Labour Court dismissed union claims for unpaid notice pay as it lacked jurisdiction over termination disputes.

Työehtosopimukseen ei irtisanomisaikoja lukuun ottamatta sisältynyt määräyksiä työsuhteen päättämisestä. Työtuomioistuin ei ollut toimivaltainen käsittelemään vaatimuksia palkasta saamatta jääneeltä irtisanomisajalta eikä korvausvaatimusta perusteettoman irtisanomisen johdosta. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 64

KANTAJA

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry

VASTAAJAT

Sosiaalialan Työnantajaliitto ry

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

ASIA

Työsopimuksen päättäminen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.6.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sosiaalialan Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä 1.1.1998 - 15.1.2000 ja 1.2.2000 - 31.1.2001 voimassaolleiden sekä 1.2.2001 - 31.1.2003 voimassaolevan sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen noudatetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

0 - 1 vuotta 1 kk

yli 1 - 5 " 2 kk

yli 5 - 9 " 3 kk

yli 9 - 12 " 4 kk

yli 12 - 15 " 5 kk

yli 15 - " 6 kk

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

21 §

3. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske toimihenkilöä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on vaatinut työtuomioistuinta:

vahvistamaan, että Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä tehdessään A:n kanssa kolme määräaikaista työsopimusta ajalle 1.2.1999 - 31.1.2000, 1.2.2000 - 31.1.2001 ja 1.2. - 31.12.2001,

velvoittamaan Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n maksamaan kahden kuukauden irtisanomisajalta saamatta jäänyttä palkkaa 4 098,07 euroa, vuosilomakorvausta 409,81 euroa ja lomarahaa 204,90 euroa,

velvoittamaan Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n maksamaan korvausta perusteettomasta irtisanomisesta 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 20.490,33 euroa,

tuomitsemaan Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen määräysten tieten rikkomisesta,

tuomitsemaan Sosiaalialan Työnantajaliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

tuomitsemaan Sosiaalialan Työnantajaliitto ry:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Vaatimusten perusteet

A oli työskennellyt Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n Etelä-Savon piirin aluesihteerinä 1.2.1999 lukien työsuhteen päättymiseen 31.12.2001 saakka. A:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n välillä oli tehty kolme määräaikaista työsopimusta ajalle 1.2.1999 - 31.1.2000, 1.2.2000 - 31.1.2001, 1.2. - 31.12.2001. Kaikissa työsopimuksissa A:n pääasialliseksi työtehtäväksi oli sovittu aluesihteerin tehtävät. Työsopimuksissa ei ollut merkintää määräaikaisuuden perusteesta.

Luottamusmies esitti syksyllä 2001 A:n määräaikaisen työsuhteen muuttamista toistaiseksi voimassa olevaksi, mistä työnantaja kieltäytyi vedoten rahoituksen epävarmuuteen. Työnantaja oli lisäksi vedonnut töiden uudelleen järjestelyyn ja siihen, että työnantajaksi vaihtuisi vuoden 2002 alusta asianomaisen liiton piirijärjestö.

Joulukuussa 2001 työnantajan ja aluesihteereiden kanssa oli käyty yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut A:n työsuhteen muuttamisesta toistaiseksi voimassaolevaksi päättyivät erimielisinä.

A:ta palkatessaan Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n palveluksessa oli kolme toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa aluesihteeriä, jotka kaikki olivat ensin määräaikaisia. Muiden aluesihteereiden työsopimukset oli ennen A:n palkkaamista muutettu toistaiseksi voimassaoleviksi, koska Raha-automaattiyhdistys oli ryhtynyt maksamaan palkkaukseen tarvittavat määrärahat kalenterivuosittain myönnettävinä pysyväisluonteisen toiminnan A-avustuksina.

Perhekeskustyötä ei ole ollut tarkoitus missään vaiheessa jättää tekemättä tai järjestellä työtä uudelleen siten, että se olisi voitu tehdä vähemmällä työvoimalla. Aluesihteereiden tekemä perhekeskustyö on ollut merkittävä osa Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n toimintaa. A:n kuten muidenkin aluesihteereiden työhön on kuulunut pääsääntöisesti kolmivuotisten projektien tukeminen.

Työsopimusten tekemiselle määräaikaisena ei ollut laissa mainittuja perusteita, minkä vuoksi kolmea toisiaan seuraavaa määräaikaista työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena. Näin ollen työnantajan olisi A:n työsuhdetta päättäessään tullut noudattaa työehtosopimuksen mukaista irtisanomisaikaa. Koska irtisanomisaikaa ei ollut noudatettu, A oli oikeutettu kahden kuukauden irtisanomisajaltaan palkkaan, vuosilomakorvaukseen ja lomarahaan.

Peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen oli oltava työnantajan tiedossa määräaikaista työsopimusta tehtäessä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry ei ole määräaikaisia sopimuksia tehdessään tiennyt organisaationsa uudelleen järjestelyistä. A:n työsopimusta ei ollut sidottu tiettyyn hankkeeseen eikä sitä varten saatuihin määrärahoihin. Työn määrä ei ollut vähentynyt, vaan palvelujen kysyntä oli lisääntynyt.

Työnantaja oli rikkonut myös tasapuolisen kohtelun periaatetta vastaan solmimalla vain A:n kanssa määräaikaisen työsopimuksen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on ollut velvollinen tarjoamaan A:lle muuta vastaavaa työtä, mikäli hänen aluesihteerin tehtäviksi katsottavat työt olisivat loppuneet.

A on oikeutettu vahingonkorvaukseen työsopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä. Vahingonkorvauksen määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon A:n ikä 41-vuotta, hänen nuoriso-ohjaajan koulutuksensa sekä tämän hetkinen työttömyys. A:lla on huonot mahdollisuudet työllistyä. A ei ole itse antanut aihetta työsopimuksensa päättämiseen.

Hyvityssakon määrää arvioitaessa huomioon tulee ottaa, että Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n on tullut tietää työehtosopimuksen oikea tulkinta määräaikaisen työsopimuksen edellytyksistä. Työnantajaliitto on tiennyt määräaikaisten työsopimusten suuresta määrästä sosiaalialalla. Tästä huolimatta työantajaliitto on sallinut menettelyn.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sosiaalialan Työnantajaliitto ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry ovat vaatineet, että vahvistusvaatimus työehtosopimuksen rikkomisesta hylätään ja vaatimukset muilta osin jätetään tutkimatta tai hylätään.

Vastaajat ovat lisäksi vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Oikeudenkäyntiväitteen perustelut

Muiden vaatimusten kuin vahvistusvaatimuksen osalta työtuomioistuin ei ole toimivaltainen tutkimaan kannetta, koska kysymys ei ole työehtosopimuksen tulkinnasta. Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä perusteista, joilla työsuhde voidaan päättää. Työtuomioistuin ei ole toimivaltainen tutkimaan vaatimuksia, jotka perustuvat työsopimuslain vastaisuuteen.

Siitä tapauksessa, että työtuomioistuin toteaisi A:n olleen toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa, työtuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu tutkia, onko A:n työsopimus päätetty työsopimuslain vastaisesti vai ei. Kun kaikki kanteen suoritusvaatimukset edellyttävät ensin, että A:n työsopimus todettaisiin päätetyn lain vastaisesti, ei suoritusvaatimuksia voida lainkaan tutkia.

KÄSITTELYRATKAISU

Perustelut

Sosiaalialan Työnantajaliitto ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry ovat vaatineet kanteen jättämistä työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu palkkaa saamatta jääneeltä irtisanomisajalta ja korvausta perusteettomasta irtisanomisesta. Työtuomioistuin on ottanut nämä väitteet erikseen ratkaistaviksi.

A:n työsuhteessa sovellettavan sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen 3 §:n 3 momentin mukaan määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein. Työehtosopimusosapuolet ovat työtuomioistuimessa olleet yhtä mieltä siitä, että tällä määräyksellä on työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sovittu määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksistä työsopimuslaissa säädetyllä tavalla.

Työsopimuslain (1970) 2 §:n 2 momentin mukaan jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin laissa mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena. Kysymys on lakisääteisestä seurauksesta, joka automaattisesti toteutuu lain mukaisten edellytysten vallitessa. Vaikka vastaavia nimenomaisia määräyksiä ei sisälly työehtosopimukseen, säännösten ehdottomuudesta seuraa, että asiaa on arvioitava samoin myös työehtosopimusta tulkittaessa.

Kantajan tässä yhteydessä riidanalaiset vaatimukset perustuvat siihen, että A:n määräaikaisia sopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena, jonka päättäminen on tapahtunut perusteetta ja noudattamatta työehtosopimuksessa sovittua irtisanomisaikaa. Sosiaalialan järjestöjä koskevaan työehtosopimukseen sisältyy määräykset irtisanomisajoista, mutta ei sen sijaan siitä, miten irtisanominen on toimitettava. Tässä tapauksessa ei ole erimielisyyttä irtisanomisajoista. Näin ollen kysymys siitä, onko A:n mahdollisesti toistaiseksi voimassa olevaksi muuttunut työsopimus muutoin asianmukaisesti irtisanottu, on ratkaistava työsopimuslain säännösten perusteella. Kysymyksessä olevaan työehtosopimukseen ei irtisanomisaikoja lukuun ottamatta muutoinkaan sisälly määräyksiä työsuhteen päättämisestä, joten työsopimuksen päättämisen mahdollinen perusteettomuus jää arvioitavaksi työsopimuslain säännösten perusteella.

Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena muun muassa työehtosopimuksia ja työehtosopimuslakia koskevat riita-asiat, kun kysymys on siitä, onko jokin menettely työehtosopimuksen tai työehtosopimuslain mukainen ja samoin, kun kysymys on työehtosopimuksen tai työehtosopimuslain vastaisen menettelyn seuraamuksesta. Työtuomioistuimella ei siten ole toimivaltaa ratkaista edellä todettuja irtisanomisajan noudattamatta jättämiseen ja työsopimuksen päättämiseen perustettuja vaatimuksia, vaan ne jäävät työsopimuslain nojalla yleisen tuomioistuimen ratkaistaviksi.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin jättää työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin nojalla toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n kanteen siltä osin kuin siinä on vaadittu irtisanomisajan palkkaa lomakorvauksineen ja lomarahoineen sekä korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

Jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan kanteen tutkittavilta osin työtuomioistuimen valmisteluistunnossa, johon asiaan osalliset tullaan erikseen kutsumaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Rekola, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Hotti.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Työehtosopimuksen 4 §:ssä on sovittu irtisanomisajoista. Vakiintuneen työmarkkinakäytännön mukaan irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä seuraa työnantajalle velvollisuus korvata työntekijälle hänen menettämänsä irtisanomisajan palkka ja muut edut. Asiakirjojen perusteella ei voida katsoa näytetyksi, että sopijajärjestöt olisivat tältäkin osin tarkoittaneet jättää korvausvelvollisuuden pelkästään työsopimuslain varaan. Tämän vuoksi tutkin kanteen siltä osin kuin siinä on vaadittu irtisanomisajan palkkaa lomakorvauksineen ja lomarahoineen. Muutoin yhdyn käsittelyratkaisuun.