Labor court allows goldsmith training time as apprenticeship and mandates 20% overtime pay for repair work.

Jalometallialan työehtosopimuksen palkkamääräyksen mukaan kultaseppäkoulussa saatu opetus lasketaan ammatissaoloajaksi. Lausunnossa on ollut kysymys siitä, vähennetäänkö koulutusajasta koulun loma-ajat, sekä siitä, missä oppilaitoksessa saatua opetusta voidaan pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuna kultaseppäkoulussa saatuna opetuksena.

Lausunnossa on ollut kysymys myös siitä, missä töissä työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen henkilökohtaista aikapalkkaa koskevissa määräyksissä tarkoitettua aikalisää.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 14

KUULTAVAT

Työnantajain Yleinen Ryhmä ry, Helsinki

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

ASIA

Hyvinkään käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa jutussa (Kultaseppä A / Laatukoru Oy)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 5.12.2002

Pääkäsittely 28.1.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Työnantajain Yleinen Ryhmä ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä ajaksi 16.1.2000 - 31.1.2001 tehdyssä jalometallialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §

Palkkaperusteet

Jalometallialan ohjetuntipalkat jaetaan kolmeen palkkaryhmään seuraavien perusteiden mukaan:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. ryhmä

Varsinaiset käsityöalat, joissa on 4 vuoden harjoittelu- tai oppiaika, kuten kultasepän, hopeasepän, kaivertajan, metallipainajan, teräskaivertajan, kivenhiojan, kivenistuttajan, emaloijan, pakottajan, työkaluviilaajan, työkalusorvaajan ja työkalujyrsijän ammatit.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ammatissaoloajaksi lasketaan oppilas- ja harjoitteluryhmissä puolet ammattikoulussa saadusta opista. Siltä osin kuin ammattikoulussa saatu opetus vastaa sitä työtä, jota työntekijä suorittaa jalometallialalla, katsotaan ammattikouluaika ammatissaoloajaksi palkkaryhmiin sijoitettaessa ja palkkaperusteita määriteltäessä.

Kultaseppäkoulussa saatu opetus lasketaan ammatissaoloajaksi. Työtodistukseen on ammatti merkittävä yksityiskohtaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 §

Henkilökohtainen aikapalkka

Perustuntipalkan lisäksi voidaan aikatyötä tekevälle työntekijälle maksaa aikalisää.

Mallipiirustusten mukaan tehtävissä sekä erikoistöissä maksetaan palkkaa, joka vähintään 20 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

Asiakkaan korjaustyötä suorittava työntekijä rinnastetaan edellä mainittuihin työntekijöihin.

1. palkkaryhmän työntekijöihin ei sovelleta edellisen momentin määräyksiä.

Soveltamisohje:

20 %:n lisää ei kuitenkaan makseta sarjavalmistuksessa olevista töistä, vaikka ne tehdään mallin tai piirustusten mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut Laatukoru Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle paitsi muuta

maksamatta olevan työehtosopimuksen mukaisen palkan 20 prosentin korotusosan ajalta joulukuu 1999 - elokuu 2000 yhteensä 13 972,08 markkaa ja

maksamatta olevan työehtosopimuksen mukaisen palkan ajalta joulukuu 1999 - elokuu 2000 yhteensä 4 991,07 markkaa, molemmat edellä mainitut määrät korkolain mukaisine viivästyskorkoineen työsuhteen päättymispäivästä 10.11.2000 lukien.

Perusteet

A on suorittanut 15.8.1995 - 28.5.1999 Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa nelivuotisen artenomikultasepän tutkinnon. A on kesäkuussa 1999 aloittanut työskentelyn Laatukoru Oy:n palveluksessa vakuutusyhtiön ylläpitämänä työkokeiluna. Työkokeilu päättyi 30.11.1999, minkä jälkeen A on 1.12.1999 lukien jatkanut työskentelyä Laatukoru Oy:n palveluksessa työsopimussuhteisena työntekijänä. A on 26.10.2000 irtisanonut työsuhteensa päättyväksi 10.11.2000.

A on työsuhteensa aikana tehnyt korujen korjausta, puhdistusta ja valmistusta. Hänen päätyönään on ollut juuri asiakkaan vanhojen korujen korjaustyö, joka on vienyt työajasta yli puolet. A on tehnyt työtään myymälästä fyysisesti erillään olevassa pajassa.

Laatukoru Oy:n toimialana on muun muassa kello- ja kultasepänalan kauppa ja valmistustoiminta sekä kaikki niihin liittyvä toiminta. A:n työsuhteeseen on tullut soveltaa yleissitovaa jalometallialan työehtosopimusta. Mainitun työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan kysymyksessä olevan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Kultaseppien Työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksen piiriin eivät kuulu työnjohtajat, konttorihenkilökunta ja myyjät.

Työehtosopimuksen osan IV 2 §:n mukaan jalometallialan ohjetuntipalkat jaetaan kolmeen palkkaryhmään pykälässä mainituin tavoin. Mainitun pykälän 3. palkkaryhmää koskevissa määräyksissä todetaan, että tähän ryhmään kuuluvat varsinaiset käsityöalat, joissa on neljän vuoden harjoittelu- tai oppiaika, kuten kultasepän ammatti. Lisäksi mainittua palkkaryhmää koskevissa määräyksissä todetaan, että kultaseppäkoulussa saatu opetus lasketaan ammatissaoloajaksi. A on siten kuulunut palkkaryhmään 3 ja koska hänellä on ollut palvelusvuosia 4 - 5, olisi hänen tuntipalkkansa kuulunut olla 16.1.2000 lukien 43,77 markkaa. Kun tämä tuntipalkka muutetaan työehtosopimuksen osan IV 3 §:n määräyksen mukaisesti kuukausipalkaksi, saadaan kuukausipalkaksi 7 791,60 markkaa. Tammikuussa 2000 tähän palkkaan on tullut tehdä 264 markan yleiskorotus. Joulukuun 1999 peruspalkka työehtosopimuksen mukaan olisi ollut 7 527,60 markkaa.

Jalometallialan työehtosopimuksen osan IV 6 §:n 2 momentin pakottavan määräyksen mukaan A:lle on maksettava 20 prosentilla korotettu palkka, koska hän on tehnyt pykälän 3 momentissa tarkoitettua 2 momentin mukaiseen työhön rinnastettavaa asiakkaan korjaustyötä. Kysymyksessä olevan 6 §:n 1 momentissa todetaan, että peruspalkan lisäksi voidaan aikatyötä tekevälle työntekijälle maksaa aikalisää. A:n kohdalla ei ole kysymys tämän kohdan soveltamisesta, vaan edellä todetuin tavoin pykälän 2 ja 3 momentin soveltamisesta.

Laatukoru Oy ei ole maksanut A:lle edellä mainittua 20 prosentin korotusosaa koko hänen työsuhteensa aikana. A:lta on siten jäänyt saamatta joulukuun 1999 korotusosa 1 505,52 markkaa ja korotusosaa tammikuulta - elokuulta 2000 kultakin kuukaudelta 1 558,32 markkaa. Maksamatta olevat palkankorotusosat ovat yhteensä määrältään 13 972,08 markkaa.

Jalometallialan työehtosopimuksen osan IV 2 §:n mukaan kultaseppäkoulussa saatu opetus luetaan ammatissaoloajaksi. Tällöin A:n palkkaryhmä olisi kuulunut olla 3. Koska hänellä on ollut palvelusvuosia 4 - 5, olisi hänen tuntipalkkansa kuulunut työehtosopimuksen mukaan olla 16.1.2000 lukien 43,77 markkaa ja kuukausipalkkansa 3 §:n määräyksen mukaan laskien 7 791,60 markkaa. Joulukuun 1999 peruspalkan olisi tullut vastaavasti olla 7 527,60 markkaa. Työnantaja oli maksanut A:lle ajalta joulukuu 1999 - elokuu 2000 palkkaa 4 032,32 markkaa vähemmän kuin hänelle olisi jalometallialan työehtosopimuksen mukaan kuulunut. Lisäksi toukokuulta A:lle oli jäänyt maksamatta palkkaa 958,75 markkaa, joten saamatta jäänyttä palkkaa hänellä on yhteensä 4 991,07 markkaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Laatukoru Oy on kiistänyt A:n edellä mainitut palkkavaatimukset ja vaatinut kanteen hylkäämistä näiltä osin.

Kiistämisen perusteet

Työsuhteen osapuolet eivät ole myöskään erikseen sopineet jalometallialan työehtosopimuksen noudattamisesta. Ainoastaan muiden kuin palkkausta koskevien ehtojen on sovittu määräytyvän metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti. A:n palkkaus on siten määräytynyt työsopimuksen mukaan.

A:lla ei ole oikeutta vaatimaansa korotusosaan jalometallialan työehtosopimuksenkaan mukaan, koska työehtosopimuksen osan IV 6 §:n määräys on tulkinnanvarainen sen velvoittavuuden osalta. A ei myöskään ole tehnyt pelkästään asiakkailta tulleita korjaustöitä, vaan hän on tehnyt pääasiassa tukkuliikkeen ja myymälän tilaamien sormusten koonmuutoksia eli myyntiin liittyviä korjaustöitä. Kun liikkeen myynti oli suurimmillaan, myös myyntiin liittyvän korjaustyön osuus A:n työajasta oli suurimmillaan. Vanhojen korujen korjauksen osuus A:n työajasta oli noin 50 prosenttia ja myynnin sesonkiaikoina alle puolet.

Koska A:n työsuhteen ehdot eivät ole määräytyneet jalometallialan työehtosopimuksen mukaisesti, ei hänellä myöskään ole ollut oikeutta tämän työehtosopimuksen mukaiseen peruspalkkaan. Mikäli jalometallialan työehtosopimuksen määräyksiä sovellettaisiin, kultaseppäkoulu voidaan hyväksyä ammatissaoloajaksi kuitenkin niin, että "saatu opetus" ei käsitä loma-aikoja. Opetuksen mukaan määräytyvästä ammatissaoloajasta on siten vähennettävä vähintään kolmelta vuodelta kolmen kuukauden kesäloma, jolloin se ajankohta, josta palkka määräytyy palvelusvuosien 4 - 5 mukaisesti, siirtyy ainakin yhdeksällä kuukaudella eteenpäin. A:lle maksettu palkka täyttää siten myös jalometallialan työehtosopimuksen mukaisen palkan.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Työehtosopimuksen osan IV 2 § / Palkkaperusteet, palkkaryhmä 3

Työehtosopimuksen mukaan kultaseppäkoulussa saatu opetus lasketaan ammatissaoloajaksi ohjetuntipalkan määrään vaikuttavissa palvelusvuosissa. Tarkoitetaanko saadulla opetuksella koulutuksen alkamisen ja päättymisen välistä aikaa kokonaisuudessaan (tässä tapauksessa koulutusaika 15.8.1995 - 28.5.1999), vai tuleeko koulutuksen kokonaisajasta vähentää koulutusaikaan sisältyvät lomajaksot?

2. Työehtosopimuksen osan IV 6 § / Henkilökohtainen aikapalkka

Työehtosopimuksen määräyksen ensimmäisen kappaleen mukaan perustuntipalkan lisäksi voidaan aikatyötä tekevälle työntekijälle maksaa aikalisää. Toisen kappaleen mukaan mallipiirustusten mukaan tehtävissä sekä erikoistöissä maksetaan palkkaa, joka vähintään 20 %:lla ylittää perustuntipalkan. Kolmannessa kappaleessa asiakkaan korjaustyötä suorittava työntekijä rinnastetaan edellä mainittuihin työntekijöihin.

Onko määräyksen ensimmäinen kappale tarkoitettu ylälauseeksi niin, että kaikissa, myös toisessa ja kolmannessa kappaleessa tarkoitetuissa töissä "voidaan" maksaa aikalisää, vai onko toinen ja kolmas kappale luettava ensimmäisestä kappaleesta irrallaan niin, että vain ensimmäinen kappale on tahdonvaltainen ja toinen ja kolmas kappale ovat pakottavia, jolloin aikalisä on niissä tarkoitetuissa töissä aina maksettava?

Edellyttääkö aikalisän maksaminen asiakkaan korjaustyötä tekevälle työntekijälle, että kyseistä työtä on työntekijän tekemästä työstä oltava joku tietty vähimmäismäärä?

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Työnantajain Yleiselle Ryhmälle ja Metallityöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Metallityöväen Liitto ovat lausunnossaan todenneet jalometallialan työehtosopimuksen osan IV 6 §:n määräysten tulkinnasta seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osan IV 6 § / Henkilökohtainen aikapalkka

Jalometallialan työehtosopimuksen osan IV/Henkilökohtainen aikapalkka ensimmäisen kappaleen määräystä ("Perustuntipalkan lisäksi voidaan aikatyötä tekevälle työntekijälle maksaa aikalisää.") on tulkittava siten, että aikalisää voidaan maksaa aikatyötä tekevälle työntekijälle kaikissa tapauksissa. Sanotun voi ilmaista siten, että työnantaja saa vapaasti maksaa palkkaa enemmänkin kuin mihin työehtosopimus velvoittaa. Sen sijaan 6 §:n ensimmäistä kappaletta ei ole tarkoitettu käräjäoikeuden lausuntopyynnössä kutsumaksi ylälauseeksi siinä mielessä, että myös määräyksen toisessa ja kolmannessa kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa lisän maksaminen olisi harkinnanvaraista.

Asian kaikinpuoliseksi selvittämiseksi sekä nyt esillä olevien työehtosopimusmääräysten keskinäisten suhteiden ymmärtämistä silmällä pitäen on syytä seuraavassa selostaa jalometallialan palkkarakennetta hieman laajemminkin.

Perustuntipalkan määräytyminen työehtosopimuksen mukaan

Jalometallialan työehtosopimuksen osan IV 5 §:ssä määritellään perustuntipalkan käsite. Mainitun sopimuskohdan toisen kappaleen mukaisesti perustuntipalkka on ohjetuntipalkan sekä työntekijälle mahdollisesti maksettavan vaativuuslisän summa. Saman pykälän ensimmäisessä kappaleessa puolestaan tuodaan julki vaativuuslisän maksuperusteet sekä todetaan, että lisän suuruudesta päättävät työnantaja ja työntekijä keskenään.

Vähimmäispalkka sekä aikalisä työehtosopimuksen IV 6 §:n toisen ja kolmannen kappaleen tarkoittamissa tapauksissa

Työntekijän suorittaessa työehtosopimuksen osan IV 6 §:n toisen sekä kolmannen kappaleen mukaisia töitä, on aikalisälle säädetty prosenttimääräinen vähimmäistaso. Sanotun pykälän toisen kappaleen perusteella mallipiirustusten mukaan tehtävissä sekä erikoistöissä maksetaan vähintään 20 prosenttia työntekijän perustuntipalkkaa korkeampaa palkkaa. Samalla tämä merkitsee sitä, että mainituissa töissä käytännön vähimmäispalkka on 20 prosentilla korotettu perustuntipalkka.

6 §:n kolmas kappale rinnastaa asiakkaan korjaustyötä tekevät työntekijät edellisen toisen kappaleen tarkoittamaan tilanteeseen, jossa oli kyse mallipiirustusten mukaan tehtävään tai erikoistyöhön sovellettavasta palkkauksesta.

Tästä seuraa, että kolmas kappale luetaan lisän osalta samoin kuin toinen kappale irrallaan ensimmäisestä kappaleesta. Siten kolmannen kappaleen sopimusmääräys on velvoittava ja 20 prosentin aikalisä on maksettava.

Työehtosopimuksen rakenne sekä määräysten sanamuoto merkitsevät mielestämme sitä, että 6 §:n toisen ja kolmannen kappaleen tarkoittamassa tilanteessa 20 prosentin suuruisella aikalisällä korotettua palkkaa maksetaan ainoastaan niiltä tunneilta, jolloin mallipiirustusten mukaan tehtäviä sekä erikoistöitä tai kolmannen kappaleen tarkoittamaa asiakkaan korjaustyötä suoritetaan.

Edellyttääkö aikalisän maksaminen asiakkaan korjaustyötä tekevälle työntekijälle, että kyseistä työtä on työntekijän tekemästä työstä oltava joku tietty vähimmäismäärä?

Todetaan, että työehtosopimuksessa ei ole sopimusmääräystä työn vähimmäismäärästä.

Työntekijälle suoritettavan 20 prosentin suuruisen lisän maksuperuste on haettava suoritettavan työn sisällön perusteella. Esimerkiksi työntekijä suorittaa pääsääntöisesti työtä suorituspalkalla ja työ keskeytyy hänen alkaessaan suorittaa 6 §:n toisen tai kolmannen kappaleen tarkoittamaa työtä. Tässä tilanteessa lisä suoritetaan siltä ajalta, kun työntekijä suorittaa lisään oikeuttavaa työtä.

Jos työntekijän työsopimuksen tai suoritettavan työn perusteella on arvioitavissa, että työntekijällä on ollut tarkoitus teettää 6 §:n toisessa tai kolmannessa kappaleessa tarkoitettua työtä pääsääntöisesti enin osa tehtävästä työstä ja työajasta, on lisä maksettava kaikilta tunneilta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Metallityöväen Liitto ovat asiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä todenneet työehtosopimuksen osan IV 2 §:n palkkaryhmää 3 koskevista jalometallialan työehtosopimuksen määräysten tulkinnasta, että työehtosopimukseen osalliset ovat yksimielisiä siitä, että käräjäoikeuden lausuntopyynnössä mainitussa työehtosopimuskohdassa tarkoitettuun ammatissaoloajaksi laskettavaan opetukseen luetaan kouluaika kokonaisuudessaan vähentämättä siitä loma-aikoja. Sen sijaan työehtosopimukseen osalliset ovat olleet erimielisiä siitä, mitä tarkoitetaan kysymyksessä olevassa kohdassa mainitulla kultaseppäkoulussa saadulla opetuksella.

Työnantajain Yleinen Ryhmä on todennut, että ammatissaoloajaksi luettavaksi koulutusajaksi voidaan katsoa vain kultaseppäkoulussa saatu ammattikoulutus. Tällä tarkoitetaan nykyään Lahdessa sijaitsevassa muotoiluinstituutissa saatua koulutusta. Sen sijaan Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa saatua artenomikultasepän tutkintoon tähtäävää koulutusta ei voida ottaa huomioon ammatissaoloaikana ainakaan täysimääräisesti. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa saatu nelivuotinen artenomikultasepän koulutus ei valmistanut kultasepän ammattiin, vaan ammattiin valmiudet tuottaa ainoastaan Lahden muotoiluinstituutissa saatu koulutus. Kultaseppäalalla ei ollut käytäntöä, jonka mukaan neljän vuoden oppiaika automaattisesti tuottaisi kultasepän tiedot ja taidot.

Metallityöväen Liitto on todennut, että sellaista kultaseppäkoulua, mikä aikoinaan on ollut olemassa työehtosopimuksen määräyksistä sovittaessa, ei enää samassa muodossa ole olemassa. Kultaseppäkouluja Suomessa on nykyään kaksi eli Lahden muotoiluinstituutti ja Invalidiliiton Järvenpään oppilaitos. Molemmissa näissä on kultaseppälinja, josta valmistutaan kultasepäksi. Ainakin sinä aikana kun A oli saanut koulutuksen Invalidiliiton Järvenpään oppilaitoksessa, on oppilaitos ollut selkeästi kultaseppäkoulu, josta on valmistuttu kultasepäksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Sikäli kuin käräjäoikeudessa kantajana olevan A:n työsuhteeseen mahdollisesti sovellettavaksi työehtosopimukseksi katsotaan jalometallialan työehtosopimus, työtuomioistuin lausuntonaan toteaa seuraavaa:

1. Jalometallialan työehtosopimuksen 2 §:n tulkintaa koskeva käräjäoikeuden kysymys

Jalometallialan työehtosopimuksen työpalkkoja koskevan IV luvun 2 §:n palkkaryhmä 3:n kohdalla on todettu, että kultaseppäkoulussa saatu opetus lasketaan ammatissaoloajaksi. Käräjäoikeus on ensiksi tiedustellut, tarkoitetaanko saadulla opetuksella koulutuksen alkamisen ja päättymisen välistä aikaa kokonaisuudessaan vai tuleeko koulutuksen kokonaisajasta vähentää koulutusaikaan sisältyvät lomajaksot.

Työtuomioistuimessa kuultavina olleet jalometallialan työehtosopimukseen osalliset Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Metallityöväen Liitto ovat olleet yhtä mieltä siitä, että edellä mainitussa työehtosopimuskohdassa tarkoitettuna koulutusaikana pidetään koulutuksen alkamisen ja päättymisen välistä aikaa kokonaisuudessaan, eikä koulutusajasta siten vähennetä koulutusaikaan sisältyviä lomajaksoja.

Työehtosopimukseen osalliset ovat kuitenkin olleet eri mieltä siitä, missä oppilaitoksessa saatua opetusta voidaan pitää sellaisena kultaseppäkoulussa saatuna opetuksena, jota kysymyksessä olevassa työehtosopimuksen kohdassa tarkoitetaan. Erimielisyydestä työtuomioistuimessa on kuultu Työnantajain Yleisen Ryhmän puolesta todistajina Saurum Oy:n toimitusjohtajaa B:tä ja Kalevala Koru Oy:n tuotannon kehityspäällikköä C:tä ja Metallityöväen Liiton puolesta työehtosihteeri D:tä.

B:n ja C:n kertomuksista on käynyt selville, että kultasepäksi kouluttaudutaan joko nelivuotisen oppisopimuskoulutuksen kautta tai kultaseppäkoulusta. Työehtosopimuksessa tarkoitetulla kultaseppäkoululla ymmärretään todistajien mukaan nykyään Lahden muotoiluinstituutin jalometalliosastoa, jossa oppiaika kultasepäksi on neljä vuotta. C on kertonut, että Suomen Kultaseppien Liitto on 1970-luvun puoleen väliin asti ollut jalometallialan työehtosopimuksen toisena osapuolena. Tuolloin kultaseppäkoululla on tarkoitettu liiton omistamaa Helsingissä toimivaa kultaseppäkoulua, joka 1970-luvulla on siirtynyt Lahteen ja josta sittemmin on tullut valtion oppilaitos. Oppilaitos toimii nykyisin Lahden muotoiluinstituutin yhteydessä. Kultasepäksi valmistutaan oppilaitoksen jalometalliosastolla saatavan koulutuksen jälkeen.

B:n ja C:n kertoman mukaan Lahden muotoiluinstituutissa saatu kultaseppäkoulutus otetaan huomioon kysymyksessä olevassa työehtosopimuskohdassa tarkoitettuna kultaseppäkoulussa saatuna opetuksena. Sen sijaan muissa mahdollisissa oppilaitoksissa saatua opetusta ei sellaisenaan oteta huomioon, vaan käytännössä hyväksi luettavan koulutusajan pituus on ratkaistu yksittäistapauksissa työntekijän taitojen perusteella. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa saatua kultaseppäalan opetusta ei todistajien mukaan lueta sellaisenaan ammatissaoloajaksi, koska oppilaitosta ei voida pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuna kultaseppäkouluna. Tämä perustuu siihen, että oppiaika Lahden muotoiluinstituutissa on neljä vuotta, kun se Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa on todistajien mukaan kolme vuotta.

D:n mukaan kultasepäksi valmistutaan paitsi oppisopimuskoulutuksen kautta myös Lahden muotoiluinstituutista tai Invalidiliiton Järvenpään oppilaitoksesta. D:n mukaan viimeksi mainitussa oppilaitoksessa on erillinen linja, josta valmistutaan kultasepäksi. Ajankohtana, jolloin A on opiskellut mainitussa oppilaitoksessa, kultaseppäkoulutus on ollut nelivuotinen. A on myös tehnyt päättötyön ja valmistunut kultasepäksi. D:n käsityksen mukaan myös Invalidiliiton Järvenpään oppilaitos on työehtosopimuksessa tarkoitettu kultaseppäkoulu. Tällä hetkellä oppilaitoksessa annettava vastaava koulutus on kolmivuotinen.

Esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä oleva työehtosopimuksen 2 §:n määräys on otettu työehtosopimukseen aikana, jolloin koulumuotoinen kultasepän ammattiopiskelu tapahtui työehtosopimusosapuolena olleen työnantajaliiton omistamassa kultaseppäkoulussa. Työehtosopimusmääräys on säilynyt samansisältöisenä, vaikka kultaseppäkoulu on sittemmin siirretty Helsingistä Lahteen ja liitetty siellä toimivan muotoiluinstituutin osastoksi, ja kultaseppäalan koulutusta on alettu antaa myös Invalidiliiton Järvenpään oppilaitoksessa. Tämä kehitys huomioon ottaen työtuomioistuin ei pidä perusteltuna tulkita määräystä yksinomaan siltä pohjalta, mitä kultaseppäkoululla on määräyksessä alun perin tarkoitettu. Toisaalta selvitystä ei ole esitetty siitä, että määräyksen soveltamisala olisi ollut esillä myöhemmissä työehtosopimusneuvotteluissa.

Työtuomioistuimelle työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen mukaan Lahden muotoiluinstituutissa saatu opetus ja Invalidiliiton Järvenpään oppilaitoksessa saatu opetus on ainakin joissakin yrityksissä asetettu eri asemaan laskettaessa palkan määräytymisen perusteena olevaa ammatissaoloaikaa. Perusteeksi tälle on ilmoitettu se, että Lahdessa saatu opetus on kestoltaan neljä vuotta ja Invalidiliiton Järvenpään oppilaitoksessa saatu opetus kolme vuotta.

Kun kuitenkin Invalidiliiton Järvenpään oppilaitoksessa kysymyksessä olevalla linjalla saatu opetus on tähdännyt kultasepän tutkinnon suorittamiseen ja se lausuntopyynnössä tarkoitettuna ajankohtana on ollut kestoltaan yhtä pitkä kuin Lahden muotoiluinstituutin kultasepän tutkintoon tähtäävä opetus, voidaan työtuomioistuimen mielestä muun selvityksen puuttuessa myös Invalidiliiton Järvenpään oppilaitoksessa saatua opetusta A:n kohdalla pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuna kultaseppäkoulussa saatuna opetuksena. Mainittu opetusaika tulee siten laskea ammatissaoloajaksi, ellei mahdollisesti tämän koulutuksen sisällöstä ja Lahden muotoiluinstituutin kultasepän koulutuksen sisällöstä esitettävä lisäselvitys anna aihetta toisenlaiseen arvioon. Koulutuksen lomajaksojen osalta työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa liittojen edellä olevasta yhteisestä lausunnosta.

2. Työehtosopimuksen 6 §:n tulkintaa koskeva käräjäoikeuden kysymys

Työehtosopimuksen 6 §:n ensimmäisen kappaleen mukaan perustuntipalkan lisäksi voidaan aikatyötä tekevälle työntekijälle maksaa aikalisää. Pykälän toisessa kappaleessa on sovittu mallipiirustusten mukaan tehtävissä sekä erikoistöissä maksettavasta palkasta ja kolmannessa kappaleessa asiakkaan korjaustyötä suorittavan työntekijän palkkauksesta.

Työehtosopimukseen osalliset ovat lausunnossaan todenneet, että edellä mainittua pykälän ensimmäisen kappaleen määräystä on tulkittava siten, että aikalisä voidaan maksaa aikatyötä tekevälle työntekijälle kaikissa tapauksissa. Liittojen mukaan tämän voi ilmaista siten, että työnantaja saa vapaasti maksaa palkkaa enemmänkin kuin mihin työehtosopimus velvoittaa. Sen sijaan 6 §:n ensimmäistä kappaletta ei ole tarkoitettu käräjäoikeuden lausuntopyynnössä kutsumaksi ylälauseeksi siinä mielessä, että myös määräyksen toisessa ja kolmannessa kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa lisän maksaminen olisi harkinnanvaraista. Työtuomioistuin, jolla ei ole syytä poiketa liittojen yhteisestä lausunnosta, tältä osin lausuntonaan viittaa liittojen esittämään kantaan ja toteaa, että pykälän toisessa ja kolmannessa kappaleessa tarkoitetuissa töissä työntekijälle on maksettava palkkaa, joka vähintään 20 prosentilla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

Käräjäoikeus on edelleen tiedustellut, edellyttääkö työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetun lisän maksaminen asiakkaan korjaustyötä tekevälle työntekijälle, että kyseistä työtä on työntekijän tekemästä työstä oltava jokin tietty vähimmäismäärä. Tältä osin liitot ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet, että työntekijälle suoritettavan 20 prosentin suuruisen lisän maksuperuste on haettava suoritettavan työn sisällön perusteella. Jos työntekijä pääsääntöisesti tekee muuta työtä kuin korjaustyötä ja muu työ keskeytyy korjaustyön ajaksi, maksetaan työehtosopimuksessa tarkoitettua lisää vain korjaustyön ajalta. Jos enin osa työstä on korjaustyötä, maksetaan lisää kaikilta tunneilta. Työtuomioistuimella ei tältäkään osin ole syytä poiketa liittojen yhteisestä lausunnosta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Niskanen, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.