Labour court dismissed overtime claim where part-time drivers worked over 80 hours in a two-week period under collective agreement rules.

Kahden osa-aikaeläkkeellä olevan autonkuljettajan työajaksi oli sovittu noin 40 tuntia kaksiviikkojaksossa, kun kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika kaksiviikkojaksossa on 80 tuntia.

Kysymys edellä mainittujen työntekijöiden oikeudesta ylityökorvaukseen tilanteessa, jossa heidän työaikansa kahden perättäisen, mutta yhtiössä käytössä olevan kaksiviikkojaksojärjestelmän mukaan eri kaksiviikkojaksoihin kuuluvan työviikon aikana on ylittänyt 80 tuntia.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 84

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

VASTAAJAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Helsinki

Suomen Kiitoautot Oy, Joensuu

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.9.2002

Pääkäsittely 12.11.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välillä 8.1.2001 allekirjoitetussa kuorma-autoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

11 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Työaikalain moottoriajoneuvon kuljettajia koskevia vuorokautisia enimmäistyöaikoja eikä lepoaikoja sovelleta tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Vuorokautista enimmäistyöaikaa rajoittavat tämän työehtosopimuksen vuorokautista lepoaikaa ja taukoja koskevat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset

1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain sallima määrä ja lain edellyttämällä tavalla tämän työehtosopimuksen säännösten mukaisesti.

2. Työajan määräytyessä työaikalain 7 §:n mukaan (periodityö) on kaksiviikkojakson säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeltatoista 12) ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja sen yli meneviltä sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

3. Jos kaksiviikkojakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä jaksona on työhön käytettyinä ja niiden veroisina vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi.

Työpäivien veroisina pidetään tällöin työtuntijärjestelmän tasaamiseksi annettuja vapaapäiviä, mutta ei viikkolepopäivää eikä ns. viikon toista vapaapäivää. Jakajana käytettävä työpäivien ja niiden veroisten päivien summa voi olla enintään viisi (5) jakson puolikasta kohden, ellei todellisten työpäivien luku ole tätä suurempi.

Kahdeksan (8) keskimääräisen työtunnin ylittäviltä kahdelta (2) ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seuraavilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka, kuitenkin niin, että 50 prosenttisten tuntien lukumäärä myös katkenneessa jaksossa on enintään kaksitoista (12).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Suomen Kiitoautot Oy:n menetelleen kuorma-autoalan työehtosopimuksen 14 §:n vastaisesti sen kieltäytyessä maksamasta ylityökorvauksia osa-aikaeläkkeellä oleville A:lle ja B:lle, jotka ovat tehneet työtä yli 80 tuntia kahdessa viikossa ja keskeytyneen jakson aikana keskimäärin yli 8 tuntia vuorokaudessa,

tuomitsee Suomen Kiitoautot Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Autoliikenteen Työnantajaliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Suomen Kiitoautot Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Tausta ja erimielisyys

Suomen Kiitoautot Oy:n palveluksessa oleva A on jäänyt osa-aikaeläkkeelle 1.2.2001 ja B 9.4.2001. Työntekoa he ovat jatkaneet siten, että he ovat olleet ensin viikon eläkkeellä ja sitten kaksi viikkoa työssä.

A on ajalla 5.2. - 5.8.2001 tehnyt työtä siten, että hänen työaikansa on kahdessa viikossa ylittänyt säännöllisen 80 tunnin työajan ja keskeytyneellä jaksolla yli keskimääräisen 8 tunnin työajan. A on viikolla 6 tehnyt työtä 46 tuntia 30 minuuttia ja viikolla 7 44 tuntia eli yhteensä kahden viikon aikana 90 tuntia 30 minuuttia. Viikolla 10 hän on työskennellyt 44 tuntia ja viikolla 11 46 tuntia eli kahden viikon aikana yhteensä 90 tuntia. Viikolla 14 A on tehnyt työtä 46 tuntia 50 minuuttia ja viikolla 15 47 tuntia 20 minuuttia eli kahden viikon aikana yhteensä 94 tuntia 10 minuuttia. Viikolla 18 A on tehnyt työtä 46 tuntia ja viikolla 19 46 tuntia 35 minuuttia eli yhteensä 92 tuntia 35 minuuttia. Viikolla 26 A on tehnyt työtä 44 tuntia ja viikon 27 hän on ollut sairaslomalla, joten kahden viikon aikana hän on tehnyt työtä yhteensä 44 tuntia. A on edelleen viikolla 30 tehnyt työtä 46 tuntia 20 minuuttia ja viikolla 31 42 tuntia 15 minuuttia eli yhteensä kahden viikon aikana 88 tuntia 35 minuuttia.

B on ajalla 9.4. - 22.7.2001 myös tehnyt ylityötä, sillä hänen työaikansa on kahdessa viikossa ylittänyt säännöllisen 80 tunnin työajan ja keskeytyneellä jaksolla yli keskimääräisen 8 tunnin työajan. B on viikolla 16 tehnyt työtä 40 tuntia 35 minuuttia ja viikolla 17 44 tuntia 20 minuuttia eli yhteensä 84 tuntia 55 minuuttia. Hän on viikolla 20 tehnyt työtä 47 tuntia 40 minuuttia ja viikolla 21 45 tuntia 30 minuuttia eli yhteensä 93 tuntia 10 minuuttia. Viikolla 24 B on työskennellyt 45 tuntia ja viikolla 25 49 tuntia 45 minuuttia eli kahden viikon aikana yhteensä 94 tuntia 45 minuuttia. Viikolla 28 B on ollut sairaslomalla ja viikolla 29 hän on tehnyt työtä 50 tuntia 30 minuuttia eli kahden viikon jakson aikana edellä mainitut 50 tuntia 30 minuuttia.

Työnantaja ei ole maksanut A:lle ja B:lle ylityökorvausta, vaikka edellä todetuin tavoin heidän kahden peräkkäisen työviikkonsa säännöllinen työaika on ollut yli 80 tuntia ja vaikka kesken jääneillä jaksoilla viikoilla 27 A:lla ja viikolla 29 B:n työaika on ollut keskimäärin yli 8 tuntia. Työnantaja on kieltäytynyt ylityökorvausten maksamisesta vedoten siihen, että työviikot ovat sijoittuneet eri palkkajaksoihin. Työehtosopimuksessa tarkoitetaan kaksiviikkoisjaksolla kuitenkin kahden peräkkäisen työviikon muodostamaa työaikajaksoa. Tämän vuoksi työnantajan tulkinta on selvästi työehtosopimuksen vastainen.

Kun työntekijöiden työ- ja elälleelläoloaika on rytmitetty siten kuin A:n ja B:n kohdalla on tehty, olisi työnantajan tullut jokaisen kaksiviikkoisjakson kohdalla soveltaa työehtosopimuksen 14 §:n 3 kohdan katkennutta jaksoa koskevaa määräystä. Osa-aikaeläkkeelläolo on työehtosopimuskohdassa tarkoitettu lomaan, sairauteen tai muuhun hyväksyttävään syyhyn verrattava poissaolon syy. Työnantajan noudattama menettely johtaa siihen, että osa-aikaeläkkeellä oleva työntekijä on ylityökorvausten osalta huonommassa asemassa kuin kokoaikainen työntekijä. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan osa-aikatyöntekijää ei saa osa-aikaisuuden johdosta asettaa kokoaikaista työntekijää huonompaan asemaan.

Hyvityssakkovaatimukset

Työnantaja on ylityökorvausten maksamisesta kieltäytyessään tietensä rikkonut työehtosopimusta. Autoliikenteen Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa hyväksyessään työnantajan työehtosopimuksen sanamuodon ja tarkoituksen vastaisen tulkinnan.

Erimielisyydestä oli neuvoteltu työpaikalla ja liittojen välillä pääsemättä kuitenkaan yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Suomen Kiitoautot Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Suomen Kiitoautot Oy ovat vaatineet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kaksiviikkoisjakson käsite

Työehtosopimuksen kaksiviikkoisjakson tulkinta on sama kuin työaikalain jaksotyötä koskevan kaksiviikkoisjakson tulkinta. Työaikalain 7 §:n mukaan säännöllinen työaika saadaan 6 §:ssä säädetystä poiketen järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Kuorma-autoalan työehtosopimus perustuu 80 tunnin säännölliseen työaikaan kaksiviikkoisjaksossa.

Jaksotyö on joustava keskimääräinen työaikajärjestely, jossa ei ole rajoitettu säännöllisen vuorokautisen eikä viikoittaisen työajan pituutta. Moottoriajoneuvon kuljettajien enimmäistyöajoista on työaikalain 8 §:ssä omat erityissäännöksensä, mutta niitä ei kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamispiirissä sovelleta. Moottoriajoneuvon kuljettajiin sovelletaan työaikalain ja työehtosopimuksen määräysten lisäksi EY:n neuvoston ajo- ja lepoaika-asetusta (3820/85/ETY).

Työaikalain 7 §:n 2 momentin mukaan säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjakson tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana enintään 240 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa kumpanakaan kolmen viikon ajanjaksona ylittää 180 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjaksona 88 tuntia. Ylityötä syntyy vasta siinä vaiheessa, kun työtä tehdään mainittuja tuntimääriä enemmän.

Säännöllistä työaikaa seurataan yrityksessä käytössä olevan kaksiviikkoisjakson mukaisesti. Jakso voi alkaa minä viikonpäivänä tahansa. Suomen Kiitoautot Oy:ssä se alkaa sunnuntaina ja päättyy seuraavan viikon lauantaina. Täysiaikaisen autonkuljettajan säännöllinen työaika tässä kaksiviikkoisjaksossa on 80 tuntia.

A:n ja B:n työaika

Osa-aikaeläkkeen vuoksi A:n ja B:n kanssa oli sovittu osa-aikajärjestelystä suullisesti siten, että kaksiviikkoisjakson työaika lyhenee noin puoleen eli noin 40 tuntiin.

Kanteessa tarkoitettuna aikana A:n ja B:n työ- ja eläkeviikot rytmittyivät siten, että jos heillä kaksiviikkoisjakson ensimmäisen viikon aikana oli työtä, oli toinen viikko eläkkeelläoloa. Seuraava kaksiviikkoisjakso alkoi eläkeviikolla ja päättyi työviikkoon. Tämä järjestelmä perustuu A:n ja B:n omaan toiveeseen saada pidempi yhtäjaksoinen työ- ja eläkerupeama, koska työssäoloa oli kaksi viikkoa kerrallaan samoin kuin sen jälkeen eläkkeelläoloa.

Työehtosopimuksessa kaksiviikkoisjaksolla ei tarkoiteta kahden peräkkäisen työviikon muodostamaa työaikajaksoa. Jaksotyössä ei yksittäisillä jakson puolikkailla ole merkitystä. Työehtosopimuksen 14 §:n 1 kohdan mukaisesti ylityötä voidaan teettää lain sallima määrä lain edellyttämällä tavalla. Ylityötä on työ, jota tehdään kaksiviikkoisjakson säännöllisen työajan eli 80 tunnin lisäksi. Ylityötä ei synny moottoriajoneuvonkuljettajalle myöskään sellaisessa tilanteessa, että hän kaksiviikkoisjakson ensimmäisellä viikolla työskentelee 35 tuntia ja seuraavalla 45 tuntia ja tämän jälkeen seuraavan kaksiviikkoisjakson ensimmäisellä viikolla 45 tuntia ja toisella viikolla 35 tuntia. Tällaisessakin tilanteessa säännöllinen työaika molemmissa kaksiviikkoisjaksoissa on 80 tuntia eikä ensimmäisen kaksiviikkoisjakson jälkimmäistä viikkoa ja toisen kaksiviikkoisjakson ensimmäistä viikkoa tarkastella omana kaksiviikkoisjaksona. Osa-aikaeläkkeellä oleminen ei vaikuttanut millään tavoin työehtosopimuksen tulkintaan.

Katkennutta jaksoa koskeva tulkinta

Työehtosopimuksen 14 §:n 3 kohdan keskeytyneen kaksiviikkoisjakson työaikaa koskeva määräys tulee sovellettavaksi vain silloin, kun todellisen, käytössä olevan kaksiviikkoisjakson työnteko on keskeytynyt hyväksyttävästä syystä. Osa-aikaeläkkeellä olevan autonkuljettajan kaksiviikkoisjakso ei ole nyt esillä olevassa tapauksessa keskeytynyt, vaan työnteon ja eläkkeelläolon rytmitys on perustunut yhteisesti sovittuun järjestelmään. A ja B ovat osa-aikaeläkkeelle siirtyessään sopineet työsopimustensa muutoksesta niin, että jakson työtuntimäärä on noin 40 tuntia ja lopun ajanjaksosta he ovat eläkkeellä. A ja B ovat myös tehneet sovitun työaikansa kussakin jaksossa, joten kaksiviikkoisjakso tai työnteko ei ole keskeytynyt.

Kaksiviikkoisjaksolla, joka käsittää vuoden 2001 viikot 27 ja 28, A on ollut sairaana viikon 27 ja eläkkeellä viikon 28. Sairausajan palkkaa hänelle on maksettu 40 tunnilta. Samalla kaksiviikkoisjaksolla B on ollut eläkkeellä viikon 27 ja sairaana viikon 28. Myös hänelle on maksettu sairausajan palkkaa 40 tunnilta.

Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan ansionmenetyksen korvaaminen eli tässä tapauksessa 40 tuntia. Palkanmaksu on tapahtunut molemmille täysin työehtosopimuksen mukaisesti. Koska A ja B eivät ole kysymyksessä olevan kaksiviikkoisjakson aikana tehneet lainkaan työtä, ei työnteko ole sairauden vuoksi keskeytynyt, eikä työehtosopimuksen katkenneen jakson ylityömääräyksiä tässä tilanteessa sovelleta.

Työnantajan menettely

Suomen Kiitoautot Oy on menetellyt A:n ja B:n palkanmaksun yhteydessä työehtosopimuksen mukaisesti. Näin ollen ei myöskään Autoliikenteen Työnantajaliitto ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Suomen Kiitoautot Oy:n palveluksessa olevien A:n ja B:n siirtyessä osa-aikaeläkkeelle heidän työajakseen on sovittu 40 tuntia kaksiviikkojaksossa. A:n ja B:n työaika on järjestetty siten, että he ovat yhtiössä noudatettua kaksiviikkojaksotusta sovellettaessa olleet kunkin kaksiviikkojakson aikana toisen viikon työssä ja toisen viikon eläkkeellä. Heidän työssäolo- ja eläkkeelläoloaikansa on rytmitetty siten, että työssäoloviikkoja ja eläkeviikkoja on aina kaksi peräkkäin.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kanteessa lähtenyt siitä, että A:lla ja B:llä on oikeus työehtosopimuksen mukaisiin ylityökorvauksiin niissä tilanteissa, joissa heidän työaikansa kahden peräkkäisen työviikon aikana ylittää työehtosopimuksen mukaisen kaksiviikkojakson 80 tunnin säännöllisen työajan. Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Suomen Kiitoautot Oy ovat katsoneet, että koska A:n ja B:n työaika ei yhtiössä käytössä olevaa kaksiviikkojaksojärjestelmää noudatettaessa ole yhdenkään kaksiviikkojakson aikana ylittänyt työehtosopimuksen mukaista 80 tunnin säännöllistä työaikaa, ei heillä ole myöskään oikeutta ylityökorvauksiin kanteessa vaadituilta ajoilta.

Työehtosopimuksen määräykset ja niiden tulkinnasta esitetty selvitys

Palkan määräytymistä koskevan työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan mukaan työntekijän palkka määräytyy joko tunti- tai kaksiviikkojakson palkkana. Työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan mukaan säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa. Työehtosopimuksen 14 §:ssä on sovittu yli-, hätä- ja sunnuntaityöstä ja niistä maksettavista korvauksista. Pykälän 3 kohdassa todetaan, että jos kaksiviikkojakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä jaksona on työhön käytettyinä ja niiden veroisina vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi.

Edellä mainittujen työehtosopimusmääräysten tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu todistajana toimitusjohtaja C:tä. C:n mukaan työehtosopimuksen kaksiviikkojakson työaikaa koskeva määräys vastaa työaikalain jaksotyöaikaa koskevaa säännöstä. Työehtosopimuksen määräystä sovellettaessa työajan toteutumista tarkastellaan toisiaan seuraavien kaksiviikkojaksojen puitteissa. Kysymyksessä olevat kaksiviikkojaksot muodostavat myös työehtosopimuksen mukaisen palkkaperiodin. Työnantajan käyttöönottamaa kaksiviikkojaksojärjestelmää noudatetaan työajan seurannassa kaikkien työntekijöiden kohdalla, eikä kaksiviikkojaksottainen tarkastelu voi samalla työpaikalla vaihdella työntekijäkohtaisesti. Sinä lähes 30 vuoden aikana, jonka C on ollut Autoliikenteen Työnantajaliiton palveluksessa tekemisissä työehtosopimuksen soveltamisen kanssa, ei hänen tietoonsa ole tullut, että edellä esitetystä kaksiviikkojaksottelun tulkinnasta olisi poikettu.

C:n mukaan työehtosopimuksen 14 §:n 3 kohdan keskeytyneen kaksiviikkojakson työaikaa koskevaa määräystä sovelletaan niissä tilanteissa, joissa kysymyksessä olevalle kaksiviikkojaksolle sovituista työtunneista osa jää tekemättä määräyksessä mainituista syistä.

Arviointi ja johtopäätökset

Työaikalain 17 § sisältää lisätyötä ja ylityötä koskevat säännökset. Lain mukaan ylityötä on työnantajan aloitteesta työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän tai työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä työaikalain tai työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärää.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa. Työehtosopimuksessa tarkoitetun kaksiviikkojakson käsitettä on työehtosopimuksen soveltamisalalla esitetyn selvityksen mukaan tulkittu siten, että työehtosopimuksen mukaisen työajan toteutumista kunkin työntekijän kohdalla tarkastellaan yrityksessä käytössä olevan kaksiviikkojaksottelun puitteissa. Työehtosopimuksen sanamuodosta eikä myöskään soveltamiskäytännöstä ole saatavissa tukea sille kanteessa vaaditulle tulkinnalle, että työajan toteutumista tarkasteltaessa yrityksessä käytössä olevasta kaksiviikkojaksotuksesta poikettaisiin siten, että yksittäisen työntekijän kohdalla työajan toteutumista tarkasteltaisiin ottaen huomioon kahteen eri kaksiviikkojaksoon sisältyvän viikon työajat.

Osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla työaikalain ja työehtosopimuksen ylityömääräyksiä on vakiintuneesti tulkittu siten, että sovitusta työajasta riippumatta työntekijällä on oikeus ylityökorvauksiin vasta lain tai työehtosopimuksen säännöllisen työajan enimmäismäärän ylittäviltä työtunneilta. Säännöllistä työaikaa lyhyemmäksi sovitun työajan ylittävä työaika katsotaan työaikalain mukaiseksi lisätyöksi työaikalain tai työehtosopimuksen säännöllisen työajan enimmäismäärään asti. Tästä syystä ei osa-aikaeläkkeellä olevaa työntekijää voida katsoa asetetun kokoaikaista työntekijää huonompaan asemaan sillä perusteella, että hänellä ei ole oikeutta ylityökorvauksiin kaikilta sovitun työajan ylittäviltä työtunneilta.

Kun A:n ja B:n työaika ei yrityksessä käytössä olevaa kaksiviikkojaksottelua noudatettaessa ole yhdenkään kaksiviikkojakson aikana ylittänyt 80 tuntia, ei heillä myöskään ole oikeutta kanteessa vaadittuihin ylityökorvauksiin.

Kun työajan toteutumisen tarkastelussa tulee soveltaa yhtiössä käytössä olevaa kaksiviikkojaksottelua, ei A:lla ja B:llä ole myöskään oikeutta ylityökorvauksiin vuoden 2001 viikot 27 ja 28 käsittäneeltä kaksiviikkojaksolta, jonka aikana he ovat olleet poissa työstä sairauden vuoksi viikon ja eläkkeellä toisen viikon ja jolta jaksolta kummallekin on maksettu sairausajan palkkaa 40 tunnilta sovitun työajan mukaisesti.

Suomen Kiitoautot Oy ei siten ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti kieltäytyessään ylityökorvausten maksamisesta kanteessa vaadituin tavoin. Näin ollen ei myöskään Autoliikenteen Työnantajaliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Suomen Kiitoautot Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu ja sen hoidon edellyttämät toimenpiteet kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä on 600 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Suomen Kiitoautot Oy:n oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Sutela, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.