Labor court partially allows union strike claims against shipowner for violating crew rotation rules and peace obligations.

Varustamo oli ilmoittanut Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle, että ellei aluskohtaisilla työehtosopimuksilla päästä sopimukseen kustannussäästöistä, varustamolla on yhtenä vaihtoehtona suomalaisen miehistön korvaaminen ulkomaalaisella. Varustamo oli sittemmin myös käynnistänyt yhteistoimintaneuvottelut ja ilmoittanut mahdollisista suomalaiseen miehistöön kuuluvien työntekijöiden irtisanomisista ja heidän korvaamisestaan ulkomaalaisilla työntekijöillä. Menettely oli toteutettu tilanteessa, jossa aluskohtaisten sopimusten voimassaolo oli ollut päättymässä ja varustamon edustajat olivat perustellusti voineet olla siinä käsityksessä, että neuvotteluissa uusista aluskohtaisista sopimuksista ei ole enää mahdollisuuksia päästä ratkaisuun.

Näyttämättä oli jäänyt, että varustamo vallinneissa oloissa olisi työrauhavelvoitteensa vastaisesti pyrkinyt panostamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:ta hyväksymään varustamon neuvotteluissa esittämät palkkakustannusten säästötavoitteet.

Varustamo oli aluskohtaisten sopimusten voimassa ollessa käynnistänyt SM-U:n tietämättä päällystöliittojen kanssa neuvottelut, joissa oli pyritty sopimaan tilapäisen ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta kysymyksessä oleville aluksille. Varustamon menettelyn tarkoituksena on ollut varautua mahdolliseen uuteen tilanteeseen. Näyttämättä oli jäänyt, että tällä toimenpiteellä olisi tarkoitettu painostaa Suomen Merimies-Unioni SM-U:ta siten, että kysymys olisi ollut työehtosopimuslain mukaan kielletystä työtaistelutoimenpiteestä tai että SM-U olisi perustellusti voinut kokea varustamon toimenpiteet tällaisiksi painostustoimenpiteiksi..

Varustamon olisi tullut perustellusti tietää rikkovansa aluskohtaisten työehtosopimusten vuorottelujärjestelmää koskevia määräyksiä poiketessaan yksipuolisella ilmoituksella vuorottelujärjestelmän mukaisesta miehistön vaihtopäivästä.

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n hallitus oli tehnyt päätöksen työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä kysymyksessä olevilla aluksilla. Työtaistelutoimenpiteet oli sittemmin laajennettu koskemaan myös muita aluksia ja muiden varustamojen aluksia. Lisäksi Suomen Merimies-Unioni SM-U:n hallituksen päätöksellä oli uhattu ulottaa työtaistelu koskemaan myös matkustaja-alusten rahtiliikennettä. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa varustamoa luopumaan suunnitelluista suomalaisten työntekijöiden irtisanomisista ja ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnantajan oikeutta päättää työntekijän erottamisesta ja työhön ottamisesta. Suomen Merimies-Unioni SM-U oli menettelyllään syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 30

KANTAJAT

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry, Helsinki

Suomen Varustamoyhdistys ry, Helsinki

VASTAAJAT

Suomen Varustamoyhdistys ry

Oy Rettig Ab Bore, Helsinki

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.1.2002

Pääkäsittely 12.2.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Varustamoyhdistyksen, Ålands Redarförening rf:n ja Suomen Merimies-Unioni SM-U:n välisessä ajaksi 1.2.2001 - 28.2.2003 tehdyssä ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A. TYÖEHDOT

3. YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.2. Miehistön lukumäärä

Varustamon on sovittava aluksiin otettavan laivahenkilökunnan lukumäärästä ja pätevyydestä sekä lastialuksiin tehtävistä takuupalkkasopimuksista Suomen Merimies-Unionin kanssa. Ennen miehityssopimuksen tekemistä varustamon on neuvoteltava miehityksestä pääluottamusmiehen kanssa. Varustamon ja Suomen Merimies-Unionin välinen miehityssopimus on oltava nähtävänä aluksen ilmoitustaululla. Varustamon tulee myös esittää po. aluksia koskevat asuntopiirustukset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. VUOROTTELUJÄRJESTELMÄ

5.1. Yleistä

Vuorottelujärjestelmällä tarkoitetaan sellaista järjestelmää, jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot toistuvat mahdollisimman säännönmukaisesti.

Työnantaja laati ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuksesta, josta sovitaan työnantajan edustajan ja laivaväen luottamusmiehen/edustajan kesken alla olevien säännösten mukaisesti.

Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen työnantajan ja laivaväen kesken, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten välisiin neuvotteluihin, joissa noudatetaan työehtosopimuksessa määrättyä neuvottelujärjestystä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.2. Vuorottelu rahtialuksissa

1) Vuorottelujärjestelmä toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 - 1:1 (aikayksikkö työtä : aikayksikkö vapaata). Vuorottelujärjestelmän käytön sovellutuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työvuoron pituus olisi järjestettävä niin, ettei se ylitä 4 - 5 kuukautta. Tästä voidaan poiketa yllättävän sairaustapauksen, kouluunmenon, asevelvollisuuden suorittamisen tai näihin rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin kun alus on valtameren takaisessa satamassa, josta se saapuu sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomattavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin.

2) Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuoden-aikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosiloma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset työntekijän kotimatkat huomioon ottaen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen osana noudatettavassa ajaksi 5.3.2000 - 28.2.2003 tehdyssä puitesopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Sopimuksen tavoitteena on omalta osaltaan parantaa Suomen lippua käyttävän kauppalaivaston kilpailukykyä ja edesauttaa suomalaisen varustamoelinkeinon kehitystä ja säilyttämistä Suomessa. Sopimuksen tavoitteena on myös edistää suomalaisten merenkulkijoiden työllistämistä suomalaisissa aluksissa.

2. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetussa laissa (1707/91) on asetettu eräitä edellytyksiä sille, että valtiovalta omalta osaltaan taloudellisen avustuksen muodossa tukee em. pyrkimyksiä säilyttää suomalainen tonnisto ja merimieskunta. Tuen edellytyksenä on, että kauppa-alusluetteloon merkittyihin aluksiin kohdistuvat työvoimakustannukset on saatettu työmarkkinaosapuolten sopimalla tavalla sellaiselle tasolle, että ne huomioon ottaen valtion tuki mahdollistavat toiminnan kansainvälisessä liikenteessä.

3. Tässä tarkoitetun työvoimakustannussäästön aikaansaamisesta allekirjoittaneiden varustamoyhdistysten jäsenvarustamot ja Suomen Meri-mies-Unioni ry sopivat työehtosopimuksin kauppa-alusluettelosta annetun lain 6 §:n puitteissa luetteloon merkittyjen alusten osalta ensisijaisesti seuraavista kysymyksistä:

palkkaehdot niihin liittyvine lisineen ja korvauksineen;

palkkarakenne;

työaikasäännökset mukaan lukien vuorottelujärjestelmä (1:1 ) ja ylityön korvaaminen;

vuosilomasäännökset, mukaan lukien vuosilomapalkka; sekä

merihenkilöstön määrä ja muut miehitykseen sekä laivaväkeen vaikuttavat kysymykset.

Elleivät työehtosopimusneuvottelut johda tulokseen, kummallakin osapuo-lella on oikeus irtisanoutua ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen määräyksistä kyseessä olevalla aluksella tehtävän työn osalta. Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen soveltaminen lakkaa kolmen (3) kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

4. Sinä aikana, kun kauppa-alusluetteloon merkittyä alusta koskeva työehtosopimus on voimassa, siihen osallinen tai muutoin sidottu työnantajaosapuoli ei saa tehdä sopimuksen soveltamisalalla uutta työehto- sopimusta ulkomaisen työntekijäyhdistyksen kanssa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen 3.2 kohdan ja siihen liittyvän puitesopimuksen 3. kohdan mukaisesti Oy Rettig Ab Bore ja Suomen Merimies-Unioni SM-U ovat allekirjoittaneet ms Norqueen ja ms Norking -nimisiä aluksia koskevat työehtosopimukset. Työehtosopimukset ovat olleet aluksi voimassa ajan 1.10.1999 - 15.1.2000 ja tämän jälkeen 15.1.2001 saakka. Viimeksi mainitun ajankohdan jälkeen kysymyksessä olevat työ- ja palkkaehtoja koskevat sopimukset on uusittu määräajoiksi siten, että vuonna 2001 voimassa ollut työ- ja palkkaehtoja koskeva työehtosopimus päättyi 31.12.2001. Mainituissa työehtosopimuksissa on sovittu puitesopimuksen mukaisesti miehityksestä, työajasta ja vuorottelusta, palkkauksesta ja palkkataulukoista sekä matkustajista maksettavasta korvauksesta. Vuorottelun osalta kysymyksessä olevissa työehtosopimuksissa on sovittu muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuorottelu

I. Aluksessa noudatetaan 1:1-vuorottelujärjestelmää. Vuorottelu on keskimäärin 1:1 ns. pro rata -periaatteella siten, että yksi työjaksopäivä oikeuttaa yhteen vapaapäivään kuitenkin siten, että vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaiset vuosilomapäivät sisältyvät vuorottelujärjestelmään. Kesä-elokuun aikana annetaan yksi vähintään 30 päivän yhtäjaksoinen paikallinen vapaa-aika, ellei työnantajan ja asianosaisen työntekijän kesken muuta sovita. Muutoin vuosiloman antamisessa, lomapalkan laskemisessa ja maksamisessa noudatetaan merimiesten vuosilomalain säännöksiä.

2. Vuorottelujaksot

Osapuolet suosittelevat, että vuorottelujärjestelmä aluksella toteutetaan seuraavasti: 6 viikkoa työtä: 6 viikkoa vapaata.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SUOMEN MERIMIES-UNION SM-U:N KANNE

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SM-U on vaatinut, että

Oy Rettig Ab Bore velvoitetaan maksamaan työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle työehtosopimuslain 8 §:n vastaisen työtaistelutoimenpiteen johdosta,

Oy Rettig Ab Bore velvoitetaan maksamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisen johdosta,

Suomen Varustamoyhdistys velvoitetaan maksamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta, ja

Oy Rettig Ab Bore ja Suomen Varustamoyhdistys velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perustelut

Tapahtumatiedot

Suomen Merimies-Unioni SM-U oli vastannut tähän 30.3.2000 päivätyllä kirjeellä todeten, että koska varustamo oli irtisanonut aluksia koskeneet takuupalkkasopimukset, ei aluksilla ole sillä hetkellä sopimusta miehityksestä. Edelleen Suomen Merimies-Unioni SM-U oli todennut, että sen ja varustamon välillä ei myöskään ollut sovittu kauppa-alusluettelolain tarkoittaman tuen edellytyksenä olevista työvoimakustannussäästöistä. Suomen-Merimies Unioni SM-U oli ehdottanut neuvottelujen jatkamista. Varustamon ja Suomen Merimies-Unioni SM-U:n välillä oli sovittu 9.4.2001 kysymyksessä olevia aluksia koskevien sopimusten jatkamisesta 30.9.2001 saakka. Osapuolet olivat 24.9.2001 sopineet sopimusten jatkamisesta 31.12.2001 saakka. Osapuolet olivat myös sopineet siitä, että ne kokoontuvat joulukuun alkupuolella neuvottelemaan sopimuksien jatkamisesta.

Varustamo oli kuitenkin 2.11.2001 päivätyssä luottamusmiehille osoitetussa yt-neuvotteluesityksessä ilmoittanut harkitsevansa ms Norkingin ja ms Norqueenin suomalaisen miehistön korvaamista ulkomaalaisella, koska käydyissä neuvotteluissa ei ollut edistytty varustamon näkökulmasta katsoen lainkaan.

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ja varustamon edustajat olivat tavanneet 7.12.2001. Neuvottelussa varustamon edustaja selvitti niitä perusteita, joiden takia varustamo on päätynyt kysymyksessä olevien alusten osalta ratkaisuun, jonka mukaan suomalainen miehistö vaihdetaan filippiiniläisiin. Perusteluina on esitetty kustannussäästöt palkkakustannuksissa ja matkakustannuksissa. Varustamon edustaja ilmoitti varustamon päättäneen jatkossakin pitää suomalaisen päällystön. Samoin varustamon edustaja kertoi, että sopimukset ulkomaalaisen työvoiman osalta on tehty filippiiniläisen järjestön kanssa. Varustamon edustaja totesi myös, että Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kanssa on käyty viisi neuvottelua, eikä näissä ole saavutettu varustamoa tyydyttävää ratkaisua sen säästötavoitteisiin.

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n edustajat totesivat varustamon ilmoittaneen työntekijöille, että 11.12.2001 vuorottelulistaan merkittyä vaihtoa ei suoriteta, vaan työntekijät, jotka ovat laivalla, pääsevät kotiin vasta 23.12.2001. Suomen Merimies-Unioni SM-U:n edustajat ilmoittivat vaativansa vuorottelusopimuksen noudattamista.

Neuvottelun päätteeksi Suomen Merimies-Unioni SM-U:n edustajat ilmoittivat, että varustamon tulee perua irtisanomisuhka, vuorottelun mukainen vaihto tulee suorittaa 11.12.2001 ja varustamon tulee noudattaa nyt ja vastaisuudessakin sen ja Suomen Merimies-Unioni SM-U:n välisiä sopimuksia. Mikäli ilmenee tarvetta neuvotella sopimuksen jatkosta tai uudistamisesta, tulee asiasta aloittaa neuvottelut välittömästi Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kanssa. Varustamo oli ilmoittanut vastaavansa tähän 10.12.2001.

Suomen Merimies-Unioni SM-U oli 7.12.2001 kirjallisesti vaatinut varustamoa peruuttamaan ms Norkingin ja ms Norqueenin suomalaisten miehistöjen irtisanomisuhan sekä 23.12.2001 tapahtuvaksi ilmoitetun suomalaisten merimiesten korvaamisen filippiiniläisillä tai jonkin muun maan kansalaisilla. Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ilmoituksen mukaan edellä mainitut ratkaisut eivät ole voimassa olevan työehtosopimuksen eivätkä myöskään irtisanomissuojasopimuksen mukaisia. Suomen Merimies-Unioni SM-U oli edellyttänyt, että aluksilla noudatetaan voimassa olevia sopimuksia sekä Suomen lainsäädäntöä.

Varustamo oli vastannut Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle 10.12.2001 päivätyllä kirjeellä, jossa se on todennut, että se ei voi luopua harkitsemastaan miehistön vaihtamisesta filippiiniläisiin. Kirjeessä on edelleen todettu, että varustamo ei peruuta ms Norkingin ja ms Norqueenin suomalaisten miehistöjen vaihtamisen aiheuttamia irtisanomisuhkia vaan on edelleen toteuttamassa tämän välttämättömäksi ja lailliseksi katsomansa toimenpiteen.

Suomen Merimies-Unioni SM-U lähetti 12.12.2001 Suomen Varustamoyhdistykselle työehtosopimuksen noudattamista koskevan valvontapyyntökirjeen. Tässä kirjeessä viitattiin siihen, että varustamo on solminut päällystöliittojen kanssa ms Norkingin ja ms Norqueenin miehistöjä koskevan työehtosopimuksen, joka on voimassa 5.12.2001 lukien ja on kilpaileva Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ja varustamon allekirjoittaman edelleen voimassa olevan työehtosopimuksen kanssa. Suomen Merimies-Unioni SM-U vaati Suomen Varustamoyhdistystä ryhtymään välittömiin valvontatoimenpiteisiin tilanteen saattamiseksi sopimusten mukaisesti. Suomen Varustamoyhdistys ilmoitti 13.12.2001 päiväämällään faksilla kehottaneensa varustamoa soveltamaan solmimaansa uutta sopimusta vasta sen jälkeen, kun liittojen välinen sopimus lakkaa olemasta voimassa eli 1.1.2002 lähtien.

Oy Rettig Ab Bore on osallisena sidottu ms Norqueenia ja ms Norkingiä koskeviin aluskohtaisiin työehtosopimuksiin 31.12.2001 saakka.

Työtaistelutoimenpiteet

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ja Oy Rettig Ab Boren välillä on voimassa olevat ms Norking ja ms Norqueen -nimisiä aluksia koskevat erilliset työehtosopimukset 31.12.2001 saakka. Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen 3.2. ja puitesopimuksen 3. -kohdan mukaisesti Oy Rettig Ab Bore on sitoutunut pyrkimään neuvottelutulokseen ja työehtosopimusratkaisuun kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten osalta.

Varustamo ei ole irtisanonut ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevia työehtosopimuksen määräyksiä kyseisillä aluksilla tehtävän työn osalta. Marraskuun 15. päivänä 2000 suoritettu irtisanominen on koskenut ainoastaan 24.8.1999 päivättyjä mainittuja aluksia koskevia erillissopimuksia, joita on sittemmin jatkettu edellä todetuin tavoin.

Suomen Merimies-Unioni SM-U ja Oy Rettig Ab Bore ovat 24.9.2001 käymissään sopimusneuvotteluissa sopineet paitsi erillissopimusten voimassaolon jatkamisesta vuoden loppuun saakka myös siitä, että osapuolet kokoontuvat joulukuun alkupuolella neuvottelemaan sopimusten jatkamisesta. Tästä huolimatta varustamo on ryhtynyt sopimusten voimassa ollessa painostamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:ta uhkaamalla irtisanoa kyseiseltä kahdelta alukselta kaikki Suomen Merimies-Unioni SM-U:n jäsenet ja vaihtaa miehistöt filippiiniläiseen tai muuhun ulkomaalaiseen miehistöön.

Varustamo ei ole 24.9.2001 käydyn neuvottelun jälkeen edes pyrkinyt todelliseen neuvotteluratkaisuun Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kanssa, vaan vastoin keskinäistä sopimusta neuvottelujen aloittamisesta joulukuun alussa varustamo on turvautunut mainittuihin painostustoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ja varustamon välisten kyseisiä aluksia koskevien voimassa olevien työehtosopimusmääräysten mitätöiminen samoin kuin varustamoa sitovan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen mitätöiminen.

Edellä mainitut Oy Rettig Ab Boren toimenpiteet on katsottava työtaistelutoimenpiteiksi, jotka kohdistuvat voimassa olleisiin aluskohtaisiin työehtosopimuksiin sekä ulkomaanliikenteen työehtosopimukseen ja puitesopimukseen kokonaisuudessaan, koska työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli irtaantua niiden määräyksistä.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Kyseisiä aluksia koskevissa erillissopimuksissa on sovittu vuorottelusta, että aluksissa noudatetaan (1:1) vuorottelujärjestelmää. Tämän vuorottelujärjestelmän mukaisesti alusten työvuorossa olleet merimiehet olisivat olleet oikeutettuja lähtemään vuorottelujärjestelmän mukaisille vapaapäiville 11.12.2001. Varustamo oli ilmoittanut työntekijöille vuorottelujärjestelmään perustuvien vapaiden alkavan vasta 23.12.2001, jolloin oli tarkoitus vaihtaa koko miehistö filippiiniläiseen miehistöön. Tällä toimenpiteellä varustamo on rikkonut voimassa olleiden erillissopimusten ja ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen vuorottelua koskevia määräyksiä.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Suomen Varustamoyhdistys on laiminlyönyt ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin varmistaakseen jäsenvarustamonsa Oy Rettig Ab Boren noudattavan niitä työehtosopimuksia, joihin se on sidottu. Varustamoyhdistys ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin jäsenvarustamonsa osalta, vaikka julkisuudessa, muun muassa lehtiartikkelissa, varustamon toimitusjohtaja on todennut, että yhtiö vaihtaa kahden Englannin kanaalissa liikennöivän aluksen miehistöt filippiiniläisiin vielä ennen joulua ja että yhtiö ei peru päätöksiään eikä peruuta irtisanomisiaan.

Suomen Varustamoyhdistys ei ole myöskään millään tavoin muistuttanut jäsenvarustamoaan siitä, että se ei vapaudu ulkomaanliikenteen työehtosopimukseen sidottuisuudesta irtisanomalla pelkästään aluskohtaiset erillissopimukset.

Suomen Varustamoyhdistys on siten laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden.

SUOMEN VARUSTAMOYHDISTYKSEN JA OY RETTIG AB BOREN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Varustamoyhdistys ja Oy Rettig Ab Bore ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Suomen Varustamoyhdistys ja Oy Rettig Ab Bore ovat lisäksi vaatineet Suomen Merimies-Unioni SM-U:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sovellettavista normeista

Tapahtumatiedoista

Oy Rettig Ab Boren ms Norqueenia ja ms Norkingiä koskevien sopimusten irtisanominen 15.11.2000 on tapahtunut puitesopimuksen 3. kohdan mukaisesti ja koskenut ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen määräyksiä kyseessä olevilla aluksilla tehtävän työn osalta. Yhteisin sopimuksin irtisanomisaikaa on jatkettu neuvotteluajan varaamiseksi siten, että ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen soveltaminen päättyy 31.12.2001 kello 24. Suomen Merimies-Unioni SM-U:n taholta ei missään vaiheessa vuoden 2001 aikana käytyjen neuvottelujen yhteydessä ole edes väitetty, että työehtosopimusten irtisanomista ei olisi tehty puitesopimuksen mukaisesti. Käydyissä neuvotteluissa lähtökohtana on koko ajan ollut se tosiasia, että irtisanomisajan päättymisen jälkeen mainituilla aluksilla päättyy ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen soveltaminen kaikilta osin. Tämä ilmenee selvästi neuvottelupöytäkirjasta 9.1.2001.

Työehtosopimusten voimassaolon jatkaminen vuoden 2001 aikana on tarkoittanut sopimusten irtisanomista ja irtisanomisajan pidentämistä riittävän neuvotteluajan varaamiseksi. Neuvotteluesityksessä 2.11.2001 on erikseen todettu, että varustamon näkökulmasta neuvotteluissa Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kanssa ei ole edistytty lainkaan. Neuvotteluesityksessä on myös todettu, että varustamon alusten kilpailukyky edellyttää muutoksia kustannusrakenteeseen, minkä jälkeen on esitetty, että yhtiö harkitsee suomalaisen miehistön korvaamista ulkomaalaisella. Yhteistoimintaneuvotteluista 13.11.2001 laaditussa pöytäkirjassa pelkästään viitataan 2.11.2001 päivättyyn neuvotteluesitykseen.

Varustamon edustaja ei myöskään ole kertonut sopimusten solmimisesta filippiiniläisen järjestön kanssa. Varustamon edustaja on varustamon kustannussäästötarpeista lähtien todennut, että riittävistä säästöistä palkkakustannuksissa ei ole voitu sopia.

Varustamo on Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle lähettämässään 10.12.2001 päivätyssä kirjeessä tuonut asianmukaisesti esille aikaisemmin yhteistoimintamenettelyssä esille tulleet yhtiön kaavailemat toimenpiteet, joihin sillä on lain ja työehtosopimuksen mukaan oikeus. Varustamo on käynyt neuvotteluja Suomen Laivanpäällystöliiton ja Suomen Konepäällystöliiton kanssa varustamokohtaisen tilanpäisen työvoiman palkkaamisesta. Neuvottelujen tuloksena on laadittu sopimusluonnos, jota Suomen Konepäällystöliitto ei ole allekirjoittanut. Neuvottelujen kohteena olevaa sopimusta ei ole syntynyt ja neuvottelut ovat asiasta edelleen kesken. Mikäli mahdollinen sopimus syntyy, sen aikaisin voimaantuloajankohta on 1.1.2002.

Väitetyistä työtaistelutoimenpiteistä

Yhteistoimintamenettelyssä ei, kuten ei muissakaan neuvotteluissa eikä myöskään missään asiaan liittyvissä asiakirjoissa, ole uhattu työntekijöiden irtisanomisella Suomen Merimies-Unioni SM-U:n painostustarkoituksessa. Sen sijaan varustamon taholta on avoimesti työehtosopimuksen ja lain edellyttämällä tavalla kerrottu työntekijöitä koskevan irtisanomisen mahdollisuudesta. Missään vaiheessa ei kuitenkaan ole uhkailtu irtisanomisilla saatikka painostettu tällä Suomen Merimies-Unioni SM-U:ta suostumaan yhtiön tavoittelemiin palkkakustannussäästöihin.

Oy Rettig Ab Bore on kaikin tavoin pyrkinyt sopimukseen vielä 7.12.2001 käydyssä neuvottelussa, jossa Suomen Merimies-Unioni SM-U ei ole osoittanut minkäänlaista sopimushalukkuutta. Se seikka, että varustamo on neuvotellut päällystöliittojen kanssa sopimatta näiden kanssa kuitenkaan mitään, ei sellaisenaan muodosta työtaistelutoimenpidettä. Päällystöliitot eivät ole puitesopimuksen 4. kohdassa tarkoitettuja ulkomaalaisia työntekijäyhdistyksiä.

Mitkään kanteessa mainitut tapahtumat ja seikat eivät osoita Oy Rettig Ab Boren ryhtyneen asiassa työtaistelutoimenpiteeseen. Työtaistelutoimenpidettä koskeva väite on nähtävä vain eräänä toimenpiteenä, jolla Suomen Merimies-Unioni SM-U vastustaa ulkomaalaisen työvoiman tuloa Suomen lipun alla purjehtiviin aluksiin.

Väitetty työehtosopimuksen tieten rikkominen

Vuorottelujärjestelmästä on työehtosopimuksen mukaisesti sovittu 24.8.1999 päivätyllä työehtosopimuksella siten, että aluksilla noudatetaan 1:1-vuorottelujärjestelmää. Samoin on noudatettu yleisesti ottaen vuorottelujaksoja koskevaa suositusta. Varustamolla on ollut oikeus poiketa vuorottelujaksoja koskevasta (oikeudellisesti ei sitovasta) suosituksesta siten, että vaihto ilmoitettiin siirtyväksi joulukuun 11. päivästä 2001 joulukuun 23. päivään 2001. Kun työtaistelu aluksilla oli alkanut jo 13.12. puolelta päivin, ilmoitetun työjakson ylityskin oli rajoittunut vain kahteen päivään.

Koska vuorottelujakson pituuden osalta määräykset ovat voimassa suosituksena eivätkä velvoittavana normimääräyksenä, ei kysymys voi myöskään olla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Suomen Varustamoyhdistyksen tietoon ei ollut tullut sellaisia seikkoja, jotka olisivat edellyttäneet siltä toimenpiteitä. Varustamoyhdistyksen tiedossa ei ollut mitään sellaista lehtikirjoitusta, jonka perusteella sen olisi tullut ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Lehtikirjoitukset ovat myös usein asiatiedoiltaan epätarkkoja ja virheellisiä eikä yhdistyksellä muutoinkaan ole velvollisuutta seurata lehtiä ja ryhtyä niiden perusteella toimenpiteisiin.

Suomen Varustamoyhdistys ei ole osallistunut varustamon ja Suomen Merimies-Unioni SM-U:n välisiin puitesopimuksen edellyttämiin neuvotteluihin. Suomen Varustamoyhdistys on kuitenkin ollut selvillä siitä, että neuvotteluosapuolet ovat käsittäneet työehtosopimusten irtisanomisen oikeusvaikutukset samalla tavalla eli että irtisanomisajan kuluttua umpeen työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa kyseisillä aluksilla. Tästä johtuen varustamoyhdistyksellä ei ole ollut mitään aihetta huomauttaa asiasta varustamolle.

SUOMEN VARUSTAMOYHDISTYKSEN KANNE

Vaatimukset

Suomen Varustamoyhdistys on vaatinut Suomen Merimies-Unioni SM-U:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Suomen Varustamoyhdistys on lisäksi vaatinut Suomen Merimies-Unioni SM-U:n velvoittamista korvaamaan Suomen Varustamoyhdistyksen oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden tausta

Oy Rettig Ab Bore oli Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kanssa käymiensä tuloksettomien neuvottelujen jälkeen puitesopimuksen mukaisesti irtisanonut ms Norqueenia ja ms Norkingiä koskevat sopimukset työ- ja palkkaehdoista päättymään 31.12.2001. Oy Rettig Ab Bore on 2.11.2001 tekemällään neuvotteluesityksellä käynnistänyt henkilöstöryhmien edustajien kanssa yhteistoimintaneuvottelut varustamon omistamien ja ulkomaanliikenteessä olevien edellä mainittujen laivojen Suomen Merimies-Unioni SM-U:n jäsenten korvaamisesta ulkomaalaisella työvoimalla. Yhteistoimintamenettelyn kohteena olleilla kaavailluilla säästötoimenpiteillä on tavoiteltu aluskohtaisesti noin 1,25 miljoonan markan säästöä vuositasolla. Miehistön vaihtaminen ulkomaalaisiin Suomen lipun alla liikennöivissä edellä mainituissa aluksissa on ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain sekä työehtosopimuksen puitesopimuksen mukaan sinällään täysin laillista.

Oy Rettig Ab Bore on käynyt neuvotteluja Suomen Laivanpäällystöliiton ja Suomen Konepäällystöliiton kanssa varustamokohtaisen tilapäisen työvoiman palkkaamisesta. Neuvottelujen tuloksena on laadittu luonnos sopimuksesta, jota Suomen Konepäällystö-liitto ei ole allekirjoittanut. Neuvottelujen kohteena olevaa sopimusta ei ole syntynyt ja neuvottelut asiassa ovat edelleen kesken.

Suomen Merimies-Unioni SM-U oli 12.12.2001 kääntynyt kirjeitse Suomen Varustamoyhdistyksen puoleen ja ilmoittanut, että varustamoyhdistyksen jäsenvarustamo Oy Rettig Ab Bore olisi solminut Suomen Laivanpäällystöliiton ja Suomen Konepäällystöliiton kanssa varustamon Suomen lipun alla olevien ms Norkingin ja ms Norqueenin miehistöjä koskevan työehtosopimuksen 5.12.2001 lukien. Suomen Merimies-Unioni SM-U:n esittämän mukaan työehtosopimus olisi kilpaileva Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ja Oy Rettig Ab Boren välillä solmitun voimassa olevan työehtosopimuksen kanssa.

Suomen Varustamoyhdistys on Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle 13.12.2001 lähettämässään vastauksessa todennut, että varustamon ilmoituksen mukaan uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu yhtiön ja Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Laivanpäällystöliiton kanssa. Suomen Varustamoyhdistys on kirjeessä korostanut ilmoittaneensa Oy Rettig Ab Borelle, että uutta sopimusta ei voida soveltaa kuin vasta sen jälkeen, kun liittojen välillä solmittu työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa eli vasta 1.1.2002 lähtien.

Suomen Merimies-Unioni SM-U on 13.12.2001 päivätyssä jäsentiedotteessaan todennut, että se ei tule hyväksymään Oy Rettig Ab Boren suunnittelemia toimia eikä päällystöliittojen kanssa solmittua halpasopimusta. Se on myös todennut vaatineensa varustamoa luopumaan suunnittelemistaan toimenpiteistä. Suomen Merimies-Unioni SM-U on edelleen tiedotteessaan todennut, että sen hallitus oli 13.12.2001 päättänyt aloittaa työtaistelutoimenpiteet ms Norqueenillä ja ms Norkingillä tavoitteena saada työtaistelun avulla varustamo luopumaan irtisanomisista ja halpatyövoiman käyttöönottamisesta. Tiedotteen lopussa kuvataan yksityiskohtaisesti työtaistelun toimeenpanemista siten, että miehistöt lopettavat kaikkien normaalien työtehtäviensä suorittamisen ja kieltäytyvät seuraamasta alusta merelle ja että miehistön jäsenet eivät myöskään tule millään tavalla edesauttamaan aluksen lastausta eikä purkausta eivätkä luovuta työpaikkojaan heitä mahdollisesti korvaamaan hankittavalle työvoimalle.

Suomen Merimies-Unioni SM-U on todennut internet-sivullaan 13.12.2001, että sen jäsenet olivat puolelta päivin paikallista aikaa aloittaneet työtaistelun Englannin kanaalissa ajavalla Oy Rettig Ab Bore-varustamon ms Norqueen -aluksella Rotterdamissa. Samana päivänä Suomen Merimies-Unioni SM-U:n toimeenpanema työtaistelu ulotettiin myös ms Norkingiin, jonka liikennöinti estettiin aluksen saavuttua Rotterdamiin ja jota koskevat työtaistelutoimenpiteet toteutettiin Suomen Merimies-Unioni SM-U:n hallituksen päättämällä edellä selostetulla tavalla.

Edellä selostettuihin työtaisteluihin ovat osallistuneet kaikkien mainittujen alusten Suomen Merimies-Unioni SM-U:n jäsenet heidän joukossaan laivakohtaiset luottamusmiehet.

Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenet olivat 13.12.2001 lukien ryhtyneet tukemaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n toimeenpanemaa työtaistelua kieltäytymällä purkamasta tai lastaamasta Suomeen saapuneita ms Finnsealia ja ms Finnbeaveria.

Työtaistelun työehtosopimukseen kohdistuminen

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n toimeenpanema työtaistelu kohdistuu ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohtaan, jossa on määräykset työnjohto-oikeudesta ja työntekijää koskevasta lojaalisuusvelvoitteesta työnantajaa kohtaan. Työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvat myös liikkeenjohdolliset ratkaisut, kuten nyt esillä olevassa tapauksessa pyrkimys palkata varustamon aluksille ulkomaalaista työvoimaa.

Työtaistelu kohdistuu myös puitesopimuksen kaikkiin määräyksiin, mutta lähinnä sen 3 ja 4 kohtaan. Puitesopimuksessa on varustamolle varattu mahdollisuus työehtosopimuksen irtisanomisen kautta vapautua ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen määräyksistä kysymyksessä olevalla aluksella ja solmia työehtosopimus ulkomaalaisen työntekijäyhdistyksen kanssa mainitun työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä. Tätä Suomen Merimies-Unioni SM-U on ilmoittanut vastustavansa samoin kuin jäseniensä kaavailtuja irtisanomisia sekä ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista siitä huolimatta, että varustamolla on kaikkiin näihin toimenpiteisiin lain ja työehtosopimuksen mukainen oikeus.

Työtaistelu kohdistuu lisäksi ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskeva työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskevaan 15 §:n määräykseen sekä mainitun työehtosopimuksen liitteenä noudatettavan irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan sopimuksen 4 ja 11 §:ään. Irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Sopimuksen 11 §:n neuvottelujärjestystä koskeva määräys on Suomen Merimies-Unioni SM-U:n toimenpiteiden johdosta jäänyt vaikutuksettomaksi.

Työntekijäliiton vastuu ja tuomittavan hyvityssakon määrä

Ulkomaanliikenteen työehtosopimukseen osallinen Suomen Merimies-Unioni SM-U on hallituksensa päätöksellä ryhtynyt edellä kuvattuihin työtaistelutoimenpiteisiin työrauhavelvollisuuden vallitessa. Työtaistelu on toteutunut yhdistyksen hallituksen päätöksessä todetulla tavalla ja se koskee edellä todetuin tavoin kysymyksessä olevien alusten kaikkia Suomen Merimies-Unioni SM-U:n jäseniä. Suomen Merimies-Unioni SM-U on siten selvästi rikkonut sille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden. Hyvityssakkoa tuomittaessa huomioon tulee ottaa, että työtaistelu on toteutettu poikkeuksellisen räikeällä tavalla tilanteessa, jossa Oy Rettig Ab Bore on pelkästään ilmoittanut kaavailustaan käyttää hyväkseen varustamolle lain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvia oikeuksia työehtosopimusta tarkasti noudattaen. Työtaistelusta on aiheutunut poikkeuksellisen suurta vahinkoa eli noin 0,5 miljoonaa markkaa päivässä.

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SM-U:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Merimies-Unioni SM-U on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Suomen Merimies-Unioni SM-U on vaatinut Suomen Varustamoyhdistyksen velvoittamista korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tapahtumatiedot

Oy Rettig Ab Bore ei ole koskaan irtisanonut ulkomaanliikenteen työehtosopimusta ms Norking ja ms Norqueen -nimisten alusten osalta. Irtisanominen on kohdistunut ainoastaan 24.8.1999 päivättyihin aluskohtaisiin työehtosopimuksiin. Aluskohtaisia työehtosopimuksia on jatkettu määräaikaisina 31.12.2001 saakka.

Varustamon ilmoittama pyrkimys aluskohtaisiin kustannussäästöihin ei siten olisi toteutunut sen suunnittelemalla miehistön vaihtamisella, joka varustamon ilmoituksen mukaan oli määrä toteuttaa 23.12.2001, koska varustamo oli sidottu aluskohtaisten työehtosopimusten palkkamääräyksiin vuoden 2001 loppuun saakka ja sen jälkeen se olisi ollut sidottuna ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Tämän vuoksi varustamon suunnittelemat irtisanomiset eivät olisi olleet laillisia eivätkä työehtosopimusten mukaisia.

Oy Rettig Ab Bore ja Suomen Laivanpäällystöliitto ovat allekirjoittaneet 5.12.2001 sopimuksen tilapäisen työvoiman palkkaamisesta. Allekirjoitetun sopimuksen mukaan se tulee voimaan allekirjoituspäivämäärästä, eikä sopimuksessa ole mitään lykkäävää ehtoa tai varaumaa. Sopijaosapuolten sopimusmuutoksesta Suomen Merimies-Unioni SM-U on saanut tiedon vasta saatuaan tiedoksi Suomen Varustamoyhdistyksen haasteen.

Ms Norqueen pysäytettiin Rotterdamiin 13.12.2001 ja ms Norking seuraavana päivänä. Helsingin Sompasaaren satamaan saapuneiden ms Finnsealin ja ms Finnbeaverin lastit on purettu 18.12.2001. Työtaistelutoimenpiteet ovat päättyneet valtakunnansovittelijan sovintoesityksen mukaisesti 18.12.2001 kello 21.

Työtaistelun kohdistuminen

Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohta ei sääntele työnantajan työnjohto-oikeutta vaan työntekijän lojaalisuusvelvoitetta. Liikkeenjohdolliset ratkaisut eivät kuulu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin, vaikkakin ne kuuluvat työnantajan omistajavallan piiriin. Työtaistelu ei miltään osin kohdistu ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohtaan, joka ei ole millään tavalla työtaistelutoimenpiteen kumoamis- tai muuttamisobjektina.

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n toimenpiteiden tarkoituksena ei ole ollut millään tavalla vaikuttaa työehtosopimuksen liitteenä noudatettavaan sopimukseen irtisanomisen ja lomautuksen perusteista. Päinvastoin Oy Rettig Ab Bore pyrkii vapautumaan kyseisistä sopimusmääräyksistä kesken sopimuksen voimassaolon.

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n toimenpiteiden tarkoituksena on ollut vastustaa niitä Oy Rettig Ab Boren toimenpiteitä, joita Suomen Merimies-Unioni SM-U on pitänyt työehtosopimuslain 8 §:n vastaisina työtaistelutoimenpiteinä. Mikäli katsottaisiin, että nämä Oy Rettig Ab Boren työtaistelutoimet eivät ole työehtosopimuslain 8 §:n vastaisia, niin silloin ei myöskään Suomen Merimies-Unioni SM-U:n toimeenpanemia vastatoimia voida pitää työehtosopimuslain 8 §:n vastaisina, koska Suomen Merimies-Unioni SM-U:n toimenpiteet kohdistuvat vastatoimina varustamon toimenpiteisiin.

Hyvityssakkovaatimuksesta

Mikäli Suomen Merimies-Unioni SM-U:n katsotaan toimineen työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden vastaisesti, on asiassa erityinen syy jättää hyvityssakko tuomitsematta. Tällainen erityinen syy on Suomen Varustamoyhdistyksen jäsenvarustamon Oy Rettig Ab Boren pyrkimys mitätöidä sitä sitovat työehtosopimukset irtisanomalla Suomen Merimies-Unioni SM-U:n jäsenistä koostuva miehistö ja vaihtamalla miehistö ulkomaalaiseen miehistöön.

Työtaistelusta ei myöskään ole aiheutunut poikkeuksellisen suurta vahinkoa eikä vahingon määrä ole voinut olla 0,5 miljoonaa markkaa päivässä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kanne

1.1. Tausta ja ilmoitetut työtaistelutoimenpiteet

Oy Rettig Ab Boren ja Suomen Merimies-Unioni SM-U:n välillä on ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen osana noudatettavan puitesopimuksen mukaisesti 24.8.1999 sovittu ms Norkingillä ja ms Norqueenillä sovellettavista työ- ja palkkaehdoista. Sopimusten liitteissä on määräykset miehityksestä, työajasta ja vuorottelusta, palkkauksesta ja palkkataulukoista sekä matkustajista maksettavasta korvauksesta. Sopimukset ovat voimassa 1.10.1999 - 15.1.2000 ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli irtisano sopimusta kahta kuukautta ennen voimassaoloajan päättymistä.

Oy Rettig Ab Bore on 15.11.2000 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle irtisanovansa edellä mainitut ms Norkingin ja ms Norqueenin työ- ja palkkaehtoja koskevat sopimukset päättymään 15.1.2001.

Varustamon ja Suomen Merimies-Unioni SM-U:n edustajan välisessä puhelinkeskustelussa 2.3.2001 on sovittu takuupalkkasopimusten voimassaolon jatkamisesta 30.4.2001 asti. Varustamo on 29.3.2001 Suomen Merimies-Unioni SM-U:n puheenjohtajalle lähettämässään kirjeessä todennut, että neuvotteluissa ei ollut tapahtunut edistystä varustamon esitysten pohjalta ja että valtiovallan tulevalla tonnistoveroratkaisulla ei ole merkitystä tässä asiassa. Varustamo on edelleen todennut, että se ei pidä tarkoituksenmukaisena jatkaa enää sopimuksen voimassaoloaikaa. Kirjeessä varustamo on ilmoittanut siirtyvänsä noudattamaan ulkomaanliikenteen työehtosopimusta (sis. 10 %:n vähennyksen) samalla periaatteella kuin aikanaan takuupalkkasopimuksia. Varustamon mukaan työntekijä tulee uuden työehtosopimuksen piiriin 1.4.2001 jälkeen alkavan työvuoron alusta. Säästyneet vapaapäivät muutetaan vastiketunneiksi aikaisemmin käytetyllä ja molemmin puolin hyväksytyllä kaavalla.

Suomen Merimies-Unioni SM-U on vastannut varustamon kirjeeseen 30.3.2001 päivätyllä kirjeellä, jossa se on ilmoittanut, että takuupalkkasopimusten irtisanomisten johdosta aluksilla ei ole tällä hetkellä sopimusta miehityksestä. Samoin kirjeessä on todettu, että Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ja varustamon välillä ei ole myöskään sovittu kauppa-alusluettelolain tarkoittaman tuen edellytyksenä olevista työvoimakustannussäästöistä. Suomen Merimies-Unioni SM-U:n mukaan ei myöskään ole sovittu järjestelyistä, miten takuupalkkasopimuksesta siirrytään ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Kirjeessä on lisäksi ilmoitettu, että se lähetetään tiedoksi merenkulkulaitoksen merenkulkujaostolle ilmoituksena siitä, että varustamon ja Suomen Merimies-Unioni SM-U:n välillä ei ole sovittu kauppa-alusluettelolain mukaisista säästöistä. Varustamon ja Suomen Merimies-Unioni SM-U:n välillä on tämän jälkeen 9.4.2001 sovittu aluksia koskevien takuupalkkasopimusten jatkamisesta 30.9.2001 saakka.

Osapuolet ovat vielä 24.9.2001 sopineet takuupalkkasopimusten voimassaolon jatkamisesta 31.12.2001 saakka. He ovat samassa yhteydessä sopineet kokoontuvansa joulukuun alkupuolella neuvottelemaan sopimusten jatkamisesta.

Varustamo on 2.11.2001 tehnyt ms Norqueenin luottamusmiehelle yt-neuvotteluesityksen, jossa se on ilmoittanut takuupalkkasopimusten irtisanomisesta. Esityksessä on todettu, että Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ei ollut edistytty. Neuvotteluesityksessä on muun muassa todettu alusten kilpailukyvyn säilyttämisen edellyttävän olennaisia muutoksia kustannusrakenteeseen. Esityksessä varustamo on myös ilmoittanut harkitsevansa ms Norkingin ja ms Norqueenin suomalaisten miehistöjen korvaamista ulkomaalaisella ja todennut, mitkä vaikutukset toimenpiteellä toteutuessaan olisi ja ilmoittanut irtisanottavien työntekijöiden lukumäärän eri työntekijäryhmissä.

Varustamo on 5.11.2001 päivätyllä tiedotteella ilmoittanut henkilökunnalle yt-lain mukaisen neuvotteluesityksen tekemisestä luottamusmiehille. Yt-neuvottelujen aiheeksi on ilmoitettu mahdollisuus korvata ms Norkingin ja ms Norqueenin miehistöt ulkomaalaisilla.

Varustamon edustajat ovat ms Norqueenin luottamusmiehen kanssa 13.11.2001 käymässään yhteistoimintaneuvottelussa selvittäneet kustannusten alentamisen tarvetta ja ilmoittaneet, millaisiin kustannussäästöihin suunnitelluilla miehistöjen korvaamisilla ulkomaalaisella miehistöllä päästäisiin. Varustamon edustajat ovat selvittäneet Suomen Merimies-Unionin kanssa käytyjen neuvottelujen ajankohdat ja todenneet neuvotteluissa käsitellyn suomalaisen miehistön palkkakustannuksia verrattuna ulkomaalaiseen ja suomalaisen miehistön saatavuutta. Varustamo on myös ilmoittanut, että neuvottelut ovat olleet tuloksettomia.

Yt-neuvotteluja on jatkettu 30.11.2001, jolloin läsnä ovat olleet varustamon edustajat ja eri laivojen luottamusmiehet. Yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen varustamo on ilmoittanut toteuttavansa miehistöjen vaihdon 23.12.2001.

Oy Rettig Ab Bore on neuvotellut Suomen Laivanpäällystöliiton ja Suomen Konepäällystöliiton kanssa varustamokohtaisesta sopimuksesta tilapäisen työvoiman palkkaamisesta. Sopimuspöytäkirjassa, joka on päivätty 5.12.2001, on todettu päällystöön noudatettavan ulkomaanliikenteen työehtosopimusta. Sopimuksen mukaan ms Norkingille ja ms Norqueenille voidaan palkata tilapäistä ulkomaalaista miehistöä sopimuksessa tarkemmin määritellyillä ehdoilla. Sopimuksen on ollut määrä tulla voimaan allekirjoituspäivästä lukien. Esitetyn selvityksen mukaan Suomen Konepäällystöliiton edustajat eivät kuitenkaan ole allekirjoittaneet sopimusta.

Suomen Merimies-Unioni SM-U on katsonut varustamon ryhtyneen työtaistelutoimenpiteisiin, koska varustamo on sopimusten voimassaoloaikana yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä sekä varustamon ja Suomen Merimies-Unioni SM-U:n edustajien välisissä neuvotteluissa esittänyt uhkauksen Suomen Merimies-Unioni SM-U:n jäsenten irtisanomisesta. Kysymyksessä olevalla uhkauksella on Suomen Merimies-Unioni SM-U:ta painostettu hyväksymään varustamon tavoittelemat palkkakustannusten säästöt. Suomen Merimies-Unioni SM-U on edelleen katsonut, että edellä mainitulla uhkauksella sekä päällystöliittojen ja varustamon välisellä 5.12.2001 päivätyllä sopimuksella varustamo on painostustarkoituksessa pyrkinyt mitätöimään vuoden loppuun asti voimassa olleet aluskohtaiset työehtosopimukset ja ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen.

1.2. Neuvotteluista esitetty selvitys

Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle yllätyksenä oli luottamusmiesten välityksellä tullut tieto yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta. Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ja varustamon edustajien välillä 7.12.2001 käydyssä irtisanomisuhkaa koskevassa neuvottelussa oli otettu esille myös SM-U:n tietoon tullut päällystöliittojen kanssa tehty uusi sopimus. Tässä tilaisuudessa varustamon edustajat olivat kiistäneet, että päällystöliittojen kanssa olisi tehty sopimusta, mutta he olivat ilmoittaneet asiasta neuvotellun päällystöliittojen kanssa. Neuvottelutilaisuudessa tiedossa oli ollut, että varustamon suunnittelema miehistöjen vaihto oli tarkoitus toteuttaa 23.12.2001. Irtisanomisilmoituksia ei vielä ollut annettu työntekijöille, mutta varustamon edustajat olivat kuitenkin ilmoittaneet, että irtisanomiset toteutetaan, kunhan asiaan liittyvät järjestelyt saadaan hoidettua.

1.3. Arviointi

Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen osana on sovellettu puitesopimusta, jonka perusteella on sovittu aluskohtaisista sopimuksista ms Norkingille ja ms Norqueenille. Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys, onko mainittujen aluskohtaisten sopimusten irtisanomisten yhteydessä irtisanottu puitesopimuksessa sovitulla tavalla myös ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen noudattaminen kysymyksessä olevilla aluksilla. Sopijapuolten jatkettua aluskohtaisten sopimusten irtisanomisen jälkeen niiden voimassaoloaikaa vaiheittain vuoden 2001 loppuun saakka todetut sopimusjärjestelyt ovat joka tapauksessa olleet kaikilta osin voimassa silloin, kun Oy Rettig Ab Boren on väitetty ryhtyneen Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kanteessa kerrotuin tavoin työtaistelutoimenpiteisiin.

Jo ennen aluskohtaisten sopimusten irtisanomista käydyissä uusia takuupalkkasopimuksia koskeneissa neuvotteluissa elokuussa 1999 varustamon taholta on esitetty yhtenä vaihtoehtona kustannussäästöjen aikaansaamiseksi suomalaisten miehistöjen korvaamista ulkomaalaisella. Neuvotteluissa varustamon taholta on perusteltu kustannussäästöjen tarvetta. Varustamon edustajien kertoman mukaan esitykset on toistettu myöhemmissä neuvottelutilaisuuksissa. Varustamon aloitteesta on miehistöjen vaihtamista koskevan vaihtoehdon johdosta käyty marraskuussa 2001 yhteistoimintaneuvottelut, joiden yhteydessä työnantaja on selvittänyt syyt suunnittelemilleen toimenpiteille ja ilmoittanut myös sen, että Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ei ollut edistytty.

Oy Rettig Ab Bore on joulukuussa 2001 käynnistänyt päällystöliittojen kanssa neuvottelut, joissa on pyritty sopimaan tilapäisen ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta ms Norkingille ja ms Norqueenille ja tällöin noudatettavista työsuhteen ehdoista sekä päällystön että tilapäisen miehistön osalta. Sopimus oli tarkoitettu sovellettavaksi mainittujen alusten uusiin, tilapäisesti palkattuihin ulkolaisiin miehistöihin sen jälkeen kun miehistöt olisi vaihdettu. Varustamon tarkoituksena on siten ollut myös tällä tavoin varautua mahdolliseen uuteen tilanteeseen.

Oy Rettig Ab Boren velvollisuutta soveltaa kysymyksessä olevilla aluksilla aluskohtaisten sopimusten voimassaolon päätyttyä ulkomaanliikenteen työehtosopimusta voidaan työtuomioistuimelle esitetyn näytön valossa perustellusti pitää epäselvänä. Arvioitaessa varustamoyhtiön toimenpiteitä painostustoimina työtuomioistuin toteaa, että mainitulla seikalla ei ole kuitenkaan näytetty olleen merkitystä joulukuussa 2001, jolloin varustamoyhtiön mahdollisuuksia solmia uusia työehtosopimuksia on myös SM-U:n puolelta arvioitu vain suhteessa aluskohtaisiin sopimuksiin ja niiden voimassaoloon 31.12.2001 saakka.

Todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että varustamon tarkoituksena neuvotellessaan SM-U:n tietämättä päällystöyhdistysten kanssa todetuista sopimusjärjestelyistä tai muutoinkaan tämän asian yhteydessä olisi ollut painostaa Suomen Merimies-Unioni SM-U:ta siten, että menettelyä voitaisiin pitää työehtosopimuslain mukaan kiellettynä työtaistelutoimenpiteenä, tai että Suomen Merimies-Unioni SM-U perustellusti olisi voinut kokea yhtiön toimenpiteet tällaisiksi painostustoimiksi.

2. Vuorottelujärjestelmää koskevien määräysten rikkominen

Ms Norkingillä ja ms Norqueenillä sovellettavissa aluskohtaisissa sopimuksissa on sovittu aluksissa noudatettavan 1:1 vuorottelujärjestelmää. Vuorottelujaksojen osalta sopimuksissa on todettu osapuolten suosittelevan vuorottelujärjestelmän toteuttamista siten, että työtä tehdään kuusi viikkoa ja vapaata sen jälkeen annetaan kuusi viikkoa. Vuorottelujärjestelmä aluksilla on toteutettu edellä mainitun mukaisesti. Joulukuun alkupuolella työssä olleiden työntekijöiden vuorottelujärjestelmän mukaisen vapaapäivien jakson olisi tullut alkaa 11.12.2001. Varustamo on kuitenkin ilmoittanut, että miehistön vaihdon vuoksi työntekijät voivat aloittaa vapaajakson vasta 23.12.2001.

Ulkomaanliikenteen työnehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä siitä, missä tilanteissa vuorottelujärjestelmästä voidaan poiketa. Työehtosopimuksen 5.2 kohdassa on ainoastaan todettu, missä tilanteissa tässä mainitusta työvuoron enimmäispituudesta voidaan poiketa

Todistajana kuullun B:n kertoman mukaan vuorottelujärjestelmä kysymyksessä olevilla aluksilla on toiminut täsmällisesti. Miehistön vaihto on saattanut siirtyä vuorottelujärjestelmän mukaisesta päivällä johtuen esimerkiksi lentoaikataulun muutoksesta tai vastaavasta syystä. Suomen Merimies-Unioni SM-U:ssa ei ole käsitelty kysymystä, millaisissa tilanteissa vuorottelujärjestelmää noudatettaessa joustot voivat tulla kysymykseen.

Työtuomioistuimessa kuullun ms. Norqueenin luottamusmiehen E:n mukaan vuorottelujärjestelmä aluksessa on toiminut ilmoitetun vuorottelujärjestelmän mukaisesti. Poikkeuksellisesti vaihtopäivä on saattanut siirtyä yhdellä päivällä aikataulumuutoksista johtuen. Vaihtopäivän siirtymisestä ei nyt esillä olevassa tapauksessa ole sovittu työntekijöiden kanssa, vaan vaihtopäivän siirtäminen on tapahtunut työnantajan yksipuolisella ilmoituksella.

Henkilöstöpäällikkö D:n mukaan vuorottelujärjestelmästä aluksilla on aikaisemminkin poikettu sopimalla asiasta asianomaisten henkilöiden kanssa. Vuorottelujärjestelmää sellaisenaan ei ole käytännössä noudatettu, vaan työtä on Salmisen mukaan voitu tehdä jossakin jaksossa esimerkiksi yhdeksän viikkoa ja jossakin taas kolme viikkoa. Työntekijöiden kanssa on sovittu sisään tehtyjen työpäivien antamisesta vapaana myöhemmässä yhteydessä. Näin on ollut tarkoitus menetellä myös kanteessa tarkoitetussa tapauksessa. Vuorojärjestelmästä on saatettu yllättävissä tilanteissa poiketa ilman, että asiasta on sovittu kysymyksessä olevan työntekijän kanssa.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun Suomen Varustamoyhdistyksen osastopäällikön F:n mukaan vuorottelujärjestelmästä poikkeaminen on käytännössä yleistä silloin, kun on kysymys Suomen alueen ulkopuolella tapahtuvasta liikennöinnistä. Tarkoituksena kuitenkin on, että laadittua vuorottelulistaa sovelletaan eikä vuorottelulistaa voida yksipuolisesti muuttaa miten tahansa.

Työtuomioistuin toteaa, että sovittua vuorottelujärjestelmää on esitetyn selvityksen mukaan ms Norkingillä ja ms Norqueenillä yleensä sovellettu ilmoitetun mukaisesti. Aikataulumuutoksista johtuen on vähäisiä poikkeamia ilmoitetusta vuorottelujärjestelmästä saattanut tapahtua. Ellei kysymys ole ollut yllättävästä syystä johtuneesta tarpeesta poiketa ilmoitetusta vuorottelujärjestelmästä, on käytännössä vuorottelujärjestelmästä poikkeamisesta sovittu asianomaisten työntekijöiden kanssa.

Esitetyn selvityksen mukaan vuorottelujärjestelmää koskevien määräysten tarkoituksena on, että ilmoitettua vuorottelujärjestelmää noudatetaan. Aluksilla on myös noudatettu käytäntöä, jonka mukaan muista kuin yllättävistä syistä tapahtuneista vaihtopäivien siirroista sovitaan. Vaihtopäivän siirron syy ei esillä olevassa tapauksessa ole sellainen, jota luonteeltaan voitaisiin pitää yllättävänä. Myöskään poikkeamaa ilmoitetusta vuorottelujärjestelmästä ei voida pitää vähäisenä. Kun varustamo noudatetusta käytännöstä poiketen on yksipuolisella ilmoituksella toteuttanut vuorottelujärjestelmän muutoksen, olisi varustamon perustellusti tullut tietää rikkovansa aluskohtaisten sopimusten vuorottelujärjestelmää koskevia määräyksiä.

3. Valvontavelvollisuus

Kun Oy Rettig Ab Bore ei Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kanteessa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtyessään ole syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, ei myöskään Suomen Varustamoyhdistys ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin. Näyttämättä on jäänyt, että Suomen Varustamoyhdistys olisi asian yhteydessä muutoinkaan laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

4. Suomen Varustamoyhdistyksen kanne

4.1. Työtaistelutoimenpiteet

Suomen Merimies-Unioni SM-U on 13.12.2001 päivätyllä tiedotteella ilmoittanut Suomen Merimies-Unioni SM-U:n hallituksen tehneen samana päivänä päätöksen työtaistelutoimenpiteiden aloittamisesta ms Norkingillä ja ms Norqueenillä. Tiedotteen mukaan työtaistelun päämääränä on saada Oy Rettig Ab Bore luopumaan irtisanomisista ja halpatyövoiman käyttöönottamisesta. Työtaistelutoimenpiteet on toteutettu tiedotteessa ilmoitetun tavoin 13.12.2001 lukien.

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n päätöksen mukaisesti lakko on 14.12.2001 laajentunut koskemaan varustamon ms Finnseal ja 17.12.2001 ms Finnbeaver-nimisiä aluksia. Suomen Merimies-Unioni SM-U on edelleen 17.12.2001 päivätyllä tiedotteella ilmoittanut ulottavansa työtaistelun koskemaan kaikkia Suomen Varustamoyhdistyksen jäsenvarustamoiden kuivarahtialuksia. Tiedotteen mukaisesti lakon piiriin ovat tulleet Suomen Varustamoyhdistyksen kanteessa mainitut kolme alusta niiden saavuttua suomalaisiin satamiin. Suomen Merimies-Unioni SM-U on lisäksi 18.12.2001 ilmoittanut lakon laajentamisesta koskemaan suomalaisten matkustajalaivojen rahtiliikennettä seuraavasta päivästä alkaen.

Työtaistelutoimenpiteet ovat päättyneet illalla 18.12.2001 osapuolten hyväksyttyä valtakunnansovittelijan sovintoesityksen.

Edellä mainittuihin työtaistelutoimenpiteihin ovat osallistuneet alusten henkilökuntaan kuuluvat Suomen Merimies-Unioni SM-U:n jäsenet heidän joukossaan alusten luottamusmiehet.

4.2. Työtaistelutoimenpiteiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Edellä mainituilla lakoilla ja 18.12.2001 esitetyllä uhkauksella lakon ulottumisesta koskemaan myös matkustaja-alusten rahtiliikennettä on tarkoitettu painostaa Oy Rettig Ab Borea luopumaan suunnitelluista suomalaisten työntekijöiden irtisanomisista ja ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta. Työnantajalla on työehtosopimuksen mukaan oikeus päättää työntekijän työhön ottamisesta ja erottamisesta. Tämä ilmenee muun muassa ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskeva sopimuksen määräyksistä. Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet ainakin näihin työehtosopimuksen määräyksiin.

4.3. Suomen Merimies-Unioni SM-U:n vastuu

Suomen Merimies-Unioni SM-U on työtaistelun toimeenpannessaan rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

5. Yhteenveto

Oy Rettig Ab Bore on määrätessään yksipuolisesti poikettavaksi ilmoitetusta vuorottelujärjestelmästä rikkonut työehtosopimusten vuorottelua koskevia määräyksiä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi yhtiön on maksettava Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle jäljempänä tuomittava hyvityssakko. Näyttämättä on sen sijaan jäänyt, että varustamoyhtiö olisi rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Suomen Merimies-Unioni SM-U on toimeenpannessaan edellä todetut työtaistelutoimenpiteet syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, minkä vuoksi se tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa Suomen Varustamoyhdistykselle tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

6. Oikeudenkäyntikulut

Suomen Merimies-Unioni SM-U on osittain voittanut Oy Rettig Ab Borea ja Suomen Varustamoyhdistystä vastaan ajamansa kanteen. Suomen Varustamoyhdistys ja Oy Rettig Ab Bore ovat siten jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n oikeudenkäyntikulut. Tässä asiassa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen määräksi Suomen Merimies-Unioni SM-U on ilmoittanut 4 525,16 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Suomen Varustamoyhdistys puolestaan on voittanut Suomen Merimies-Unioni SM-U:ta vastaan ajamansa kanteen, minkä johdosta Suomen Merimies-Unioni SM-U jutun hävitessään on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla on velvollinen korvaamaan Suomen Varustamoyhdistyksen oikeudenkäyntikulut. Suomen Varustamoyhdistyksen oikeudenkäyntikuluiksi arvonlisäveroineen on ilmoitettu kummankin käsitellyn jutun osalta yhteensä 10 006,44 euroa. Suomen Merimies-Unioni SM-U on riitauttanut korvauksen määrän ja ilmoittanut hyväksyvänsä Suomen Varustamoyhdistyksen oikeudenkäyntikulujen määräksi asiaan valmistautumisen osalta vastaavat määrät kuin mitä Suomen Merimies-Unioni on vaatinut.

Suomen Varustamoyhdistyksen puolesta esitetyssä oikeudenkäyntikululaskelmassa ei ole kaikilta osin eritelty, kumpaan kanteista toimenpiteet ja niistä aiheutuneet kustannukset ovat kohdistuneet. Huomioon ottaen asioiden laatu ja niiden edellyttämät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo Suomen Varustamoyhdistyksen oikeudenkäyntikuluista Suomen Merimies-Unioni SM-U:n korvattavaksi määräksi 7 500 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee

Oy Rettig Ab Boren työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle 1 500 euroa, ja

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Varustamoyhdistykselle 8 000 euroa.

Enemmälti kanteet hylätään.

Suomen Varustamoyhdistys ja Oy Rettig Ab Bore velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n oikeudenkäyntikulut 4 525 eurolla 16 sentillä. Suomen Merimies-Unioni SM-U velvoitetaan puolestaan korvaamaan Suomen Varustamoyhdistyksen oikeudenkäyntikulut 7 500 eurolla. Edellä mainituille määrille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Sutela, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kanteen osalta katson, että Oy Rettig Ab Boren käynnistämää yt-menettelyä ei sellaisenaan voida pitää työrauhavelvollisuuden vastaisena, vaan yhtiön puolelta tapahtuvana varautumisena miehistön vaihtamiseen siinä tapauksessa, ettei viimeksi vuoden 2001 loppuun jatketun työehtosopimuksen uudistamisesta päästä varustamon ja Suomen Merimies-Unioni SM-U:n välillä sopimukseen.

Suomen Varustamoyhdistyksen kanteen osalta katson, että Suomen Merimies-Unioni SM-U:n toimeenpanemat työtaistelut ovat kohdistuneet samoihin ms Norqueenia ja ms Norkingiä koskevien työehtosopimusten miehitystä, vuorottelua ja palkkausta koskeviin määräyksiin, jotka olivat varustamon palkkakustannusvaatimusten kohteena. Kun työtaistelut on toimeenpantu työehtosopimusten voimassa ollessa, Suomen Merimies-Unioni SM-U on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Tämän vuoksi velvoitan Oy Rettig Ab Boren maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Merimies-Unioni SM-U:lle 1 500 euroa.

Muilta osin yhdyn työtuomioistuimen tuomioon.