Labor court classifies pharmaceutical process workers' tasks as TVL 3 based on detailed protocols and skill requirements.

Kysymys lääketehtaassa työskentelevien prosessimiesten työnvaativuusluokituksesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 49

KANTAJA

Kemianteollisuus KT ry, Helsinki

VASTAAJA

Kemianliitto ry, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.1. ja 22.3.2002

Pääkäsittely 9.4.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä 9.1.2001 allekirjoitetussa kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖPALKAT

14 § A. Työkohtainen palkka

Kemian perusteollisuuden työntekijöiden tehtäväkokonaisuuksien vaativuus määräytyy tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen liitteenä olevassa kemian perusteollisuuden työntekijöiden palkkausjärjestelmässä on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Palkkausjärjestelmän rakenne

Työntekijän henkilökohtainen kokonaispalkka muodostuu kolmesta elementistä; tehtäväkokonaisuuden vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen osaamiseen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvasta palvelusvuosilisästä.

Tehtävien vaativuus

Tehtävien vaativuuden arviointi suoritetaan tehtävän vaativuutta kuvaavilla mittareilla; osaaminen, tehtäväkokonaisuuden laajuus ja monialaisuus, tehtäväkokonaisuuden hoitamiseen liittyvät vastuu- ja vuorovaikutus- sekä olosuhde- ja kuormitustekijät. Jokaiselle mittarille liitot ovat laatineet asteikot ja näitä vastaavat pisteet. Arviointi voi tuottaa minimissään 33 pistettä ja maksimissaan 145 pistettä. Työntekijän tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn käytettävä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvine toimintaohjeineen on painettu erilliselle liitteelle. Tehtävien vaativuuden arviointi suoritetaan työpaikoilla tehtäväkuvausten perusteella työnantajan ja työntekijöiden edustajien välisenä yhteistyönä, nimetyn arviointiryhmän toimesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kemianteollisuus KT on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Orion-yhtymä Oyj:n Fermionin Oulun tehtaiden prosessimiehen ja prosessimies 2:n tehtävät kuuluvat työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaiseen työnvaativuusluokkaan TVL 3.

Kemianteollisuus KT on lisäksi vaatinut Kemianliiton velvoittamista korvaamaan Kemianteollisuus KT:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Orion-yhtymä Oyj:n Fermionin Oulun tehtaat ovat monituotetehtaita eli tehtaissa valmistetaan useita eri lääkeaineita ja niiden välituotteita.

Kun raaka-aineita valmistetaan tehtailla, kaikessa toiminnassa täytyy noudattaa kansainvälistä lääketeollisuuden laatunormistoa. Sen perussisältö on, että työntekijöillä täytyy olla kaikista tehtävistä tarkat kirjalliset ohjeet ja että kaikki ohjeet sekä ohjeissa tapahtuvat muutokset on koulutettava dokumentoidusti. Ohjeista poikkeamiseen täytyy saada kirjallinen lupa vastuuhenkilöltä, odottamattomat poikkeamat on raportoitava kirjallisesti, poikkeaman syy selvitettävä ja poistettava vastuuhenkilöiden toimesta ja poikkeaman mahdollinen vaikutus tuotteeseen selvitettävä viime kädessä laadunvarmistuksen toimesta.

Tuotteen ja välituotteen valmistusohje kuvaa prosessin suorituksen vaihe vaiheelta ja määrittää myös laitteet. Prosessimiehen on kirjattava ohjeen määrittelemät suureet jokaisesta työvaiheesta, kuitattava työvaihe tehdyksi ja kriittiset vaiheet on lisäksi työnjohtajan varmistettava nimikirjaimillaan oikein tehdyiksi. Prosessien ja pesuohjeiden, jopa käytettävien laitteiden toimivuus varmistetaan. Tuoteturvallisuuden varmistamiseksi myös työtavat pyritään standardisoimaan muun muassa ohjeilla ja laiteratkaisuilla.

Prosessimiehen ydintehtävä on tuotteen tai välituotteen valmistaminen tarkan kirjallisen ohjeen mukaan vaiheeseen, jossa tuote tai välituote on yleensä suodatettu. Prosessimiehet tekevät keskeytymätöntä kolmivuorotyötä prosesseista johtuvista tuotannollisista syistä. Jokaisessa työvuorossa on työnjohtaja, joka suorittaa työnjaon tuotantosuunnitelman pohjalta. Työnjohtaja valvoo myös, että ohjeita, sovittuja työtapoja ja työmääräyksiä noudatetaan.

Prosessimiehen tehtävään kuuluu myös tuotannossa käytettävien laitteiden pesu kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Suodatuslaitteet on pesun jälkeen lisäksi "pakattava" uudelleen eli painesuodattimeen asennettava uusi suodatinpahvi ja linkoon puhdas suodatinkangas. Tehtävänä on myös työympäristön puhtaanapito, tuotteiden ja syntyvien jätteiden pakkaaminen, punnitseminen, etiketöinti ja siirto sovituille paikoille pois tuotantotilasta eli modulista. Yksi prosessimies hoitaa pääsääntöisesti yhden tuotteen valmistamista, mutta ajoittain kahden prosessin samanaikainen hoito on myös mahdollista. Kampanjatuotannossa prosessien kestäessä yleensä useita päiviä tehdään samaa tuotetta usein lomittain.

Prosessimies 1:n työssä miehet kiertävät pääsääntöisesti kaikissa tehtäväalueeseen kuuluvissa moduleissa 1-5. Prosessimies 2 hallitsee modulien 1-5 lisäksi modulissa 6 työskentelyn. Modulin 6 laitekokonaisuus ja pitkälle viety automaatio edellyttävät hoitajalta lisäkoulutusta, jonka kesto on vähintään yksi kuukausi. Modulissa 6 tuotteet myös kuivataan suodatinkuivaimissa, joita ei ole muissa moduleissa. Prosessimies 2:n työtehtävää hoitaa 10 prosessimiestä.

Yhtiön Fermionin tehtaalla on syntynyt erimielisyys toimipaikan prosessimiesten tehtävien vaativuudesta. Erimielisyys koski toisaalta sitä, mikä on prosessimiehen ja prosessimies 2:n tehtävien vaativuusluokka ja toisaalta sitä, ovatko tehtävät keskenään vaativuudeltaan samanlaisia. Työnantajan vaativuusarvio oli tuottanut prosessimiehen tehtävälle yhteensä 85 vaativuuspistettä ja prosessimies 2:n tehtävälle 91 pistettä, jolloin molemmat tehtävät kuuluivat vaativuudeltaan TVL 3 -luokkaan.

Työnantaja oli tehnyt tammikuussa 2001, kun tehtäviä oli alettu luokittaa, prosessimiehen tehtävistä tehtäväkuvauksen, jonka perusteella tehtävän vaativuutta oli alettu määrittää. Työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkausjärjestelmän ja liittojen yhteisesti laatiman vihkosen "Kemian perusteollisuuden uusi palkkausjärjestelmä" mukaan tehtävän vaativuus määritellään tehtäväkuvauksen perusteella järjestelmään liittyvän matriisin avulla. Tehtävän vaativuutta arvioidaan sitä kuvaavilla mittareilla, joita ovat osaaminen, tehtäväkokonaisuuden laajuus ja monialaisuus, tehtäväkohtaisuuden hoitamiseen liittyvät vastuu- ja vuorovaikutus- sekä olosuhde- ja kuormitustekijät. Jokaiselle mittarille olivat liitot laatineet asteikot ja näitä vastaavat pisteet. Pisteiden perusteella määräytyi kunkin tehtävän työnvaativuusluokka.

Osaamisella mitataan tehtäväkokonaisuuden hoitamisessa edellytettävän itsenäisen harkinnan vaativuutta ja työn vaatimaa kokemusta. Vaativuus oli siten riippuvainen tehtäväkokonaisuuden hoitamiseen liittyvästä itsenäisyydestä eli harkinnan vapausasteesta. Mitä itsenäisempiä ratkaisuja tehtiin ja mitä väljemmät toimintaohjeet olivat, sen vaativammasta harkinnasta oli kysymys. Valitsevasta tai soveltavasta harkinnasta oli kysymys silloin, kun samantyyppisiä tilanteita esiintyi usein niiden kuitenkin poiketessa siinä määrin, ettei menettelytapoja ja ohjeita voinut soveltaa sellaisenaan.

Harkintatilanteessa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäsivät paitsi koulutus, myös harkintatilanteessa tarvittava kokemus. Järjestelmän mukaan kyseessä oleva vaativuus kasvoi muun muassa mitä useammin harkintatilanteita esiintyi, mitä enemmän viranomaismääräykset ja -järjestelmät säätelivät työntekoa ja mitä suurpiirteisempiä ohjeet olivat. Keskusteltaessa viranomaismääräyksistä liittojen välillä vihkosta tehtäessä oli tuotu esille juuri lääketeollisuus. Matriisin mukaan nimittäin kuvattujen tehtävien osaamisvaativuustaso olisi O2, koska tehtäville oli annettu selkeät ohjeet. Koska ohjeiden noudattaminen korostui lääketeollisuudessa, liitot olivat olleet yhtä mieltä siitä, että viranomaismääräysten suuri määrä otettiin huomioon osaamisvaatimuksia lisäävänä tekijänä.

Tehtäväkokonaisuuden laajuudella ja monialaisuudella mitattiin sen hoitamiseen liittyvien eri töiden, tehtävien tai osaamisalueiden erilaisuutta ja määrää. Tehtäväkokonaisuuden vaativuus kasvoi tässä suhteessa muun muassa mitä useampia töitä tai tehtäviä kokonaisuuteen kuului, mitä erilaisempia ne olivat, mitä laajempia kokonaisuuksia tai useammanlaisia osaamisalueita tuli hallita. Järjestelmän mukaan tehtävät ja työt vaihtelivat ajoittain silloin, kun tehtäväkokonaisuuteen sisältyi aika-ajoin muitakin vaativuustasoltaan jokseenkin samankaltaisia, mutta kuitenkin erilaisia tehtäviä, esimerkiksi päivittäin toteutuva työkierto. Merkittävästi taas tehtävien katsottiin vaihtelevan samalla osaamisalueella, kun tehtäväkokonaisuuteen sisältyi vaatimus täydellisesti hallita ja tarvittaessa suorittaa samalla osaamisalueella esimerkiksi tuotannossa olevaan toiseen tehtäväkokonaisuuteen liittyvät työt.

Lähtökohtana tehtävän vaativuuden arvioinnissa on arvioida kukin yksittäinen tehtävä järjestelmään sisältyvien vaativuustekijöiden suhteen ja asettaa näin yksittäisen yrityksen sisällä olevat ja koko sopimusalalla esiintyvät tehtävät vaativuuden suhteen oikeudenmukaiseen järjestykseen. Kysymyksessä olevassa tapauksessa vastaavanlaista tuotantoa ja vastaavanlaisia tehtäviä esiintyi Fermionin Hangon tehtailla, jossa työnvaativuusluokituksesta vallitsi yksimielisyys. Hangossa oli samanlaista tuotantoa kuin Oulussa ja tehtaat käyttivät jopa samojen toimittajien laitteita. Eräissä tapauksissa tehtaat olivat toistensa varavalmistuspaikkoja. ja toiminnan laatu ja toimintatavat olivat viranomaismääräyksin tarkasti ohjeistetut. Työnantajapuolen esittämä luokitus kyseessä olevassa tapauksessa noudatti Hangon tehtailla sovittua luokitusta.

Prosessimiehen ja prosessimies 2:n tehtävät olivat vaativuudeltaan erilaisia. Ero muodostui lähinnä tehtävien erilaisesta laajuudesta. Prosessimies 2:n tehtäväkuvaan kuului työskennellä sekä moduleissa 1-5 että modulissa 6. Moduli 6 oli muista tuotantomoduleista poikkeava kokonaisuus, jonka hoitamiseen osa prosessimiehistä oli koulutettu. Tämä vaikutti prosessimies 2:n osaamisalueen laajuuteen, koska prosessimies 2:lta vaadittiin myös toiseen tehtäväkokonaisuuteen liittyvien töiden hallinta. Palkkausjärjestelmää koskevissa neuvotteluissa oli vielä 10.1. ja 7.8.2001 oltu yhtä mieltä paikallisesti prosessimiesten tehtävänkuvauksista.

Prosessimiehen tehtävät eivät vaihdelleet palkkausjärjestelmän tarkoittamalla tavalla, kun he suorittivat tehtäväänsä sisältyviä vähäisiä kunnossapitoluonteisia töitä tai hakivat yleensä valmiiksi varattuja raaka-aineita varastosta. Palkkausjärjestelmän mukaan työntekijän täytyi tehdä koko toisen osaamisalueen tehtäväkokonaisuutta, jotta sillä olisi vaikutusta tehtävän laajuuteen. Tämä edellytys ei täyttynyt prosessimiesten osalta, koska esimerkiksi kyseessä oleviin tehtäviin liittyvät kunnossapitotehtävät olivat määrältään ja osaamisvaatimusten suhteen pienehköjä, normaaliin laitteiden käyttöön liittyviä vaihto- ynnä muita sellaisia toimenpiteitä eivätkä muodostaneet sellaista kokonaisuutta, jota palkkausjärjestelmässä tarkoitettiin.

Arvioitaessa prosessimiehen ja prosessimies 2:n tehtävän vaativuutta osaamismittarilla oli selvää, että he joutuivat käyttämään korkeintaan valitsevaa harkintaa. Prosessimiesten tehtävillä oli selkeät viranomaismääräyksiin perustuvat ohjeet eikä tehtävissä voitu alan tuotantoa säätelevän säännöstön runsaudesta ja yksityiskohtaisuudesta käyttää soveltavaa harkintaa.

Näin ollen prosessimiehen tehtävälle tuli 85 pistettä ja prosessimies 2:n tehtävälle 91 pistettä, sen laajempialaisuuden johdosta. Molemmat tehtävät kuuluivat siten vaativuudeltaan TVL 3 -luokkaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kemianliitto on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kemianliitto on lisäksi vaatinut Kemianteollisuus KT:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Orion-yhtymä Oyj:n Fermionin Oulun tehtaiden kanteessa tarkoitettujen prosessimiesten tehtävät kuuluvat työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaiseen työnvaativuusluokkaan TVL 4.

Tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa määritellään järjestelmään liittyvän matriisin mukaisesti kuuden erillisen vaativuustekijän perusteella. Näitä vaativuustekijöitä ovat osaaminen, tehtäväkokonaisuuden laajuus ja monialaisuus, vastuu, vuorovaikutus, olosuhteet ja kuormitus. Erimielisyys esillä olevassa asiassa rajoittui pelkästään osaamiseen sekä tehtäväkokonaisuuden laajuuteen ja monialaisuuteen. Työnantajan prosessimies 2:ksi nimittämän tehtäväkokonaisuuden osalta oli erimielisyyttä ainoastaan vaadittavasta osaamisesta. Kaikki kanteen tarkoittamat prosessimiestehtävät edellyttivät osaamisen osalta soveltavaa harkintaa O4 ja nämä tehtävät laajuutta ja monialaisuutta määriteltäessä vaihtelivat merkittävästi vähintään samalla osaamisalueella LA3.

Asianosaisten yhteisesti laatiman palkkausjärjestelmävihkosen mukaan osaamisella mitataan tehtäväkokonaisuuden hoitamisessa edellytettävän itsenäisen harkinnan vaativuutta ja työn vaatimaa kokemusta. Järjestelmällä mitataan tehtäväkokonaisuutta eikä arvioida työntekijää, joten sillä ei suoranaisesti mitata koulutusta. Vihkosessa on ranskalaisin viivoin listattu tekijöitä, jotka lisäävät osaamisen vaativuutta. Valitsevan O3 ja soveltavan O4 harkinnan eron voi määritellä siten, että ensin mainitussa tapauksessa joudutaan valitsemaan ohjeistuksen mukaisista valmiista vaihtoehdoista, kun taas jälkimmäisestä tapauksesta tehtävänannon toteuttaminen edellyttää annettujen ohjeiden harkinnanvaraista soveltamista kokemuksen sekä ammattitietojen ja -taitojen perusteella.

Palkkausjärjestelmällä ei mitata esimerkiksi työvaiheita ja työeriä. Tehtävät ja työt vaihtelevat palkkausjärjestelmässä tarkoitetulla tavalla ajoittain silloin, kun saman tehtävän puitteissa tehdään eri töitä. Järjestelmän tarkoittamasta merkittävästä tehtävien vaihtelusta omalla osaamisalueella on kysymys, kun työntekijä oman tehtävänsä lisäksi suorittaa toisen tehtävän piiriin kuuluvia töitä. Tästä on usein kysymys tiimityössä. Tilanteesta, jossa työt vaihtelevat eri osaamisalueilla, on kysymys esimerkiksi jos prosessimies välillä työskentelee varastossa trukinkuljettajana. Vaikka osaamisalueilla yleensä tarkoitetaan perinteisiä alueita, kuten tuotantoa ja ylläpitoa, erillisiä osaamisalueita saattaa olla myös tuotannon sisällä.

Tehtävänkuvaus tulee laatia yhteistyössä huolehtien siitä, että esimiehen ja asianomaista tehtävää hoitavan työntekijän kesken vallitsee yhteisymmärrys sen sisällöstä. Niiden laadintaa ja tehtäväkuvausten yhteismitallisuutta tulisi arviointiryhmän koordinoida. Fermionin tapauksessa näin ei ollut menetelty, vaan tehtävänkuvaukset olivat työnantajan yksipuolisesti laatimia. Työntekijät olivat laatineet kaikille prosessimiehille yhteisen tehtävänkuvauksen, koska työskentelyllä moduli 6:ssa ei ollut erikseen oleellista merkitystä työnvaativuuden arvioinnin kannalta. Sinänsä kahden erillisen tehtävänkuvauksen laatiminen ei ollut kynnyskysymys. Sen sijaan ei pitänyt paikkaansa, että olisi vallinnut yhteisymmärrys prosessimiesten tehtävien vaativuuksien erilaisuudesta. Työnantajan laatimat tehtävänkuvaukset olivat harhaanjohtavia. Osaamiskomponentin osalta teksti oli tarkoitushakuisesti kopioitu matriisista. Tehtävänkuvauksia laadittaessa ei näin olisi saanut tehdä.

Työnantajan laatimista tehtävänkuvauksista puuttui useita työtehtäviä, joilla oli olennainen merkitys laajuutta ja monialaisuutta arvioitaessa. Näitä olivat kunnossapitotyöt, varaston työt, trukkityöt, ongelmajätteiden pakkaaminen ja kaasun pesurihuoneen käyttötehtävät. Esimerkiksi varasto- ja trukkityöt olivat päivittäisiä, koska yli 2/3 osalla prosessimiesten työajasta päivätyötä tekeviä varastomiehiä ei ollut paikalla. Työnantajan laatimissa työnkuvauksista ei ollut huomioitu sitäkään, että samalla osaamisalueella työskenneltiin sekä kentällä että ohjaamossa.

Yhtiön Oulun tehtaan prosessimiesten työohjeesta ilmeni, että lainsäädännöstä ja viranomaismääräyksistä johtuen ohjeita oli olemassa niin suuri määrä, että ohjeiston hallitseminen ja sen mukaan oikein toimiminen lisäsivät osaamisen vaativuutta palkkausjärjestelmän mukaan. Toisaalta työohjeen esimerkistä kävi ilmi, etteivät ohjeet sisältäneet yksiselitteisiä vaihtoehtoja, vaan edellyttivät tapauskohtaista harkintaa ja soveltamista. Suurin osa ohjeista oli suurpiirteisiä, joten vastaavasti valtaosa työvaiheista jäi työntekijän harkinnan, kokemuksen ja osaamisen varaan.

Työohjeet edellyttivät soveltavaa harkintaa. Lisäksi oli otettava huomioon poikkeustilanteet vian ilmetessä. Tällöin edellytettiin usein reagointia muutaman sekunnin kuluessa. Ilta- ja yövuoroissa ei ollut laitosmiehiä, jolloin prosessimiehet joutuivat käyttämään soveltavaa harkintaa eri osaamisalueilla. Prosessimies saattoi hoitaa jopa neljää prosessia samanaikaisesti. Pelkästään näiden vaatimien toimenpiteiden yhteensovittaminen edellytti soveltavaa harkintaa. Edellä lausutusta kävi ilmi, ettei prosessimiehen tehtävissä riittänyt valitseva harkinta, vaan edellytettiin soveltavaa harkintaa palkkausjärjestelmän osaamiskomponentin kategorian O4 mukaisesti.

Tehtävä sijoittui laajuus- ja monialaisuuskomponentin kategoriaan LA2, milloin saman tehtävän sisäisesti tehtiin eri töitä. Jo työnantajan yksipuolisesti laatimasta prosessimiehen tehtävänkuvauksesta ilmeni, että prosessimiehen tehtävät vaihtelivat samalla osaamisalueella. Tehtävä sijoittui kategoriaan LA3 jo pelkästään tällä perusteella. Työntekijöiden laatimasta tehtävänkuvauksesta 8.10.2001 ilmeni lisäksi, että prosessimiehille kuului töitä myös eri osaamisalueilla, kuten trukin kuljettamista ja muita varastotöitä päivittäin ja tilanteen vaatimia kunnossapitotöitä, joten työtehtäviin liittyi aineksia myös kategorian LA4 mukaisesta laajuudesta ja monialaisuudesta. Selkeästi tehtävä laajuutensa ja monialaisuutensa puolesta sijoittui vähintään kategoriaan LA3.

Kun prosessimiehen tehtävän osaamiskomponentti sijoittui soveltavan harkinnan kategoriaan O4 ja tehtävät vaihtelivat merkittävästi vähintään samalla osaamisalueella kategorian LA3 edellyttämällä tavalla, kuului tehtävän osaaminen ja laajuus sekä monialaisuus pisteyttää vähintään 55:een. Kun tähän lisättiin pisteet riidattomista komponenteista vastuu, vuorovaikutus, olosuhteet ja kuormitus muodostui yhteispistemääräksi työnvaativuusluokkaa TVL 4 vastaavat 103 pistettä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Kemian perusteollisuudessa on 1.1.2001 lukien otettu käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jossa työntekijän henkilökohtainen palkka muodostuu kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen 14 §:stä ilmenevin tavoin kolmesta elementistä; tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja palvelusvuosilisästä. Tehtävän vaativuutta arvioidaan järjestelmässä sen edellyttämän osaamisen, tehtäväkokonaisuuden laajuuden ja monialaisuuden, vastuun, vuorovaikutuksen, olosuhteiden ja kuormituttavuuden perusteella. Sopimuksessa on määritelty pistearvot eri vaativuustekijöille ja -tasoille. Pisteiden kokonaismäärän perusteella tehtävä sijoittuu johonkin viidestä vaativuusluokasta, joiden mukaan tehtäväkohtainen palkka määräytyy.

Orion-Yhtymä Oyj:n Fermionin Oulun tehtaalla on uutta palkkausjärjestelmää käyttöön otettaessa jääty erimielisiksi prosessimiehen ja prosessimies 2:n tehtävien vaativuudesta. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan kyseiset tehtävät ovat vaativuudeltaan samanlaiset. Tämän vuoksi prosessimiehen tehtävän laajuus ja monialaisuus tulisi luokitella samaksi kuin prosessimies 2:lla eli LA2:n asemesta LA3:ksi ja molempien tehtävien osaamisluokitus nostaa O3:sta O4:ään. Tällöin kokonaispistemääräksi muodostuisi 103 ja tehtävien vaativuusluokaksi TVL 4. Työnantajan näkemyksen mukaan prosessimiehen tehtävän kokonaispistemäärä on 85 ja prosessimies 2:n 91 pistettä, jolloin kummankin tehtävän vaativuusluokka on TVL 3, jota myös kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi näiden tehtävien oikeaksi vaativuusluokaksi.

Osapuolet ovat saavuttaneet yksimielisyyden siitä, että sekä prosessimiehen että prosessimies 2:n tehtävät kuuluvat kuormitustasolle K2 (6 pistettä), olosuhdetasolle OS3 (12 pistettä), vastuutasolle VA3 (20 pistettä) ja vuorovaikutustasolle VU2 (10 pistettä). Yksimielisyys vallitsee edelleen siitä, että prosessimies 2:n tehtävä kuuluu laajuus- ja monialaisuustasolle LA3.

Sen sijaan osapuolten välillä on edellä todettu erimielisyys prosessimiehen tehtävän laajuudesta ja monialaisuudesta. Riidanalaisten vaativuustasojen LA2 ja LA3 ero osaamistasolla O3 on kuusi pistettä. Työntekijäpuolen käsityksen hyväksyminen johtaisi siihen, että tehtävän kokonaispistemääräksi tulisi 85:n asemesta 91, jolloin tehtävä edelleen kuuluisi vaativuusluokkaan TVL 3 (76-92 pistettä). Näin ollen vahvistusvaatimuksen ratkaisemisen kannalta ei ole merkitystä, kuuluuko prosessimiehen tehtävä laajuutensa ja monialaisuutensa puolesta tasolle LA2 vai LA3. Sen sijaan vaativuusluokan määräytymisen kannalta on ratkaisevaa, sijoittuvatko riidanalaiset tehtävät osaamisalueelle O3 vai O4.

Osaaminen osana tehtäväkokonaisuuden vaativuutta

Kemianteollisuus KT ja Kemianliitto ovat yhteistoiminnassa laatineet ohjeiston, joka on tarkoitettu käsikirjaksi yrityksille siirtymävaihetta ja palkkausjärjestelmän soveltamista ja ylläpitoa varten. Näiden ohjeiden mukaan osaamisella mitataan tehtäväkokonaisuuden hoitamisessa edellytettävän itsenäisen harkinnan vaativuutta ja työn vaatimaa kokemusta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus, myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus. Vaativuus on sitä suurempi, mitä useammin harkintatilanteita esiintyy, mitä erilaisempia ne ovat, mitä lyhyempi on harkinta-aika, mitä enemmän viranomaismääräykset ja -järjestelmät säätelevät työntekoa, mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet, mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute ja mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan.

Mainittujen ohjeiden mukaan vaativuus on riippuvainen tehtäväkokonaisuuden hoitamiseen liittyvästä itsenäisyydestä eli harkinnan vapausasteesta, harkintatilanteiden esiintymistiheydestä, tarvittavien tietojen ja kokemuksen määrästä ja laadusta sekä siitä kuinka vaikeaa on ratkaisujen löytyminen. Mitä itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljemmät ovat toimintaohjeet, sen vaativammasta harkinnasta on kysymys. Valitsevasta tai soveltavasta harkinnasta on kysymys silloin, kun samantyyppisiä tilanteita esiintyy usein niiden kuitenkin poiketessa siinä määrin, ettei menettelytapoja ja ohjeita voida soveltaa sellaisenaan. Harkinnan mahdollisuus ja tehtävän vaikeus jää sitä vähemmäksi, mitä tarkemmat suulliset tai kirjalliset ohjeet tehtäviä varten on annettu. Ohjeiden noudattaminen ei vaadi sanottavasti harkintaa. Joskus voi tosin ohjeita olla lainsäädännöstä tai viranomaismääräyksistä johtuen niin suuri määrä, että ohjeiston hallitseminen ja niiden mukaan toimiminen lisää osaamisen vaativuutta.

Sijoittuminen tasolle O3 edellyttää tehtävässä valitsevaa harkintaa. Tällöin tehtävän suorittamista koskevat ohjeet ovat yleisluontoisia ja harkintatilanteissa edellytetään kokemuksen kautta hankittujen ammatillisten tietojen hallintaa. Vastaavasti sijoittuminen tasolle O4 edellyttää soveltavaa harkintaa. Tehtävän suorittamista koskevat ohjeet ovat yleisluontoisia. Harkintatilanteissa eri vaihtoehtojen välillä edellytetään kokemuksen kautta hankittujen ammatillisten tietojen hallintaa.

Työtuomioistuimessa on kuultu työnvaativuusluokituksesta todistajina Kemianteollisuus KT:n osastopäällikköä A:ta ja Kemianliiton työehtosihteeriä B:tä.

A on kertonut, että palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen perustuvan palkanosan osaamistason määrittelyssä lähtökohtana on työn ja työkokonaisuuden tekemisessä esille tulevien ratkaisujen määrä ja luonne sekä ratkaisujen tekemisessä tarvittava työkokemus. Palkkausjärjestelmään liittyvässä matriisissa vähemmän vaativaan päähän sijoittuvat osaamisen osalta sellaiset tehtävät, joihin liittyy runsaasti suullisia tai kirjallisia tätä tekemistä sääteleviä ohjeita, jolloin harkinnan mahdollisuus työnteossa pienenee ja vaativuus vähenee. Toisaalta vaativuus lisääntyy sitä mukaan, mitä enemmän harkintatilanteita tulee esiin.

B on kertonut palkkausjärjestelmän perustuvan siihen, että kullakin työpaikalla tehdään tehtävien työnkuvaukset ja niiden perusteella työnarviointiryhmä tekee lopullisen arvioinnin. Järjestelmä on työpaikkakohtainen eikä ulkopuolisia työpaikkoja tule arvioinnissa ottaa huomioon. Osaamisluokituksessa valitsevalla harkinnalla tarkoitetaan työntekijällä olemassa olevaa harkintamahdollisuutta esimerkiksi siten, että ajettaessa tuotetta prosessissa kahdessa erilaisessa linjassa työntekijä joutuu niistä valitsemaan ajettavan linjan saadakseen tuotteen kulkemaan parhaalla mahdollisella tavalla jatkovalmistukseen. Soveltavassa harkinnassa on kysymys siitä, että työntekijä joutuu omalla ammattitaidollaan miettimään esimerkiksi sitä, nostetaanko lämpöä tietty määrä tai lisätäänkö jotain ainetta tietty määrä, jotta lopputuloksena olisi laatuvaatimukset täyttävä tuote.

Prosessimiehen ja prosessimies 2:n tehtävien edellyttämä osaaminen

Prosessimiesten työtehtävistä ja tehtävien työnvaativuusluokituksesta Fermionin tehtailla on kuultu todistajina edellä mainittuja A:ta ja B:tä sekä tuotantojohtaja C:tä, tehdaspäällikkö D:tä ja tuotantopäällikkö E:tä sekä todistelutarkoituksessa prosessimies F:ää ja prosessimies 2:ta G:tä.

A:n mukaan yhtiön Oulun tehtailla prosessimiehen tehtäviin on annettu selkeät ohjeet ja tehtävä voisi sen vuoksi sijoittua osaamisalueelle O2. Prosessimiehen tehtävän vaativuutta kuitenkin lisäsivät viranomaisohjeiden lukuisuus lääketeollisuudessa. Tämän vuoksi prosessimiehen tehtävän vaativuus nousee O2:sta O3:een. Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on tuottaa sellainen tilanne, että vaativuudeltaan samanlaiset tehtävät eri tuotantolaitoksissa luokiteltaisiin samalla tavalla. Koska luokituksen perusteella määräytyy myös työstä maksettava palkka, tulee samanlaiset tehtävät saattaa myös palkkauksellisesti samalle tasolle. Koska Fermionin Oulun ja Hangon tehtailla tuotantotehtävät, toimintaympäristö ja ohjeistus ovat samanlaisia, tulisi palkkausjärjestelmän toimivuuden kannalta vaativuudeltaan samanlaiset tehtävät luokitella molemmilla tehtailla samalla tavalla.

B on kertonut, että työohjeissa merkinnät eri aineiden kilomäärien ja lämpötilojen vaihtelusta tarkoittavat sitä, että prosessimiehet joutuvat harkitsemaan prosessiin syötettävien aineiden määriä ja reaktion lämpötilaa. Jos esimerkiksi tuotteen ph-arvon tulee olla joku tietty luku vaihteluväliarvoineen ja jos ohjeen mukaan aineeseen pitää lisätä emästä tai happoa, niin prosessimiehen on silloin itse pystyttävä harkitsemaan lisättävän aineen määrä saavuttaakseen oikean tuloksen. Myös prosessin lämpötilan säätö sisältää samanlaista harkintaa. Jos prosessimies ei omalla ammattitaidollaan osaisi soveltaa ohjetta ja säätää lämpötilaa, niin prosessi saattaisi epäonnistua. Prosessimiehen tehtäväkokonaisuus sijoittuu siten vaativuusluokittelun soveltavaa harkintaa edellyttävälle osaamisalueelle O4.

C:n kertoman mukaan yhtiön Hangon tehtaalla on samanlaista tuotantoa kuin Oulun tehtaalla ja että Hangon tehtaalla on osapuolten välillä päästy tammikuussa 2001 yhteisymmärrykseen palkkausjärjestelmän käyttöönotosta. Prosessimiesten tehtävien vaativuus vastaa Oulun tehtaan prosessimiehen ja prosessimies 2:n tehtävien vaativuutta ja ne sovittiin sijoitettaviksi samoille vaativuustasoille O3 ja LA2 ja LA3. Jos prosessimies kouluttautuu kaikkien Hangon tehtaiden tehtäviin ja hän suostuu työnkiertoon eri osa-alueilla, niin tehtävät sijoitettiin niiden laajuuden ja monialaisuuden perusteella tasolle LA4.

D on kertonut, että prosessimiehen ja prosessimies 2:n tehtävät eroavat toisistaan siten, että prosessimies työskentelee moduleissa 1-5 ja prosessimies 2 työskentelee sekä moduleissa 1-5 että modulissa 6. Työskentely modulissa 6 edellyttää lisäkoulutusta siten, että prosessimies pystyy hallitsemaan kaikki työt.

E:n mukaan prosessimiehelle Oulun tehtaalla annettavat ohjeet ovat yksityiskohtaisia eikä niistä saa poiketa. Jos prosessissa tapahtuu jotain yllättävää, niin prosessimiehen täytyy ottaa yhteyttä vuoromestariin. Työntekijän on kerrottava esimiehelle, jos jostakin syystä ei voitu toimia ohjeen mukaisesti. Ohjeissa on usein sallittu vaihteluväli, joka kertoo prosessimiehelle tavoitearvon, mihin pyrittiin. Prosessimies ei joudu tällöin käyttämään omaa harkintaa, vaan vaihteluväli ilmoittaa vain tavoitearvon. Oulun tehtaan moduleissa 1-5 työskenteleviä prosessimiehiä voi verrata Hangon tehdas 1:n prosessimiehen tehtäviin. Molemmissa on pääosin manuaalista työtä. Prosessimies, joka työskenteli Oulussa moduleissa 1-6, voi verrata Hangon prosessimies 2:n tehtäviin.

F on kertonut, että Oulun tehtaalla prosessia käynnistettäessä vaaditaan laitteiden valinnassa prosessimiehen harkintaa. Samoin prosessimiehen tulee raaka-aineita valittaessa harkita ohjeissa annetun vaihteluvälin puitteissa käytettävien aineiden määrää. Prosessimies on joutunut tekemään laitosmiehen tehtäviä ja paineastian asennuksia. Prosessimiehen on tullut tislaustilanteissa käyttää soveltavaa harkintaa. Varastomiehet ja laitosmiehet eivät ole tehtaalla työssä viikonloppuisin, joten prosessimiehet joutuvat tuolloin tekemään heidän työnsä. Prosessimies joutuu hakemaan trukilla raaka-aineen ulkovarastosta, mikä tehtävä kuuluu varastomiehen osaamisalueeseen.

G on kertonut, että kun moduli 6 vuonna 1996 valmistui ja sinne asennettiin automaatiojärjestelmä, prosessimiehiä jouduttiin kouluttamaan moduli 6:n tehtäviin. Prosessimiehet, jotka työskentelevät moduli 6:ssa, sijaistavat tarvittaessa työntekijöitä moduleissa 1-5. Ne prosessimiehet, jotka työskentelevät moduleilla 1-5, eivät puolestaan tee työtä modulilla 6.

Arviointi ja johtopäätökset

Fermionin Oulun tehtaalla prosessimiehen samoin kuin prosessimies 2:n tehtäviin kuuluu tehtaan panosprosessin hoitoon liittyvien töiden suorittaminen noudattaen voimassa olevia ohjeita. Prosessimies sekä valmistaa tuotteita että pesee tuotantolaitteita ohjeiden mukaan. Prosessimiehen tehtäviin kuuluu lisäksi laitteiden käyttöön välittömästi liittyviä huoltotöitä. Prosessimiehen tehtäviin kuuluu edelleen tuotantotilojen siisteydestä ja järjestyksen pidosta huolehtiminen sekä tehtävään liittyvän dokumentaation toteuttaminen.

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että lääkkeiden valmistusprosessi on yksityiskohtaisesti ohjeistettu. Nämä ohjeet saattavat sisältää esimerkiksi ainemäärien tai lämpötilojen osalta ala- ja yläarvoja, joiden puitteissa prosessissa on toimittava. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että prosessinhoitajalla olisi erilaisia vaihtoehtoja, joiden välillä hän joutuisi ammattitaitonsa ja -kokemuksensa perusteella oman harkintansa mukaan tekemään valintoja, vaan kysymys myös tällöin on ohjeiden noudattamisesta ja soveltamisesta. Esitetyn selvityksen mukaan prosesseissa tapahtuu aika ajoin häiriöitä eikä aina voida toimia annetun ohjeen mukaan. Tällaisissa tilanteissa prosessinhoitajalla ei kuitenkaan ole juurikaan itsenäistä harkintavaltaa, vaan hänen tehtävänsä rajoittuvat asian ilmoittamiseen prosessista vastaavalle esimiehelle.

Esitetyn selvityksen valossa Fermionin Oulun lääketehtaalla prosessimiehille annettuja tehtäväantoja tai myöskään tehtävien suorittamista koskevia ohjeita ei voida pitää kemian perusteollisuuden palkkausjärjestelmäohjeissa tarkoitetulla tavalla yleisluontoisina. Näin ollen tehtävien suorittamiseen ei useinkaan sisälly itsenäistä harkintaa edellyttäviä tilanteita. Toisaalta ohjeiden määrä ja yksityiskohtaisuus on osaltaan nostamassa tehtävien edellyttämää osaamistasoa. Tämän vuoksi yhtiöllä on työehtosopimuksen mukaiset perusteet sijoittaa prosessimiehen ja prosessimies 2:n tehtävät osaamisalueelle O3. Kun otetaan huomioon ne tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavat vaativuustekijät, joista osapuolet ovat olleet yksimielisiä, ja siitä riippumatta, sijoittuuko prosessimiehen tehtävä laajuutensa ja monialaisuutensa perusteella tasolle LA2 vai LA3, prosessimiehen ja prosessimies 2:n tehtävät sijoittuvat työnvaativuusluokkaan TVL 3.

Oikeudenkäyntikulut

Kemianliitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kemianteollisuus KT:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet sekä aiheutuneet kustannukset oikeudenkäyntikulujen korvauksen kohtuullinen määrä on 700 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Orion-Yhtymä Oyj:n Fermionin Oulun tehtaiden prosessimiehen ja prosessimies 2:n tehtävät kuuluvat kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaiseen työnvaativuusluokkaan TVL 3.

Kemianliitto velvoitetaan korvaamana Kemianteollisuus KT:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Tuulensuu, Raitoharju ja Hölttä jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.