Legislator Case Law & Legislation
TT:2002-59 AI generated

Labor court interprets collective agreement to count sick leave end at 6 PM, ordering employer to pay wages.

Case Number TT:2002-59
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ruled that the collective agreement's definition of a working day for sick leave purposes ends at 6:00 PM, not the following morning. The employer refused to pay wages for the period between 11:00 PM and 6:00 AM, claiming the sick leave had ended at midnight. The court found the employer violated the agreement by failing to pay for the partial day and held the trade union liable for its failure to correct the employer's breach.

Legislator headnote

AI generated

Section 6(8) of the collective agreement; The working day for determining the end of sick leave is calculated from 6:00 AM to 6:00 PM unless otherwise agreed locally.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation sick leave wage entitlement working day calculation labor law violation trade union supervision duty

Cited Legislation

AI generated
Section 6(8) of the collective agreement
Section 7 of the Collective Agreement Act
Section 8 of the Collective Agreement Act
Section 9 of the Collective Agreement Act
Section 10 of the Collective Agreement Act
Section 33a(1) of the Labour Court Act
Section 4(1) of the Interest Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Tulkintaerimielisyydessä oli kysymys siitä, oliko yhtiön työehtosopimuksen mukainen sairausajan palkanmaksuvelvollisuus päättynyt lääkärintodistuksen mukaisen työkyvyttömyysajan viimeisen kalenterivuorokauden päättyessä vai vasta seuraavana aamuna työehtosopimuksessa sovitun vuorokauden vaihtuessa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 59

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Puusepänteollisuuden Liitto ry, Helsinki

Oy Karelia Parketti Ltd, Tuupovaara

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.5.2002

Pääkäsittely 17.6.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.2.2002 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 §

Säännöllinen työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8. Työviikko alkaa maanantaina. Sekä arki- että pyhävuorokausi samoin kuin itsenäisyyspäivävuorokausi lasketaan klo 6:sta klo 6:een, ellei paikallisesti toisin sovita.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan oikeaksi sisällöksi, että sekä arki- että pyhävuorokausi samoin kuin itsenäisyyspäivävuorokausi lasketaan sairauslomaa määriteltäessä kello 6:sta kello 6:een, ellei paikallisesti toisin sovita,

velvoittaa Oy Karelia Parketti Ltd:n maksamaan parketinvalmistaja A:lle saamatta jääneenä sairausajan palkkana yhteensä 59,59 euroa korkolain mukaisine korkoineen 11.3.2001 lukien,

tuomitsee Oy Karelia Parketti Ltd:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Puusepänteollisuuden Liiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Puusepänteollisuuden Liiton ja Oy Karelia Parketti Ltd:n korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Parketinvalmistaja A oli työskennellyt kolmivuorotyössä Oy Karelia Parketti Ltd:n palveluksessa Kuopion parkettitehtaalla. Hän oli joutunut työtapaturman takia sairauslomalle 2. ja 11.3.2001 väliseksi ajaksi. Sairausloman päättyessä A:lla oli ollut meneillään yövuoroviikko. Hän oli palannut töihin 12.3.2001 yövuoroon kello 22, kuten työvuorokausi edellytti. Työnantajan mukaan A:n sairausloma oli päättynyt 11.3.2001 kello 24, jolloin hänen olisi pitänyt tulla merkittyyn työvuoroonsa kesken vuoron. Työnantaja kieltäytyi maksamasta A:lle sairausajan palkkaa kello 24 ja 6 väliseltä ajalta. Sen vuoksi hän menetti sairausajan palkkaa kuudelta tunnilta yhteensä 59,59 euroa, joka sisälsi työajan lyhennyskorvauksen.

Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräys säätelee työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työviikon ja vuorokauden säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen. Määräystä sovelletaan työaikalain mukaisen sunnuntaityölisän sekä vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön laskemisessa. Määräyksen kello 6:sta kello 6:een -säännön taustalla olivat kolmivuorotyön työvuorot ja niiden vaihtumisajat. Säännöllä pyrittiin siihen, ettei muutoksia tapahtuisi kesken työvuoron. Työntekijöiden vuosiloma alkoi aikanaan lain mukaan kello 00, mutta muutoksella sekä lakiin että työehtosopimukseen mahdollistettiin järjestely, jolla työntekijä aloittaa lomansa heti yövuoron päätyttyä kello 6. Riidanalaisen määräyksen sanamuoto on selkeä ja määräystä on käytännössä sovellettu tällä tavoin kymmeniä vuosia. Asiasta ei ole sovittu toisin yhtiön Kuopion tehtailla. Määräystä tulee siten soveltaa myös sairauslomaa määriteltäessä.

Kun lääkäri toteaa työkyvyttömyyden, hän ei voi ottaa kantaa kysymykseen, mikä oli kulloinkin kysymyksessä olevan työalan sovellus vuorokauden ja viikon alkamisesta. A:n tapauksessa lääkäri oli todennut sairausloman päättyvän 11.3.2001. Työehtosopimuksessa määritellään lähemmin, mihin vuorokauden aikaan sairausloma päättyi. Koska vuorokausi 11.3.2001 alkoi vasta kello 6, niin se myös päättyi vastaavasti 12.3. kello 6. Jos lääkäri antoi lausunnon työkyvyttömyyden alkamisesta esimerkiksi 11.3., niin se merkitsi käytännössä, että sairausloma alkoi vasta kello 6 eikä kello 00, vaikka työntekijällä olisi yövuoro. Työehtosopimuksessa on lisäksi määräys sellaisesta tapauksesta, että työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työvuoron, jolloin hänelle maksetaan keskituntiansion mukainen palkka työvuoron loppuun.

Yhtiö on menettelyllään rikkonut tieten työehtosopimusta. Työnantajaliitto on puolestaan laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asettumalla tukemaan työnantajan omaksumaa tulkintaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuuden Liitto ja Oy Karelia Parketti Ltd ovat vastauksessaan kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Puusepänteollisuuden Liitto ja Oy Karelia Parketti Ltd ovat lisäksi vaatineet Puu- ja erityisalojen liiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kysymyksessä olevan työehtosopimuksen kello 6:sta kello 6:een -säännön piiriin kuuluvat vain vuorolisien ja ylitöiden laskemiset sekä vuosilomien alkaminen ja päättyminen. Sääntöä ei siten tule soveltaa sairausajan määrittelyyn.

Lääkärintodistukseen merkitty työkyvyttömyysaika tarkoittaa sitä kalenteriaikaa, jonka henkilö on lääkärin arvion mukaan työkyvytön. Arvioidessaan työkyvyttömyysaikaa lääkärit tarkoittavat yleisesti määriteltyä vuorokautta, joka vaihtuu kello 24. Arviota tehdessään lääkäri ei kiinnitä huomiota työehtosopimusten vuorokauden vaihtumista koskeviin määräyksiin eikä yleensä edes tiedä niistä.

Työkyvyttömyysajan tarkempaa arviointia ei voida siirtää työehtosopimusosapuolten tehtäväksi, vaan kyseisen asian arvioi yksin lääkäri. Kirjoittaessaan lääkärintodistukseen työkyvyttömyysajan päättymisajaksi 11.3.2001 lääkäri on tarkoittanut 11.3.2001 kello 24 eikä 12.3.2001 kello 6. Myös työtuomioistuin on käytännössään todennut lääketieteellisen näkökulman merkityksen. Työtuomioistuimen tuomion nro 1991-112 lääkärintodistuksen virheellisyyttä koskevissa perusteluissa todettiin, että virheellisyyden tuli lisäksi viime kädessä liittyä lääketieteellisten seikkojen arviointiin eli siihen, oliko työntekijä lääkärintodistuksessa mainittuna ajanjaksona ollut sairauden vuoksi työkyvytön.

Riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen soveltamisesta sairausloman päättyessä ei puusepänteollisuudessa ole syntynyt vakiintunutta käytäntöä. Sikäli kuin vastaavia tapauksia on esiintynyt, ne on ratkaistu työpaikkakohtaisesti.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Oy Karelia Parketti Ltd:n palveluksessa Kuopion parkettitehtaalla kolmivuorotyössä työskentelevä parketinvalmistaja A on ollut työtapaturman takia sairauslomalla 2. ja 11.3.2001 välisen ajan. Hänellä on sairausloman päättyessä ollut meneillään yövuoroviikko, jolloin työtä tehdään kello 22:sta kello 6:een. Sairausloman päätyttyä A on palannut työhön 12.3.2001 kello 22. Työnantaja on kieltäytynyt maksamasta hänelle sairausajan palkkaa 11.3.2001 kello 24 ja 12.3.2001 kello 6 väliseltä ajalta sen vuoksi, että A oli lääkärin arvion mukaisesti työkyvytön lääkärintodistukseen merkityn työkyvyttömyysajan loppuun 11.3.2001 kello 24 asti ja sen jälkeen työkykyinen.

Tulkintaerimielisyydessä on kysymys siitä, onko Oy Karelia Parketti Ltd:n työehtosopimuksen mukainen sairausajan palkanmaksuvelvollisuus päättynyt lääkärintodistuksen mukaisen työkyvyttömyysajan viimeisen kalenterivuorokauden päättyessä eli 11.3. kello 24 vai vasta vuorokauden vaihteessa kesken olleen työvuoron päättyessä seuraavana aamuna 12.3. kello 6.

Työehtosopimuksen tulkinta

Kanne on perustettu erityisesti puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräykseen, jonka mukaan arki- ja pyhävuorokausi samoin kuin itsenäisyyspäivävuorokausi lasketaan kello 6:sta kello 6:een, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työtuomioistuimessa on määräyksen tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä kuultu todistajina Puu- ja erityisalojen liiton työehtosihteeriä B:tä ja Puusepänteollisuuden Liiton asiamiestä C:tä.

Työtuomioistuin toteaa, että puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on edellä kerrotuin tavoin sovittu erityisesti kolmivuorotyön tarpeita silmällä pitäen kalenterivuorokaudesta poikkeavasta vuorokausirytmistä. Sopimuksen mukaan arki- ja pyhävuorokausi lasketaan kello 6:sta kello 6:een, ellei paikallisesti toisin sovita. Tässä tapauksessa asiasta ei ole paikallisesti toisin sovittu.

Tulkittavana olevan määräyksen sanamuodon mukaan sen soveltamisalaa ei ole rajattu. Sitä on esitetyn selvityksen mukaan sovellettu laskettaessa erilaisia työaikakorvauksia, mutta myös esimerkiksi vuosiloman on vuosilomalaista poiketen katsottu alkavan ja päättyvän noudattaen vastaavia periaatteita.

Lääkärin määrätessä sairausloman kalenterivuorokausina sairausloma päättyisi kolmivuorotyössä kesken työvuoron. Juuri tämänkaltaisista tilanteista aiheutuvien hankaluuksien johdosta ja palkanmaksun rytmittämiseksi työvuoroja vastaavaksi on aikoinaan sovittu erityisestä vuorokauden alkamis- ja päättymisajasta. Tässä tarkoituksessa on puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa myös sovittu, että työntekijän työkyvyttömyyden alkaessa kesken työvuoron sairausajan palkan maksaminen alkaa seuraavan työvuoron alusta. Työehtosopimukseen ei sisälly erityisiä määräyksiä sen varalle, että työkyvyttömyys päättyisi kesken työvuoron. Työtuomioistuimella ei ole kuitenkaan perusteita rajata sopimusmääräyksen ulkopuolelle myöskään sairausloman päättymistä.

Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa sairausajalta päättyy sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden päättyessä. Työkyvyttömyysaika ilmenee yleensä lääkärintodistuksesta. Työkyvyttömyyden päättyessä lääkärintodistuksen mukaan kalenterivuorokauden päättyessä ja siten kesken työvuoron puusepänteollisuuden alalla noudatettavasta vuorokausirytmityksestä seuraa, että sairausajan palkanmaksuvelvollisuus kuitenkin jatkuu kyseisen työvuoron ja samalla työehtosopimuksen mukaisen vuorokauden loppuun.

Edellä todettu tulkinta vastaa myös alan soveltamiskäytäntöä. Asian käsittelyn yhteydessä on osoitettu, että sikäli kuin alalla on kolmivuorotyötä tehty, sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta on tulkittu kantajaliiton esittämällä tavalla. Oikeudenkäynnin yhteydessä ei ole tullut yksilöidyksi yhtään sellaista tapausta, jossa työntekijä olisi lääkärintodistukseen vedoten katsottu velvolliseksi tulemaan työhön kesken työvuoron. Tällaista käytäntöä ei ole näytetty esiintyneen muillakaan sopimusaloilla, joilla sovelletaan samanlaista sovittua vuorokausirytmiä.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo riidanalaisen sopimusmääräyksen oikeaksi tulkinnaksi, että sekä arki- että pyhävuorokausi samoin kuin itsenäisyyspäivävuorokausi lasketaan myös sairausloman päättymisajankohtaa määriteltäessä kello 6:sta kello 6:een.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Oy Karelia Parketti Ltd on kieltäytyessään maksamasta A:lle vaadittua sairausajan palkkaa menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Yhtiö on velvollinen maksamaan korkoineen kyseisen palkan, jonka määrä on riidaton.

Alalla sopimusmääräyksen soveltamisesta syntynyt sen sanamuotoa vastaava pitkäaikainen ja poikkeukseton käytäntö olisi edellyttänyt sairausajan palkan maksamista koko työvuorolta. Kieltäytyessään maksamasta vaadittua sairausajan palkkaa Oy Karelia Parketti Ltd:n on perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta.

Puusepänteollisuuden Liiton on täytynyt tuntea työehtosopimuksen oikea sisältö ja vastaavasti todeta jäsenyhtiönsä työehtosopimuksen vastainen menettely. Kun Puusepänteollisuuden Liitto tässä tilanteessa on tyytynyt tukemaan yhtiön menettelyä pyrkimättä sitä viipymättä oikaisemaan, se on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Oy Karelia Parketti Ltd ja Puusepänteollisuuden Liitto ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatu huomioon ottaen kohtuullinen korvaus on 700 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan oikeaksi sisällöksi, että sekä arki- että pyhävuorokausi samoin kuin itsenäisyyspäivävuorokausi lasketaan sairauslomaa määriteltäessä kello 6:sta kello 6:een, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työtuomioistuin velvoittaa Oy Karelia Parketti Ltd:n maksamaan A:lle saamatta jääneenä sairausajan palkkana yhteensä 59 euroa 59 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 11.3.2001 lukien.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Oy Karelia Parketti Ltd:n ja Puusepänteollisuuden Liiton maksamaan hyvityssakkoa Puu- ja erityisalojen liitolle, Oy Karelia Parketti Ltd:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2 000 euroa ja Puusepänteollisuuden Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 500 euroa.

Oy Karelia Parketti Ltd ja Puusepänteollisuuden Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Arko, Vannela, Sulkunen ja Kolula jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.