierrätyspohjia oli, mutta A huomasi osassa niistä korjattavaa ja korjasi ne vasaraa ja nauloja käyttäen. A oli merkinnyt vahingossa korjaamansa 20 pakkausalustaa urakkatyöilmoitukseensa.

Seuraavana yönä 2.7.2001 liimauksen vuorotyönjohtaja kävi A:n luona työilmoituksen kanssa ja kysyi ainoastaan "ovatko nämä niitä kierrätyspohjia?". Tähän A oli vastannut, että kyllä ja oli lisäksi maininnut, että hän oli korjannut joitakin alustoja. Työnjohtaja oli poistunut vieden työilmoituksen mennessään. Pellos 1:n tuotantopäällikkö B soitti A:lle 4.7.2001 pyytäen häntä tulemaan luokseen seuraavana päivänä 5.7. ilmoittaen samalla, että hän tulee harkitsemaan A:n työsuhteen päättämistä. Neuvottelussa B ilmoitti A:n syyllistyneen petokseen, minkä vuoksi A:n työsuhdetta ei voitu jatkaa. Perusteluna oli lisäksi se, että A oli menettänyt työnantajan luottamuksen. B toi neuvotteluissa esille myös sen, että he voisivat palkata A:n syksyllä uudestaan uutena työntekijänä.

Yhtiön palkanmaksussa ei ole huomioitu kierrätyspohjan korjaamista. Sen sijaan uuden pakkausalustan tekemisestä on maksettu 0,796 markkaa kappaleelta. A:n menettelyä arvioidessaan työnantaja ei ollut ottanut huomioon kierrätyspohjien kunnostamisesta yhtiölle tullutta säästöä. Neuvottelujen jälkeen työnantaja oli hyväksynyt maksettavaksi A:lle viidestä alustasta kuten uusista, mutta oli samalla katsonut A:n syyllistyneen petokseen 15 lavan osalta. Petoksen arvo on 15 x 0,796 eli yhteensä 11,94 markkaa.

Virheellisen urakkatyöilmoituksen oikaisu tapahtuu yhtiön Pelloksen tehtailla niin, että lähin esimies tuo työilmoituksen työntekijälle ja ilmoittaa olevansa eri mieltä esimerkiksi merkityistä urakkatunneista ja pyytää korjaamaan ilmoituksen. Virheellisestä urakkatyöilmoituksesta ei ole annettu varoituksia tai työntekijää irtisanottu. Työilmoituksen oikaisu on tehty keskustelujen jälkeen tai työnjohtaja on hyväksynyt työntekijän selvityksen urakkatyöilmoituksestaan.

Yhtiön tehtailla on ainakin vuodesta 1980 ollut käytäntönä antaa suullinen huomautus ja varoitus ennen työsuhteen päättämistä. Yhtiön käytännön mukaan varoitukset ovat vanhentuneet vuodessa. A:lle ei ollut annettu päättämisperusteen mukaista huomautusta tai varoitusta.

A on ollut työttömänä työnhakijana työsuhteensa päättymisestä lähtien. Korvauksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon työtä vaille jäämisen kesto, työnantajan törkeä menettely työsuhdetta päätettäessä, yleinen työllisyystilanne ja työnantajan A:han kohdistama loukkaus. Siihen nähden A:lle maksetut työttömyyspäivärahat voitaisiin kohtuudella jättää vähentämättä tuomittavasta korvauksesta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Schauman Wood Oy ovat kiistäneet kanteen, vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A on myöntänyt tehneensä tahallisesti vilpillisen työilmoituksen ja ilmoittanut toimivansa myös jatkossa samoin. Kysymyksessä ei ollut 11,94 markan suuruisesta vahingosta vaan vuosia jatkuneesta vilpistä, mistä johtuen vahingon yhteismäärä vuosittain on ollut noin 150 euroa.

Schauman Wood Oy:n Pelloksen tehtailla on pääasiallisesti käytössä urakkapalkkaus, joka perustuu siihen, että työntekijä merkitsee työilmoitukseen työmäärän ja yksikköhinnan, jonka jälkeen työnjohtaja hyväksyy työilmoituksen. Työnjohtajalla ei ole mahdollisuutta tarkistaa yksityiskohtaisesti kaikkien työilmoitusten paikkansapitävyyttä. Järjestelmä rakentuu luottamuksen varaan.

Edellä todetuista syistä Schauman Wood Oy:n Pelloksen tehtailla on vakiintuneesti suhtauduttu vilpillisiin työilmoituksiin ankarasti. Kaikille työntekijöille on ollut selvää, että korjailtuja lavoja ei saa eikä ole koskaan saanut merkitä työilmoitukseen. Aiemminkin työsuhde on purettu varoituksetta vilpillisen menettelyn vuoksi.

Myös A:lla on ollut tiedossaan vilpillisen työilmoituksen seuraamus. A oli syyllistynyt vastaavaan menettelyyn aikaisemminkin ja hänelle oli annettu siitä varoitus 21.11.1999. A:n pitkä työsuhde huomioon ottaen A:n työsopimusta ei tuolloin kuitenkaan ollut purettu. Uuden totuutta vastaamattoman työilmoituksen johdosta työnantaja oli lopullisesti menettänyt luottamuksensa A:han niin, että työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajaksi. Työsuhteen päättämistä arvioitaessa täydentävänä seikkana tulee ottaa huomioon, että A oli saanut 16.3.2001 varoituksen työtehtäviensä laiminlyönnistä. Tähän nähden vaatimus 24 kuukauden palkkaa vastaavasta korvauksesta on kohtuuton.

Oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä on todettu, että työnantajaan kohdistunut rikos muodostaa lähes poikkeuksetta työsuhteen päättämisperusteen. Epärehellisyyttä on yleensä voitu pitää niin vakavana rikkomuksena, että työsopimus on voitu irtisanomisen asemesta myös purkaa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

Määrämittasahaaja A oli kanteessa kerrotuin tavoin työskennellyt Schauman Wood Oy:n palveluksessa Pelloksen tehtailla vuodesta 1980. Työnantaja oli purkanut A:n työsopimuksen 6.7.2001. Purkamisen syyksi työnantaja oli ilmoittanut A:n vilpillisen menettelyn, kun tämä oli totuuden vastaisesti merkinnyt palkanmaksun perusteena olevaan urakkatyöilmoitukseen tehneensä 15 uutta pakkausalustaa, vaikka hän oli käyttänyt valmiita kierrätysalustoja, jotka eivät oikeuttaneet palkkaan.

Työnantaja on lisäksi vedonnut A:lle 21.11.1999 annettuun varoitukseen, jonka syynä oli ollut työvuorosta myöhästyminen, siihen liittyvä työaikaleimauksen suorittamatta jättäminen ja työilmoituksen virheellinen täyttäminen. A:lle oli lisäksi annettu 16.3.2001 varoitus huonosta työn laadusta.

Purkamisperusteista esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on A:n työsopimuksen päättämisestä ja yhtiössä työsuhteen päättämisasioissa noudatetusta käytännöstä kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään ja todistajina Schauman Wood Oy:n Pelloksen tehtaan tuotantopäällikköä B:tä ja pääluottamusmies C:tä.

A on kertonut, että hän oli epähuomiossa merkinnyt työilmoitukseensa heinäkuussa 2001 yövuorossa valmistaneensa 22 pakkausalustaa, vaikka hän oli käyttänyt vanhoja kierrätyspohjia, joista joitakin hän oli korjannut. Työnjohtaja oli seuraavassa yövuorossa kysynyt A:lta, oliko merkityssä määrässä ollut mukana kierrätyspohjia, johon A oli vastannut myöntävästi. A:n mukaan kierrätyspohjia käytetään aina silloin kun niitä on saatavilla. Niistä ei makseta eikä niitä merkitä työilmoitukseen. A oli tehnyt tätä työtä 15 vuotta. Hän tiesi, että vain uusista pohjista maksetaan ja tämä käytäntö oli ollut koko ajan samanlaisena voimassa. Syynä virheelliseen työilmoitukseen A on pitänyt yövuoroa ja sen päätteeksi alkanutta kesälomaa, minkä vuoksi mielessä olivat olleet muut kuin työasiat. Neuvoteltaessa 5.7.2001 työsuhteen päättämisestä työnantaja oli tuonut esille mahdollisuuden palkata A syksyllä uudelleen uutena työntekijänä.

Tuotantopäällikkö B on kertonut olleensa Pelloksen tehtaan palveluksessa lähes 39 vuotta. B oli saanut vuorotyönjohtajalta ilmoituksen, että A oli väärentänyt työilmoituksen. B oli soittanut A:lle ja kysynyt pitääkö vuorotyönjohtajan ilmoitus paikkansa. A oli ilmoittanut, että pohjista 15 kappaletta oli ollut sellaisia, joille hän ei ollut tehnyt mitään. Osan pohjista A oli ilmoittanut korjanneensa ja todennut, että jos hän lyö pohjaan naulankin, hän merkitsee sen työilmoitukseen. Urakkasopimuksen mukaan kuitenkin vain uusien pohjien tekemisestä maksetaan, kun taas kierrätyspohjien korjaamisesta ei makseta mitään. Keskustelun perusteella oli selvää, että ainakin 15 pohjan osalta A oli syyllistynyt vilppiin eikä A ollut missään vaiheessa tätä kiistänyt. Vihje A:n virheellisestä menettelystä työnjohdolle oli tullut alunperin toisilta työntekijöiltä.

Käytäntönä ennen työsuhteen mahdollista päättämistä on ollut antaa ensin suullinen varoitus ja sen jälkeen purkamisuhkainen kirjallinen varoitus. Lisäksi suullisesti on myös todettu, että varoitus on voimassa vuoden. A:lle oli B:n mukaan vuodesta 1995 lähtien annettu kuusi varoitusta. Jo vuonna 1999 annettuun varoitukseen johtaneet tapahtumat olisivat johtaneet A:n työsuhteen päättämiseen, jos kysymyksessä ei olisi ollut näin pitkä työsuhde. Todistajan mukaan pääluottamusmiehen kanssa oli mahdollisesti syksyllä 2001 ollut puhetta siitä, että erotettujen työntekijöiden uudelleen palkkaamisesta oli hyviä kokemuksia ja että myös A voitaisiin mahdollisesti ottaa uudelleen yhtiön palvelukseen. Työnantajalla oli joka tapauksessa heinäkuussa 2001 aito tarkoitus päättää A:n työsuhde.

Myös C:n mukaan neuvotteluissa 5.7.2001 B oli todennut mahdolliseksi, että työsopimuksen purkamisesta huolimatta A voitaisiin palkata syksyllä 2001 uutena työntekijänä.

Päättämisperusteiden arviointi

Esitetty selvitys osoittaa, että A oli merkinnyt työilmoitukseensa tehdyiksi 22 uutta pohjaa, vaikka hän tosiasiassa oli käyttänyt kierrätyspohjia, joista joitakin hän oli mahdollisesti korjannut. A:n pitkäaikainen kokemus huomioon ottaen ei ole uskottavaa, että työilmoituksen täyttäminen väärin olisi tapahtunut epähuomiossa tai muutoin tahattomasti. Kun vain uusien pohjien tekemisestä maksetaan palkkaa, A on todetulla tavalla menetellessään pyrkinyt saamaan perusteettomasti palkkaa tekemättömästä työstä.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan kyseisen lainkohdan mukaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työntekijöiden täyttämät ja työnjohtajien tarkastamat työilmoitukset ovat Schauman Wood Oy:llä palkanmaksun peruste urakkatyössä. Kun kaikkien työilmoitusten oikeellisuuden kontrollointi ei esitetyn selvityksen mukaan ole käytännössä mahdollista, työnantajan on voitava luottaa siihen, että työilmoitukset täytetään totuudenmukaisesti. Ilmoitusten tahallista virheellistä täyttämistä voidaan näissä olosuhteissa pitää A:n työsopimuksesta johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavana rikkomisena siitä huolimatta, että vilpillisellä menettelyllä tavoiteltu rahallinen hyöty on ollut suhteellisen vähäinen.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että A:n vilpillistä menettelyä on pidettävä siinä määrin vakavana rikkomuksena, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää A:n työsuhteen jatkamista. Näin ollen työnantajalla on ollut sopimuksen edellyttämä asiallinen ja painava syy irtisanoa A:n työsopimus.

Korvausvelvollisuus

Schauman Wood Oy ei edellä todetun mukaisesti ole menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti päättäessään A:n työsuhteen. A:lla ei siten ole oikeutta vaatimaansa korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

Kun A:n työsuhde on päätetty ilman irtisanomisaikaa, yhtiö on velvollinen irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n nojalla maksamaan A:lle täyden palkan irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Vaatimuksen määrä 11 103,73 euroa on riidaton.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perustelua aihetta oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla Puu- ja erityisalojen liiton on jutun osaksi voittaessaankin vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Schauman Wood Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomisajan palkasta 11 103 euroa 73 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.7.2001 lukien.

Muilta osin vaatimukset hylätään.

Asiaan osalliset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, K. Rautiainen, Leivo ja palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Tuomio on yksimielinen.