Labour court dismissed union claim that guard was legally bound on leave days before/after official travel.

Kysymys siitä, oliko rajavartiolaitoksen vartija ollut varalla rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen sidottua varallaoloa koskevan määräyksen nojalla virkamatkaa edeltäneinä ja seuranneina lepoaikoinaan. Asiassa ratkaisevaksi katsottiin määräyksen tarkoitus, jonka mukaisesti myös määräyksen sanamuotoa voitiin tulkita. Virkamiesyhdistyksen kanne hyväksytty.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 70

KANTAJA

Palkansaajajärjestö Pardia ry, Helsinki

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.8.2002

Pääkäsittely 7.10.2002

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rajavartiolaitoksen esikunnan ja muiden ohella Palkansaajajärjestö Pardian edeltäjän STTK-J ry:n välillä 11.12.1997 solmitussa rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Varallaolo

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6.2. Sidottu varallaolo

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6.2.6. Meren saarella sekä muualla syrjäisellä alueella riittäviä julkisia kulkuyhteyksiä vailla olevalla vartioasemalla sotilasvirassa palveleva virkamies on ilman erillistä käskyä peräkkäisten työpäivien välisenä lepoaikanaan varalla sidottua varallaoloa koskevien määräysten mukaisesti, jos tällaisten työpäivien työvuoroluettelossa vahvistettu päivittäinen työaika ei ole vähintään 12 tunnin pituinen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kohdassa 6.2.6. tarkoitettuina riittäviä kulkuyhteyksiä vailla olevana vartioasemana pidetään vartioasemaa silloin, kun maantieyhteys joko puuttuu tai se on lähimpään kuntakeskukseen 40 kilometriä tai sitä pitempi.

Tavoitteena on päivittäisen työajan järjestely syrjäisillä rajavartioasemilla vähintään 12 tunnin taikka sitä pitemmiksi työpäiviksi, jolloin näissä virkapaikoissa kulkuyhteyksistä johtuva tosiasiallisen sidonnaisuuden haitta vähenee, kun työjakson aikana työpäivät ovat mahdollisuuksien mukaan peräkkäin ja vapaapäivät liittyvät viikkolepopäiviin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Palkansaajajärjestö Pardia on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan sopimuksen 6 §:n 6.2.6. kohdan nojalla vanhempi vartija A on ollut peräkkäisten työpäivien välisenä lepoaikanaan 19.1.2000 kello 19.10 ja 20.1.2000 kello 8 välisen ajan sekä 20.1.2000 kello 16 ja 21.1.2000 kello 10 välisen ajan varalla sidottua varallaoloa koskevien määräysten mukaisesti yhteensä 30 tuntia 50 minuuttia, ja velvoittamaan valtion korvaamaan Palkansaajajärjestö Pardian oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

A palveli Lapin rajavartiostossa virkapaikkanaan Karhutunturin rajavartioasema, joka oli rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen 6 §:n 6.2.6. kohtaan liittyvän soveltamisohjeen mukainen niin sanottu syrjäinen vartioasema. A oli 20.1.2000 tehnyt virkamatkan Kelloselän rajavartioasemalle. Ennen virkamatkan alkamista annetun kirjallisen matkamääräyksen mukaan virkamatka oli suoritettava rajavartiolaitoksen ajoneuvolla Karhutunturin rajavartioasemalta Kelloselän rajavartioasemalle ja sieltä takaisin Karhutunturin vartioasemalle 20.1.2000 kello 8 ja 17 välisenä aikana.

Työaikasopimuksen 6 §:n 6.2.6. kohtaa tuli tulkita siten, että määräyksessä tarkoitetuiksi työpäiviksi katsottiin ja virkamiehen päivittäisiin työaikoihin luettiin syrjäisellä vartioasemalla hälytystyötä lukuun ottamatta suunnitellut työajat sekä hälytystyöhön kuulumattomat työajat virkamatkalla, jotka virkamies oli virka- tai muulla matkamääräyksellä joko aloittanut tai päättänyt syrjäiselle vartioasemalle. Tällaisiksi työpäiviksi ei katsottu ja virkamiehen päivittäisiin työaikoihin ei luettu työaikoja virkamatkalla, jotka virkamies oli virka- tai muulla matkamääräyksellä aloittanut ja päättänyt omaan asuntoonsa.

A:n työaika 20.1.2000 ei ollut ollut vähintään 12 tunnin pituinen. Koska A:lle oli suunniteltu alle 12 tunnin päivittäinen työaika, hänelle olisi tullut maksaa työvuorojen väliseltä lepoajalta ilman erillistä määräystä työvuorojen 19.1.2000 kello 19.10 ja 20.1.2000 kello 8 sekä 20.1.2000 kello 16 ja 21.1.2000 kello 10 välisinä lepoaikoina suoritetusta varallaolosta sidotun varallaolon korvausta 30 tunnilta 50 minuutilta.

Työaikasopimuksen 6 §:n 6.2.6. kohdan tarkoituksena oli päivittäisen työajan järjestely syrjäisillä rajavartioasemilla vähintään 12 tunnin taikka sitä pitemmiksi työpäiviksi, jolloin näissä virkapaikoissa kulkuyhteyksistä ja työmatkan pituudesta johtuva tosiasiallisen työhön sidonnaisuuden haitta väheni, kun työjakson aikana ainakin työpäivät vähenivät ja olivat peräkkäin sekä lisääntyivät vapaapäivät liittyivät viikkolepopäiviin.

Sopimusmääräyksen käänteisenä tarkoituksena oli ollut, että päivittäisen työajan järjestely syrjäisillä rajavartioasemilla voi olla alle 12 tunnin, jolloin näissä virkapaikoissa kulkuyhteyksistä ja työmatkan pituudesta johtuva tosiasiallisen sidonnaisuuden haitta lisääntyi, kun työjakson aikana työpäivät lisääntyivät ja vapaapäivät vähenivät. Tämän vastapainona oli työaikasopimuksessa sovittu, että virkamiehet olivat ilman erillistä käskyä peräkkäisten työpäivien välisenä lepoaikanaan varalla sidottua varallaoloa koskevien määräysten mukaisesti, kun tällaisten työpäivien työvuoroluettelossa vahvistettu päivittäinen työaika oli alle 12 tunnin pituinen.

Sopimusmääräyksen tarkoituksen kannalta ei ollut merkitystä sillä seikalla, mitä virkamies virkapaikallaan rajavartioasemalla tai siellä alkavana ja/tai sinne päättyvänä virkamatkana oli tehnyt. Silläkään seikalla ei määräysten tarkoituksen kannalta ollut merkitystä, missä virkamiehen virantoimituspaikka rajavartioasemalta alkavana ja/tai sinne päättyvänä virkamatkana oli sijainnut.

A:lle oli annettu kirjallinen matkamääräys, jonka mukaan hänen tuli aloittaa virkamatka virkapaikaltaan Karhutunturin rajavartioasemalta ja palata virkamatkan jälkeen takaisin Karhutunturin rajavartioasemalle. Työvuorosuunnitelman vahvistajan ja matkamääräyksen antajan olisi ainakin tullut tietää virkamatkan lähtö- ja paluupaikkaa valitessa, että työaikasopimuksen 6 §:n 6.2.6. kohdan mukaan Karhutunturin rajavartioasemalla sotilasvirassa palveleva virkamies oli ilman erillistä käskyä peräkkäisten työpäivien välisenä lepoaikanaan varalla sidottua varallaoloa koskevien määräysten mukaisesti, jos tällaisten työpäivien työvuoroluettelossa vahvistettu päivittäinen työaika ei ollut vähintään 12 tunnin pituinen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on lisäksi vaatinut Palkansaajajärjestö Pardian velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Karhutunturin rajavartioasema oli työaikasopimuksen 6 §:n 6.2.6. kohdassa mainittu syrjäinen vartioasema. Siellä sotilasvirassa palvelevalle virkamiehelle oli suunniteltava vähintään 12 tunnin pituinen työpäivä tai muutoin virkamies oli peräkkäisten työpäivien välisenä lepoaikanaan varalla sidottua varallaoloa koskevien määräysten mukaisesti.

Kelloselän rajavartioasemalla 20.1.2000 pidettyyn opetustilaisuuteen saapui virkamiehiä sekä niin sanotuilta syrjäisiltä vartioasemilta että ei-syrjäisiltä vartioasemilta. Osa virkamiehistä saapui tilaisuuteen kotoaan ja osa virkapaikaltaan. Kanteen vaatimuksen mukainen työajan suunnittelu johtaisi käytännössä siihen, että osalle samaan koulutukseen osallistuvista virkamiehistä voitaisiin suunnitella kahdeksan ja osalle 12 tunnin työvuoro. Samaa periaatetta noudattaen A:lle tulisi suunnitella esimerkiksi Helsinkiin suuntautuvalle virkamatkalle vähintään 12 tunnin työpäivä tai muutoin hän olisi lepoajat sidotussa varallaolossa 6 §:n 6.2.6. kohdan mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan ollut sopijaosapuolten tarkoitus.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Lapin rajavartiosto on järjestänyt 20.1.2000 koiranohjaajille Kelloselän rajavartioasemalla koiratoiminnan opetustilaisuuden, johon myös vanhempi vartija A on osallistunut. Virkamatkan opetustilaisuuteen hän on aloittanut ja päättänyt Karhutunturin rajavartioasemalle, joka on hänen virkapaikkansa ja joka on työaikasopimuksen mukainen syrjäinen rajavartioasema. A oleskeli ilman erillistä käskyä peräkkäisten työpäivien välisenä lepoaikana Karhutunturin rajavartioasemalla. Hänen työpäivänsä 20.1.2000 Kelloselän vartioasemalla, joka ei ollut syrjäinen vartioasema, on ollut alle 12 tunnin pituinen.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko A ollut varalla työaikasopimuksen sidottua varallaoloa koskevan 6 §:n 6.2.6. kohdan nojalla virkamatkaa edeltäneinä ja seuranneina lepoaikoinaan. Erimielisyyden ratkaisu riippuu siitä, voidaanko syrjäiseltä vartioasemalta virkamatkalle lähtenyt A katsoa sopimusmääräyksessä tarkoitetuksi vartioasemalla palvelevaksi virkamieheksi.

Työaikasopimuksen määräyksen sisällöstä ja A:n virkamatkasta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on määräyksen tarkoituksesta kuultu todistajana Rajavartiolaitoksen esikunnan palvelussuhdeyksikön päällikköä B:tä.

B:n kertoman mukaan työaikasopimuksen 6 §:n 6.2.6. kohta soveltamisohjeineen on otettu työaikasopimukseen vuonna 1997. Määräyksellä on pyritty vähentämään virkamiehen sidonnaisuutta työpaikkaan velvoittamalla työnantaja suunnittelemaan pitkiä työpäiviä, jolloin virkamiehelle muodostuisi pidempiä vapaita. Virkamatkojen yhteydessä työnantaja on suunnitellut virkamiesten työpäivät kahdeksantuntisiksi, mikäli virkamatka ei ole suuntautunut syrjäiselle vartioasemalle tai mikäli virkamies ei ole ennen tai jälkeen virkamatkan työskennellyt syrjäisellä vartioasemalla saman työvuoron aikana.

Virkamatkalle lähtö perustuu B:n mukaan käskyyn, kuten koulutuskäskyyn. Sen perusteella virkamies tekee virkamatkaesityksen, joka sisältää myös matkustustavan sekä lähtö- ja paluupaikat. Matkamääräyksessä nämä asiat lyödään lukkoon työnantajan päätöksellä. Jos virkamiehen koti on useiden satojen kilometrien päässä, kuten A:n tapauksessa oli ollut, käytännössä muuta mahdollista lähtöpaikkaa kuin virkapaikka ei ole.

Työtuomioistuimelle on jätetty jäljennökset koulutuskäskystä koiratoiminnan opetustilaisuuteen ja A:n matkamääräyksestä. Osallistujille yhteisesti annetussa käskyssä ei ole mainintaa matkustusjärjestelyistä. A:n matkamääräyksessä on matkan lähtö- ja paluupaikaksi merkitty Karhutunturi.

Johtopäätökset sidotusta varallaolosta virkamatkan yhteydessä

Kanteen perusteena oleva työaikasopimuksen 6 §:n 6.2.6. kohta koskee syrjäisellä vartioasemalla sotilasvirassa palvelevaa virkamiestä. Tällainen virkamies on määräyksen mukaan ilman erillistä käskyä peräkkäisten työpäivien välisenä lepoaikanaan varalla sidottua varallaoloa koskevien määräysten mukaisesti, mikäli työpäivä ei ole vähintään 12 tunnin pituinen. Määräyksessä ei ole erikseen otettu kantaa sellaiseen tapaukseen, että peräkkäisistä työpäivistä toiselle sattuu virkamatka. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan tavoitteena on päivittäisen työajan järjestely syrjäisillä rajavartioasemilla siten, että näissä virkapaikoissa kulkuyhteyksistä johtuva tosiasiallinen sidonnaisuuden haitta vähenee.

Työaikasopimuksen 6 §:n 6.2.6. kohdan soveltaminen edellyttää, että virkamies on peräkkäisten työpäivien välisenä lepoaikana ollut tosiasiallisesti sidottuna syrjäiseen vartioasemaan. Normaalisti tämä sidonnaisuus seuraa siitä, että virkamies työskentelee asemalla molempina päivinä. Jos toiselle näistä päivistä sattuu virkamatka, virkamiehen tosiasiallinen sidonnaisuus syrjäiseen asemaan voi työtuomioistuimen käsityksen mukaan muuttua. Näin tapahtuu esimerkiksi, jos virkamies on jo virkamatkaa edeltävänä päivänä voinut siirtyä virantoimituspaikalle taikka kotiinsa, josta virkamatkalle lähdetään. Jos sen sijaan virkamatkalle lähtö on tapahtunut syrjäiseltä vartioasemalta käsin siellä vietetyn lepoajan jälkeen, määräyksessä ja sen soveltamisohjeessa tarkoitettu sidonnaisuus toteutuu. Samoin on vastaavasti, jos virkamatkalta palataan syrjäiselle vartioasemalle. Virkamiehen sidonnaisuuteen ei näissä tapauksissa työtuomioistuimen mukaan vaikuta se, onko asemalla työskennelty matkapäivänä vai ei.

Työtuomioistuimen mielestä myöskään työaikasopimuksen 6 §:n 6.2.6. kohdan sanamuoto ei edellytä syrjäisellä vartioasemalla työskentelyä matkapäivänä. Määräyksen tarkoitus huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että palvelua syrjäisellä vartioasemalla on myös se, kun virkamies on edellä kuvatulla tavalla virkamatkaa edeltävänä tai sitä seuranneena päivänä työskennellyt asemalla, joka on hänen virkapaikkansa. A:n kohdalla tätä ei ole kiistetty. Esitetyn selvityksen mukaan Karhutunturin vartioasema on ollut matkamääräykseen merkitty ja tässä tapauksessa myös käytännössä ainoa mahdollinen virkamatkan lähtö- ja paluupaikka.

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että työaikasopimuksen soveltamisessa olisi virkamatkojen osalta syntynyt toisenlaista vakiintunutta, osapuolten yhteisesti hyväksymää käytäntöä.

Edellä esitetyn mukaan A on ollut kanteessa tarkoitettuina lepoaikoinaan varalla Karhutunturin vartioasemalla sidottua varallaoloa koskevien määräysten mukaisesti.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi asianosaisten on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan sopimuksen 6 §:n 6.2.6. kohdan nojalla vanhempi vartija A on ollut peräkkäisten työpäivien välisenä lepoaikanaan 19.1.2000 kello 19.10 ja 20.1.2000 kello 8 välisen ajan sekä 20.1.2000 kello 16 ja 21.1.2000 kello 10 välisen ajan varalla sidottua varallaoloa koskevien määräysten mukaisesti yhteensä 30 tuntia 50 minuuttia.

Palkansaajajärjestö Pardia ry ja valtiovarainministeriö saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Saipio, Sulkunen ja Tuomi jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.