Finnair fined for violating collective agreement by sending crew on transfer flights in tourist class instead of business class.

Yhtiön lentokoneella siirtolentona turistiluokassa Helsingistä Bangkokiin matkustaneilla seitsemällä lentoemännällä ja stuertilla sekä siirtolentona turistiluokassa New Yorkista Helsinkiin matkustaneella lentoemännällä oli ollut oikeus matkustaa businessluokassa. Yhtiö voitiin työehtosopimuksen määräyksessä tarkoitetusta siirtolennolla turistiluokassa matkustamisesta maksettavasta korvauksesta huolimatta tuomita työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon. Yhtiön olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta sijoittaessaan lentoemännät ja stuertit siirtolennoilla businessluokan asemesta turistiluokkaan. Yhtiö tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 41

KANTAJA

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry, Helsinki

VASTAAJAT

Erityispalvelualojen Työnantajaliitto ry, Helsinki

Finnair Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.3.2002

Pääkäsittely 8.4.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten välillä 1.2.2001 allekirjoitetussa lentoemäntiä ja stuertteja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = C. Määritelmiä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

C 6. Siirtolennoksi katsotaan sellainen lento, jolla ca palveluksen yhteydessä kuljetetaan matkustajana työpaikasta toiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

D. Muita määräyksiä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

D 10. Siirtolennot yhtiön koneissa tapahtuvat C-luokassa, Euroopan ulkopuolisilla lennoilla kuitenkin sillä edellytyksellä, että C-luokkaan jää tilaa maksavilta matkustajilta. Jos Euroopan ulkopuolisilla lennoilla ca joutuu siirtymään turistiluokassa, merkitään hänelle korvauksena 1,5 tuntia VY-tilastoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa, Finnair Oyj:n ja kantajayhdistyksen välillä sovitussa yhtiön työsuhteissa noudatettavaa korvauskäytäntöä koskevassa ohjeessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VY-korvaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Siirrot C-luokassa

Mikäli ca siirtolennolla yhtiön koneessa Euroopan ulkopuolisella reitillä ei C-luokan maksavien matkustajien takia mahdu ko. luokkaan, vaan joutuu siirtymään turistiluokassa, on korvaus 1,5 h VY-tilastoon (= ½ VVV).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Finnair Oyj:n lentokoneella siirtolentona 11.3.2001 Helsingistä Bangkokiin matkustaneilla ca:illa A:lla, B:llä, C:llä, D:llä, E:llä, F:llä ja G:llä sekä siirtolentona 1.4.2001 New Yorkista Helsinkiin matkustaneella ca H:lla olleen työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdan nojalla oikeuden matkustaa J-luokassa,

tuomitsee Finnair Oyj:n maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

velvoittaa Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Finnair Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Ca:t A, B, C, D, E, F ja G matkustivat Finnair Oyj:n lentokoneella 11.3.2001 siirtolentona Helsingistä Bangkokiin. Lennolla oli J-luokkaan, entiseen C-luokkaan, jäänyt useita vapaita paikkoja J-luokan maksavilta matkustajilta. Ca:t eli lentoemännät ja stuertit sijoitettiin kuitenkin turistiluokkaan eikä heitä päästetty työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdan mukaisesti J-luokkaan. Syyksi yhtiö ilmoitti, ettei ca:ille ollut varattu aterioita. Määräyksessä ei ca:iden J-luokkaan sijoittamisen edellytykseksi ollut sovittu, että heille olisi J-luokassa pitänyt olla varattuina aterioita.

Ca H matkusti Finnair Oyj:n lentokoneella 1.4.2001 siirtolentona New Yorkista Helsinkiin. Lennolla oli J-luokkaan jäänyt vapaita paikkoja J-luokan maksavilta matkustajilta. Yhtiö kuitenkin sijoitti näille paikoille ca:n sijasta tavallisia matkustajia turistiluokasta, joten ca joutui jäämään turistiluokkaan.

Työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdassa oli pääsäännöksi siirtolentojen osalta sovittu ca:ille J-luokka. Vain jos J-luokka oli myyty täyteen, sijoitettiin ca:t ahtaammille turistipaikoille ja siitä oli sovittu korvaukseksi 1,5 tuntia VY-tilastoon. Sopimuksen tarkoituksena oli ollut, että ca:illa oli siirtolennoilla etusija J-luokkaan ennen muita kuin J-luokan maksavia matkustajia. Sopimuksen tarkoituksena ei ollut, että yhtiö voisi ca:t syrjäyttäen siirtää markkinointitarkoituksessa matkustajia turistipuolelta J-luokkaan. Yhtiö oli menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdan määräystä tietoisesti.

Asiasta oli neuvoteltu asianosaisyhdistysten välillä 25.9.2001 ilman tulosta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Finnair Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Finnair Oyj ovat lisäksi vaatineet Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n velvoittamista korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Finnair Oyj:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Ca:t A, B, C, D, E, F ja G oli yhtiön siirtolennolla 11.3.2001 Helsingistä Bankokiin sijoitettu turistiluokkaan viiden muun ca:n päästyä J-luokkaan. Tämä oli johtunut siitä, että J-luokan aterioita ei olisi riittänyt turistiluokkaan jääneille ca:ille. Yhtiön tarjoilupolitiikan mukaisesti J-luokassa ei tarjoiltu turistiluokan ruoka-annoksia. J-luokkaan oli kyseisellä lennolla jäänyt 11 tyhjää paikkaa.

Ca H oli siirtolennolla 1.4.2001 New Yorkista Helsinkiin joutunut jäämään turistiluokkaan, kun turistiluokan lipun varanneita ja maksaneita matkustajia oli siirretty J-luokkaan eli oli suoritettu niin sanottu upgradeaus kaupallisilla perusteilla. J-luokka oli ollut lennolla täynnä.

Työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdassa tarkoitetussa lentokoneen J-luokassa oli matkustajamukavuus muun muassa väljyyden, oman rauhan ja tarjoilun osalta parempi kuin turistiluokassa. Henkilöstölle oli edellämainituissa tapauksissa suoritettu työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdan mukainen korvaus. Yhtiö oli lisäksi torjunut toimihenkilöyhdistyksen vaatimuksen yhdestä ylimääräisestä vapaapäivästä henkilöstön turistiluokkaan joutumisesta. Työehtosopimuksen pitkäaikaisena osana olivat olleet erilliskorvaukset, joilla henkilöstölle hyvitettiin olosuhteista ynnä muista sellaisista tekijöistä johtuvia poikkeamia työehtosopimuksen yksittäisistä määräyksistä. Erilliskorvauksia koskevia määräyksiä sovellettiin työehtosopimuslain 7 §:n hyvityssakkoa koskevan säännöksen sijasta, joten hyvityssakkoa ei voitu tuomita korvauksen lisäksi.

Kunkin lennon eri luokkien paikkojen myynti ja hinnoittelu oli lentoyhtiöissä monimutkainen prosessi, jonka toteutti yhtiön markkinointiosaston erityinen yksikkö. Se saattoi kaupallisista syistä toteuttaa mainittuja upgradeauksia ja sijoittaa oman siirtyvän miehistönsä M-luokkaan, mikäli J-luokka täyttyi maksavista matkustajista. Mikäli lennolla lähtövaiheessa lipun jo ostaneet matkustajat eivät ilmoittautuneetkaan lennolle, matkustusluokkamuutoksia voi viime hetkellä suorittaa yhtiön päällikkövirkailija sekä maksavien matkustajien että omien siirtomiehistöjen osalta. Edellytyksenä J-luokkaan siirtymiselle oli kuitenkin, että siellä oli vastaava määrä ruoka-annoksia. Vakiintunut käytäntö oli, että mainituissa tapauksissa yhtiö suoritti työehtosopimuksen mukaisen korvauksen. Yhtiö ei siten ollut rikkonut työehtosopimusta tieten.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Finnair Oyj:n lentokoneella 11.3.2001 siirtolentona Helsingistä Bangkokiin matkustaneita seitsemää lentoemäntää ja stuerttia eli ca:ta ei ollut lennolla sijoitettu J-luokkaan, entiseen C-luokkaan, vaan heidät oli J-luokan aterioiden riittämättömyyden takia sijoitettu turistiluokkaan, vaikka J-luokkaan oli jäänyt vapaita paikkoja J-luokan maksavilta matkustajilta. Yhtiön lentokoneella 1.4.2001 siirtolentona New Yorkista Helsinkiin matkustanutta ca:ta ei ollut sijoitettu J-luokkaan, vaan hänet oli sijoitettu turistiluokkaan, vaikka J-luokkaan oli jäänyt vapaita paikkoja J-luokan maksavilta matkustajilta. Työntekijän sijasta J-luokassa oli matkustanut sinne siirrettyjä turistiluokan matkustajia.

Työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdan mukaan ca:iden siirtolennot yhtiön koneissa tapahtuvat J-luokassa, Euroopan ulkopuolisilla lennoilla kuitenkin sillä edellytyksellä, että J-luokkaan jää tilaa maksavilta matkustajilta. Jos Euroopan ulkopuolisilla lennoilla ca joutuu siirtymään turistiluokassa, merkitään hänelle korvauksena 1,5 tuntia vapaa-ajan karttumista osoittavaan VY-tilastoon.

Erimielisyydessä on ensinnä kysymys siitä, ovatko yhtiön ca:t olleet työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdan nojalla oikeutettuja Euroopan ulkopuolisilla siirtolennoilla Helsingistä Bangkokiin ja New Yorkista Helsinkiin sijoittumaan J-luokkaan, ja toiseksi voidaanko yhtiö merkittyään ca:ille siirtymisestä turistiluokassa korvauksena 1,5 tuntia VY-tilastoon tuomita lisäksi kanteessa vaadittuun hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Siirtolentoja koskevan määräyksen sisällöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on määräyksen tarkoituksesta kuultu todistajina SLSY:n silloista puheenjohtajaa I:tä ja Finnair Oyj:n henkilöstöpäällikköä J:tä.

Edelleen I on kertonut osallistuneensa työntekijäpuolen neuvottelijana yhtiön korvauskäytäntöä koskevan ohjeen laatimiseen. Todistajan mukaan osalliset eivät riidanalaisesta määräyksestä neuvotellessaan olleet tarkoittaneet määräykseen otetulla korvauksella poistaa tai muuttaa työehtosopimuslain 7 §:ään sisältyviä hyvityssakkoa koskevia määräyksiä. Asiasta ei ollut neuvotteluissa erikseen puhetta. Todistajan käsityksen mukaan yhtiön korvausohjeessa tarkoitetut korvaukset suoritetaan niissä ohjeen mukaan sinänsä luvallisissa tapauksissa, joissa jotakin etuutta, kuten siirtymistä J-luokassa, ei voida käytännössä järjestää suunnitelmien muuttumisen tai muun vastaavan syyn takia. Jos taas etuutta ei myönnetä jostakin muusta kuin määräyksessä tarkoitetusta syystä, tällaisesta ns. laittomasta tapauksesta seuraa hyvityssakko. Siirtolennot turistiluokassa olivat kuitenkin niin uusi ilmiö, ettei todistaja tiennyt tarkemmin niitä koskevasta käytännöstä.

J:n kertoman mukaan yhtiön korvauskäytäntöä koskeva ohjeisto on koottu joskus 1980-luvun puolivälissä. Järjestelmän tarkoituksena on, että jos lentotoiminnassa tapahtuu poikkeamia yhtiön ja henkilöstön vaikutuspiirin ulkopuolelle jäävistä syistä, tällaiset poikkeamat hyvitetään rutiininomaisesti ohjeessa tarkoitetuilla korvauksilla. Korvaustapauksia on vuosittain satoja. Tyypillinen tapaus on se, että siirtyvälle henkilöstölle on tehty varaus J-luokkaan, mutta myynti ylittää jäljellä olevan paikkaluvun, ja henkilöstöä siirretään turistiluokkaan. Henkilöstöllä ei ole etuoikeutta J-luokkaan muun muassa sen vuoksi, että yhtiö saa leipänsä maksavista matkustajista, joille siis annetaan etusija.

Johtopäätökset siirtolento-oikeuden sisällöstä

Kanteen perusteena olevan työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdan mukaan siirtolennot Euroopan ulkopuolisilla lennoilla tapahtuvat J-luokassa edellyttäen, että J-luokkaan jää tilaa maksavilta matkustajilta. Turistiluokkaan näin joutuneelle ca:lle merkitään korvauksena 1,5 tuntia VY-tilastoon. Yhtiön korvausohjeessa asiaa on täsmennetty siten, korvaus tulee suoritettavaksi, jos ca ei siirtolennolla mahdu J-luokkaan tämän luokan maksavien matkustajien takia.

Määräysten sanamuoto työtuomioistuimen mielestä selvästi puoltaa tulkintaa, jonka mukaan J-luokassa ovat Euroopan ulkopuolisella lennolla oikeutettuja matkustamaan ensin tuon luokan hinnan maksaneet matkustajat ja heidän jälkeensä siirtolennolla oleva yhtiön henkilöstö. Määräysten tarkoituksesta esitetyn selvityksen mukaan henkilöstön oikeutta siirtolentoon J-luokassa rajoittaa lähinnä se näkökohta, ettei yhtiö siirtyvän työntekijänsä vuoksi menetä J-luokan ja turistiluokan hinnan erotusta. Näin tapahtuisi, jos J-luokkaan haluava matkustaja jouduttaisiin sijoittamaan turistiluokkaan siirtolennolla olevan henkilöstön takia. Määräysten tarkoitus sen sijaan ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan vaarannu, jos ca saa sijoittua J-luokkaan ennen turistiluokan matkustajia. Alalla ei ole näytetty syntyneen tässä esitetystä poikkeavaa, yhteisesti hyväksyttyä soveltamiskäytäntöä.

Vapaa-aikaan oikeuttava tilastomerkintä on esitetyn selvityksen mukaan tarkoitettu työntekijälle suoritettavaksi hyvitykseksi siitä epämukavuudesta, joka hänelle koituu, kun hänellä ei työehtosopimusmääräyksen mukaan ole ollut oikeutta matkustaa J-luokassa. Toisin kuin vastaaja on selittänyt, asiassa ei ole esitetty perustetta tulkinnalle, jonka mukaan VY-tilastomerkintä olisi työehtosopimuksessa tarkoitettu sellaiseksi - niin sanottuun rikkojaisrahaan rinnastettavaksi - korvaukseksi, jonka suorittamisella yhtiö voisi niin halutessaan vapautua täyttämästä sopimusta muutoin. Finnair Oyj ei siten työtuomioistuimen mielestä voi toteuttaa siirtolentoa turistiluokassa milloin tahansa ja riippumatta työehtosopimuksessa asetetuista, siirtolentoon J-luokassa oikeuttavista perusteista, kunhan yhtiö vain tekee tästä korvaukseksi merkinnän työntekijän VY-tilastoon.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo riidanalaisen sopimusmääräyksen oikeaksi tulkinnaksi, että yhtiön lentokoneella 11.3.2001 siirtolentona Helsingistä Bangkokiin matkustaneilla seitsemällä ca:illa ja siirtolentona 1.4.2001 New Yorkista Helsinkiin matkustaneella ca:lla on ollut oikeus matkustaa J-luokassa.

Hyvityssakkoseuraamus työehtosopimuksen tieten rikkomisesta

Työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentin mukaan työehtosopimuksessa voidaan poistaa tai muuttaa saman pykälän 1 ja 2 momenttiin sisältyvät työehtosopimuksen tieten rikkomisen seuraamuksena tuomittavaa hyvityssakkoa koskevat määräykset. Vastaajan mukaan näin on menetelty, kun työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdassa on sovittu VY-tilastomerkinnän suorittamisesta korvaukseksi ca:lle, milloin tämä on joutunut matkustamaan siirtolennon turistiluokassa. VY-merkintä olisi siten asetettu työehtosopimuslain mukaisen hyvityssakkoseuraamuksen tilalle.

Edellä tilastomerkinnän tarkoituksesta lausuttuun viitaten työtuomioistuin toteaa, että esitetty tulkinta jättäisi vaille itsenäistä seuraamusta ne tapaukset, joissa ca on vastoin työehtosopimusmääräyksessä asetettuja edellytyksiä osoitettu matkustamaan siirtolennolla turistiluokassa. Työntekijälle merkittävä korvaus ei rikkomuksen yksinomaisena seuraamuksena myöskään täysin tyydyttäisi työehtosopimuksen osapuolena olevan yhdistyksen intressiä puuttua työehtosopimuksen rikkomuksiin. Hyvityssakkoseuraamuksesta toisin sopiminen on työehtosopimuskäytännössä ylipäätään harvinaista. Näistä syistä hyvityssakkoseuraamuksen korvaamisesta esitetyllä tavalla pitäisi työtuomioistuimen mielestä olla nimenomainen maininta työehtosopimuksessa taikka varteenotettavaa selvitystä osapuolten tällaisesta tarkoituksesta tai vakiintuneesta käytännöstä.

Kun työehtosopimuksessa ei ole asiasta mainintaa eikä tarvittavaa muuta selvitystä ole esitetty, työtuomioistuin katsoo, että Finnair Oyj voidaan työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdassa tarkoitetusta korvauksesta huolimatta tuomita työehtosopimuslain 7 §:ssä säädettyyn hyvityssakkoon. Sopimusmääräysten selvään sanamuotoon nähden työtuomioistuin katsoo myös, että esillä olevassa asiassa Finnair Oyj:n olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta sijoittaessaan kysymyksessä olevat lentoemännät ja stuertit siirtolennoilla 11.3.2001 ja 1.4.2001 J-luokan asemesta turistiluokkaan.

Oikeudenkäyntikulut

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Finnair Oyj ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla jutun hävitessään velvolliset korvaamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 1 677,57 euroa. Työnantajaliitto ja yhtiö ovat paljoksuneet vaadittua korvausta. Työtuomioistuin huomioon ottaen asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet katsoo vaaditun korvauksen määrän olevan kohtuullisen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa Finnair Oyj:n lentokoneella siirtolentona 11.3.2001 Helsingistä Bangokiin matkustaneille ca:illa A:lla, B:lla, C:llä, D:llä, E:llä, F:llä ja G:llä sekä siirtolentona 1.4.2001 New Yorkista Helsinkiin matkustaneella ca H:lla olleen työehtosopimuksen 7 §:n D 10 kohdan nojalla oikeuden matkustaa J-luokassa.

Työtuomioistuin tuomitsee Finnair Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 1 000 euroa.

Erityispalvelualojen Työnantajaliitto ja Finnair Oyj velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n oikeudenkäyntikulut 1 677 eurolla 55 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Kallio, Arko, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.