Labour court dismissed union claim that sea service pay must end on foreign waters rather than home port. Union argued for destination-based pay; court upheld established practice of home-port calculation. No new interpretation of collective agreement allowed.

Kysymys meripalvelupäivärahan määräytymisestä silloin, kun meripalveluvuorokausi päättyy kansainvälisellä vesialueella.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 88

KANTAJA

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS ry, Helsinki

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.9.2002

Pääkäsittely 3.12.2002

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusministeriön ja muiden ohella AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:n välillä 16.3.2000 solmitussa puolustusvoimien virkamiesten työaikoja koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

22 §

Meripalvelu

Poiketen siitä, mitä tässä sopimuksessa ja työaikalain alaisten virkamiesten osalta valtion virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu työajoista, noudatetaan puolustusvoimien virkamiesten osallistuessa meripalveluun seuraavia määräyksiä.

1. Purjehdukseen määrätyllä aluksella purjehduskauden aikana palveleville puolustusvoimien virkamiehille, joita puolustusvoimien työaikasopimus ei muilta osiltaan koske, maksetaan matkustussäännön mukaisen päivärahan määräinen meripalvelupäiväraha. Virkamiehelle voidaan maksaa meripalvelupäivärahasta ennakkoa.

Meripalvelupäivärahaa ei makseta harjoituspäivärahaa saavalle virkamiehelle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Puolustusvoimien virkamiesten työaikoja koskevan sopimuksen soveltamisohjeissa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

22 §

Meripalvelu

Soveltamisohje:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Virkamiehellä on oikeus matkustussäännön mukaiseen, sitä maata tai aluetta varten sovitun päivärahan suuruiseen meripalvelupäivärahaan, missä meripalveluvuorokausi päättyy.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtion virka- ja työehdot 2000 liitteessä 2, joka sisältää sopimusmääräykset matkakustannusten korvaamisesta, on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 §

Päiväraha ulkomaanmatkoilla

Virkamiehellä ja työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone viimeksi on lähtenyt tahi Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että miinalaiva Pohjanmaan koulutuspurjehdukseen 23.7. - 26.8.2000 osallistuneilla virkamiehillä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovitun päivärahan suuruiseen meripalvelupäivärahaan, missä meripalveluvuorokausi puolustusvoimien virkamiesten työaikoja koskevan sopimuksen ja valtion matkakustannusten korvaamista koskevan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti päättyy.

Perusteet

Miinalaiva Pohjanmaa oli ollut koulutuspurjehduksella 23.7. - 26.8.2000. Matkavuorokauden päättyessä kansainvälisellä merialueella työnantaja oli virheellisesti maksanut virkamiehille kotimaan päivärahan suuruisen meripalvelupäivärahan. Virheellinen suoritus perustui työantajan yksipuolisesti laatimaan puolustusvoimien virkamiesten työaikoja koskevan sopimuksen (jäljempänä puolustusvoimien työaikasopimuksen) soveltamisohjeeseen ja pääesikunnan henkilöstöosaston päätökseen.

Vallitseva käytäntö on ollut, että edellisen vuorokauden päiväraha määräytyy sen maan tai maan aluevesien mukaan, jossa alus on ollut kello 8. Aluksen oltua kansainvälisellä merialueella oli työnantaja maksanut meripalvelupäivärahan virheellisesti kotimaan päivärahan suuruisena. Virheellinen soveltamiskäytäntö ei voi muodostua sopimukseksi. Pääesikunta ei myöskään voi tehdä yksipuolisesti päätöstä, jolla sivuutettaisiin virkaehtosopimus ja annettaisiin virkaehtosopimusta huonompia palvelussuhteen ehtoja.

Edellä mainittujen määräysten nojalla sota-aluksen lähtiessä Suomesta ulkomaille tulee joka vuorokaudelta maksaan ensimmäisen kohdemaan päivärahan mukaista ulkomaanpäivärahaa. Ensimmäisen ulkomaan sataman tai aluevesien jälkeen tulee edelleen maksaa ensimmäisen kohteen mukaista ulkomaanpäivärahaa, kunnes saavutaan mahdolliseen toiseen ulkomaiseen satamaan tai aluevesille. Vallitseva käytäntö on näin ollen virheellinen kansainvälisellä merialueella päättyvän meripalveluvuorokauden osalta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on lisäksi vaatinut AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:n velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Meripalveluvuorokauden päättyessä tietyn maan aluevesillä on vakiintuneen ja pitkäaikaisen käytännön mukaisesti maksettu puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamisohjeen 22 §:n 6 kohdan perusteella kyseessä olevan maan päivärahaa ja kansainvälisillä vesialueilla kotimaan päivärahaa.

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 22 §:ssä on sovittu puolustusvoimien virkamiesten meripalvelusta ja sen ajalta suoritettavista korvauksista. Meripalveluun määrätylle maksetaan niin sanotun meripalvelukorvauksen lisäksi meripalvelupäivärahaa. Puolustusvoimien työaikasopimuksen mukainen meripalvelu muodostaa erillisen korvausjärjestelmäkokonaisuuden. Meripalvelua ja siten myös meripalvelupäivärahaa koskevilla sopimusmääräyksillä on kokonaisuudessaan syrjäytetty valtion matkustussäännön määräykset.

Meripalvelupäivärahan maksuperusteet poikkeavat merkittävästi valtion matkustussäännön mukaisista maksuperusteista. Ensinnäkin meripalveluun liittyviä etuuksia, muun muassa meripalvelupäivärahaa suoritetaan meripalveluvuorokausittain. Puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamisohjeiden 22 §:n 5 kohdan mukaan meripalveluvuorokauden tulee pääsääntöisesti alkaa kello 8. Valtion matkustussäännön mukainen päiväraha määräytyy aina matkavuorokausittain, joka alkaa virkamiehen lähtiessä virkamatkalle asunnoltaan tai virkapaikastaan ja päättyy hänen palatessaan asunnolleen tai virkapaikalleen.

Toiseksi puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamisohjeen 22 §:n 6 kohdan mukaan virkamiehellä on oikeus matkustussäännön mukaiseen, sitä maata tai aluetta varten sovitun päivärahan suuruiseen meripalvelupäivärahaan, missä meripalveluvuorokausi päättyy. Edellä todetun perusteella puolustusvoimien aluksilla ulkomaan purjehduksissa sääntönä on ollut, että virkamiehelle maksettiin sen maan tai aluevesien mukaista meripalvelupäivärahaa, missä meripalveluvuorokausi päättyy (niin sanottu kello 7.59 tilanne). Valtion matkustussäännön 11 §:n mukaan jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone viimeksi on lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu. Valtion matkustussäännön mukaan ei aluevesirajoilla ole mitään merkitystä maksuperusteita määrättäessä, vaan matkavuorokauden päättyessä laivalla ulkomaanpäiväraha määräytyy sen maan (sataman) mukaisesti, mistä viimeksi oli lähdetty.

Meripalvelupäiväraha on siten täysin valtion matkustussäännön mukaisesta päivärahasta erillinen korvausjärjestelmä, jonka yksityiskohdat on määritetty puolustusvoimien työaikasopimuksessa ja sen soveltamisohjeissa. Vain meripalvelupäivärahan suuruus on puolustusvoimien virkamiesten työaikoja koskevan sopimuksen 22 §:n 1 kohdassa sovittu vastaamaan valtion matkustussäännön mukaisia määriä, kun taas meripalvelupäivärahan määräytymisperiaatteiden osalta noudatetaan soveltamisohjeiden 22 §:n 6 kohdassa sanottua. Tämä ilmenee jo puolustusvoimien työaikasopimuksen kyseessä olevan kohdan sanamuodosta.

Merivoimien joukko-osastojen aluksia miehistöineen ja toisaalta yksittäisiä henkilöitä osallistui kansainvälisiin merellisiin harjoituksiin. Harjoitusten aikana osa suomalaisesta alushenkilöstöstä työskenteli vaihtelevan pituisia jaksoja vieraiden valtioiden aluksilla. Pääesikunta katsoi, ettei aluksen lipulla korvausperusteita ajatellen ollut merkitystä, vaan ulkomaanaluksilla korvaukset tulisi suorittaa siten kuin kotimaan aluksillakin. Pääesikunta selvensi maksuperusteita 9.5.1997 antamallaan päätöksellä, jonka mukaan harjoituksen aikana palveluksesta ulkomaisilla aluksilla laivapalveluksessa korvaukset maksetaan samojen perusteiden mukaisesti kuin korvaukset maksetaan vastaavassa harjoituksessa suomalaisilla aluksilla. Edelleen päätöksen mukaan jos meripalveluvuorokausi päättyy kansainvälisillä vesillä määräytyy päiväraha kotimaan päivärahan mukaan. Koska päätös kuvasti vallitsevaa käytäntöä kotimaan aluksilla, ei se aiheuttanut tulkintaerimielisyyksiä.

Vuoden 1998 järjestelyvaraneuvottelujen yhteydessä meripalveluun liittyvät työaikakysymykset olivat neuvottelujen kohteena. Sopimusratkaisun yhteydessä asetettiin työryhmä selvittämään sopimuskauden loppuun mennessä meripalveluun liittyviä työaikakysymyksiä. Selvitystyöhön osallistuivat puolustusvoimien henkilöstöjärjestöjen lisäksi merivoiminen esikunnan edustajat. Pääesikunta saattoi 12.11.1999 päivätyllä kirjeellään selvitystyön tulokset puolustusministeriön tietoon. Työryhmän työn jälkeen pääesikunta antoi päätöksen meripalvelupäivärahan maksamisesta. Meripalvelupäivärahan osalta päätös vastasi sisällöltään aiempaa vuoden 1997 päätöstä.

Työryhmän työn jälkeen käydyissä puolustusministeriön hallinnonalaa koskeneissa virkaehtosopimusneuvotteluissa helmikuussa 2000 ei päästy yksimielisyyteen meripalvelua koskevista työaikauudistuksista. Näin sopimusmääräykset pysyivät muuttumattomina. Puolustushallinnon ammattijärjestöjen neuvottelukunta esitti näiden neuvottelujen yhteydessä vaatimuksen meripalvelun osalta. Meripalvelupäivärahan määräytymisperusteita haluttiin muuttaa virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä siten, että meripalvelupäivärahan suuruus olisi ulkomailla kyseisen maan ulkomaan päivärahan suuruinen. Päiväraha määräytyisi sen maan mukaan, minkä maan aluevesillä meripalveluvuorokausi päättyi ja kansainvälisillä vesillä sen maan mukaan, mistä alus oli viimeksi lähtenyt. Kun meripalvelumääräysten uudistamisesta ei päästy virkaehtosopimusneuvotteluissa yksimielisyyteen, ei myöskään järjestöjen edellä mainittu vaatimus meripalvelupäivärahan korvausperusteiden uudistamisesta toteutunut.

Voimassa olevan puolustusministeriön hallinnonalan tarkentavan virkaehtosopimusratkaisun mukaisia neuvotteluja käytäessä olivat meripalveluun kuuluvat työaikakysymykset olleet jälleen esillä. Neuvotteluissa sovittiin meripalvelun osalta siirtymisestä laskennalliseen työaikaan. Näissäkään neuvotteluissa ei kuitenkaan tehty järjestöjen vaatimusten mukaisia muutoksia meripalvelupäivärahan maksuperusteisiin, vaan ne säilyivät aiempien määräysten ja käytännön mukaisina.

Edellä todetun mukaisesti puolustusvoimien työaikasopimuksen 22 §:ään perustuvalla meripalvelupäivärahalla neuvotteluosapuolet olivat sopineet lukuisista valtion matkustussäännöstä poikkeavista korvausperusteista. Pääesikunta oli kotimaan alusten vakiintuneen maksukäytännön perusteella ohjeistanut keväällä 1997 ulkomaisilla aluksilla palvelevien virkamiesten meripalvelupäivärahan maksukäytäntöä siten, että meripalveluvuorokauden päättyessä kansainvälisillä vesillä maksettiin kotimaan päivärahaa. Lisäohjeistus oli saatettu myös järjestöjen tietoon.

Voimassa olevaa meripalvelupäivärahajärjestelmää oli lukuisia kertoja käsitelty puolustusvoimien neuvotteluosapuolten välillä virkaehtosopimusneuvotteluissa. Myös nämä neuvottelut osoittivat meripalvelupäivärahajärjestelmän olevan valtion matkustussäännöstä poikkeavan korvausjärjestelmän. Myöskään kanne ei perustunut valtion matkustussäännön maksuperusteisiin, vaan se oli muokattu valtion matkustussäännöstä puolustusvoimien meripalveluolosuhteisiin soveltuvaksi. Kyseessä olevista muutoksista ei kuitenkaan ollut sovittu osapuolten välillä. Vaikka meripalveluetuuksia oli kehitetty osapuolten sopimalla tavalla, ei meripalvelupäivärahaa koskeviin sopimusteksteihin ollut tehty mitään järjestöosapuolen vaatimia muutoksia vuoden 2000 ja 2001 neuvotteluissa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Valtion matkustussäännön 11 §:n mukaan jos matkavuorokausi päättyy laivalla, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu. Puolustusvoimien työaikasopimuksen mukaan virkamiehellä on oikeus matkustussäännön mukaiseen, sitä maata tai aluetta varten sovitun päivärahan suuruiseen meripalvelupäivärahaan, missä meripalveluvuorokausi päättyy.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko edellä todettua matkustussäännön 11 §:n määräystä sovellettava silloin, kun puolustusvoimien työaikasopimuksen alainen virkamies osallistuu meripalveluun ja meripalveluvuorokausi päättyy kansainvälisellä vesialueella. Miinalaiva Pohjanmaa on ollut koulutuspurjehduksella 23.7. - 26.8.2000. Suomenlahden meripuolustusalue on maksanut koulutuspurjehduksella meripalvelukseen määrätyille virkamiehille kansainvälisillä vesillä päättyneiltä meripalveluvuorokausilta kotimaan päivärahan suuruista meripalvelupäivärahaa.

Määräysten sisällöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on määräysten tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä kuultu sopimusneuvotteluihin osallistuneita Päällystöliitto ry:n pääluottamusmiestä ja liiton nykyistä puheenjohtajaa A:ta, puolustusministeriön entistä henkilöstöjohtajaa B:tä ja nykyistä henkilöstöjohtajaa C:tä.

B:n ja C:n mukaan meripalvelupäiväraha on oma, matkustussäännön mukaiseen päivärahaan verrattuna maksuperusteiltaan erilainen järjestelmä. Meripalvelupäiväraha ei ole korvausta vain matkustamisesta, vaan myös valmiudessa olosta. Sitä maksetaan myös aluksen ollessa kotisatamassa ja myös viikonlopuilta. Päiväraha määräytyy matkavuorokauden asemesta meripalveluvuorokausittain ja aluevesien perusteella.

Kaikki todistajat ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että suomalaisilla aluksilla on jo pitkään noudatettu käytäntöä, jonka mukaan meripalveluvuorokauden päättyessä kansainvälisellä merialueella meripalvelupäiväraha on maksettu kotimaan päivärahan suuruisena. Kansainvälisten meriharjoitusten yleistyttyä 1990-luvun puolivälistä nousi esille kysymys ulkolaisilla aluksilla palvelleiden virkamiesten meripalvelupäivärahan suuruudesta. Merivoimien esikunnan esityksestä pääesikunta päätti vuonna 1997, että harjoituksen aikana palveluksesta ulkomaisella aluksella korvaukset maksetaan samojen periaatteiden mukaan kuin vastaavissa harjoituksissa suomalaisella aluksella. Jos meripalveluvuorokausi päättyy kansainvälisillä vesillä, päiväraha määräytyy kotimaan päivärahan mukaan. Päätöksellä yhdenmukaistettiin näin päivärahan maksukäytäntö kotimaisilla ja ulkomaisilla aluksilla.

Meripalvelukysymyksiä käsiteltiin jälleen vuoden 1998 sopimusneuvotteluissa. Tuolloin asetettiin työryhmä selvittämään erityisesti työaikakysymyksiä, mutta tuon työn yhteydessä käsiteltiin myös meripalvelupäivärahan maksamista. C:n mukaan järjestöjen edustajat työryhmässä hyväksyivät kotimaan päivärahan maksamisen kotimaisilla aluksilla, mutta ulkomaisilla aluksilla meripalvelupäiväraha olisi kansainvälisillä vesillä tullut maksaa aluksen kotimaan päivärahan mukaisena. Vuonna 1999 periaate kotimaan päivärahan maksamisesta selvennettiin koskemaan kaikkea kansainvälistä yhteistoimintaa, ei pelkästään rauhankumppanuusharjoituksia.

Vuoden 2000 järjestelyvaraneuvotteluissa järjestöt esittivät sopimukseen otettavaksi määräyksen, jonka mukaan meripalveluvuorokauden päättyessä kansainvälisillä vesillä päiväraha määräytyisi sen maan tai alueen mukaan, josta viimeksi oli lähdetty. Työnantaja kuitenkin torjui tämän esityksen eikä asiasta sovittu esitetyllä tavalla myöskään vuoden 2001 sopimusneuvotteluissa. B:n mukaan tuolloin nimenomaisesti todettiin, että meripalvelupäiväraha edelleen määräytyy tällaisissa tilanteissa kotimaan päivärahan mukaan.

Todistajien mukaan meripalvelupäivärahan maksukäytäntö on ollut työnantajan kannan mukainen eikä tätä käytäntöä ole tätä ennen riitautettu. A:n käsityksen mukaan tämä on johtunut lähinnä siitä, että meripalvelun osalta on ollut ratkaistavana muita erittäin raskaita kysymyksiä ja niihin verrattuna painoarvoltaan vähäiseen päivärahakysymykseen ei ole kiinnitetty huomiota. Kansainvälisten harjoitusten lisääntyessä asian merkitys on kuitenkin lisääntymässä.

Arviointi ja johtopäätökset

Esitetty selvitys osoittaa, että meripalvelupäivärahan ja matkustussäännön mukaisen päivärahan maksamisen perusteet ovat monessa suhteessa erilaiset. Tämän vuoksi matkakustannusten korvaamista silmällä pitäen sovittuja sääntöjä ei ilman muuta voida soveltaa meripalvelun ajalta maksettaviin korvauksiin.

Puolustusvoimien työaikasopimus ei sisällä nimenomaisia määräyksiä siitä, miten meripalvelupäiväraha määräytyy meripalveluvuorokauden päättyessä kansainvälisellä vesialueella. Sopimusta on kuitenkin vakiintuneesti tulkittu niin, että meripalvelupäiväraha tällöin maksetaan kotimaan päivärahan suuruisena. Tämä kotimaisilla aluksilla aiemmin noudatettu tulkinta on vuonna 1997 laajennettu edellä todetuin tavoin koskemaan myös ulkomaisia aluksia. Oikeus kansainvälisellä vesialueella päättyvältä meripalveluvuorokaudelta lähtömaata varten sovitun päivärahan suuruiseen meripalvelupäivärahaan on ollut palkansaajapuolen esityksestä neuvottelujen kohteena vuosina 2000 ja 2001, mutta esitykset eivät ole johtaneet sopimuksen muuttamiseen. Edellä todettu osoittaa, että työaikasopimuksen tulkintakäytäntö on ollut kaiken aikaa myös palkansaajapuolen tiedossa ilman, että sitä olisi ennen nyt käsiteltävänä olevaa tapausta tulkintakysymyksenä riitautettu.

Esitetyn selvityksen valossa työtuomioistuimella ei ole perusteita tulkita puolustusvoimien työaikasopimusta niin, että meripalveluun osallistuvilla virkamiehillä olisi oikeus sitä maata tai aluetta varten sovitun päivärahan suuruiseen meripalvelupäivärahaan, missä meripalveluvuorokausi päättyy puolustusvoimien työaikasopimuksen ja valtion matkustussäännön mukaisesti. Mainitulle työaikasopimuksella ei näin ollen voida vahvistaa vaadittua sisältöä.

Oikeudenkäyntikulut

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Suomen valtion oikeudenkäyntikulut. Kantajaliitto on hyväksynyt vaatimuksen määrän 1 000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, H. Rautiainen, Vaheri, Sulkunen ja Heimolinna jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.