Legislator Case Law & Legislation
TT:2003-10 AI generated

Labor court dismissed union claim for wrongful dismissal damages and monitoring fine due to valid cause.

Case Number TT:2003-10
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's claims against the employer and the industry association regarding wrongful dismissal and a monitoring fine. The court found that the employer had a valid reason under labor law to terminate the employee's contract due to violent behavior, and the union failed to prove the employer violated the collective agreement's dismissal protection rules. Consequently, the union was ordered to pay the defendants' legal costs.

Legislator headnote

AI generated

Työsopimuslain 37 §; 37a §:n nojalla erityisen painava syy irtisanomiseen on olemassa, jos työntekijä on syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen; irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastainen laiminlyöntyminen on todistamaton, jos työnantaja noudattaa lakia ja sopimusta.

Keywords

AI generated
wrongful dismissal collective agreement violent behavior monitoring fine labor court termination protection legal costs

Cited Legislation

AI generated
Työsopimuslain 37 §
Irtisanomisen peruste määräytyy työsopimuslain 37 §:n ja 37a §:n mukaan.
Työsopimuslain 37a §
Työsopimuslain 47 §–47 i §
Työsopimuslain 9 §
Työsopimuslain 33a §
Korkolain 4 § 1 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työntekijä oli työpaikan pikkujoulutilaisuudessa tapellut toisen työntekijän kanssa. Irtisanoessaan väkivaltaiseen käytökseen syyllistyneen työntekijän työsopimuksen työnantaja ei ollut menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Arvioon ei vaikuttanut se, että tapahtumien kulusta käytettävissä olleen osin ristiriitaisen selvityksen takia työnantaja ei ollut irtisanonut tappeluun osallistuneen toisen työntekijän työsopimusta. Näin ollen myöskään työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 10

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Helsinki

VASTAAJA

Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry, Helsinki

KUULTAVA

Avecra Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen vastainen työsopimuksen irtisanominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.11.2002

Pääkäsittely 20.1.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ry:n, jonka oikeudet ja velvollisuudet ovat 23.11.2000 solmitun sopimuksen mukaisesti siirtyneet Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle, ja Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n välillä 1.2.2000 solmitun, majoitus- ja ravintola-alan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettava sopimus työsopimuksen irtisanomisesta sisältää muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen peruste määräytyy työsopimuslain 37 §:n ja 37a §:n mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Korvaus

1. Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä

Korvaus lainvastaisesta irtisanomisesta, työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen, korvaus työsuhteen jatkuessa ja työsuhteen jatkuessa maksettavaa korvausta koskevan erimielisyyden ratkaiseminen määräytyy työsopimuslain 47 §-47 i §:ien mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Avecra Oy:n irtisanoneen A:n ilman, että sillä on ollut työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissopimuksen 2 §:ssä tarkoitettuja perusteita,

velvoittaa Avecra Oy:n suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen laittoman päättämisen johdosta 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 16.000 euroa (12 x 8.000 markkaa = 96.000 markkaa) irtisanomissopimuksen 6 §:n nojalla,

tuomitsee työehtosopimuslain 9 §:n nojalla Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon, sekä

velvoittaa Avecra Oy:n ja Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Vaatimusten perusteet

A:n työsopimuksen irtisanominen

A on toiminut kassaviinurina Avecra Oy:n Nelmanni -nimisessä ravintolassa Helsingissä. A toimi myös vuoropäällikkönä eli hänellä oli usein työvuorossaan esimiehen asema. A:n työsuhde oli alkanut toukokuussa 1997 ja päättynyt Avecra Oy:n suorittamaan työsopimuksen irtisanomiseen 18.12.2000. A:n palkka oli 8.000 markkaa kuukaudessa eli 1.333 euroa kuukaudessa.

Avecra Oy piti 16.12.2000 ravintola Nelmannin ja siihen liittyvän Nellun pubin henkilökunnalle pikkujoulut ravintolan tiloissa. Henkilökuntaa oli paikalla noin 15 henkilöä, ja ravintola oli suljettu muulta yleisöltä tämän yksityistilaisuuden vuoksi. Perisuomalaiseen tapaan alkoholia nautittiin päivän ja illan mittaan runsaasti.

Illan mittaan B -niminen viinuri piti muutamia puheenvuoroja, joissa hän esitti kriittisiä näkemyksiä Nelmannin ravintolapäälliköstä C:stä ja muistakin esimiehistä. B:n tarkoituksena oli perisuomalaiseen tapaan purkaa pikkujouluissa työntekijöiden ja esimiesten välille vuoden mittaan kertyneitä paineita. Jotkut työntekijät, muiden ohessa A, pitivät B:n puheenvuorossa esitettyjä näkemyksiä asian ytimeen menevinä.

Ainakin keittiömestari D koki B:n haukkuneen myös häntä. D suuttui eräässä vaiheessa B:n esittämästä kritiikistä ja päätti selvittää välinsä A:n kanssa. Päästäkseen A:n kimppuun D sysäsi nurin A:n ja D:n välissä baaritiskillä istuneen viinuri E:n. Tämän jälkeen D löi A:ta kaksi kertaa nyrkillä kasvoihin. Lyönneistä aiheutui A:lle ruhjeita. D ja A ajautuivat D:n lyöntien jälkeen painiskeluun, joka kuitenkin päättyi muiden juhlijoiden tultua rauhoittamaan tilannetta. A oli jossain vaiheessa nujakointia potkaissut D:tä. Paikalle saapui myöhemmin myös poliisipartio, mutta tappelu oli jo tällöin tauonnut ja osa riitelijöistä, muiden muassa A, oli jo poistunut paikalta.

Kaksi päivää pikkujoulujen jälkeen eli 18.12.2000 Avecra Oy irtisanoi A:n ja kahden muun työntekijän, B:n ja G:n, työsuhteet. Irtisanotuilla ei ollut työntekovelvollisuutta irtisanomisaikana, vaan heille maksettiin irtisanomisajan palkka kotiin. Avecra Oy ei irtisanonut keittiömestari D:n työsuhdetta, vaikka tämä oli aloittanut väkivallan käytön ja pahoinpidellyt A:ta.

Ravintolapäällikkö A oli tehnyt Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle tutkintapyynnön pikkujouluillan tapahtumista. Esitutkintapöytäkirja valmistui 4.2.2001. D:tä ja A:ta epäiltiin pahoinpitelystä ja B:tä kunnianloukkauksesta. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 15.8.2001 D:n ja A:n pahoinpitelystä sakkoihin ja B:n kunnianloukkauksesta niinikään sakkoihin. Käräjäoikeuden tuomiosta ei ole valitettu.

Oikeudellinen arviointi

A:n , B:n ja F:n irtisanomiset riitautettiin ja asiasta käytiin 3.1.2001 yrityskohtaiset neuvottelut. Asia siirtyi erimielisenä liittojen välillä ratkaistavaksi. Myös liittojen väliset neuvottelut ovat jääneet A:n osalta erimielisiksi.

Neuvotteluissa työnantajapuoli on todennut, että A oli syyllistynyt väkivaltaan potkaisemalla keittiömestari D:tä. Lisäksi A oli soittanut suutaan, mikä oli osaltaan ollut syynä tapahtumien kulkuun. Avecra Oy ja työnantajaliitto ovat katsoneet A:n irtisanomiselle olleen irtisanomissopimuksen mukaiset perusteet, sillä Avecra Oy ei voi hyväksyä väkivaltaa missään muodossa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on neuvotteluissa katsonut, että A on joutunut keittiömestari D:n päällekarkauksen kohteeksi ja harjoittanut tilanteessa vain itsepuolustusta tai korkeintaan käyttänyt väkivaltaa tilanteessa, jossa ei voinut mieltänsä malttaa. Näissä olosuhteissa A:n D:hen kohdistama potku ei ole ollut sellainen käytöshäiriö, etteikö työsuhde olisi voinut jatkua. A on sitä paitsi asetettu eriarvoiseen asemaan kuin D, vaikka nimenomaan D oli ollut väkivaltaisen käyttäytymisen aloittaja. D:n työsuhdetta ei irtisanottu eikä muutenkaan päätetty. A pitää näissä oloissa irtisanomistaan äärimmäisen epäoikeudenmukaisena.

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n mielestä työnantajaliiton olisi pitänyt ymmärtää, ettei työsuhteen päättämiselle näissä oloissa ollut olemassa laillisia ja sopimuksenmukaisia perusteita. Annettuaan jäsenyrityksensä kuitenkin suorittaa irtisanomisen Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SRH on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR on vastauksessaan, johon Avecra Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR on vaatinut Palvelualojen ammattiliitto PAM:n velvoittamista korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n työsopimuksen irtisanominen

Irtisanomiseen johtaneet tapahtumat käynnistyivät Avecra Oy:n Nelmann-ravintolan henkilökunnalle 16.12.2000 järjestämissä pikkujouluissa siten, että kassaviinuri B piti keittiöpäällikkö D:n ja ravintolapäällikkö C:n ammattitaitoon, työhön sekä henkilöihin kohdistuneen loukkaavan ja erittäin hyökkäävän puheen kahteen otteeseen. B tuomittiinkin Helsingin käräjäoikeudessa 15.8.2001 C:hen kohdistuneesta kunnianloukkauksesta sakkorangaistukseen. D ei vaatinut rangaistusta B:lle, vaikka loukkaukset kohdistuivat myös häneen.

Julkisten puheidensa jälkeen B vielä jatkoi kovaäänisesti esimiestensä herjaamista. A ja F osallistuivat tilanteeseen rohkaisten B:tä tämän puheissa ja itsekin esimiehiään haukkuen ja syytellen. A kuvasi tilannetta 18.12.2000 laatimassaan muistiossa siten, että "käynnissä oli koko ajan kova huuto, haukkuminen, solvaaminen ja töniminen".

Tilanne johti siihen, että D ärsyyntyi A:n nimittelyyn, nousi tuoliltaan ja lähestyi A:ta tarkoituksenaan kohdata A kasvokkain. D:n noustessa tuolilta hänen vieressään istunut E putosi baarijakkaralta, kuten hän itse esitutkinnassa kuultuna kertoi. D ei sysännyt häntä nurin. Tilanne kuitenkin riistäytyi käsistä tämän jälkeen. A potkaisi D:tä voimakkaasti nivusiin, minkä jälkeen D kaatoi itseään puolustaakseen A:n lattialle, jolloin alkoi keskinäinen painiottelu. Sen jälkeen kun A ja D oli saatu erotettua toisistaan, tilanne jatkui erittäin uhkaavana A:n ja F:n jatkaessa tönimistä ja kovaäänistä haukkumista. Tilanne rauhoittui lopullisesti vasta kun A, B ja F oli poistettu paikalta ja poliisi oli saapunut paikalle.

Edellä mainittu kertomus perustuu C:n ja D:n antamaan tilannekuvaukseen heti tapahtumien jälkeen. A:n käsitys tilanteesta oli erilainen, mutta hän myönsi heti häntä kuultaessa potkaisseensa D:tä. D kiisti ehdottomasti lyöneensä A:ta.

Avecra Oy:ssä järjestettiin asianosaisten kuulemistilaisuus 18.12.2000 tapahtumien tultua yhtiön talouspäällikkö H:n ja toimitusjohtaja I:n tietoon. Kuulemiset järjestettiin siten, että paikalla olivat H:n ja I:n lisäksi pääluottamusmies J, ravintolapäällikkö A sekä vuorotellen, yksi kerrallaan A, B, F ja D. Kuulemisessa A esitti asioista oman näkemyksensä ja A, B, F ja D kukin omansa. A käyttäytyi tilanteessa hyvin hyökkäävästi ja muita syytellen, mutta myönsi potkaisseensa D:tä. Tämä taas kiisti ehdottomasti kohdistaneensa itsepuolustustarkoituksessa tehtyä kaatamista ja painiottelua lukuun ottamatta mitään väkivaltaa A:han. A vahvisti paikalla olleena A:n potkun ja D:n käytöksen.

Tilannetta on käsitelty rikosoikeudenkäynnissä Helsingin käräjäoikeudessa 15.8.2001, jolloin A myönsi edelleen potkaisseensa D:tä, mutta katsoi toimineensa hätävarjelutilanteessa. D kiisti myös käräjäoikeudessa lyöneensä A:ta.

Käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen pahoinpitelyyn ja totesi jääneen näyttämättä, että A olisi toiminut hätävarjelutilanteessa. Oikeus tuomitsi hänet sakkorangaistukseen. Käräjäoikeus katsoi myös D:n syyllistyneen pahoinpitelyyn. Oikeus perusti syyksi lukemisen F todistajanlausumaan sekä A:n vammoista esitettyyn lääkärintodistukseen. Myös D tuomittiin sakkorangaistukseen.

Oikeudellinen arviointi

Avecra Oy:llä on ollut selkeä peruste irtisanoa A:n työsopimus. A myönsi häntä irtisanomiseen johtaneista tapahtumista kuultaessa kohdistaneensa väkivaltaa työnantajan edustajaan. Väkivaltaisen käytöksen vahvistivat A ja D. Tilannetta selvitettäessä ei ilmennyt näyttöä siitä, että tilanteeseen olisi liittynyt mitään anteeksiannettavaa tai lieventävää asianhaaraa. Päinvastoin A:n käyttäytyminen oli useiden paikalla olleiden mukaan ollut hyökkäävää ja provosoivaa.

A on käräjäoikeudessa tunnustanut kohdistaneensa väkivaltaa työnantajan edustajaan. Hänet on tuomittu pahoinpitelyrikoksesta rangaistukseen. Käräjäoikeus ei katsonut A:n toimintaa hätävarjeluksi.

A on kohdistanut väkivaltaa työnantajan edustajaan työpaikalla, työtovereiden läsnä ollessa ja läheisesti työhön liittyvissä olosuhteissa. Tällä käyttäytymisellään A on vähintäänkin vakavalla tavalla rikkonut työsuhteeseen olennaisesti kuuluvia velvoitteitaan ja Avecra Oy:llä on ollut erityisen painava syy irtisanoa A:n työsuhde.

A:ta ei ole asetettu eriarvoiseen asemaan kuin D. D ei ole missään vaiheessa myöntänyt syyllistyneensä väkivaltaan A:ta kohtaan. Kuulemistilaisuudessa paikalla olleet esittivät hyvin erilaisia käsityksiä D:n osallisuudesta tapahtumiin. A ja D kiistivät D:n syyllistyneen väkivaltaan. A ja F väittivät D:n syyllistyneen väkivaltaan, mutta he esittivät hyvin sekavat ja epäuskottavat kertomukset tapahtuneesta. C:n kertomus tapahtuneesta oli selkein, yksityiskohtaisin ja johdonmukaisin.

D:n osalta tilanne oli lisäksi hyvin erilainen. Häntä oli useiden kuulijoiden todistuksen mukaan herjattu hyökkäävästi ja kovaäänisesti useaan otteeseen illan aikana. Olosuhteet olivat siten hyvin provosoivat. Asiaa pohdittuaan työnantajan edustajat tulivat siihen lopputulokseen, ettei ole riittävästi perusteita irtisanoa D:n työsopimusta. D irtisanoutui Avecra Oy:n palveluksesta melko pian tapahtuneen jälkeen. Helsingin käräjäoikeuden katsottua 15.8.2001 D:n syyllistyneen pahoinpitelyyn D:n työsuhde Avecra Oy:öön oli jo päättynyt, eikä työnantaja voinut enää sitä päättää.

Kantajan vaatimuksista

A:ta ei ole irtisanottu työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissopimuksen 2 §:ssä tarkoitettujen perusteiden vastaisesti. Mikäli työtuomioistuin kuitenkin katsoisi Avecra Oy:n rikkoneen työehtosopimusta, on esitetty vahingonkorvausvaatimus määrältään liiallinen. Mahdollisen korvauksen suuruutta määrättäessä on otettava sitä vähentävinä seikkoina huomioon A:n työtä vaille jäämisen arvioitu kesto työvoimapulasta kärsivällä alueella, työsuhteen lyhyehkö kesto, työntekijän ikä ja mahdollisuus saada koulutustaan vastaava työ sekä A:n itsensä antama aihe työsuhteen päättämiseen.

Mikäli työtuomioistuin vastoin vastaajan käsitystä katsoisi Avecra Oy:n rikkoneen irtisanomissopimusta, tulee Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR jättää tuomitsematta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, sillä tilanne on ollut hyvin epäselvä ja osallisten kertomukset asiasta hyvin ristiriitaiset.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tapahtumat

Avecra Oy on 18.12.2000 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen irtisanonut yhtiön Nelmanni -nimisessä ravintolassa kassaviinurina työskennelleen A:n työsopimuksen. Irtisanominen on tapahtunut työpaikan henkilökunnan 16.12.2000 työpaikalla viettämissä pikkujouluissa syntyneen tappelun johdosta ja irtisanomisen syyksi työnantaja on ilmoittanut A:n väkivaltaisen käytöksen. Tapahtumaan osallisten kuulemisen jälkeen työnantaja on 18.12.2000 irtisanonut paitsi A:n työsopimuksen myös pikkujoulutilaisuudessa keittiöpäällikköä ja ravintolapäällikköä epäasiallisesti arvostelleen viinurin työsopimuksen. Työnantaja on jo päivää aiemmin irtisanonut myös kysymyksessä olevan illan tapahtumiin osallisena olleen ravintolan kokkina toimineen työntekijän työsopimuksen.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina kuulemistilaisuuden tapahtumista pääluottamusmies J:tä ja talouspäällikkö K:ta. Pikkujoulutilaisuuden tapahtumista työtuomioistuimella on ollut käytettävissä käräjäoikeuden 15.8.2001 antama tuomio siihen liittyvine esitutkintapöytäkirjoineen.

Pikkujouluillan tapahtumien johdosta on tehty rikosilmoitus. Irtisanomisaikana suoritetuissa poliisikuulusteluissa irtisanottujen A:n ja toisen viinurin sekä D:n ja C:n kertomukset tappelun aloittajan ja D:n käyttämän väkivallan osalta ovat poikenneet toisistaan. Käräjäoikeus on 15.8.2001 antamallaan tuomiolla tuominnut sekä A:n että D:n pahoinpitelystä sakkorangaistukseen ja velvoittanut molemmat puolin ja toisin suorittamaan toisilleen korvausta kivusta ja särystä. Käräjäoikeuden tuomion perusteluista selviää, että D:n ja A:n välisen tappelun oli aloittanut ensin mainittu lyömällä jälkimmäistä kasvoihin. Seuranneen painiskelun jo päätyttyä A oli potkaissut D:tä nivusiin.

Arviointi ja johtopäätös

Asiassa sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen mukaan irtisanomisen peruste määräytyy työsopimuslain 37 §:n mukaan. Irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetun vuoden 1970 työsopimuslain mainitun pykälän mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta syystä, ellei syy ole erityisen painava. Saman työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan työnantajalla on, mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun arviointiin, oikeus purkaa työsopimus muun muassa silloin, kun työntekijä tekee väkivaltaa työnantajan sijaiselle tai työtoverilleen. Koska työsopimuksen purkaminen on irtisanomista ankarampi toimenpide, on työsopimuksen purkamisperusteen oikeuskäytännössä katsottu muodostavan myös perusteen työsopimuksen irtisanomiselle.

Tapahtumien jälkeen työnantaja on kuullut niihin osallistuneita ja päätynyt kolmen työntekijän irtisanomiseen. D:n osuus tapahtumien kulkuun on selvinnyt vasta käräjäoikeudessa vastaanotetun todistelun perusteella käräjäoikeuden 15.8.2001 antamasta tuomiosta. Näistä syistä työnantajan, joka kysymyksessä olevana ajankohtana käytössään olleiden tietojen perusteella on päätynyt siihen, että perusteita D:n irtisanomiselle ei ole, ei voida katsoa perusteettomasti asettaneet A:ta eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin työntekijöihin.

Kun A on syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen D:tä kohtaan, on työnantajalla huomioon ottaen myös A:n käytöksen tätä ennen ollut työsopimuslain 37 §:ssä tarkoitettu erityisen painava syy hänen työsopimuksensa irtisanomiseen. Avecra Oy ei siten ole A:n työsopimuksen irtisanoessaan menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Näin ollen ei myöskään Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen ammattiliitto PAM on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n ja Avecra Oy:n oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu ja sen hoidon edellyttämät toimenpiteet kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä on 700 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM velvoitetaan korvaamaan Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n ja Avecra Oy:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Sutela, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Avecra Oy ei kuitenkaan ole pyrkinytkään hankkimaan objektiivista selvitystä tapahtumien kulusta. Päinvastoin työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen perusteella on ilmeistä, että yhtiön päätökseen kohdistaa irtisanomiset A:han ja kahteen muuhun työntekijään on vaikuttanut heidän työnantajan edustajiin, ravintolapäällikkö C:hen ja keittiöpäällikkö D:hen kohdistama voimakas arvostelu, joka sittemmin johti toisen työtoverin tuomitsemiseen kunnianloukkauksesta. Samoin ratkaisuun on vaikuttanut C:n tässä mielessä asianosaisena kuulemistilaisuudessa esittämä subjektiivinen kertomus tapahtumien kulusta.

Työnantaja on näin menetellessään asettanut pikkujoulutilaisuudessa tapahtuneisiin työsopimuksen kannalta merkityksellisiin käytösrikkomuksiin syyllistyneet A:n ja D:n perusteettomasti keskenään eri asemaan päättäessään rikkomusten seuraamuksista. Näin ollen sinänsä käytösrikkomuksena perusteltu A:n työsopimuksen irtisanominen on rikkonut syrjintäkieltoa ja tasapuolisen kohtelun periaatetta, joita on pakottavina oikeusohjeina noudatettava myös irtisanomissuojasopimusta sovellettaessa. A:n työsopimuksen irtisanominen on tällä perusteella tapahtunut asianosaisliittojen välillä noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti.

Tämän vuoksi velvoitan Avecra Oy:n maksamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n 1 kappaleessa tarkoitettuna korvauksena kokonaisharkinnan mukaan kohtuulliset 13 500 euroa.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi hylkään Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:ään kohdistetun hyityssakkovaatimuksen.

Velvoitan Avecra Oy:n ja Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla vaadittuine korkoineen.