Labor court dismisses appeal; collective agreement lacks representativeness as it covers only 26.5% of sector workers.

Energiayhteisöjen työehtosopimusta ei voitu pitää soveltamisalallaan edustavana työehtosopimuksena eikä siten yleissitovana.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 72

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJA

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 26.3.2002 antama päätös nro 30/2002 energiayhteisöjen työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on katsonut, että Energia-alan Työnantajayhdistys ry:n sekä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n, Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:n, Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry:n ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n välistä energiayhteisöjen työehtosopimusta ei voida pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana eikä siten yleissitovana.

Energia-alan Työnantajayhdistys ry:n mukaan sen jäsenyhteisöjen palveluksessa on 3 000 työntekijää ja toimihenkilöä, joihin kaikkiin sovelletaan energiayhteisöjen työehtosopimusta. Kunta-alan ammattiliitto KTV on ilmoittanut, että liiton jäsenistä 2 000 työskentelee energiayhteisöjen työehtosopimuksen soveltamisalalla. Suomen Konepäällystöliitto ry:n ilmoituksen mukaan sen jäsenistä 172 työskentelee työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Energia-alan Keskusliitto ry on solminut Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n kanssa keskenään rinnakkaiset työehtosopimukset. Lisäksi se on solminut erillisen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen. Edellä mainitut kaikki työehtosopimukset ovat samalla soveltamisalalla energiayhteisöjen työehtosopimuksen kanssa. Energia-alalla kunnallisissa liikelaitoksissa työskentelevät ovat kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten piirissä.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston 31.12.1999 mukaan toimialalla sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto oli noin 17 000 palkansaajaa, joista kuntasektorilla oli noin 8 000, valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä noin 3 700 ja yksityisellä sektorilla noin 5 200. Tilastosta ei voida erottaa työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Viime vuosia koskevien työssäkäyntitilastojen mukaan alan kokonaistyöntekijämäärä on hieman vähentynyt. Alan sisällä työntekijöiden määrä eri sektorien välillä on muuttunut siten, että kunnallisten ja valtioenemmistöisten laitosten työntekijöiden määrä on vähentynyt, kun taas yksityisen sektorin työntekijämäärä on kasvanut.

Koko energia-alan työntekijöiden määrä on sekä työssäkäyntitilaston että Energia-alan Keskusliitto ry:n selvityksen mukaan 16 900 henkeä. Kunnallisen energia-alan virka- ja työehtosopimuksia ei voida pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettuina asianomaisen alan työehtosopimuksina. Näiden piiriin kuuluvien työntekijöiden ja virkamiesten määrä (3 000) on siten vähennettävä energia-alalla työskentelevien kokonaismäärästä, jolloin työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien määräksi saadaan enintään noin 14 000. Kun verrataan toisiinsa enegiayhteisöjen työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää, ei energiayhteisöjen työehtosopimusta voida pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN vaatii, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja asia palautetaan vahvistamislautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi.

Vahvistamislautakunnan päätöksessä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:ää ei ole käsitelty työehtosopimukseen osallisena eikä sen jäsenmäärää ole käsitelty päätöksessä lainkaan. Päätöksessä mainitut jäsenmäärät lienevät osittain paikkansa pitämättömiä. Energia-alan Työnantajayhdistyksen jäsenyhteisöjen palveluksessa on Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n saaman tiedon mukaan noin 3 200 työntekijää, joista toimihenkilöitä on yli 65 prosenttia.

Päätöksen tilastotiedot ovat myös ristiriitaisia. Päätöksen mukaan toimialalla sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto oli 31.12.1999 noin 17 000 palkansaajaa, joista kuntasektorilla noin 8 000, valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä noin 3 700 ja yksityisellä sektorilla noin 5 200. Kaasuhuolto ei Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n käsityksen mukaan kuulu lainkaan kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Päätöksessä on vähennetty kunnallisten virka- ja työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden ja virkamiesten määrä 3 000. Tällöin kuntasektorin palkansaajista 5 000 jäisi työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Määrä ei voi pitää paikkaansa, mikäli Energia-alan Työnantajayhdistyksen jäsenyhteisöjen palveluksessa on vain noin 3 000 palkansaajaa. Työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien määrä ei siten voi olla päätöksessä ilmoitettu noin 14 000.

Päätöksestä ei käy selkeästi ilmi, mihin sopimuksiin energiayhteisöjen työehtosopimuksen työntekijämäärää verrataan. Päätöksen mukaan tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta ei voida erottaa työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Energia-alan Keskusliiton solmimista työehtosopimuksista nämä voidaan kuitenkin erottaa.

Energiayhteisöjen työehtosopimus on pääasiassa toimihenkilösopimus. Sitä sovelletaan kuitenkin sekä toimihenkilöihin että työntekijöihin. Sopimuksessa on vain erikseen palkkaliitteet kuukausipalkkaisille ja tuntipalkkaisille. Itse käsitteet toimihenkilö ja työntekijä on sopimuksessa vaikea määritellä ja tehdä ero niiden kesken. Selvää on, että energiayhteisöjen työehtosopimusta ei voida verrata Energia-alan Keskusliiton solmimiin työntekijäsopimuksiin ja ne tuleekin siten jättää tarkastelun ulkopuolelle. Energiayhteisöjen työehtosopimusta voidaan verrata Energia-alan Keskusliiton toimihenkilösopimuksiin, joiden jäsenmäärä selviää Energia-alan Keskusliiton tekemästä työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesta ilmoituksesta.

Vahvistamislautakunnan tulisi selvittää toimihenkilösopimusten jäsenmäärät ja vasta tämän jälkeen voidaan päätös yleissitovuudesta perustaa luotettaviin vertailuihin.

LAUSUNNOT

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut, että vahvistamislautakunta on päätöstä tehdessään käsitellyt Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:ää työehtosopimukseen osallisena. Koska kysymyksessä olevaa työehtosopimusta sovelletaan kaikkiin työnantajayhdistyksen jäsenyhteisöjen työsuhteessa oleviin työntekijöihin eikä soveltamista ole rajoitettu vain järjestäytyneihin työntekijöihin, ei järjestäytyneiden työntekijöiden määrällä ole sinänsä merkitystä työehtosopimuksen edustavuuden arvioinnin ja yleissitovuutta koskevan ratkaisun kannalta. Tämän vuoksi KTN:n sopimuksen piirissä olevien jäsenten määrää ei ole erikseen pyydetty eikä sitä ole ollut tarpeen käsitellä päätöksessä.

Lautakunnalla on päätöksensä perusteena ollut Energia-alan Työnantajayhdistyksen antama luettelo yhdistyksen jäsenyrityksistä ja henkilökuntamääristä yrityksittäin. Sen mukaan jäsenyritysten määrä oli 43 ja henkilölukumäärä yhteensä 2 985. Energia-alan Keskusliitto ry Finenergy on selvityksessään esittänyt samat tiedot. Valituksessa mainitun kaasuhuollon kuulumisesta työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voidaan todeta, että siltä osin kuin työehtosopimukseen sidottujen yritysten toimialaan kuuluu kaasuhuoltoa, kuuluu se myös sopimuksen soveltamisalaan, koska mitään toimialaa ei ole erotettu soveltamisalan ulkopuolelle. Kun tilastossa toimialalla kaasun tuotanto ja jakelu on ollut vain 40 palkansaajaa, ei tällä määrällä ole juurikaan merkitystä edustavuuden arvioinnin kannalta.

Lautakunnan päätöksen mukaan työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien määrä on noin 14 000. Päätöksessä on todettu alan kokonaistyöntekijämäärän vähentyneen hieman viime vuosia koskevien työssäkäyntitilastojen mukaan samoin kuin työntekijöiden määrä eri sektorien välillä on muuttunut. Yksityisen sektorin työntekijämäärä on kasvanut, kun taas kunnallisten ja valtioenemmistöisten laitosten työntekijöiden määrä on vähentynyt. Koska nämä alan sisäiset muutokset eivät näy vielä lautakunnan käytettävissä olevista tilastoista, on laskelmissa nojauduttu osapuolten ilmoituksiin työntekijämääristä. Tällä perusteella työssäkäyntitilaston koko toimialaa koskevasta palkansaajien luvusta on vähennetty kunnallisten sopimusten piirissä olevien työntekijöiden määrä ja päädytty siihen, että työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien määrä on noin 14 000.

Energiayhteisöjen työehtosopimusta sovelletaan sekä työntekijöihin että toimihenkilöihin. Energia-alan Keskusliitto on solminut erikseen työntekijä- ja toimihenkilösopimukset. Kaikkien näiden työehtosopimusten edustavuuteen vaikuttavat pohjatiedot ovat olleet samat ja ne on eri sopimuksia koskevissa vahvistamislautakunnan päätöksissä kirjoitettu mahdollisimman samalla tavoin. Toisin kuin muita työehtosopimuksia koskevissa päätöksissä energiayhteisöjen työehtosopimusta koskevassa päätöksessä kappaleessa, jossa käsitellään alan työntekijämääriä työssäkäyntitilaston pohjalta, ei olisi ollut välttämätöntä todeta mitään erikseen työntekijöistä ja toimihenkilöistä.

Perusteita päätöksen muuttamiselle tai sen uudelleen käsittelemiseksi ei siten ole.

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry on lausunnossaan ilmoittanut yhtyvänsä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n valituksessa esitettyyn.

Kunta-alan ammattiliitto KTV ry ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry, joille on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen, ovat ilmoittaneet, että ne eivät anna lausuntoa asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen yleissitovuutta harkittaessa edustavuuden kannalta on keskeistä, kuinka suuri osa alalla työskentelevistä työntekijöistä kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin työehtosopimuslain 4 §:n perusteella.

Työehtosopimusta on työsopimuslain esitöiden mukaan pidettävä yleissitovana muun muassa silloin, kun työehtosopimuksen piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä. Verrattaessa energiayhteisöjen työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärää Energia-alan Keskusliiton solmimien työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärään ei edellä mainittu edellytys täyty, koska vain noin 26,5 prosenttia alalla työskentelevistä henkilöistä kuuluu energia-alan yhteisöjen työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Energiayhteisöjen työehtosopimusta ei voida siten pitää soveltamisalallaan edustavana työehtosopimuksena.

Päätös

Työtuomioistuin hylkää valituksen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Kröger, Rautiainen ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Päätös on yksimielinen.