Labor court dismissed claim that collective agreement's night shift limits applied to entire flight pairings.

Työehtosopimuksessa oli rajoitettu työvuorolistalle sijoitettavien, yötyötä sisältävien työrupeamien määrää. Yhtiön noudattamassa käytännössä kaukolento, jonka yötyöaika ylittää sekä meno- että paluulennolla neljä tuntia, käsitti vain yhden työrupeaman. Käytäntö oli muodostunut työehtosopimuksen määräyksen tarkoitusta vastaavaksi vakiintuneeksi tulkinnaksi. Kanteessa esitetty toisensisältöinen vahvistusvaatimus oli tästä syystä perusteeton. Yhtiö ei ollut myöskään rikkonut työehtosopimuksen määräystä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 43

KANTAJA

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry, Helsinki

VASTAAJAT

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Helsinki

Finnair Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.3.2002

Pääkäsittely 8.4.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten välillä 1.2.2001 allekirjoitetussa lentoemäntiä ja stuertteja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työaika

A. Suunniteltu työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A 10. Työrupeamia, jotka sisältävät yötyötä 4 tuntia tai enemmän saa ca:lle suunnitella enintään kaksi puolen kuukauden työvuorolistaa kohden ja kolme kalenterikuukautta kohden.

Päivystys- ja suunnittelemattomissa tapauksissa on em. lentojen enimmäismäärä neljä kuukaudessa, kuitenkin enintään kaksi puolen kuukauden työvuorolistaa kohden.

Yllä mainittuja lentoja ei sijoiteta peräkkäin. Tämä rajoitus ei koske yöpyviä lentoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

C. Määritelmiä

C 1. Lento katsotaan alkaneeksi, kun miehistö on ilmoittautunut ko. lennolle.

C 2. Asemapaikalle saapumisella tarkoitetaan sitä hetkeä, jolloin työaika päättyy.

C 3. Työaika alkaa siitä hetkestä, jolloin ca:n on yhtiön määräysten mukaisesti ilmoittauduttava tai oltava palveluksessa ennen aikataulunmukaista lähtöaikaa.

C 4. Työaika päättyy 30 minuuttia aikataulun mukaisen tuloajan jälkeen, mikäli yhtiö ei määrää päättyneeseen lentoon kuulumatonta palvelua välittömästi lennon jälkeen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa työehtosopimuksen 7 §:n A 10 kohdan työrupeamalla tarkoitettavan yhtä tai useampaa lentoa, joka tai jotka jäävät työajan alkamisen ja loppumisen väliin,

tuomitsee Finnair Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

velvoittaa Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Finnair Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Finnair Oyj oli ottanut käyttöönsä käsitteen lentopairing eli lentokokonaisuuden, joka alkoi Helsingistä ja päättyi Helsinkiin. Lentopairing, joka koostui useasta eri lennosta, joiden välillä työaika katkesi, sisälsi useita erillisiä työrupeamia. Yhtiö oli vuonna 2001 alkanut suunnitella ca:ille, esimerkiksi Helsinki - Bangkok välille, yli neljä tuntia kestäviä yötyörupeamia, joissa työaika oli kello 23 - 07, vastoin työehtosopimuksen 7 § A 10 kohdan työajan enimmäismääriä.

Työehtosopimuksen 7 §:n A 10 kohdan työrupeamalla tarkoitettiin yhtä yölentoa, jolloin edestakainen lento esimerkiksi Helsinki - Bangkok - Helsinki sisälsi kaksi erillistä työrupeamaa. Yhtiö oli siten ryhtynyt tulkitsemaan työrupeamaa niin, että yhdellä työrupeamalla tarkoitettiin yhtä lentopairingiä, jolloin yötyörupeamien sallittu määrä moninkertaistui. Yötyön rasittavuus huomioon ottaen ei ollut katsottu kohtuulliseksi teettää yötyötä kolmea rupeamaa enempää kuukaudessa. Yhtiö oli siten tietoisesti rikkonut työehtosopimuksen määräystä.

Asiasta oli neuvoteltu asianosaisyhdistysten välillä 25.9.2001 ilman tulosta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Finnair Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Finnair Oyj ovat lisäksi vaatineet Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vakiintuneen ja pitkäaikaisen käytännön mukaan työrupeamalla tarkoitettiin työskentelyjaksoa, mikä alkoi ja päättyi asemapaikalla Helsingissä kuten esimerkiksi lento Helsinki - Tokio - Helsinki. Työrupeama voi sisältää useita lentoja, työaikoja ja lepoaikoja. Työaika alkoi pääsääntöisesti yhtä tuntia ennen lentoa ja päättyi puoli tuntia laskeutumisen jälkeen. Lepoaika oli työaikojen väliin jäävä määrämittainen ajanjakso.

Työehtosopimuksen 7 §:n A 3 kohdan mukaan yli 12 tuntia kestäviä lentoja saa ca:lle tulla enintään yksi edestakainen puolen kuukauden työvuorolistaa kohti. Määräyksen pöytäkirjamerkinnän mukaan tällaiseksi yhdeksi yli 12-tuntiseksi lennoksi katsotaan myös sellaiset Euroopan ulkopuolelle suuntautuvat lennot, joissa työaika muodostuu kahdesta erillisestä yli 12 tunnin lennosta.

Yksi työrupeama oli esimerkiksi lento Helsinki - Bangkok - Helsinki. Menomatkalla lentoaika oli 10 tuntia työajan ollessa 11,5 tuntia. Se sisälsi yötyötä yli neljä tuntia ja sitä seurasi lepoaika. Paluumatkalla lentoaika oli 11 tuntia 10 minuuttia työajan ollessa 12 tuntia 40 minuuttia. Työrupeamia, jotka sisälsivät yötyötä neljä tuntia tai enemmän, sai ca:lle työehtosopimuksen 7 §:n A 10 kohdan mukaan suunnitella enintään kaksi puolen kuukauden työvuorolistaa kohden.

Kanteen vaatimuksen hyväksyminen johtaisi vallitsevan käytännön olennaiseen muuttumiseen siten, että esimerkiksi Helsinki - Bangkok - Helsinki lennosta muodostuisi jo kaksi työrupeamaa. Henkilöstölle ei voitaisi saman puolen kuukauden jakson kuluessa enää osoittaa lyhyttä esimerkiksi Eurooppaan suuntautuvaa yli neljän tunnin mittaista yölentoa. Tämä johtaisi nykyisen pitkäaikaisen käytännön muuttumiseen. Mainittujen kahden sopimusmääräyksen välillä olisi myös ilmeinen ristiriita. Lentopairing käsittää yhden työrupeaman. Työnantaja ei ollut muuttanut työrupeaman käsitettä. Yhtiö ei siten ollut rikkonut työehtosopimusta tieten.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Finnair Oyj on suunnitellut yhtiön ca:ille useita erilaisia kaukolentoja, esimerkiksi Helsinki-Bangkok-Helsinki -lennot, joilla sekä meno- että paluulennolla yötyöaika ylittää 4 tuntia.

Työehtosopimuksen 7 §:n A 10 kohdan mukaan työrupeamia, jotka sisältävät yötyötä neljä tuntia tai enemmän saa ca:lle suunnitella enintään kaksi puolen kuukauden työvuorolistaa kohden ja kolme kalenterikuukautta kohden.

Erimielisyydessa on kysymys siitä, onko Finnair Oyj menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti tulkitessaan määräystä siten, että kaukolento, jossa sekä meno- että paluulennolla yötyöaika ylittää 4 tuntia, käsittää vain yhden työrupeaman.

Työrupeamia koskevan määräyksen sisällöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on määräyksen tarkoituksesta kuultu todistajina lentoemäntä A:ta, lentoemäntä B:tä, lentoemäntä C:tä, käyttövirkailija D:tä, henkilöstöpäällikkö E:tä ja asiamies F:ää.

A on kertonut osallistuneensa SLSY:n puheenjohtajana 1970-luvun alkupuolella työehtosopimusneuvotteluihin, jolloin ensimmäisen kerran työehtosopimukseen otettiin määräys yötyörajoituksesta tarkoituksena määritellä se, minkä verran yölentoja tulisi olla puolen kuukauden työvuorolistaa kohden ja kuinka monta kalenterikuukautta kohden. Työrupeama-käsite ei neuvotteluissa ollut mitenkään erityisesti esillä. Yölennolla tarkoitettiin lentoa, jolla oli yötyötä enemmän kuin neljä tuntia. Sovittiin, että yölentoja sai laatia korkeintaan kaksi työvuorolistaa eli kahden viikon jaksoa kohti ja yhteensä kolme neljän viikon aikana. Lentopairing eli lentokokonaisuus -termi, joka ei ollut työehtosopimuskäsite, otettiin käyttöön vasta silloin, kun työvuorolistat siirrettiin tietokoneelle 1980-luvulla.

B:n kertoman mukaan riidanalainen määräys yötyörajoituksesta on otettu työehtosopimukseen vuonna 1982. Yötyön määrää laskettaessa yksi työrupeama muodostaa yhden kokonaisuuden. Työrupeamassa tarkastellaan aikaa ca:n työajan alusta työajan loppuun, joten työrupeama muodostaa käytännössä yhden lennon. Työrupeamasta C on kertonut samalla tavalla kuin B ja lisäksi kertonut, että lentopairing tarkoittaa lentokokonaisuutta, joka muodostuu useasta eri työrupeamasta.

D on kertonut, että yhtiön yli kaksikymmentä vuotta noudattaman käytännön nojalla työehtosopimuksen mukainen työrupeama alkaa Helsingistä ja päättyy Helsinkiin. Työrupeaman aikana voi olla työssä, se voi olla lepoaikaa tai työntekijä voi tehdä välillä muuta työtä, mutta kokonaisuutta käsitellään yhtenä työrupeamana. Työrupeama voi vakiintuneesti kestää viikonkin ajan. Työrupeamasta on alettu käyttää lentopairing-nimitystä silloin, kun yhtiössä vajaa 10 vuotta sitten on siirrytty uuteen atk-pohjaiseen miehistönkäyttöjärjestelmään. Esimerkiksi yhtiön lentoreitti Helsinki-Bangkok-Helsinki sisälsi yötyötä sekä meno- että paluumatkalla. Yhtiön vakiintuneen käytännön mukaan reitti muodosti kuitenkin aina vain yhden työrupeaman. Jos mainittu reitti lennettiin esimerkiksi kuukauden alussa, niin työehtosopimuksen mukaisesti saman kaksiviikkoisjakson aikana voitiin tehdä vielä yötyötä.

E:n kertoman mukaan työrupeama on tehtävä, joka alkaa Helsingistä ja päättyy Helsinkiin. Siihen voi sisältyä yksi tai useampia lentotehtäviä. Siinä voi olla lentotehtävien välillä lepoaikoja tai pitempiä oleskeluja ulkoasemille, jotka olivat tyypillisiä kaukoliikenteessä. Yhdessä työrupeamassa voi olla useita työvuoroja, joissa on yötyötä neljä tuntia tai enemmän. Työehtosopimuksen määräyksen mukainen yksi työrupeama pitää sisällään myös sellaiset edestakaiset lennot, joilla on kaksi tai useampia työaikajaksoja, joissa on yli neljä tuntia yötyötä. Yhtiön asiassa vuosia noudattama käytäntö on täysin vakiintunut. Sen muuttaminen hankaloittaisi vuorolistojen laatimista ja edellyttäisi todennäköisesti huomattavasti lisää henkilökuntaa tietylle lentoalueelle, koska pitkät lennot olisivat mahdollisia vain kuukauden tai kaksiviikkoisen vuorotyöjakson vaihteessa.

F:n mukaan työehtosopimuksen mukainen yksi työrupeama sisältää esimerkiksi Helsinki-Bangkok-Helsinki sarjan työsuorituksen, jossa on kaksi yli neljän tunnin yötyöjaksoa. Käsite työrupeama otettiin työehtosopimukseen vuonna 1982 ja jos sillä olisi tarkoitettu pelkästään yhtä lentoa, niin silloin siitä olisi käytetty nimitystä lento. Työehtosopimuksen tulkinta on yhtiössä ainakin 20 vuotta ollut mainitunlainen, eikä siitä ollut aikaisemmin tullut erimielisyyttä. Vaikka käsitettä lentopairing ei käytetä työehtosopimuksessa, tarkoittaa se kuitenkin käytännössä samaa kuin työehtosopimuksen työrupeama. Työrupeamien käyttöä rajaavat nyt kyseessä olevan määräyksen lisäksi työehtosopimuksen muut, kuten poissaoloa ja lepoaikoja koskevat määräykset, jotka vaikuttavat työrupeaman pituuteen.

Arviointi ja johtopäätökset

Kanteen perusteena olevan työehtosopimuksen 7 §:n A 10 kohdan mukaan työrupeamia, jotka sisältävät yötyötä 4 tuntia tai enemmän, saa ca:lle suunnitella enintään kaksi puolen kuukauden työvuorolistaa kohden ja kolme kalenterikuukautta kohden. Määräyksen sanamuodosta ei työtuomioistuimen mielestä voi tehdä tarkempaa päätelmää työrupeama-käsitteen sisällöstä riidanalaisessa asiassa.

Työnantajapuolen todistajat ovat työtuomioistuimessa esittäneet yhdenmukaisia tietoja siitä, että riidanalaista työehtosopimusmääräystä on ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan sovellettu yhtiössä siten, että määräyksen tarkoittamalla yhdellä työrupeamalla on tarkoitettu Helsingistä alkavaa ja sinne päättyvää työskentelyjaksoa, joka on voinut sisältää yhden tai useampia yötyötä 4 tuntia tai enemmän käsittäneitä lentoja. Esimerkiksi yhtiön edestakaista lentoa Helsinki-Bangkok-Helsinki, joka on sisältänyt kaksi kyseisenlaista yötyöjaksoa, on yhtiössä vakiintuneesti käsitelty yhtenä työrupeamana.

Työehtosopimusmääräystä on siten pitkän aikaa sovellettu yhtiössä vastauksessa esitetyllä tavalla. Koska työntekijäpuolen ei ole selvitetty reagoineen tähän soveltamiseen ennen riidanalaista tapausta, työtuomioistuin katsoo yhtiön noudattaman käytännön muodostuneen määräyksen tarkoitusta vastaavaksi vakiintuneeksi tulkinnaksi. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus on tästä syystä perusteeton. Yhtiö ei ole myöskään rikkonut työehtosopimuksen 7 §:n A 10 kohtaa työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Finnair Oyj:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 600 euroa. Korvausvaatimuksen määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY velvoitetaan korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Finnair Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Kallio, Arko, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.