Labor court dismissed union strike threat as no valid collective agreement existed between parties.

Työntekijäliitto oli uhannut huolinta-alan yhtiöitä työnseisauksella, elleivät yhtiöt suostu solmimaan liiton kanssa siihen järjestäytyneitä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Erimielisyys oli sittemmin sovintoneuvottelujen kuluessa ratkaistu yhtiöiden edustajien ja luottamusmiesten tekemällä sopimuksella, jonka piirisovittelija oli neuvotteluosapuolten pyynnöstä kirjannut laatimaansa ja allekirjoittamaansa pöytäkirjaan. Sopimuksen mukaan toimihenkilöiden työehdot määräytyivät edelleen sen työehtosopimuksen nojalla, jota toimihenkilöihin oli aikaisemmin noudatettu eikä minkään työseisauksella uhanneen työntekijäliiton sopimuksen mukaan.

Vaikka sopimuksella oli sovittu eräistä huolinta-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta paremmista eduista, pöytäkirjan yhteisesti hyväksytty kirjaus ja neuvotteluiden kulusta esitetty selvitys osoittivat, että kiistan ratkaistessaan sopijapuolilla ei ollut ollut tarkoitusta solmia erillistä työehtosopimusta toimihenkilöiden työehdoista.

Koska piirisovittelijan laatimaan pöytäkirjaan kirjattua sopimusta ei voitu pitää kantajayhtiöiden ja työntekijäliiton välisenä työehtosopimuksena, ei työntekijäliiton ilmoitus työnseisauksen aloittamisesta ollut kohdistunut asianosaisten välillä voimassaolevaan työehtosopimukseen, eikä työntekijäliitto toimenpiteellään ollut siten syyllistynyt työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 15

KANTAJAT

Oy Hacklin Ltd, Pori

Oy Hacklin Seacont Ltd, Pori

Oy Hacklin Probulk Ltd, Pori

Oy Hacklin Timber Ltd, Pori

Oy Hacklin Stewest Ltd, Pori

VASTAAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.2.2003

Pääkäsittely 24.2.2003

KANNE

Vaatimukset

Oy Hacklin Ltd, Hacklin Seacont Ltd, Oy Hacklin Probulk Ltd, Oy Hacklin Timber Ltd ja Oy Hacklin Stewest Ltd ovat vaatinet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Lisäksi mainitut yhtiöt ovat vaatineet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n velvoittamista korvaamaan yhtiöiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Piirisovittelijan pöytäkirjan 4 §:n toisen kappaleen kohdassa 1 on todettu, että toimihenkilöihin noudatettavat työehdot määräytyvät ERTO:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välisen huolinta-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan eikä minkään AKT:n tekemän työehtosopimuksen mukaan. Saman kappaleen kohdassa 6 on todettu, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puolelta ei tule työehtosopimusvaateita nyt neuvottelun kohteena olleista asioista kolmeen vuoteen. Sopimuksen 4 §:ssä on edelleen sovittu eräistä palkankorotuksista ja korvauksista.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on alkuvuodesta 2003 vaatinut jälleen konsernikohtaisen liittoon kuuluvia toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen solmimista.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on 13.2.2003 tehnyt ilmoituksen 28.2.2003 alkavasta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen kuuluvien toimihenkilöiden työnseisauksesta, elleivät vaatimukset työehtosopimuksen aikaansaamiseksi johda sen toivomaan ratkaisuun. Yhtiöiden puolesta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle on lähetetty 17.2.2003 kirje, jossa on todettu työtaistelu laittomaksi. Tähän Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli vastannut 18.2.2003.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n menettely ja työtaistelulla uhkaaminen rikkovat työehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta. Työtaistelu kohdistuu työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai ainakin sen edellä mainittuihin 4 §:n toisen kappaleen 1 ja 6 kohtiin.

Hyvityssakon määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että työtaistelulla pyritään räikeästi rikkomaan huolinta-alan vakiintuneita työehtosopimusrakenteita, työtaistelu toteutetaan huolimatta siitä, että työnantajayhtiöt ovat todenneet sen laittomaksi, minkä lisäksi työtaistelu toteutuessaan uhkaa pysäyttää koko Porin Mäntyluodon sataman.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lisäksi vaatinut kantajina olevien yhtiöiden velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut.

Kanteen kiistämisen perusteet

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Hacklin-yhtiöiden välillä ei ole voimassa työehtosopimusta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli kesällä 2000 vaatinut yrityskohtaisen työehtosopimuksen tekemistä. Työriita oli päättynyt sovintoratkaisuun, jonka mukaan työehtosopimusta ei tehdä ja palkkoja korotetaan 800 markalla. Samassa yhteydessä oli sovittu luottamusmieskorvauksesta. Sovintoratkaisu merkitsi sitä, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäseninä oleviin toimihenkilöihin noudatettavat työehdot määräytyivät edelleen huolinta-alan toimihenkilöitä koskevan valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaan työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin nojalla.

Työriidan sovintoratkaisu on luonteeltaan paikallinen sopimus työnantajan ja luottamusmiesten välillä, eikä sitä ollut tehty työehtosopimustarkoituksin. Jos osapuolten tarkoituksena olisi ollut tehdä paikallinen työehtosopimus, olisi neuvottelutuloksesta laadittu pöytäkirja, mikä olisi tarkastettu ja allekirjoitettu. Työntekijäpuolelta sopimuksen allekirjoittajana olisi tässä tapauksessa ollut työehtosopimuslain 1 §:n mukaisesti Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n paikallinen ammattiosasto. Jotta sovittelijan tekemää pöytäkirjaa voitaisiin pitää työehtosopimuslaissa tarkoitettuna työehtosopimuksena, edellytyksenä on, että pöytäkirja laaditaan sopimusneuvotteluissa. Pöytäkirjaa ei ollut laadittu neuvotteluissa, vaan se oli tehty pyynnöstä vasta myöhemmin.

Sovintoratkaisun voimassaolo oli päättynyt 31.1.2003. Työntekijöitä neuvottelussa edustaneet luottamusmiehet olivat luvanneet, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ei esitä työehtosopimusvaateita kulumassa olevan yksivuotisen työehtosopimuksen aikana eikä syksyllä solmittavan todennäköisesti kaksivuotisen työehtosopimuskauden aikana. Piirisovittelija oli myöhemmin elokuussa laatimaansa pöytäkirjaan kirjannut nämä epätarkasti siten, että työehtosopimusvaateita ei esitetä kolmeen vuoteen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ilmoitus työtaistelun aloittamisesta ei ole työehtosopimuslain vastainen. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ei ole paikallisen sopimuksen osapuoli eikä se ole sidottu kantajina olevien yhtiöiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta

Työtuomioistuimelle esitetystä asiakirjaselvityksestä sekä työtuomioistuimessa todistelutarkoituksessa kuultujen Oy Hacklin Ltd:n ja Oy Hacklin Probulk Ltd:n toimitusjohtajan A:n ja Oy Hacklin Stewest Ltd:n toimitusjohtajan B:n sekä todistajina kuultujen Palvelutyönantajat ry:n asiamiehen C:n ja Porin sataman Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen kuuluvien ahtaajien pääluottamusmiehenä toimivan D:n kertomuksista on käynyt selville, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli 24.5.2000 Oy Hacklin Ltd:lle ja muille saman konsernin yhtiöille lähettämällään kirjeellä ilmoittanut yhtiöiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden aloittavan työnseisauksen 8.6.2000, ellei sitä ennen päästä sopimukseen yhtiöiden palveluksessa olevien AKT:hen järjestäytyneiden toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Kiista oli saatettu valtakunnansovittelijan ja edelleen piirisovittelijan selvitettäväksi.

Pöytäkirjassa on todettu asiat, joista osapuolet olivat sopineet. Ensimmäisenä asiana on pöytäkirjan 4 §:n 1 kohdassa todettu, että toimihenkilöihin noudatettavat työehdot määräytyvät ERTO:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välisen huolinta-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan eikä minkään AKT:n tekemän työehtosopimuksen mukaan. Lisäksi osapuolten välillä on sovittu kaikkien toimihenkilöiden palkkojen korottamisesta 800 markalla kuukaudessa 15.6.2000 alkaen ja korotusten toteuttamisesta ERTO:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välisen huolinta-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti. Saman pykälän 6 kohdan mukaan osapuolet ovat sopineet, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puolelta ei tule työehtosopimusvaateita nyt neuvottelun kohteina olleista asioista kolmeen vuoteen.

A:n neuvottelujen jälkeen laatiman muistion mukaan kaikille toimihenkilöille 1.6.2000 alkaen suoritettava 800 markan suuruinen henkilökohtainen palkankorotus sisältää myös syksyn noin 1,4 prosentin korotuksen. Muistion mukaan vuoden 2001 ja sen jälkeiset korotukset toteutetaan täysin noudattaen ERTO:n solmimaa työehtosopimusta. D:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että A:n esityksestä palkankorotukset oli haluttu kohdentaa kaikkiin toimihenkilöihin mahdollisten erimielisyyksien välttämiseksi.

Työehtosopimussuhteen syntyminen AKT:n ja kantajayhtiöiden välille

Kanteessa on lähdetty siitä, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja kantajayhtiöiden välille oli syntynyt 8.6.2000 työehtosopimus, joka on voimassa kolme vuotta, ja että AKT:n ilmoitus 28.2.2003 alkaen toimeenpantavasta työnseisauksesta kohdistuu työtaistelutoimenpiteenä tähän työehtosopimukseen. Näin ollen työtuomioistuin joutuu ensisijaisesti ottamaan kantaa siihen, onko asianosaisten välillä 8.6.2000 aikaansaatu sopimus luonteeltaan työehtosopimus.

Työehtosopimuslain 2 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus voi syntyä myös siten, että sen sisältö merkitään sopimusosapuolten välisessä neuvottelussa laadittavaan pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovittavalla tavalla oikeaksi. Työtuomioistuin on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut, että osapuolten välillä on syntynyt työehtosopimus, kun valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos on kirjattu valtakunnansovittelijan allekirjoittamaan pöytäkirjaan. Myös nyt esillä olevassa tapauksessa piirisovittelijan kirjaama neuvottelutulos muotonsa puolesta täyttää työehtosopimukselle asetettavat vaatimukset. Sopimuksessa on sovittu eräistä toimihenkilöiden työsuhteissa sovellettavista ehdoista, joten sopimus myös sisältönsä puolesta voisi olla työehtosopimus.

Piirisovittelijan pöytäkirjaan kirjatun mukaisesti neuvotteluosapuolet ovat nimenomaisesti sopineet, että toimihenkilöihin noudatettavat työehdot eivät edelleenkään määräytyneet minkään AKT:n tekemän työehtosopimuksen mukaan vaan ERTO:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välisen huolinta-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan. Vaikka sopimuksella on edellä todetuin tavoin samalla sovittu eräistä huolinta-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta paremmista eduista, työtuomioistuin katsoo yhteisesti hyväksytyn kirjauksen ja neuvottelujen kulusta esitetyn selvityksen osoittavan, että kiistan ratkaistessaan sopijapuolilla ei ole ollut tarkoitusta solmia erillistä työehtosopimusta toimihenkilöiden työehdoista. Piirisovittelijan laatimaan pöytäkirjaan kirjattua neuvotteluosapuolten välistä sopimusta ei siten voida työtuomioistuimen mielestä pitää kantajayhtiöiden ja AKT:n välisenä työehtosopimuksena.

Näin ollen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n 13.2.2003 tekemä ilmoitus työnseisauksen aloittamisesta ei kohdistu asianosaisten välillä voimassa olevaan työehtosopimukseen, eikä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT siten ole tällä toimenpiteellään syyllistynyt työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Oy Hacklin Ltd, Oy Hacklin Seacont Ltd, Oy Hacklin Probulk Ltd, Oy Hacklin Timber Ltd ja Oy Hacklin Stewest Ltd ovat velvolliset korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun ja sen hoidon edellyttämät toimenpiteet kohtuullinen kulujen määrä on 700 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Oy Hacklin Ltd, Oy Hacklin Seacont Ltd, Oy Hacklin Probulk Ltd, Oy Hacklin Timber Ltd ja Oy Hacklin Stewest Ltd velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Eero Lyytikäinen, Vannela, Forsström, Hölttä ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Forsströmin lausunto, johon jäsenet Vannela ja Lyytikäinen yhtyivät:

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry oli vuonna 2000 vaatinut, että Oy Hacklin Ltd ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvat tytäryhtiöt tekisivät palveluksessaan olevia AKT:hen järjestäytyneitä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen. Yhtiöt eivät olleet suostuneet vaatimukseen. Sen vuoksi AKT oli valtakunnansovittelijan toimistoon 24.5.2000 saapuneessa kirjoituksessa ilmoittanut, että yhtiöiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden työnseisaus alkaisi 8.6.2000, ellei sopimuskiistassa sitä ennen päästäisi AKT:tä tyydyttävään ratkaisuun.

Työriita on ratkennut 8.6.2000 ilman sovittelijan sovintoehdotusta. Yhtiöiden ja AKT:n edustajat ovat 8.6.2000 kello 2.50 sopineet muun muassa lakonuhan peruuntumisesta ja kaikkien toimihenkilöiden henkilökohtaisten palkkojen korottamisesta 15.6.2000 alkaen 800 markalla kuukaudessa. Samalla on sovittu myös siitä, ettei AKT, johon toimihenkilöiden selvä enemmistö on järjestäytynyt, tule esittämään työehtosopimusvaateita neuvottelun kohteena olleista asioista kolmeen vuoteen. Piirisovittelija on kirjannut samana yönä kello 3.20 nämä ja muutkin sopimusehdot pöytäkirjaan, johon on erikseen merkitty, että "Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry hyväksyi tehdyn paikallisen sopimuksen".

Piirisovittelijan kirjaama neuvottelutulos täyttää muotonsa ja sisältönsä puolesta työehtosopimuksen tunnusmerkistön. Piirisovittelijan laatiman pöytäkirjan seurauksena sovinnosta on siten tullut konsernikohtaisena paikallinen työehtosopimus, joka sitoo yhtiöitä ja AKT:tä pöytäkirjatussa asussaan 8.6.2003 asti. Koska AKT:n 13.2.2003 tekemä ilmoitus työnseisauksen aloittamisesta kohdistuu näin ollen voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin, AKT on menettelyllään syyllistynyt työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Yhtiöt eivät olleet suostuneen varsinaisessa neuvottelutilanteessa työehtosopimuksen tekemiseen. Yöllä 8.6.2000 käytyjen jatkoneuvottelujen lopputulos on jäänyt epämääräiseksi. Sovinnon täytäntöönpano on käytännössä ollut pulmallista. Piirisovittelijalta on jouduttu erikseen tiedustelemaan tämän näkemystä siitä, miten ja millä ehdoilla työriita oli saatu ratkaistuksi. Asiassa on myös selvitetty, että todistajana kuullun AKT:n pääluottamusmiesedustajan perustellun käsityksen mukaan sovintoratkaisun voimassaoloaika olisi päättynyt 31.1.2003, mistä seikasta yhtiöiden lakimääräisillä edustajilla on ollut toinen, pöytäkirjan sanamuodon mukainen käsitys. Koska sovinnon sitovuus työehtosopimuksena on muutoinkin ollut epäselvä, katson, että AKT:tä ei työehtosopimuslain vastaisen menettelynsä johdosta ole tuomittava hyvityssakkoon.

Asian laatu ja tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen yhtiöt ja AKT saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.