Labor court dismissed damages claim for delayed cabin curtain installation due to minor breach.

Yhtiö, joka ei ollut noudattanut sovittua aikataulua asentaessaan lentokoneiden etutarjoamoon verhon ja oli rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla, oli jätetty laiminlyönnin vähäisyyden vuoksi työehtosopimuslain 10 §:n nojalla hyvityssakkoon tuomitsematta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 39

KANTAJA

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry, Helsinki

VASTAAJAT

Erityispalvelujen Työantajaliitto ry, Helsinki

Finnair Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.3.2002

Pääkäsittely 8.4.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten välisen lentoemäntiä ja stuertteja koskevan vuosien 2001 - 2003 työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 18.12.2000 on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12. Muita kohtia

B757:n etugalleyhin asennetaan verho matkustamomodifikaation yhteydessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Finnair Oyj:n rikkoneen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12 kohdan määräystä laiminlyömällä asentaa B757-tyyppisten lentokoneiden etugalleyhin verho matkustamomodifikaation yhteydessä,

tuomitsee Finnair Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

velvoittaa Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Finnair Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12 kohdan määräyksellä oli sovittu poikittaisverhon asentamisesta yhtiön kaikkien viiden B757-tyyppisen lentokoneen etugalleyhin eli etutarjoamoon. Suojaverhon tarkoituksena oli suoda ca:ille eli lentoemännille ja stuerteille mahdollisuus ruokailla lennon aikana matkustajien katseilta suojassa. Koneiden takaosaan oli asennettu kyseisenlainen verho antamaan suojaa.

Verhojen asentaminen oli tarkoitettu toteuttaa samassa yhteydessä kun koneista poistettaisiin etukeittiöyksikkö suuremman matkustamomodifikaation eli koneen sisustuksen muutostyön yhteydessä. Yhtiön B757-tyyppisen lentokoneiden kyseinen sisustuksen muutostyö oli määräyksestä sovittaessa tiedetty tehtäväksi alkuvuonna 2001. Vaikka yhtiö oli siten sitoutunut huolehtimaan verhojen asentamisesta etukäteen tiedossa olevan aikataulun mukaisesti, se ei ollut ryhtynyt työntekijäyhdistyksen asiaa koskeneista tiedusteluista huolimatta toimenpiteisiin verhojen hankkimiseksi ja asentamiseksi sovitussa aikataulussa. Yhtiön oli menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12 kohdan määräystä tietoisesti.

Asiasta oli neuvoteltu asianosaisyhdistysten välillä 25.9.2001 ilman tulosta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Finnair Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Finnair Oyj ovat lisäksi vaatineet Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n velvoittamista korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Finnair Oyj:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Asianosaisyhdistysten välisen neuvotteluratkaisun työehtosopimuksen uudistamiseksi 13.12.2000 kohdassa 12 sovittiin B757-lentokoneen etugalleyn varustamisesta verholla. Seuraavana päivänä kantajayhdistyksen puheenjohtaja soitti kesken yhdistyksen valtuuston kokousta yhtiön edustajalle pyytäen aikataulutäsmennystä mainittuun määräykseen. Puhelinkeskustelu käytiin kello 16 ja 17 välisenä aikana, jolloin yhtiön teknistä henkilöstöä ei ollut tavoitettu aikataulun täsmentämiseksi. Tämän johdosta määräystä täydennettiin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa viittauksella matkustamomodifikaation yhteydessä. Neuvottelussa tai allekirjoituspöytäkirjan määräyksessä ei ollut sovittu asennustyön tarkkaa aikataulua.

Yhtiö oli allekirjoituspöytäkirjan määräyksen mukaisesti ryhtynyt asianmukaisiin toimiin sopimusvelvoitteen täyttämiseksi. Vaikka sovittu muutostyö vaikutti varsin pieneltä, olivat matkustajalentokoneisiin tehtävät vähäisetkin muutokset äärimmäisen tarkan valvonnan kohteena. Yhtiö oli 24.5., 31.5., 7.6., 15.6. ja 16.6.2001 toteuttanut vaaditut muutokset kaikkiin viiteen lentokoneeseensa. Kukin muutostyö oli tehty mahdollisimman pian ja kukin työ oli edellyttänyt lentokoneelta kahdeksan tunnin seisokin. Koska kullakin lentokoneella oli lennetty kyseessä olevana aikana 15 - 16 tuntia päivässä, seisokin järjestäminen muulloin kuin säännönmukaisten huoltojen yhteydessä ei ollut ollut mahdollista.

Kantajayhdistyksen alkuperäinen tavoite oli ollut ylimääräisen vapaapäivän hankkiminen henkilöstölle hyvityksenä näiden kokemasta haitasta eli siitä, että matkustamohenkilöstö ei ollut voinut ruokailla suojassa matkustajien katseilta. Henkilöstöruokailu voi kuitenkin tapahtua koneen takaosassa olevassa galleyssä, joka oli verhoilla eristetty matkustajatiloista. Verhon varsinainen tarkoitus oli ollut estää matkustajia seuraamasta tarjoilun valmistelua lennon eri vaiheissa. Yhtiön torjuttua mainitun vapaapäivävaatimuksen perusteettomana kantajayhdistys oli neuvotellut asiasta työnantajaliiton kanssa 25.9.2001 eli yli kolme kuukautta sen jälkeen, kun työehtosopimuksen velvoite oli täytetty. Verhojen asennus lentokoneisiin oli suoritettu kohtuullisessa ajassa ja käytännössä ensimmäisessä mahdollisessa vaiheessa. Yhtiö ei ollut viivytellyt velvoitteensa täyttämisessä. Syyllisyyden määrä oli olematon eikä vahinkoa ollut syntynyt. Yhtiö ei siten ollut rikkonut työehtosopimusta tieten.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ovat 13.12.2000 saavuttaneet neuvottelutuloksen uudesta työehtosopimuksesta, joka on allekirjoitettu 18.12.2000. Allekirjoituspöytäkirjan 12 kohdan mukaan B757:n etugalleyhin asennetaan verho matkustamomodifikaation yhteydessä.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Finnair Oyj menetellyt allekirjoituspöytäkirjan vastaisesti asentaessaan B757-tyyppisten lentokoneiden etugalleyhin verhon touko-kesäkuussa 2001 eikä alkuvuodesta tehdyn matkustamomodifikaation yhteydessä.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on riidanalaisen määräyksen tarkoituksesta kuultu sopimusneuvotteluihin osallistuneita SLSY:n silloista puheenjohtajaa A:ta, Finnair Oyj:n henkilöstöpäällikköä B:tä ja työnantajaliiton asiamiestä D:tä. Matkustamomodifikaatiosta ja korjaustyön suorittamismahdollisuudesta on kuultu yhtiön toimistopäällikköä C:tä.

A on kertonut osallisyhdistysten päässeen neuvotteluratkaisuun työehtosopimuksen uudistamisesta 13.12.2000, jolloin muun ohella sovittiin B757:n etugalleyn varustamisesta verholla. Neuvotteluratkaisua käsiteltiin seuraavana päivänä 14.12.2000 SLSY:n valtuustossa, joka vaati neuvotteluratkaisuun täsmennyksiä. Sen johdosta A kertoi käyneensä samana päivänä puhelimitse henkilöstöpäällikkö B:n kanssa neuvottelun verhon asentamisen aikataulusta. Neuvottelussa sovittiin, että verho asennetaan B757-tyyppisten lentokoneiden matkustamomodifikaation yhteydessä. Matkustamomodifikaation, jossa kyseisistä lentokoneista poistettaisiin osa etukeittiötä ja lentokoneen paikkalukua lisättäisiin, suorittamisen ajankohdat tammi-, helmi- ja maaliskuussa 2001 olivat olleet sopimusosapuolten tiedossa jo ainakin marraskuussa 2000.

D on kertonut, että verhojen asentamisella matkustamomodifikaation yhteydessä tarkoitettiin sitä, että verhot asennettaisiin lentokoneisiin silloin, kun koneet tulisivat muitakin korjaustöitä vaativaan suurempaan huoltoon. Koneita ei siten ollut tarkoitus seisottaa erikseen verhojen asentamista varten. Työehtosopimuksen allekirjoitustilaisuudessa ei ollut puhetta asentamisen yksityiskohtaisesta aikataulusta. Todistaja tuli kuitenkin ennen allekirjoitustilaisuutta tietämään, että neuvotteluratkaisuun oli tullut esillä oleva tekstimuutos.

C:n kertoman mukaan B otti yhteyttä todistajaan kiistanalaisen sopimusmääräyksen osalta 21.12.2000 selvittääkseen verhojen asentamisen teknisen suorittamisen mahdollisuudet matkustamomodifikaation yhteydessä vuoden 2001 alussa. Todistaja oli tuolloin vastannut B:lle, että määräyksessä sovitun aikataulun noudattaminen ei olisi mahdollinen. Matkustamomodifikaatiota oli suunniteltu ainakin vuoden ajan ennen ensimmäisen lentokoneen muutostyötä 19.2.2001. Viimeisen lentokoneen matkustamomodifikaatio oli saatu valmiiksi 5.4.2001. Verhot kuitenkin asennettiin lentokoneisiin kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen solmimisesta, mikä vastasi tavanomaista toteuttamisaikataulua vastaavanlaisissa töissä.

Arviointi

Todistajien yhdenmukaisista kertomuksista ilmenee, että asianosaisyhdistysten välillä saavutettiin 13.12.2000 neuvotteluratkaisu työehtosopimuksen uudistamisesta. Ratkaisua täydennettiin B757:n etugalleyn varustaminen verhoilla -määräyksen osalta 14.12.2000 siten, että verho asennetaan matkustamomodifikaation yhteydessä. Määräys otettiin työehtosopimuksen 18.12.2000 tehdyn allekirjoituspöytäkirjan 12 kohdan ensimmäiseksi kappaleeksi.

Verhojen asentaminen oli työehtosopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen mukaan tarkoitus toteuttaa yhtiön kaikkien viiden B757-lentokoneen suuremman sisustuksen muutoksen yhteydessä, kun koneista oli niiden paikkaluvun lisäämiseksi määrä poistaa etukeittiöyksikkö tammi-, helmi- ja maaliskuun 2001 aikana. Yhtiön B757-lentokoneiden sisustuksen muutostyöt toteutettiin suunnitellun aikataulun mukaisesti alkuvuonna 2001. Muutostöiden yhteydessä lentokoneisiin ei asennettu allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitettua verhoa asennuksen vaatiman pitkän suunnittelutyön ja materiaalipuutteiden vuoksi. Verho on asennettu kaikkiin viiteen B757-lentokoneeseen 24.5. ja 16.6.2001 välisenä aikana. Asennus on siten viivästynyt sovitusta muutamalla kuukaudella.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Finnair Oyj on ollut velvollinen huolehtimaan siitä, että verhot asennetaan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitussa aikataulussa lentokoneiden matkustamomodifikaation yhteydessä.

Verhojen asennus on teknisistä syistä viivästynyt joillakin kuukausilla. Asentamisen vaatima aika on kuitenkin ollut yhtiön tiedossa jo työehtosopimusta solmittaessa. Aikataulun sitovuuteen ei vaikuta se, että yhtiötä työehtosopimusneuvotteluissa edustanut henkilö ei ole ollut perillä asentamisen teknisistä yksityiskohdista. Kun yhtiö on ottanut tehdäkseen muutostyön aikataulussa, jota se ei ole kyennyt noudattamaan, yhtiön on pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Se on siten menetellyt työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työehtosopimuksen rikkomisen seuraamukset

Finnair Oyj:n on edellä todettu rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla jättäessään verhot asentamatta sovitussa aikataulussa.

Yhtiö ei ole kuitenkaan viivytellyt muutostyössä, vaan verhot on asennettu niin pian kuin se muutostöiden tavanomaista aikataulua noudattaen on ollut mahdollista. Kun yhtiön laiminlyönti muutenkin on kokonaisuutena ottaen ollut vähäinen, työtuomioistuin katsoo olevan työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitettuja syitä jättää vastaajayhtiö hyvityssakkoon tuomitsematta.

Oikeudenkäyntikulut

Finnair Oyj on velvollinen korvaamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Niiden määräksi on ilmoitettu 1 527,57 euroa. Yhtiö on paljoksunut vaadittua korvausta. Työtuomioistuin huomioon ottaen asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet katsoo vaaditun korvauksen olevan määrältään kohtuullisen.

Tuomiolauselma

Finnair Oyj, joka ei ole noudattanut sovittua aikataulua asentaessaan B757-tyyppisten lentokoneiden etugalleyhin verhon ja on siten rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jätetään työehtosopimuslain 10 §:n nojalla hyvityssakkoon tuomitsematta.

Finnair Oyj velvoitetaan korvaamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n oikeudenkäyntikulut 1 527 eurolla 55 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Kallio, Arko, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.