Labor court dismissed strike action claim for violating collective agreement consultation duties regarding cash payment transition.

Kansaneläkelaitos oli päättänyt käteismaksatukseen siirtymisestä pankkia koskevan lakon vuoksi käymättä asiasta ensin yhteistoimintaneuvotteluja työntekijäpuolen kanssa. Henkilöstö oli saanut tiedon käteismaksatukseen siirtymisestä television iltauutisista edellisenä päivänä. Lakko oli kuitenkin päättynyt eikä käteismaksatusta ollut otettu käyttöön.

Työnantajan ohje varautumisesta käteismaksatukseen oli sinänsä koskenut kaikkia toimihenkilöitä, mutta menettely oli tarkoitettu vain pienelle asiakasryhmälle. Kansaneläkelaitoksen toimipisteissä oli entuudestaan käteiskassa satunnaisia maksuja varten. Kun suunniteltu toimenpide lisäksi oli alunperinkin tarkoitettu tilapäiseksi, kysymyksessä ei ollut yhteistoimintasopimuksen mukainen, henkilöstön asemaan vaikuttava olennainen muutos työmenetelmissä, töiden järjestelyssä tai palvelutoiminnassa.

Kanne yhteistoimintavelvollisuuden rikkomisesta hylätty.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 81

KANTAJA

Kelan toimihenkilöt ry, Helsinki

VASTAAJA

Kansaneläkelaitos, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.10.2002

Pääkäsittely 28.10.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kelan toimihenkilöt ry:n ja Kansaneläkelaitoksen välillä 17.12.2001 solmitussa 1.1.2002 voimaan tulleessa sopimuksessa palvelussuhteen ehtoja koskevan toimiehtosopimuksen muuttamisesta työehtosopimukseksi on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Toimiehtosopimus

Osapuolten välinen toimiehtosopimus 1.2.2001 - 31.1.2003 sisältää:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4) yhteistoimintasopimuksen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Toimiehtosopimus työehtosopimukseksi.

Tällä työehtosopimuksella syntyy 1.1.2002 työehtosopimuslain (436/46) tarkoittama työehtosopimus niine oikeusvaikutuksineen, jotka johtuvat työsopimuslaista ja työehtosopimuslaista. Työehtosopimuksen sisältö määräytyy edellä tarkoitetun toimiehtosopimuksen perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yhteistoimintasopimuksessa on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Yhteistoiminta-asiat

Tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat seuraavat asiat:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä ja siirrot tehtävistä toisiin.

4. Henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kone- ja laitehankinnat, työtilojen järjestelyt ja palvelutoiminnan muutokset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §

Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen

Ennen kuin Kansaneläkelaitos ratkaisee edellä 2 §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

Neuvottelumenettely aloitetaan joko laitoksen tai henkilöstön aloitteesta. Menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että yksimielisyyden saavuttaminen on edullisinta.

Yhteistoimintamenettely toteutetaan ensisijaisesti toimihenkilön tai toimipaikan henkilöstön ja esimiehen välillä. Vasta sen jälkeen neuvotellaan asiasta henkilöstön ja tässä sopimuksessa tarkoitetun työnantajan edustajan kesken. Asia voidaan viedä YT-toimikuntaan, jos erityinen syy sitä edellyttää, jomman kumman osapuolen niin vaatiessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Koko laitosta koskeva YT-neuvottelu

Koko henkilöstöä tai laitosta yleisesti koskeva yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia käsitellään YT-neuvottelukunnassa ellei neuvottelukunta ole päättänyt, että asia käsitellään muussa sopijapuolten yhteisessä toimikunnassa tai työryhmässä.

Kiireellisessä tapauksessa voidaan koko henkilöstöä koskeva yhteistoiminta-asia neuvotella pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Tuloksesta on ilmoitettava neuvottelukunnalle. Milloin kuitenkin henkilöstön edustaja niin katsoo, on asia käsiteltävä myös neuvottelukunnassa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kelan toimihenkilöt ry on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Kansaneläkelaitoksen työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Kelan toimihenkilöt ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

velvoittaa Kansaneläkelaitoksen korvaamaan Kelan toimihenkilöt ry:lle oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Nordea Pankki Suomi Oyj:n (jäljempänä Nordea) toimipaikat olivat työnseisauksen vuoksi suljettuina helmikuussa 2002. Varmistaakseen Kansaneläkelaitoksen kautta suoritettavien etujen häiriöttömän maksatuksen kansaneläkelaitos ilmoitti siirtymisestä käteismaksatukseen niiden edunsaajien kohdalla, joille ainoa maksukanava oli Nordeassa oleva tili.

Kansaneläkelaitos antoi työntekijöilleen ohjeistuksen käteismaksatukseen siirtymisestä 5.2.2002 ja maksatukseen tuli siirtyä seuraavana päivänä 6.2.2002. Tiedon työmenetelmän muutoksesta toimihenkilöt saivat television iltauutisista. Työnantajan yksipuolisesti tekemän päätöksen vuoksi joissakin kansaneläkelaitoksen toimipisteissä haettiin ilmoitusta seuraavana aamuna pankeista käteistä rahaa maksusuorituksia varten. Käteismaksatusta ei otettu koskaan käyttöön lakon jäädessä lyhytkestoiseksi.

Käteismaksatus ei kuulunut toimihenkilön normaaliin toimenkuvaan. Siirtyminen käteismaksatukseen oli olennainen muutos työmenetelmissä, töiden järjestelyssä ja palvelutoiminnassa, jota kansaneläkelaitoksen ja työntekijäyhdistyksen välisessä yhteistoimintasopimuksen 2 §:ssä on tarkoitettu. Käteismaksatukseen siirtymisestä ei käyty yhteistoimintasopimuksen mukaisia neuvotteluja tai muitakaan neuvotteluja. kansaneläkelaitoksessa oli luovuttu käteismaksatuksesta jo 10 vuotta sitten, jolloin asiasta oli myös käyty yhteistoimintaneuvottelut. Tähän nähden myös nyt käteismaksatukseen siirtyminen edellytti yhteistoimintasopimuksen mukaista menettelyä.

Huomattavien käteisvarojen säilyttäminen kansaneläkelaitoksen toimipisteissä ja niiden kuljetus oli työturvallisuutta vaarantava tekijä.

Kansaneläkelaitos oli 1.3.2002 pidetyssä keskusneuvottelussa toimihenkilöyhdistyksen pyynnöstä huolimatta kieltäytynyt käsittelemästä asiaa perustellen sillä, että käteismaksatuksesta päättäminen on kuulunut työnantajan direktio-oikeuteen. Direktio-oikeuden laajuudella ei ole merkitystä, kun arvioidaan työnantajan yhteistoimintavelvoitteiden täyttymistä.

Pääluottamusmies ja työsuojelun päävaltuutettu olisivat olleet käytettävissä yhteistoimintasopimuksen 8 §:n mukaiseen kiireelliseen yhteistoimintamenettelyyn.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kansaneläkelaitos on kiistänyt kanteen perusteettomana ja vaatinut sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Perusteet

Yhteistoimintasopimuksen tarkoittamat muutokset tai uudistukset kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin vain, jos ne ovat luonteeltaan olennaisia, pysyviä tai ainakin pitkäaikaisia. Olennainen palvelutoiminnan muutos on esimerkiksi henkilöstön työllisyyteen liittyvä pysyväisluontoinen muutos.

Etuisuuksien maksaminen asiakkaille käteisenä rahana kuuluu maksuliikennettä hoitavien henkilöiden normaaliin työkuvaan eikä se ole olennainen muutos työmenetelmissä tai töiden järjestelyissä. Käteismaksatukseen siirtyminen ei ole henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttava palvelutoiminnan muutos. Myöskään yksittäisille toimihenkilölle maksutavan järjestely ei ole olennainen muutos.

Väite ryöstöalttiuden lisääntymisestä käteismaksatukseen varautumisen vuoksi on perusteeton.

Käteismaksatukseen varautuminen oli joka tapauksessa tarkoitettu vain tilapäiseksi muita maksutapoja täydentäväksi vaihtoehdoksi uhkaavan lakon ajaksi.

Maksatuksen erityismenettelyt koskivat vain Nordean asiakkaina olevia Kansaneläkelaitoksen edunsaajia, joilla ei ollut Nordean pankki- tai automaattikorttia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Kanteen mukaan Kansaneläkelaitos on laiminlyönyt yhteistoimintasopimuksen mukaiset velvoitteensa päättäessään 5.2.2002 käteismaksatukseen siirtymisestä käynnissä olevan Nordea pankin lakon vuoksi neuvottelematta siitä ensin työntekijäpuolen kanssa. Kanteen mukaan päätös olisi merkinnyt olennaista muutosta työtehtävissä, töiden järjestelyissä ja palvelutoiminnassa. Vastauksessaan Kansaneläkelaitos on kiistänyt vaatimuksen ja selittänyt, että kysymyksessä ei ollut olennainen tai pysyvä muutos työmenetelmissä, töiden järjestelyissä tai palvelutoiminnassa.

Esitetty selvitys

Työtuomioistuin on kuullut todistajina Kelan toimihenkilöt ry:n pääluottamusmiestä A:ta ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstöosaston päällikköä B:tä.

Kansaneläkelaitoksessa on luovuttu käteismaksatuksesta jo 10 vuotta sitten, jolloin asiasta on käyty myös yhteistoimintaneuvottelut. Käteismaksatusta ei enää tarjota asiakkaille. Esimerkiksi hakemuslomakkeista on poistettu kohdat käteismaksatusmahdollisuudesta.

Todistajana kuullun A:n mukaan käytännössä etuisuuksia ei makseta käteissuorituksina. Käteismaksatus Kansaneläkelaitoksen toimipisteesta voi tulla kysymykseen vain poikkeuksellisesti. Esimerkiksi Kuopion ja Vaasan toimistoissa käteissuorituksia ei tehdä lainkaan ja Helsingin Malmin toimipisteessä, jonka asukaspohja on 90 000 henkilöä, käteissuorituksia on kuluvana vuonna 2002 tehty vain viisi kappaletta.

A on lisäksi kertonut, että työntekijät olivat saaneet tiedon työnantajan päätöksestä siirtyä seuraavana päivänä käteismaksatukseen television iltauutisista. Työnantaja ei ollut tiedottanut etukäteen myöskään pääluottamusmies A:lle päätöksestä. Työnantajan päätös käteismaksatukseen siirtymisestä oli koskenut kaikkia Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistojen toimihenkilöitä.

Arviointi ja johtopäätökset

Yhteistoimintasopimuksen 2 §:n 3 kohdan mukaan henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä ja siirrot tehtävistä toisiin edellyttävät yhteistoimintamenettelyä. Edellä mainitun pykälän 4 kohdan mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat myös henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat palvelutoiminnan muutokset.

Yhteistoimintasopimuksen edellä mainitut kohdat vastaavat yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 §:n 1 ja 2 kohdan säännöksiä. Sen vuoksi tulkinnan lähtökohdaksi muun selvityksen puuttuessa voidaan ottaa lain esityöt ja oikeuskirjallisuus. Niissä esitetyn mukaan muutoksen olennaisuutta on arvioitava sen perusteella, miten toimenpide vaikuttaa muun ohella töiden muuttumisena tai muina uudelleen järjestelyistä johtuvina muutoksina. Myös suunnitellun toimenpiteen vaikutusten pysyvyydellä ja pitkäaikaisuudella on merkitystä muutoksen olennaisuutta arvioitaessa. Palvelutoiminnan muutoksilla on puolestaan ymmärretty suurehkoja tai pysyväisluontoisia henkilöstön työllisyyteen liittyviä muutoksia.

Työnantajan päätös maksatuksen erityismenettelyihin siirtymisestä on koskenut lähes kaikkia Kansaneläkelaitoksen 4 000 toimihenkilöä, koska työnantaja on antanut toimihenkilöille määräyksen siirtyä käteismaksatukseen, mikäli Nordean lakko jatkuu. Ohjeen mukaan toimistojen on tullut varautua siihen, että käteismaksupyyntöjä saattaa tulla, mikä on vaikuttanut myös käteiskassan suuruuteen. Työnantajan määräyksellä maksatuksen erityismenettelyistä on siten ollut merkitystä toimihenkilöiden päivittäisissä työtehtävissä ja työmenetelmissä. Erityismenettelyt ovat koskeneet kuitenkin vain niitä Kansaneläkelaitoksen asiakkaita, joiden ainoa pankkiyhteys on ollut Nordeassa ja joilla ei ole ollut Nordean pankkikorttia tai automaattikorttia. Etuisuuden maksaminen myös postiosoituksena on ollut mahdollista. Lakon päätyttyä etuisuuksia ei ole erityismenettelyihin varautumisesta huolimatta jouduttu suorittamaan käteisenä.

Kanteessa on vielä katsottu, että työnantaja on rikkonut ainakin yhteistoimintasopimuksen 8 §:n määräystä. Kiireellisessä tapauksessa voidaan koko henkilöstöä koskeva yhteistoiminta-asia neuvotella pääluottamusmiehen tai työsuojelun päävaltuutetun kanssa. Esitetyn selvityksen mukaan työnantaja ei ole neuvotellut asiasta pääluottamusmiehenä toimineen A:n kanssa eikä tiedottanut hänelle 5.2.2002 käteismaksatukseen varautumisesta tehdystä päätöksestä. Vaikka yhteistoimintasopimuksen 8 § mahdollistaa yhteistoiminta-asian kiireellisen käsittelyn, määräys ei tule sovellettavaksi, koska kysymyksessä ei edellä esitetyn mukaan ole ollut yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia.

Edellä sanotun vuoksi Kansaneläkelaitos ei ole menettelyllään rikkonut yhteistoimintasopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

Oikeudenkäyntikulut

Kelan toimihenkilöt ry on jutun hävitessään velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla korvaamaan Kansaneläkelaitokselle oikeudenkäyntikulut korkoineen. Vastaajan kuluiksi ilmoitettua 1 000 euroa ei ole määrältään riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kelan toimihenkilöt ry velvoitetaan korvaamaan Kansaneläkelaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, H. Rautiainen, Niskanen, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Tuomio on yksimielinen.