Labor court allows collective agreement as representative despite overlapping scope with other agreements.

Katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimusta ei voitu vahvistaa asianomaisella alalla edustavana pidettäväksi työehtosopimukseksi. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 16

VALITTAJAT

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS ry

Palkansaajajärjestö Pardia ry

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 7.5.2002 antama päätös nro 50/2002 katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on katsonut, että katsastus- ja tarkastusalaa koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on ilmoittanut sopimuksen piirissä olevien jäsenyritysten määräksi kolme ja henkilöstön määräksi 941. Palkansaajajärjestö Pardia on ilmoittanut katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien jäsentensä määräksi 900. AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS on ilmoittanut katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimuksen piirissä olevien jäsentensä määräksi noin 150.

Autoalan Keskusliitto ry ja Teknisten Liitto ry ovat solmineet autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen, jota sovelletaan Autoalan Keskusliiton jäsenyritysten teknisiin toimihenkilöihin, joita ovat muun muassa yksityisten katsastusasemien katsastusmiehet. Työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden kokonaismäärä on noin 2 200, joista vajaat 1 300 työntekijää kuuluu sopimuksen normaalisitovuuden piiriin.

Autoalan Keskusliitto ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ry ovat solmineet auto- ja konekaupan työehtosopimuksen, jota sovelletaan muun muassa yksityisten katsastusasemien konttorityöntekijöihin. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden kokonaismäärä on noin 10 000, joista noin 6 100 työntekijää kuuluu sopimuksen normaalisitovuuden piiriin.

Noin kolmasosa katsastusalan työntekijöistä on edellä mainittujen autoalan sopimusten normaalisitovuuden piirissä, joten nämä sopimukset tehneet yhdistykset edustavat aidosti katsastusalan työntekijöitä vaikkakin katsastusala muutoin on vain vähäinen osa näiden sopimusten soveltamisalasta.

Koska katsastus- ja tarkastusalaa koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla on solmittu myös edellä mainitut kaksi soveltamisalaltaan sinänsä laajempaa työehtosopimusta, jotka ovat yleissitovia, ei katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimusta voida pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

VALITUKSET

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry (LTY) vaatii, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja että LTY:n sekä AKAVA-JS ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardian välinen katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimus vahvistetaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n momentissa tarkoitetuksi valtakunnalliseksi, asianomaisella alalla edustavana pidettäväksi työehtosopimukseksi eli yleissitovaksi työehtosopimukseksi.

LTY on perustamisestaan eli 1.3.1993 lukien solminut keskeisten valtion puolella toimivien työntekijäjärjestöjen kanssa jäseninään olevina valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitettujen liikelaitosten ja muiden jäsenyritysten palveluksessa olevien virkamiesten sekä työsopimussuhteisen henkilöstön palvelussuhteita koskevat virka- ja työehtosopimukset. Työnantajayhdistyksen perustamisvuonna nämä sopimukset koskivat yhdistyksen jäsenyritysten palveluksessa työskennelleitä noin 58 000:ta virka- ja työsuhteista henkilöä. Mainittua virka- ja työehtosopimusta noudatettiin myös katsastusalalla toimineen autorekisterikeskuksen ja muuta kuin ajoneuvojen tarkastustoimintaa harjoittavan teknillisen tarkastuskeskuksen palveluksessa olevan henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin.

Autorekisterikeskuksen viranomaistoiminnan ja katsastusta koskevan muun liiketoiminnan eriyttämisen seurauksena sen liiketoiminta yhtiöitettiin omaksi osakeyhtiöksi, jota 1.1.1996 lukien on LTY:n jäsenenä harjoittanut Suomen Autokatsastus Oy ja Ajovarma Oy. LTY:n jäsenenä ja liikelaitoksena toiminut teknillinen tarkastuskeskus muuttui 1.1.1998 Inspecta Oy:ksi. Näiden yhtiöittämistoimenpiteiden seurauksena LTY sekä AKAVA-JS ja Palkansaajajärjestö Pardia ovat jatkaneet edellä mainittujen toimialojen palveluksessa työskentelevien työntekijöiden työsuhteiden ehtojen kehittämistä solmimalla vuodesta 1998 lukien erillisen katsastus- ja tarkastusalaa koskevan työehtosopimuksen.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on perustellut päätöksestään ilmenevää ratkaisua sillä, että koska katsastus- ja tarkastusalaa koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla myös Autoalan Keskusliitto ja Teknisten Liitto ovat solmineet yleissitovan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sekä Autoalan Keskusliitto ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ovat solmineet yleissitovan myös yksityisten katsastusasemien konttoritoimihenkilöihin sovellettavan auto- ja konekaupan työehtosopimuksen, ei LTY:n ja AKAVA-JS:n sekä Palkansaajajärjestö Pardian välinen katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimus voi olla yleissitova.

Vahvistamislautakunnan päätös on virheellinen ensinnäkin sen vuoksi, että ainakaan päätöksen perusteluiden mukaan lautakunta ei ole ottanut kantaa LTY:n solmiman työehtosopimuksen tarkastusta (muu kuin katsastustoiminta) koskevan työehtosopimuksen yleissitovuuteen. Tätä teknillistä ja valtakunnallisesti yleisesti harjoitettua tarkastustoimintaa harjoittaa LTY:n jäsenyritys Inspecta Oy, jonka palveluksessa vuoden 2002 kesällä on ollut noin 150 työntekijää ja syksyllä 2002 tapahtuvien liiketoimintajärjestelyjen jälkeen 250 työntekijää. Koska LTY:n, AKAVA-JS:n ja Palkansaajajärjestö Pardian välinen katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimus on tarkastustoimintaa koskevalla toimialalla työskentelevien toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja säätelevä valtakunnallinen ja yleinen työehtosopimus, täyttää se myös tarkastustoiminnan osalta työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen vaatimuksen.

Autoalan Keskusliiton ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton tekemän auto- ja konekaupan työehtosopimuksen soveltamisalaa on ajallisesti laajennettu katsastuspuolelle vasta paljon myöhemmin kuin vuonna 1993, josta alkaen LTY on jo solminut katsastusalan työehtoja koskevia työehtosopimuksia. Autoalan Keskusliiton ja Teknisten Liiton välistä työehtosopimusta on sovellettu katsastusalalla vasta sen jälkeen, kun valtion aikaisemmin yksinoikeutena harjoittama katsastustoiminta vapautettiin vuonna 1996 kilpailulle. Tämän seurauksena yksityiset katsastusasemat perustivat Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry -nimisen yhdistyksen, joka myöhemmin liittyi Autoalan Keskusliiton jäseneksi.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätökseen voidaankin edellä esitetyn johdosta kohdistaa ainakin kritiikkiä seuraavasti: 1) Onko työehtosopimusten solmimisen aikaprioriteetilla merkitystä päätettäessä mahdollisessa kollisiotilanteessa työehtosopimusten yleissitovuudesta? 2) Voidaanko työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisessa mahdollistaa menettely, jossa muut järjestöt laajentamalla työehtosopimuksen soveltamisalaa voivat saada oman työehtosopimuksen yleissitovuuden voimaan myös sellaisille aloille, joilla aidosti ja perinteisesti on jo aikaisemmin tehty työehtosopimus? 3) Jos jokin työehtosopimus julistetaan yleissitovaksi, niin seuraako siitä, että se on koko soveltamisalaltaan yleissitova vaikka mainitun työehtosopimuksen jokin osa on kilpailevaan työehtosopimukseen verrattuna suppeammassa asemassa?

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamismenettelyllä ei ole ollut tarkoitus muuttaa työehtosopimusten perinteisiä yleissitovuusnäkökohtia. Työsopimuslakikomitean työskentelyssä yleissitovuuden vahvistamismenettelyssä lähtökohtana oli nimenomaan se, ettei esim. "vahvemmalle työmarkkinajärjestölle tule sallia oikeutta ulottaa yleissitovuuden kautta lonkeroita muille toimialoille, joissa perinteisesti on ollut jo voimassa yleisenä noudatettu työehtosopimus". Työehtosopimusten solmimisen aikaprioriteetille tulee antaa oikeudellista merkitystä ratkaistaessa soveltamisalaltaan rinnakkaisten työehtosopimusten yleissitovuuden kolliisio.

Vahvistamislautakunta on perustellut päätöstään lisäksi siten, että koska noin kolmasosa katsastusalan työntekijöistä on autoalan työehtosopimusten normaalisitovuuden piirissä, edustavat nämä sopimukset tehneet yhdistykset aidosti katsastusalan työntekijöitä, vaikkakin katsastusala on muutoin vain vähäinen osa näiden sopimusten soveltamisalasta. Vahvistamislautakunta on siten jättänyt kokonaan huomiotta työehtosopimusten soveltamisen todellisen yleisyyden toimialalla. Päätös on siten myös perinteisten yleissitovuusperiaatteiden vastainen.

Katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimuksen piirissä työskenteli toukokuussa 2001 941 henkilöä, joista noin 800 työskenteli katsastustoiminnassa. Yksityisten katsastusasemien palveluksessa olevien kaikkien työntekijöiden, järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien, lukumäärä oli alle 500. Vahvistamislautakuntakin on päätöksessään todennut, että vain kolmasosa katsastusalan kaikista työntekijöitä kuului autoalan työehtosopimusten normaalisitovuuden piiriin. Näin ollen voidaan todeta, että katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimusta sovelletaan katsastusalalla huomattavasti yleisempänä kuin mainittua kahta muuta autoalan työehtosopimusta. Myös LTY:n jäsenyritysten yhteinen markkinaosuus koko katsastustoimialan liiketoiminnasta on merkittävästi suurempi kuin yksityisten katsastusasemien yhteinen osuus.

Kysymyksessä oleva katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimus on siis katsastusalalla yleisempi ja merkittävämpi kuin autoalan sopimukset yhteensä. Katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimus on katsastusalan osalta aito ja yleisenä noudatettava työehtosopimus, joten se tulee vahvistaa työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi valtakunnalliseksi, asianomaisella alalla edustavana pidettäväksi työehtosopimukseksi.

AKAVA-JS ja Palkansaajajärjestö Pardia esittävät valituksessaan samansisältöiset vaatimukset kuin LTY. Vaatimusten perusteet ovat asiallisesti samansisältöiset kuin LTY:n valituksessa, minkä lisäksi valittajat ovat esittäneet, että vahvistamislautakunnan päätös on virheellinen myös sen vuoksi, että päätöstä tehtäessä ei ole otettu huomioon ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain n:o 1099/1998 säädöksiä toimiluvan hakijan riippumattomuudesta. Vahvistamislautakunnan päätöksessä on yhdistetty katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimus kahteen sopimusalaan, joiden jäsenyritykset toimivat nimenomaan sellaisilla aloilla, joilta lain riippumattomuusvaatimusten vuoksi on estetty toiminta katsastusalan yrityksinä. Samalla ollaan luomassa sopimusalaa vastoin lain 6 §:n 5 momentin riippuvuusrajoitusta, jossa todetaan, että toimiluvan hakija ei saa olla riippuvuussuhteessa 1 momentissa tarkoitettua toimintaa harjoittavien muodostamaan järjestöön.

LAUSUNNOT

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut, että vahvistamislautakunnan käsityksen mukaan työehtosopimuksen edustavuus harkitaan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen perusteella yhtenä kokonaisuutena. Sellainen edustavuudesta päättäminen, jossa soveltamisala jaettaisiin työntekijäryhmittäin tai muutoin ja jossa työehtosopimus olisi esimerkiksi jonkin työntekijäryhmän osalta edustava ja jonkin toisen työntekijäryhmän osalta edustavuutta ei olisi, ei selkeyden ja oikeusvarmuuden kannalta ainakaan yleensä ole mahdollista.

Vahvistamislautakunta on vahvistanut yleissitoviksi sekä Autoalan Keskusliiton ja Teknisten Liiton välillä solmitun autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen että Autoalan Keskusliiton ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton välillä solmitun auto- ja konekauppaa koskevan työehtosopimuksen. Näitä sopimuksia sovelletaan muun muassa katsastusalan työntekijöihin ja toimihenkilöihin. Koska noin kolmasosa katsastusalan työntekijöistä on edellä mainittujen autoalan sopimusten normaalisitovuuden piirissä, nämä sopimukset tehneet yhdistykset edustavat aidosti katsastusalan työntekijöitä, vaikkakin katsastusala muutoin on vain vähäinen osa näiden työehtosopimusten koko soveltamisaloista.

Koska katsastus- ja tarkastustoiminta kuuluu edellä mainittujen, yleissitoviksi vahvistettujen autoalan työehtosopimusten soveltamisalojen piiriin, jotka ovat huomattavasti laajemmat kuin valituksenalaisen, pelkästään katsastus- ja tarkastusalaa koskevan työehtosopimuksen, ei katsastus- ja tarkastusalaa koskeva työehtosopimus voi olla soveltamisalallaan edustava.

Vahvistamislautakunta on ratkaisua tehdessään tarkastellut työehtosopimusta kokonaisuutena. Tarkastusalan työntekijät on päätöksessä mainittu paitsi soveltamisalamääräyksessä myös osallisten ilmoituksissa jäsentensä määristä, joten päätös koskee myös tarkastusalalla toimivia työntekijöitä.

Nyt esillä olevassa tapauksessa ei ollut kysymys sellaisesta työehtosopimusten kollisiosta, johon aikaprioriteettiperiaatetta voitaisiin soveltaa. Ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain säännösten tulkinnalla ei ole merkitystä asian ratkaisun kannalta. Perusteita päätöksen muuttamiseksi ei siten ole.

Kysymyksessä olevan katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimuksen soveltamispiirissä on riidattomasti valtaosa autojen ja koneiden kauppaan ja korjaamiseen liittymättömän katsastus- ja tarkastusalan työntekijöistä. Näin ollen katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimusta tulee noudattaa yleissitovana katsastustoimialalla työskenteleviin työntekijöihin.

Vahvistamislautakunnan lausunto katsastus- ja tarkastustoimintaa koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan kuulumisesta yleissitoviksi vahvistettujen autoalan sopimusten soveltamisalojen piiriin on myös tarkastustoiminnan osalta virheellinen sen vuoksi, että mainittuja autoalan sopimuksia ei ole tarkoitettu soveltaa nyt kysymyksessä olevaan katsastus- ja tarkastustoimintaa koskevan työehtosopimuksen tarkastustoimintaa (teknistä tarkastusta) koskevalla toimialalla, jota LTY:n jäsenyritykset Inspecta Oy ja Huber Testing Oy harjoittavat. Tällaista toimintaa on esimerkiksi teollisuuslaitosten painekattiloiden tarkastustoiminta, polttonesteitä myyvien jakeluasemien mittareiden kalibrointitoiminta, jalometallituotteiden analysointi- ja tarkastustoiminta. Työtuomioistuimen tulisi ratkaisussaan ottaa kantaa yleissitovuuteen myös tämän toimialan osalta.

AKAVA-JS ja Palkansaajajärjestö Pardia ovat antaneet samansisältöisen lausunnon kuin Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Arvioinnin lähtökohdat

Työtuomioistuin toteaa, että yleissitovuusjärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on työehtosopimusten normaalisitovuuden ulkopuolella olevien työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaaminen. Tämän on lisäksi tapahduttava mahdollisimman selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla, mihin yleissitovuuden vahvistamismenettelylläkin osaltaan pyritään. Vahvistamisratkaisuja tehtäessä on pyrittävä välttämään tilanteita, joissa työehtosopimusten päällekkäisyyden takia syntyisi epäselvyyttä siitä, mitä sopimusta järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa olevan työntekijän työsuhteessa on sovellettava (ks. myös TT 1994:9).

Kaikkia edellä mainittua kolmea työehtosopimusta sovelletaan työehtosopimuslain 4 §:n nojalla selvästi yli puoleen kunkin työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevistä työntekijöistä. Koska mainittujen työehtosopimusten soveltamisalat ovat katsastustoiminnan osalta päällekkäiset ja koska työsopimuslain mukaista edustavuuden edellytystä ei voi täyttää useampi kuin yksi työehtosopimus tietyllä alalla, yleissitovan työehtosopimuksen vahvistaminen edellyttää valinnan tekemistä mainittujen työehtosopimusten kesken. Valituksenalaista asiaa ei siten työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida ratkaista yksinomaan työsopimuslaissa säädetyn edustavuus-kriteerin perusteella, vaan asiaa on arvioitava työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianomaisen alan perusteella ottamalla huomioon myös yleissitovien työehtosopimusten asema vähimmäisehtojen turvaajana.

Asianomaisen alan määräytyminen

Toisena tällaisena edellytyksenä hallituksen esityksessä on mainittu se, että asianomaisen alan työnantajalla olisi niin halutessaan mahdollisuus liittyä työehtosopimuksen solmineen työnantajayhdistyksen jäseneksi. Valittajista AKAVA-JS ja Palkansaajajärjestö Pardia ovat lausuneet, että järjestäytymisen esteenä olisivat ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain (1099/1998) säännökset toimiluvan hakijan riippumattomuudesta. Tämän väitteen osalta työtuomioistuin voi vain lyhyesti viitata perustuslaissakin turvattuun ammatilliseen yhdistymisvapauteen. Katsastuslupia koskeva sääntely ei liioin ole estänyt edellä viitattuja 63 katsastusasemaa järjestäytymästä auto- ja konekaupan työehtosopimuksen solmineeseen työnantajayhdistykseen. Asiassa ei ole työtuomioistuimen mielestä tullut esiin tällaista estettä myöskään niiden katsastusalan yritysten kohdalla, jotka nyt ovat Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n jäseniä.

Näistä syistä yhtä hyvin katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimus kuin auto- ja konekaupan työehtosopimuskin sinänsä voisivat olla asianomaisen alan työehtosopimuksia katsastusalalla. Tästä seuraa valintatilanne, jonka ratkaisemiseksi ei ole saatavissa selkeitä perusteita lainvalmistelutöistä tai aikaisemmasta oikeuskäytännöstä. Valituksissa on tältä osin viitattu aikaprioriteettiperiaatteeseen. Sitä onkin sovellettu tapauksissa, joissa ratkaistavana on ollut kahden, samaan työsuhteeseen normaalisitovuuden perusteella soveltuvan työehtosopimuksen välinen etusija (ks. työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentti ja esim. TT 1981:112). Työehtosopimusten yleissitovuudella tähdätään kuitenkin vakiintuneeseen, sopimuskausien yli jatkuvaan työehtojen sääntelyyn. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan se, onko työehtosopimuksista jokin solmittu muita aikaisemmin, on usein sattumanvarainen ja mainitun tavoitteen kannalta toissijainen seikka.

Työsopimuslain perusteluissa on kuitenkin lisäksi viitattu työehtosopimusten yleissitovuuden tavoitteeseen järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana (hallituksen esitys n:o 157/2000 s. 73). Tätä tavoitetta voidaan työtuomioistuimen mielestä soveltaa ohjenuorana myös esillä olevassa tapauksessa.

Edellä esitetyistä syistä työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimen mielestä päätynyt oikeaan lopputulokseen, kun se on vahvistanut auto- ja konekaupan työehtosopimuksen edustavaksi ja yleissitovaksi, mutta jättänyt katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimuksen tällaista vahvistusta vaille.

Paljolti samat näkökohdat soveltuvat tarkasteltaessa katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimuksen ja autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen välistä suhdetta. Jälkimmäinen sopimus koskee katsastusasemilla työskenteleviä noin 250:tä katsastusmiestä, ja sopimukseen osallisen työntekijäliiton voidaan katsoa edustavan aidosti myös katsastusalan teknisiä toimihenkilöitä. Työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelee noin 2200 työntekijää ja sillä on sopimuksen normaalisitovuuden ulkopuolelle jäävien noin 900 työntekijän työehtojen turvaamisen kannalta selvästi suurempi merkitys kuin vastaavasti katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimuksella. Myös näiden kahden työehtosopimuksen välisessä vertailussa katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimus on voitu jättää vahvistamatta yleissitovaksi.

Katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimusta ei edellä lausutuilla perusteilla voida vahvistaa asianomaisella alalla edustavana pidettäväksi työehtosopimukseksi.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää valitukset.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Kröger, Rautiainen ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkunen lausunto:

Työtuomioistuimen ratkaisussa kerrotuin tavoin valituksenalainen katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimus on soveltamisalaltaan osittain päällekkäinen autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen ja auto- ja konekaupan työehtosopimuksen kanssa. Kukin näistä työehtosopimuksista on myös edustava omalla soveltamisalallaan. Asianomainen ala puolestaan määräytyy niin uuden kuin vanhankin työsopimuslain mukaan ensisijaisesti työehtosopimuksen soveltamisalan mukaan (HE 157/2000 vp).

Esityöt, työsopimuslain 2 luvun 7 §:n sanamuoto eikä myöskään oikeuskäytäntö anna selvää johtoa yleissitovuuden vahvistamisperusteista soveltamisalaltaan osittain päällekkäisten työehtosopimusten varalta.

Olen samaa mieltä työtuomioistuimen enemmistön kanssa siitä, että noin 70:tä autokatsastuksen konttoritoimihenkilöä koskevan työehtosopimuksen allekirjoittanut Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto sinänsä edustaa aidosti katsastusalan toimihenkilöitä, vaikka katsastus- ja tarkastusalaa koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu noin 350 autokatsastuksen konttoritoimihenkilöä. Samaa mieltä olen myös siitä, että noin 250:tä katsastusmiestä koskevan työehtosopimuksen allekirjoittanut Teknisten Liitto TL sinänsä edustaa aidosti katsastusalan teknisiä toimihenkilöitä, vaikkakin katsastus- ja tarkastusalaa koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu yleissitovuuden vahvistamislautakunnalle toimitettujen tietojen mukaan noin 650 katsastusmiestä. Katsastusasemilla työskentelee lisäksi noin 80 päällikköä ja noin 40 esimiestä, joista ainakin osa kuuluu viimeksi mainitun työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Aito edustaminen on tosin sinänsä yleissitovuuden arvioinnin välttämätön edellytys, mutta se ei ole riittävä arvioitaessa kilpailevien työehtosopimusten edustavuutta asianomaisella alalla.

Yleissitovuuden vahvistamislautakunnalle toimitettujen tietojen mukaan katsastusasemilla työskentelevien toimihenkilöiden määrä on yhteensä 1440, jos edellä mainitut 120 päällikköä ja esimiestä lasketaan mukaan. Näin laskettuna yhteensä vain vajaa neljännes katsastusalan toimihenkilöistä kuuluu yllä mainittujen "kilpailevien" työehtosopimusten piiriin, eikä noin kolmannes, kuten vahvistamislautakunta on mielestäni virheellisesti laskenut.

Olen samaa mieltä enemmistön kanssa myös siitä, että nyt käsillä olevassa avoimessa tulkintatilanteessa on samanaikaisesti pyrittävä varmistamaan yleissitovuuden ensisijainen tavoite vähimmäisehtojen turvaajana sekä järjestelmän selkeys. Mielestäni nämä tulkintaperusteet johtavat kuitenkin toisiin päätelmiin ratkaistavana olevassa asiassa, jossa katsastus- ja tarkastusalaa koskevan sopimuksen normaalisitovuuden piirissä on noin kolme neljäsosaa katsastusalan työntekijöistä. Enemmistön käsitys johtaa siihen, että työehtosopimuksen soveltamisalan merkitys asianomaista alaa määriteltäessä hämärtyy ja edustavuuskriteeri menettää merkityksensä. Näin käy, jos kiistattomasti soveltamisalallaan edustavin työehtosopimus syrjäytetään tämän sopimusalan ulkopuolella yleissitovuuskriteerit sinänsä riidattomasti täyttävien työehtosopimusten yhteisvaikutuksesta, joka perustuu siihen, että työehtosopimusten soveltamisalat ovat osittain päällekkäisiä.

Tarkastustoiminnan osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Edellä lausutuilla perusteilla hyväksyn valitukset ja vahvistan katsastus- ja tarkastusalan työehtosopimuksen asianomaisella alalla edustavana pidettäväksi työehtosopimukseksi.