Labor court allows union to recover unused vacation pay and fines employer for contract breach.

Uuden matkustaja-alussopimuksen mukaan työntekijöille maksettuja palvelurahoja ei enää oteta huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa. Uuden sopimuksen voimaan saattamista koskevan pöytäkirjan mukaan sopimuksen voimaan tullessa erääntymättömiin ja erääntyneisiin, mutta pitämättä oleviin vanhan sopimuksen aikana ansaittuihin vuosilomapäiviin liittyvät palvelurahat maksetaan vanhan sopimuksen mukaan laskettuina.

Työntekijällä on edellä mainitun pöytäkirjan määräyksen perusteella oikeus saada uuden työehtosopimuksen voimaantuloon mennessä ansaitusta erääntymättömiin vuosilomapäiviin liittyvästä palvelurahaosuudesta myös lomaraha.

Työnantaja oli rikkonut työehtosopimusta tietensä jättäessään maksamatta työntekijälle edellä mainitun lomarahaosuuden. Myös työnantajaliitto oli laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 74

KANTAJA

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry, Helsinki

VASTAAJAT

Ålands Redarförening rf, Maarianhamina

Viking Line Abp, Maarianhamina

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.8.2002

Pääkäsittely 30.9.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n, Ålands Redarförening rf:n ja Suomen Varustamoyhdistys ry:n välillä 13.2.2001 tehdyssä uuden matkustaja-alussopimuksen voimaansaattamista koskevassa allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Sopimus tulee voimaan 1.3.2001 edellyttäen, että eduskunta on hyväksynyt merityöaikalain, merimiesten vuosilomalain ja merimieslain muutokset, jotka mahdollistavat uuden sopimuksen sisältämät määräykset ja edellyttäen, että varustamoiden kanssa on sovittu vuorottelujärjestelmistä, miehityssopimuksista ja palvelurahan jaosta. Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen (vanha sopimus) soveltaminen lakkaa uuden sopimuksen tarkoittamilla matkustaja-aluksilla välittömästi uuden sopimuksen tullessa voimaan.

Vanhan sopimuksen voimassa ollessa ansaittuihin palkka- ja muihin vastaaviin saataviin sovelletaan kuitenkin vanhan sopimuksen määräyksiä, ellei tässä pöytäkirjassa tai uudessa sopimuksessa ole nimenomaisesti toisin määrätty.

2. Vanhan sopimuksen mukaan ansaitut vuosilomat muutetaan uuden sopimuksen tarkoittamiksi vuosilomapäiviksi siten, että yksi vanhan sopimuksen tarkoittama vuosilomapäivä vastaa 1,17 uuden sopimuksen tarkoittamaa vuosilomapäivää, joihin sovelletaan uuden sopimuksen määräyksiä.

Uuden sopimuksen voimaantullessa erääntymättömiin ja erääntyneisiin, mutta pitämättä oleviin vanhan sopimuksen aikana ansaittuihin vuosilomapäiviin liittyvät palvelurahat maksetaan vanhan sopimuksen mukaan laskettuina.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Osapuolet suosittavat, että edellä kohdassa 2 tarkoitetut palvelurahat maksetaan uuden sopimuksen mukaisen ensimmäisen palkan yhteydessä. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetussa ajaksi 1.3.2001-28.2.2003 tehdyssä ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. VUOSILOMA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7.2. Vuosilomapalkka ja lomaraha vuosiloman aikana

Vuosilomapalkka lasketaan sen palkan mukaan, jonka työntekijä saa vakinaisesta työstään vuosiloman alkamisajankohtana. Jos työntekijä on ollut lomanmääräytymiskauden aikana tilapäisesti yhteensä vähintään yhden kuukauden sellaisessa työssä, josta maksetaan korkeampaa palkkaa, hänen vuosilomapalkkansa tai lomakorvauksensa laskemisen perusteena olevaa takuupalkkaa korotetaan samassa suhteessa.

Vuosilomapalkka saadaan jakamalla takuupalkka tai, mikäli työntekijälle on maksettu tämän sopimuksen edellyttämiä lisiä ja korotuksia, näillä korotettu takuupalkka 30:llä ja kertomalla näin saatu tulos lomapäivien lukumäärällä sekä lopuksi kertoimella 1,18.

Vuosilomaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomarahaa laskettaessa huomioon ei oteta luontoisetuja. Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, kun työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka. Jos vuosiloma on jaettu, kunkin loman osan alkaessa maksetaan sitä vastaava osa lomarahasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ennen edellä mainitun työehtosopimuksen voimaantuloa noudatetussa ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. VUOSILOMASÄÄNNÖKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7.2. Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka lasketaan sen palkan mukaan, jonka työntekijä saa vakinaisesta työstään vuosiloman alkamisajankohtana. Jos työntekijä lomanmääräytymiskauden aikana on tilapäisesti ollut yhteensä vähintään yhden kuukauden sellaisessa työssä, josta maksetaan korkeampaa taulukkopalkkaa, korotetaan vuosilomapalkka/lomakorvaus samassa suhteessa.

Lomapalkkaan kuuluvat taulukkopalkka mahdollisine pätevyyslisineen ja ikälisät. Tämän lisäksi lasketaan lomapalkkaan öljynkuljetuslisä, valtamerilisä, pukuraha, matkustaja-aluslisä, suuraluslisä, YT-lisä, radiopuhelimenhoitajanlisä sekä sodanvaaralisä siinä suhteessa, kuin niitä lomanmääräytymiskauden aikana on maksettu.

Matkustaja-aluksissa suoritettavat palvelurahat, jotka maksetaan työvuorolta, otetaan huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa.

Loman aikana suoritettavasta luontoisetujen korvauksesta on voimassa, mitä muualla tässä työehtosopimuksessa siitä on määrätty. (24.2.)

7.3. Lomaraha

Merimiesten vuosilomalain perusteella vuosilomaan oikeutetulle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan (Lomarahaa laskettaessa huomioidaan myös luontoisedut).

Lomaraha lasketaan korotetusta (MvL 13 § 2 mom) päiväpalkasta ja korottamattomista luontoiseduista.

Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan alkaessa sitä vastaava osa lomarahoista noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty.

Työntekijä, joka kausiliikenteen aluksessa on ollut työsuhteessa koko purjehduskauden, on työsuhteen päättyessä oikeutettu lomarahaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SM-U on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa uuden matkustaja-alussopimuksen voimaansaattamista koskevan allekirjoituspöytäkirjan (13.2.2001) 2 kohdan 2 momentin oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi, että A:lla on ollut oikeus saada 1.3.2001 mennessä ansaitusta erääntymättömiin vuosilomapäiviin liittyvästä palvelurahaosuudesta myös lomaraha (50 % vuosilomapalkasta),

velvoittaa Viking Line Abp:n maksamaan A:lle maksamatta jätettyä lomarahaa 174,09 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.4.2001 lukien,

velvoittaa Viking Line Abp:n maksamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

velvoittaa Ålands Redarförening rf:n maksamaan Suomen Merimies-Unioni SMU:lle työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Ålands Redarförening rf:n ja Viking Line Abp:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Merimies-Unionin oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio asiassa on annettu.

Perusteet

Tapahtumatiedot

Viking Line Abp:n palveluksessa olevalla A:lla on ollut 28.2.2001 lomasaldossaan ansaittuja vuosilomapäiviä 15,60, joista 2,25 päivää oli erääntynyt eli niihin oli syntynyt merimiesten vuosilomalain 4 §:n mukainen lomaoikeus. Uuden matkustaja-alussopimuksen voimaan tullessa 1.3.2001 nämä ansaitut vuosilomat muutettiin allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdan 1 momentin mukaisella kertoimella 1,17 uuden sopimuksen mukaisiksi vuosilomapäiviksi. Näin ollen A:lla oli 1.3.2001 lomasaldossaan 18,25 vuosilomapäivää, joista oli erääntynyt 2,63 päivää.

Uuden matkustaja-alussopimuksen voimaansaattamista koskevan allekirjoituspöytäkirjan 4 kohtaan sisältyvän suosituksen mukaisesti Viking Line Abp maksoi huhtikuussa 2001 A:lle palvelurahaosuutta vastaavan vuosiloma-ajan palkan 18,25 päivältä eli yhteensä 406,77 euroa. Viking Line Abp maksoi kuitenkin lomarahan eli 50 prosenttia vuosiloma-ajan palkasta vain erääntyneille vuosilomapäiville eli 2,63 päivän vuosiloma-ajan palkasta laskettuna lomarahana 29,30 euroa.

Viking Line Abp:n pääluottamusmies puuttui A:n palkanmaksuun huhtikuussa 2001. Tuolloin Viking Line Abp:n taholta kuitenkin ilmoitettiin, että puuttuva 15,62 päivän palvelurahaosuudesta tuleva lomaraha maksetaan siinä yhteydessä kun vuosiloma pidetään. A piti vuosilomaa kesäkuussa 2001 16 päivää, mutta hänelle ei maksettu laisinkaan palvelurahojen osalta puuttuvaa 15,62 päivän lomarahaa, jonka määrä oli 174,09 euroa.

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ja Ålands Redarförening rf:n välillä 30.10.2001 käydyissä erimielisyysneuvotteluissa asia jäi erimieliseksi.

Työehtosopimusmääräysten tulkinta

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus tuli uutena työehtosopimuksena voimaan 1.3.2001. Sopimus koski kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan palkkaus- ja työehtoja ulkomaanliikenteessä olevissa perinteisissä matkustaja-aluksissa. Aikaisemmin tähän henkilöstöön oli sovellettu ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevaa ulkomaanliikenteen työehtosopimusta.

Matkustaja-alussopimuksen vuosilomapalkkaa ja lomarahaa koskevat määräykset poikkeavat ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen määräyksistä. Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen vuosilomapalkkaa koskevan määräyksen mukaan matkustaja-aluksissa suoritettavat palvelurahat otettiin huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa sekä vuosilomapalkan perusteella määräytyvää lomarahaa laskettaessa. Matkustaja-alussopimuksen mukaan vuosilomapalkkaa ja lomarahaa laskettaessa ei palvelurahan osuutta oteta enää huomioon.

Edellä todetun vuoksi uuden matkusta-alussopimuksen voimaansaattamista koskevan allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdan 2 momenttiin otettiin määräys, jonka mukaan uuden sopimuksen voimaan tullessa erääntymättömiin ja erääntyneisiin, mutta pitämättä oleviin vanhan sopimuksen aikana ansaittuihin vuosilomapäiviin liittyvät palvelurahat maksetaan vanhan sopimuksen mukaan laskettuina. Tämä tehtiin sen vuoksi, etteivät työntekijät menettäisi jo ansaitsemiaan vuosilomapalkkoja ja lomarahoja. Allekirjoituspöytäkirjan kohdan 4 määräyksen mukaan osapuolet suosittivat, että palvelurahaosuudesta koostuvat jo ansaitut vuosilomapalkat ja lomarahat maksetaan uuden sopimuksen mukaisen ensimmäisen palkan yhteydessä.

Kysymyksessä olevassa allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetaan erääntyneillä vuosilomapäivillä niitä ansaittuja vuosilomapäiviä, joiden osalta merimiehelle on jo syntynyt merimieslain 4 §:n mukainen vuosilomaoikeus. Erääntymättömillä vuosilomapäivillä tarkoitetaan niitä ansaittuja vuosilomapäiviä, jotka on ansaittu keskeneräiseltä loman määräytymiskaudelta, mutta joiden osalta ei ole vielä syntynyt merimiesten vuosilomalain 4 §:n mukaista vuosilomaoikeutta.

Uuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdan 2 momentin määräys perustuu myös siihen, että työntekijöitä tulee kohdella uuteen työehtosopimukseen siirryttäessä tasavertaisesti niiden lomien osalta, jotka jo oli ansaittu vanhan työehtosopimuksen aikana riippumatta siitä, mille ajanjaksolle työntekijän henkilökohtainen lomanmääräytymiskausi osuu ja milloin se päättyy ja milloin vuosilomaoikeus syntyy. Tästä johtuen allekirjoituspöytäkirjaan on kirjattu sekä erääntyneisiin että erääntymättömiin vuosilomapäiviin liittyvät palvelurahat.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Viking Line Abp on täysin allekirjoituspöytäkirjan määräysten mukaisesti maksanut A:lle uuden sopimuksen voimaan tullessa sekä erääntyneiden että erääntymättömien vuosilomapäivien palvelurahaosuudesta koostuvan vuosilomapalkan mutta jättänyt maksamatta erääntymättömiin vuosilomapäivin liittyvän lomarahan.

Viking Line Abp on rikkonut tieten työehtosopimuksena voimassa olevan allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä jättämällä maksamatta edellä kerrotuin tavoin A:lle tälle sopimuksen mukaan kuuluvan lomarahan. Ålands Redarförening rf on laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden, vaikka Viking Line Abp:n edellä mainittu menettely oli neuvotteluissa saatettu sen tietoon. Edellä esitetyn perusteella Viking Line Abp on velvoitettava maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Ålands Redarförening rf valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Saamatta jääneen lomarahan määrä

Viking Line Abp maksoi A:lle 1.3.2001 mennessä ansaituilta vuosilomapäiviltä palvelurahaosuutta vastaavan vuosiloma-ajan palkan 18,25 päivältä määrältään 406,77 euroa 10.4.2001. Lomarahan osuus on 50 prosenttia vuosiloma-ajan palkasta, joten lomarahana olisi tullut maksaa 203,39 euroa. A:lle on maksettu kuitenkin vain 29,30 euroa, joten hänellä on saamatta lomarahaa 174,09 euroa. Mainitulle määrälle työnantaja on velvollinen maksamaan korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 10.4.2001 lukien ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen 6.1. kohdan ja merimieslain 20 §:n mukaisesti.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Ålands Redarförening rf ja Viking Line Abp ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen määräykset ja niiden tulkinta

Työehtosopimukseen osalliset Ålands Redarförening, Suomen Varustamoyhdistys ja Suomen Merimies-Unioni SM-U olivat saavuttaneet 31.10.2000 neuvottelutuloksen työvoimakustannuksia leikkaavista muutoksista ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevaan työehtosopimukseen siltä osin, kuin sopimus koski matkustaja-aluksia. Työehtosopimukseen osallisten tarkoituksena oli parantaa suomalaisten matkustaja-alusten kansainvälistä kilpailukykyä ja säilyttää ne Suomen lipun alla sekä turvata suomalaisten merimiesten työllisyys.

Työehtosopimusosapuolet totesivat yhteisesti, että sopimusmuutoksilla oli mahdollistettu aluksista ja reiteistä riippuen 10 - 15 prosentin suuruiset työvoimakustannussäästöt varustamotasolla. Työvoimakustannussäästöjen vaikutus ilmenisi suoraan muun muassa siten, että suomalaiset matkustaja-alukset tulisivat työvoimakustannusten osalta kilpailullisesti tasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi ruotsalaisiin matkustaja-aluksiin nähden.

Uuden, työvoimakustannuksia leikkaavan matkustaja-alussopimuksen taustalla oli Ruotsin vastaavan työehtosopimuksen 10 - 15 prosenttia alhaisempi kustannustaso ja Ruotsissa tehty poliittinen päätös nettopalkkajärjestelmään siirtymisestä vuonna 2001. Ruotsissa omaksuttu menettely leikkaisi ruotsalaisten matkustaja-alusten työvoimakustannuksia 50 - 57 prosentilla. Tästä johtuen jotkut suomalaiset varustamot olivat liputtamassa ulos matkustaja-aluksiaan.

Työehtosopimusosapuolten 31.10.2000 sopimat työvoimakustannuksia leikkaavat työehtosopimusmuutokset oli osapuolten välisten neuvottelujen jälkeen toteutettu uuden matkustaja-alussopimuksen määräyksillä. Ennen uuden työehtosopimuksen voimaantuloa tammi- ja helmikuussa 2001 eduskunta oli hyväksynyt laajat muutokset merimiesten vuosiloma- ja työaikalakeihin sekä merimieslakiin.

Työehtosopimukseen osallisten välillä 13.2.2001 laaditun uuden matkustaja-alussopimuksen voimaansaattamista koskevan allekirjoituspöytäkirjan yhtenä tarkoituksena oli selventää ja helpottaa siirtymistä vanhasta työehtosopimuksesta uuteen. Pöytäkirjan tarkoituksena ei ollut lisätä varustamoiden työvoimakustannuksia siirryttäessä vanhasta sopimuksesta uuteen järjestelmään.

Niille työntekijöille, jotka eivät olleet 1.3.2001 vuosilomaan oikeutetut (eli erääntymättömät vuosilomapäivät) varustamo on maksanut vuosilomapalkan kerrottuna merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaisesti kertoimella 1,18. Lomaraha maksetaan ainoastaan vuosilomaan oikeutetuille työntekijöille (ei esimerkiksi sijaisille).

Tilanne 1.3.2001 oli siten se, että osa työntekijöistä oli vuosilomamääräysten mukaisesti oikeutettu vuosilomaan (erääntyneet vuosilomapäivät), osa ei (erääntymättömät vuosilomapäivät). Tämän takia matkustaja-alussopimuksen voimaansaattamista koskevassa pöytäkirjassa eroteltiin erääntymättömät ja erääntyneet mutta pitämättä olevat vuosilomapäivät toisistaan.

Koska pöytäkirjan mukaan vuosilomapäiviin liittyvät palvelurahat piti maksaa uuden sopimuksen mukaisen ensimmäisen palkan yhteydessä, osalle työntekijöistä eli niille, joille oli vanhan sopimuksen ja merimieslain 4 §:n mukaisesti syntynyt vuosilomaoikeus, maksettiin erääntyneisiin vuosilomapäiviin liittyvät lomarahat. Niille työntekijöille, joille ei 1.3.2001 mennessä ollut syntynyt merimieslain 4 §:n mukaista vuosilomaoikeutta, ei maksettu myöskään lomarahaa. Jos viimeksi mainituille henkilöille olisi maksettu lomarahaa, olisi heille annettu perusteeton etu muiden työntekijöiden kustannuksella. Se olisi ollut myös työnantajan kustannuksia korottava toimenpide ja siten uuden matkustaja-alussopimuksen kustannuksia leikkaavan tarkoituksen vastaista. Tämä olisi muun muassa merkinnyt sitä, että lyhytaikaisissa, alle kuusi kuukautta kestäneissä työsuhteissa olleille työntekijöille olisi maksettu lomarahoja, vaikka heillä ei tällaista oikeutta ollut.

Erääntymättömiin vuosilomapäiviin liittyviin lomarahoihin oli sovellettu leikkuria, joka perustui vanhan sopimuksen kohtaan 7.3. Tämän vuoksi pöytäkirjan kohdassa 2.2 on todettu, että erääntymättömiin vuosilomapäiviin liittyvät palvelurahat lasketaan vanhan sopimuksen mukaisesti. Samanlainen leikkuriperiaate koskee esimerkiksi myös uuden matkustaja-alussopimuksen ikälisiä.

Työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä

Matkustaja-alussopimuksen voimaansaattamista koskevan allekirjoituspöytäkirjan 1 kohdan 2 momentissa on sovittu, että lomapalkkaan (palkka- ja muihin vastaaviin saataviin) sovelletaan vanhan sopimuksen määräyksiä, ellei tässä pöytäkirjassa tai uudessa sopimuksessa ole nimenomaan toisin määrätty. Vanha sopimus edellytti lomarahasaatavan syntymiselle, että työntekijälle oli muodostunut merimiesten vuosilomalain 4 §:n mukainen vuosilomaoikeus. Maaliskuun 1. päivänä 2001 erääntymättömiin vuosilomapäiviin liittyviin palvelurahoihin on tämän mukaisesti sovittu leikkurista osana matkustaja-alussopimuksen mahdollistamista työvoimakustannussäästöistä. Pöytäkirjassa, eikä myöskään uudessa sopimuksessa ole lomarahojen osalta sovittu toisin, vaan viitattu ainoastaan vanhan sopimuksen lomarahaa koskevaan kohtaan.

Viking Line Abp oli menetellyt edellä esitetyn tulkinnan mukaisesti. Näin ollen se ei ollut menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti eikä myöskään Ålands Redarförening rf ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Maaliskuun 1. päivänä 2001 voimaan tulleen ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdan 2 momentin mukaan uuden sopimuksen voimaan tullessa erääntymättömiin ja erääntyneisiin, mutta pitämättä oleviin vanhan sopimuksen aikana ansaittuihin vuosilomapäiviin liittyvät palvelurahat maksetaan vanhan sopimuksen mukaan laskettuina.

Viking Line Abp on uuden ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen voimaantulon jälkeen maksanut A:lle palvelurahaosuutta vastaavan vuosiloma-ajan palkan sekä erääntyneiltä että erääntymättömiltä vuosilomapäivältä eli yhteensä 18,25 päivältä. Lomarahan vuosiloma-ajan palkasta Viking Line Abp on kuitenkin maksanut vain erääntyneille vuosilomapäiville eli 2,63 päivän vuosiloma-ajan palkasta. Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Viking Line Abp edellä mainitun allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdan 2 momentin perusteella velvollinen maksamaan A:lle 1.3.2001 mennessä ansaittujen mutta erääntymättömien 15,63 vuosilomapäivän palvelurahaosuudesta tulevan lomarahan.

Sopimuksen tarkoituksesta ja soveltamisesta esitetty selvitys

Työnantajapuolen puolesta todistajana on kuultu Suomen Varustamoyhdistyksen toimitusjohtajaa E:tä, joka on ollut mukana niissä neuvotteluissa, joissa allekirjoituspöytäkirjan sisällöstä on sovittu. E:n mukaan kysymyksessä olevasta määräyksestä sovittaessa tarkoituksena on ollut, että vuosilomapalkassa huomioon otettavan palvelurahaosuuden maksaminen selvitetään ennen kuin uutta sopimusta ryhdytään soveltamaan. Käydyissä neuvotteluissa ei ole ollut esillä lomarahaa koskeva kysymys. Jos lomarahan osalta olisi haluttu poiketa vanhasta sopimuksesta, olisi tämä E:n mukaan myös otettu neuvotteluissa esille. Koska näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, on oikeus lomarahaan määräytynyt edelleen vanhan sopimuksen mukaan. Näin ollen työntekijällä on oikeus palvelurahan osalta lomarahaan vain siltä osin, kun oikeus vuosilomaan on syntynyt eli erääntyneiden vuosilomapäivien osalta.

Allekirjoituspöytäkirjan kysymyksessä olevan määräyksen soveltamisesta todistajana kuullun Silja Linen henkilöstöpäällikön F:n mukaan Silja Line on soveltanut allekirjoituspöytäkirjan määräystä siten, että työntekijöille on maksettu 1.3.2001 mennessä ansaittuihin vuosilomapäiviin liittyvästä palvelurahaosuudesta lomaraha myös erääntymättömiltä vuosilomapäiviltä. Lomarahaa ei kuitenkaan ole maksettu allekirjoituspöytäkirjan suosituksen mukaisesti uuden sopimuksen mukaisen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä, vaan vasta siinä yhteydessä, kun varsinainen vuosilomapalkka on tullut maksettavaksi.

Oikeudellinen arviointi

Allekirjoituspöytäkirjan 1 kohdan mukaan vanhan sopimuksen voimassa ollessa ansaittuihin palkka- ja muihin vastaaviin saataviin sovelletaan vanhan sopimuksen määräyksiä, ellei pöytäkirjassa tai uudessa sopimuksessa ole toisin määrätty. Allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdassa on sovittu siitä, miten vanhan sopimuksen mukaan ansaitut vuosilomat muutetaan uuden sopimuksen tarkoittamiksi vuosilomapäiviksi. Saman kohdan toisessa momentissa on riidanalainen määräys vuosilomapäiviin liittyvien palvelurahojen maksamisesta.

Uudessa matkustaja-alussopimuksessa on lomaetuuksia leikattu muun muassa niin, että palvelurahoja ei enää oteta huomioon vuosilomapalkkaa ja lomarahaa maksettaessa. Siitä, miten uusia määräyksiä siirrytään soveltamaan, on sovittu allekirjoituspöytäkirjalla. Samalla on sovittu mahdollisuudesta siirtyä kerralla uuteen lomapalkkajärjestelmään mahdollistamalla vuosilomapäiviin liittyneiden palvelurahojen maksaminen jo uuden sopimuksen mukaisen ensimmäisen palkan yhteydessä. Esitetyn selvityksen mukaan allekirjoituspöytäkirjan näistä määräyksistä neuvoteltaessa ei ole ollut esillä, että lomaetuuksien osalta olisi miltään osin tarkoitettu tehdä poikkeuksia siitä periaatteesta, että 1.3.2001 mennessä ansaitut saatavat maksetaan vanhan sopimuksen mukaisesti.

Allekirjoituspöytäkirjan nimenomaisen määräyksen mukaan vanhan sopimuksen aikana ansaittuina saatavina on pidettävä myös eräntymättömiin vanhan sopimuksen aikana ansaittuihin vuosilomapäiviin liittyviä palvelurahoja. Vuosilomapäiviin palvelurahat ovat vanhan sopimuksen mukaan liittyneet ensinnäkin sitä kautta, että ne on otettu huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa. Vuosilomapalkan kautta palvelurahat ovat liittyneet vuosilomapäiviin myös siten, että ne on otettu huomioon lomarahassa, joka on määräytynyt suhteessa vuosilomapalkkaan.

Edellä todetun mukaisesti vastaavasti kuin vuosilomapalkan palvelurahaosuutta myös lomarahan palvelurahaosuutta on ollut pidettävä allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitettuna ansaittuihin vuosilomapäiviin liittyvänä palvelurahana. Kun lomarahan palvelurahaosuuden osalta ei ole sovittu erityisistä rajoituksista, se on tullut maksaa vanhan matkustaja-alussopimuksen mukaan laskettuna.

Näin ollen A:lla on ollut uuden matkustaja-alussopimuksen voimaansaattamista koskevan allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdan 2 momentin nojalla oikeus saada 1.3.2001 mennessä ansaittuihin erääntymättömiin vuosilomapäiviin liittyvistä palvelurahoista myös lomaraha. Vaatimuksen määrä on riidaton.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Kun kysymyksessä olevan allekirjoituspöytäkirjan määräyksen sanamuodon mukaan vuosilomapäiviin liittyvien palvelurahojen osalta erääntymättömät ja erääntyneet vuosilomapäivät ovat samassa asemassa, olisi Viking Line Abp:n omaksumaansa tulkintaa noudattaessaan tullut perustellusti tietää menettelevänsä vastoin kysymyksessä olevan allekirjoituspöytäkirjan määräystä. Viking Line Abp on siten syyllistynyt työehtosopimuksen tieten rikkomiseen jättäessään maksamatta A:lle 1.3.2001 mennessä ansaituilta erääntymättömiin vuosilomapäiviin liittyvästä palvelurahaosuudesta lomarahan.

Ålands Redarförening olisi tullut havaita Viking Line Abp:n menettelyn sopimuksenvastaisuus ja huolehtia siitä, että yhtiö suorittaa A:lle edellä mainituilta erääntymättömiin vuosilomapäiviin liittyvistä palvelurahaosuudesta lomarahan. Kun Ålands Redarförening ei ole näin menetellyt, on se laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Ålands Redarförening ja Viking Line Abp ovat velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 6 758 euroa. Ålands Redarförening ja Viking Line Abp ovat hyväksyneet oikeudenkäyntikulujen määräksi 1 000 euroa. Ottaen huomioon asian laatu, sen edellyttämät toimenpiteet ja niiden vaatima aika kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen korvauksen määrä arvonlisäveroineen on 5 000 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että A:lla on uuden matkustaja-alussopimuksen voimaan saattamista koskevan allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdan 2 momentin perusteella oikeus saada 1.3.2001 mennessä ansaitusta erääntymättömiin vuosilomapäiviin liittyvästä palvelurahaosuudesta myös lomaraha.

Työtuomioistuin velvoittaa Viking Line Abp:n maksamaan A:lle maksamatta jätettyä lomarahaa 174 euroa 9 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.4.2001 lukien.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Viking Line Abp:n ja Ålands Redarförening rf:n maksamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle hyvityssakkoa, Viking Line Abp:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2 000 euroa ja Ålands Redarförening rf:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä samoin 2 000 euroa.

Ålands Redarförening rf ja Viking Line Abp velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n oikeudenkäyntikulut 5 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Rekola, Kolula ja Hynönen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.