Labor court dismisses union claim that 7h39m daily work exceeds 8h regular time under collective agreement.

Terveyspalvelualan yrityksen kuntoutusosaston työntekijät ovat työskennelleet työehtosopimuksen mukaisessa normaalityöaikamuodossa, jossa työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 ¼ tuntia viikossa. Työntekijöiden päivittäinen työaika on ollut 7 tuntia 39 minuuttia.

Asiassa on kysymys siitä, onko terveyspalvelualan työehtosopimuksen ylityömääräystä tulkittaessa kysymyksessä olevassa normaalityöaikamuodossa vuorokautiseksi ylityöksi katsottava 7 tunnin 39 minuutin ylittävä työaika vai vasta 8 tuntia ylittävä työaika.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 3

KANTAJA

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry, Helsinki

VASTAAJAT

Terveyspalvelualan Työnantajaliitto ry, Helsinki

Miinan Hoitolat Oy, Siuntio

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.11.2001

Pääkäsittely 11.12.2001

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Terveyspalvelualan Työnantajaliiton ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n välillä 11.12.1997 solmitussa terveyspalvelualan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 §

Työaika

1. Sen lisäksi, mitä työaikalaissa on säädetty, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Säännöllinen työaika normaalityöaikamuodossa

2. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 ja 1/4 tuntia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Ylityö

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ylityö normaalityöaikamuodossa

3. Ylityötä on työ, jota tehdään normaalityöaikamuodossa vuorokautisen, viikoittaisen, keskimääräisen vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan lisäksi. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 5 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty sisältyvät samojen osallisten välillä 7.2.2000 solmittuun terveyspalvelualan työehtosopimukseen.

KANNE

Vaatimukset

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että terveyspalvelualan työehtosopimuksen 9 §:n 3 kohdan mukaista ylityömääräystä normaalityöaikamuodossa tulkitaan siten, että päivittäisen työajan ollessa klo 8.00 - 15.39 vuorokautista ylityötä on yli 7 tunnin 39 minuutin tehty työaika,

velvoittaa Miinan Hoitolat Oy:n suorittamaan ylityösaatavia A:lle 205,73 markkaa ajalta 4.5.1999 - 8.5.2000, B:lle 61,72 markkaa ajalta 26.5.1999 - 18.4.2000 ja C:lle 53,71 markkaa ajalta 3.6.1999 - 1.10.1999 sekä kaikille edellä mainituille saataville korkolain mukaista viivästyskorkoa A:lle 8.5.2000, B:lle 18.4.2000 ja C:lle 1.10.1999 lukien,

tuomitsee Miinan Hoitolat Oy:n maksamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 15 400 markkaa palkansaajakeskusjärjestöjen 28.1.2000 allekirjoittaman pöytäkirjan mukaisesti,

tuomitsee Terveyspalvelualan Työnantajaliiton työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Terveyspalvelualan Työnantajaliiton ja Miinan Hoitolat Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Erimielisyys

Miinan Hoitolat Oy:ssä oli syntynyt erimielisyyttä siitä, miten määritellään työehtosopimuksen 5 §:n mukainen säännöllinen työaika normaalityöaikamuodossa. Tähän liittyen erimielisyys vallitsee myös vuorokautisen ylityön korvaamisesta sekä viikoittaisen ja vuorokautisen ylityön määrittelemisestä. Työnantaja oli muuttanut yksipuolisesti 1.5.1999 lukien työehtosopimuksen 9 §:n 3 kohdan määräyksen tulkintaa niin, että se katsoi työajan sijoittuvan kello 8:n ja 16:n välille. Näin ollen 50 %:n ylityön laskeminen aloitetaan vasta kello 16.00 ja 100 %:n tunnit kello 18.00:n jälkeen. Työnantajan näkemyksen mukaan kello 15.39:n ja kello 16.00:n välille sijoittuva työaika on viikoittaista ylityötä, jolloin siitä maksetaan 50 %:lla korotettua palkkaa.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n näkemyksen mukaan säännöllinen työaika normaalityöaikamuodossa on kello 8.00 - 15.39. Tämän jälkeen alkaa vuorokautinen ylityö siten, että kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Määräyksen tulkinnasta ei ole ollut erimielisyyttä aikaisemmin, vaan kyseistä ylityömääräystä on tulkittu 1.3.1988 lukien siten kuin edellä on vaadittu.

Paikallisneuvotteluissa 3.11.1999 ei osapuolten välillä ole saavutettu yhteisymmärrystä, eikä myöskään myöhemmin liittoneuvotteluissa 19.4.2001.

Työehtosopimusmääräykset ja niiden tulkinta

Työajan lyhentämisen seurauksena vuosina 1988 - 1990 alennettiin ylityökynnystä työaikalain sallimista enimmäisrajoista 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa työehtosopimuksessa mainittuihin enimmäismääriin.

Kylpylä- ja kuntoutuslaitoksia koskevan 1.3.1998 - 28.2.1990 voimassa olleen runkosopimuksen 8 §:ssä oli määräys, jonka mukaan ylityötä on työ, jota tehdään tämän sopimuksen 5 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisen enimmäistyöajan lisäksi. Sopimusta noudatettiin myös Miinan Hoitolat Oy:ssä. Yksityistä terveydenhuoltoalaa koskevan 1.3.1990 - 29.2.1992 voimassa olleen työehtosopimuksen 9 § 3 kohdan mukaan ylityötä on työ, jota tehdään sopimuskohdassa mainitun vuorokautisen, viikoittaisen, keskimääräisen vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan lisäksi. Tässä määräyksessä viitataan työehtosopimuksen 5 §:n 2 kohtaan, jossa on kysymys normaalityöaikamuodosta.

Edellä mainittu muutos vuonna 1990 tehtiin runkosopimukseen siitä syystä, että vuosina 1988 - 1990 voimassa olleen runkosopimuksen määräys saattoi olla luettavissa siten, että vuorokautista ylityötä oli vasta kahdeksan tuntia ylittävä työ. Muutoksen jälkeen 1.3.1990 voimaan tulleen työehtosopimuksen mukaan ylityötä on vuorokautisen ja keskimääräisen vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. Työehtosopimukseen tehtiin 1.1.1998 alkaen työaikalain muutoksesta johtuvat täsmennykset. Periodityön sijasta otettiin käyttöön jaksotyöaika ja työaikalain 6 §:n mukainen työaika nimettiin normaalityöaikamuodoksi.

Työehtosopimuksen 5 §:n 2 kohdan mukaan työntekijän säännöllinen työaika normaalityöaikamuodossa on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 ja 1/4 tuntia viikossa. Siten päivittäinen työaika on keskimäärin 7 tuntia 39 minuuttia. Tämä määräys on ollut työehtosopimuksessa 1.3.1990 lukien.

Työehtosopimuksen 9 §:n 3 kohdan mukaan ylityötä on muun muassa työ, jota tehdään vuorokautisen tai keskimääräisen vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi.

Viikkotyöaika 38 tuntia 15 minuuttia voidaan sijoittaa saman pituisena kullekin viidelle työpäivälle, jolloin vuorokautinen säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia. Tällöin ylityötä on työtuntijärjestelmään merkityn säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävä työ. Kun viikkotyöaika 38 tuntia 15 minuuttia jaetaan viikon työpäiville, jolloin vuorokautinen työaika voi olla enintään 8 tuntia, on ylityötä työ, jota tehdään työtuntijärjestelmään merkityn keskimääräisen vuorokautisen työajan lisäksi. Siten ylityöraja voi olla alle tai yli 7 tunnin 39 minuutin. Jos työntekijän ja työnantajan kesken on sovittu vuorokautisen työajan pidentämisestä työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan mukaan enintään yhdellä tunnilla eli 9 tuntiin, myös tällöin ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmään merkityn keskimääräisen vuorokautisen työajan lisäksi.

Koska kysymys on terveydenhuoltoalan työehtosopimuksen tulkinnasta, tulkintaohjetta ei voida hakea muiden alojen sopimuksista. Tästä ei ole missään vaiheessa sovittu työehtosopimukseen osallisten välillä. Muilla aloilla, kuten esimerkiksi yksityisiä lääkäriasemia tai sairaaloita koskevien työehtosopimusten soveltamisalalla, ei myöskään ole sovittu työnantajaliiton nyt omaksumasta tulkinnasta. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n tiedon mukaan ainoastaan Miinan Hoitolat Oy:ssä on menetelty työnantajaliiton nyt esittämän tulkinnan mukaisesti. Tämä yhtiön menettely kuitenkin perustuu työnantajaliiton antamiin yrityskohtaisiin ohjeisiin.

Yksityistä terveydenhuoltoalaa koskevan 1.3.1990 - 29.2.1992 voimassa olleen työehtosopimuksen 9 § 3 kohdassa todettiin, että ylityötä on työ, jota tehdään kyseessä olevassa sopimuskohdassa mainitun vuorokautisen, viikoittaisen, keskimääräisen vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan lisäksi. Tässä tekstissä on viitattu 5 §:n 2 kohtaan, jossa todetaan, että työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 ja 1/4 tuntia viikossa. Teksti muutettiin terveyspalvelualan työehtosopimuksessa 1.1.1998 lukien kuulumaan siten, että ylityötä on työ, jota tehdään normaalityöaikamuodossa vuorokautisen, viikoittaisen, keskimääräisen vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan lisäksi. Viimeksi mainittu muutos tuli työehtosopimukseen työaikalain muutoksesta johtuen. Tällöin otettiin käyttöön periodityöaikanimityksen sijaan jaksotyöaika ja työaikalain 6 §.n mukainen työaika nimettiin normaalityöaikamuodoksi. Asiasisältöön vaikuttavista muutoksista ei sovittu.

Vuoden 1990 työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä sovittiin myös työehtosopimuksen 9 § 6 kohdan toimistotyöaikaa koskevasta ylityöstä seuraavaa: " Tämän sopimuksen 5 §:n 9. kappaleessa mainituissa töissä on vuorokautista ylityötä työ, joka ylittää 8 tuntia päivässä tai käytettäessä vuorokautisen työajan pidennystä, työtuntilistaan merkityn vuorokautisen työajan." Sama määräys on voimassa edelleen. Tässä on siis erikseen sovittu, että vuorokautisen ylityön raja on 8 tuntia tai käytettäessä pidennystä työtuntilistaan merkitty vuorokautinen työaika. Jos erimielisyyden kohteena olevassa normaalityöaikajärjestelmässä olisi tarkoitettu samaa tulkintaa, olisi se myös kirjoitettu työehtosopimukseen samoin kuin se on kirjoitettu toimistotyön kohdalla.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n tulkinta 7 tuntia 39 minuuttia ylittävän työn määrittämisestä ylityöksi ei ole voinut tulla Terveyspalvelualan Työnantajaliitolle täysin uutena ja yllättävänä asiana. Talvella 1988 asiasta oli neuvoteltu työehtosopimusneuvotteluissa perusteellisesti siinä yhteydessä, kun ylityökynnyksen alentamisesta sovittiin. Erityisesti 9 §:n 3 kohdan tekstistä neuvoteltiin 1990 työehtosopimusneuvotteluissa, jolloin edellisen työehtosopimuksen määräys tarkennettiin nykyisen määräyksen kaltaiseksi. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n kannan mukaista tulkintaa on noudatettu käytännössäkin muun muassa Miinan Hoitolat Oy:ssä mainitun määräyksen voimaantulosta 1.3.1988 lähtien vuoden 1999 toukokuun alkuun asti.

Miinan Hoitolat Oy:n omaksuman uuden ylityötulkinnan johdosta A:lta on jäänyt saamatta työehtosopimuksen mukaisia ylityökorvauksia ajalta 4.5.1999 - 8.5.2000 yhteensä 205,73 markkaa, B:lta ajalta 26.5.1999 - 18.4.2000 yhteensä 61,72 markkaa ja C:ltä ajalta 3.6.199 - 1.10.1999 yhteensä 53,71 markkaa.

Työehtosopimuksen rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Miinan Hoitolat Oy:n Siuntion Kuntoutumiskeskuksessa ylityö on normaalityöaikamuodossa laskettu 1.5.1999 saakka siten, että säännöllisen vuorokautisen työajan ( 7 tuntia 39 minuuttia) jälkeen kaksi ensimmäistä tuntia on korvattu 50 %:lla ja tämän jälkeen seuraavat tunnit 100 %:lla korotettuna. Tulkintaa muuttaessaan työnantaja on tarkoituksellisesti poikennut pitkään noudatetusta käytännöstä. Pitkään jatkuneesta aikaisemmasta käytännöstä on tullut vakiintumisen kautta työntekijöiden työsopimusten ehto. Muuttaessaan pitkään noudatettua ylityömääräyksen tulkintaa työnantajan on täytynyt ymmärtää menettelyn olevan työntekijöiden työsopimusten vastaista. Työnantaja on menettelyllään rikkonut työehtosopimusta.

Terveyspalvelualan toimitusjohtaja oli ainakin 17.8.1999 antanut Miinan Hoitolat Oy:lle kirjalliset ohjeet, joissa esitettiin työnantajaliiton työehtosopimuksen vastainen tulkinta.. Saatuaan tietää edellä mainitusta tulkinnasta Tehyn asiamies oli lähettänyt työnantajaliiton toimitusjohtajalle 31.8.1999 sähköpostiviestin, jossa hän vaati työnantajaliittoa korjaamaan tulkinnan työehtosopimuksen mukaiseksi. Samassa yhteydessä Tehyn asiamies viittasi myös työnantajaliiton valvontavelvollisuuteen.

Tehyn asiamies oli lähettänyt työnantajaliiton toimitusjohtajalle 11.11.1999 erimielisyysmuistion ja muistuttanut jälleen työnantajaliiton valvontavelvollisuudesta. Työnantajaliiton edustaja oli vastannut kirjeeseen 2.12.1999. Tämän jälkeen asiasta oli käyty kirjeenvaihtoa vielä 25.8.1999 ja 21.9.1999.

Työnantajaliitto oli yksipuolisesti muuttanut vakiintunutta normaalityöaikamuodon ylityötulkintaa. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n useista kehotuksista huolimatta työnantajaliitto on jatkanut virheellistä ohjeistustaan. Kun asiasta ei ole ollut aikaisemmin erimielisyyttä ja kysymys on ollut siten kyseisen määräyksen vakiintuneesta tulkinnasta, on työnantajaliiton menettelyä pidettävä suunnitelmallisena yrityksenä heikentää työehtosopimuksen normaalityöaikamuodon ylityömääräyksen soveltamista.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Terveyspalvelualan Työnantajaliitto ja Miinan Hoitolat Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Terveyspalvelualan Työnantajaliitto ja Miinan Hoitolat Oy ovat vaatineet Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Säännöllinen työaika ja ylityö

Miinan Hoitolat Oy:n Siuntion toimipisteessä noudatetaan terveyspalvelualan työehtosopimusta. Kanteessa mainitut työntekijät kuuluvat työehtosopimuksen 5 §:n 2 - 4 kappaleissa mainitun niin sanotun normaalityöaikamuodon soveltamispiiriin. Miinan Hoitolat Oy:ssä säännöllinen työaika vuorokaudessa määräytyy pääsäännön mukaisesti eli se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa.

Työehtosopimus 5 §:n 2 kappale, joka koskee kanteessa mainittuja työntekijöitä, määrää vuorokautista säännöllistä työaikaa koskevan pääsäännön eli työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 ja 1/4 tuntia viikossa. Työehtosopimuksen 5 §:n 3 kappale koskee viikoittaista säännöllistä keskimääräistä työaikaa työtuntijärjestelmää käyttämällä ja työehtosopimuksen 5 §:n 4 kappale vuorokautisen työajan tilapäistä pidentämisestä. Näistä tilanteista ei nyt ole kysymys.

Ylityön korvaamisesta on sovittu työehtosopimuksen 9 §:n 3 kohdassa. Siinä ylityö jaotellaan vuorokautiseen, viikoittaiseen, keskimääräiseen vuorokautiseen ja keskimääräiseen viikoittaiseen ylityöhön.

Ylityömääräystä ja säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä ei voida lukea toisistaan erillään. Työehtosopimuksessa todetaan nimenomaisesti, että ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi. Kun säännöllinen vuorokautinen enimmäistuntimäärä on 8 tuntia, voi vuorokautista ylityötä syntyä vasta tämän jälkeen.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestön TSN:n kanta ei vastaa työehtosopimusosapuolten tarkoitusta, eikä tällaisesta ole liittojen välillä sovittu. Viikoittaisen ylityön kynnystä on toki alennettu, mikä ilmenee suoraan työehtosopimuksen sanamuodosta. Vuorokautisen ylityökynnyksen alentamisesta ei sen sijaan ole sovittu. Mikäli tämä olisi ollut sopimusosapuolten tarkoitus, olisi työehtosopimuksen 5 §:n 2 kohdan sanamuotoa muutettu säännöllisen vuorokautisen työajan osalta.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n esittämää kantaa ei voida pitää mielekkäänä, koska työehtosopimuksen 9 §:n 3 kohdan tavallista vuorokautista ylityötä koskeva osuus jäisi merkityksettömäksi. Samoin merkityksettömäksi jäisi myös 5 §:n 2 kohdan määräys 8 tunnin säännöllisestä vuorokautisesta työajasta.

Terveyspalvelualan Työnantajaliiton kanta vastaa jaksotyössä ja toimistotyöajassa omaksuttua tulkintaa. Jaksotyössä vuorokautisen ylityön rajana on pidetty työehtosopimuksen 5 §:n 9 kohdan mukaista työaikaa.

Toimistotyön osalta ylityöt lasketaan samalla tavalla kuin normaalityössä. Samasta asiasta lausutaan vain eri sanoin. Toimistotyömääräys (9 § 7-9 kappale) on aina ollut tekniseltä rakenteeltaan erilainen. Esimerkiksi viikoittaista ylityötä koskeva osuus on erotettu omaksi kappaleekseen. Tulkinta on kuitenkin ollut sama.

Kanteessa on viitattu kylpylä- ja kuntoutuslaitoksia koskevaan 1.3.1988 - 28.2.1990 voimassa olleeseen runkosopimukseen, jossa todettiin, että ylityötä on työ, jota tehdään tämän sopimuksen 5 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisen enimmäistyöajan lisäksi. Vastoin kanteessa esitettyä työehtosopimukseen ei tarkoitettu tehdä muutosta vuonna 1990, kun uuden yksityistä terveydenhuoltoalaa koskevan työehtosopimuksen (1.3.1990 - 29.2.1992) 9 §:n 3 kohtaan otettiin kirjaus, jossa todetaan, että ylityötä on työ, jota tehdään mainitussa sopimuskohdassa esitetyn vuorokautisen, viikoittaisen, keskimääräisen vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan lisäksi. Viikoittaisen ylityön kynnystä oli alennettu jo vuonna 1988. Vuorokautisen ylityön kynnykseen ei tällöin ollut puututtu, vaan sopimuksessa todettiin, että säännöllinen vuorokautinen työaika on enintään 8 tuntia.

Vuonna 1990 vanha sopimusmääräys kirjoitettiin puhtaaksi ja eri ylityökäsitteet yksilöitiin. Säännöllinen vuorokautinen enimmäistyöaika pysyi samana kuin ennen. Muutoksia vuorokautisen ylityön laskentaan ei ollut tarkoitus tehdä. Vuoden 1998 työehtosopimukseen tehty jaksotyötä koskeva muutos oli vain terminologinen.

Työehtosopimuksen soveltamiskäytäntö ja työehtosopimuksen vastainen menettely

Terveyspalvelualan Työnantajaliiton kanta on työaikalain ja työehtosopimuskäytänön mukainen. Mikäli yleisestä työmarkkinakäytännöstä olisi haluttu poiketa vuorokautisen ylityön osalta, olisi asia kirjattu selvästi työehtosopimukseen, kuten viikoittaisen ylityön osalta on tehty. Vuorokautisen ylityön kohdalla ei kuitenkaan ole haluttu poiketa työaikalain määräyksistä.

Työehtosopimuksen soveltamiskäytäntö on Terveyspalvelualan Työantajaliiton käsityksen mukaan ollut yhtenäinen. Työnantajaliitto ei ole aikaisemmin kuullut Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n vaatimuksen mukaisesta tulkinnasta missään alan yrityksessä. Työehtosopimuksen soveltamisesta poikkeava tulkinta olisi varmasti tullut esille alan koulutustilaisuuksissa. Poikkeuksen muodosti Miinan Hoitolat Oy:n kuntoutusyksikkö, jossa oli virheellisesti omaksuttu kanteessa esitetty tulkinta.

Työehtosopimuksen soveltamiskäytäntö Miinan Hoitolat Oy:ssä on ollut työnantajaliiton oikeana pitämän tulkinnan mukainen. Yrityksen työaikaraportointijärjestelmän muutoksen yhteydessä selvisi, että kuntoutusosastolla oli syntynyt virheellinen käytäntö. Ylityökorvaukset oli siihen asti raportoitu ja maksatettu suoraan osastolta, jossa virheellinen ja muista yksiköistä poikkeava tulkinta oli syntynyt ilman, että palkanlaskennassa tai muussa yhteydessä asiaa oli aikaisemmin huomattu. Virhe korjattiin ja palattiin työehtosopimuksen ja yrityksen muiden yksiköiden kanssa yhdenmukaiseen käytäntöön.

Työnantajaliitto on noudattanut johdonmukaisesti oikeaa tulkintaa muun muassa informoidessaan ja kouluttaessaan alan työnantajia. Työnantaja ei ole menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti, eikä myöskään työnantajaliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Miinan Hoitolat Oy:n kuntoutusosastolla on vuoden 1999 huhtikuun loppuun saakka noudatettu käytäntöä, jonka mukaan vuorokautiseksi ylityöksi on katsottu 7 tuntia 39 minuuttia ylittävä työaika. Työnantaja on 1.5.1999 lukien korjannut tämän virheelliseksi toteamansa menettelyn ja katsonut työntekijöiden säännöllisen työajan sijoittuvan kello 8:n ja 16:n välille ja ylityökorvaukseen oikeuttavan työajan alkavan vasta 8 tunnin työskentelyn jälkeen.

Kysymyksessä olevien työntekijöiden työ on järjestetty siten, että heidän päivittäinen työaikansa 7 tuntia 39 minuuttia on sijoitettu kello 8:n ja 15.39:n välille. Työntekijät työskentelevät työehtosopimuksen 5 §:n 2 kohdan mukaisessa normaalityöaikamuodossa, jossa säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 ¼ tuntia viikossa.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko terveyspalvelualan työehtosopimuksen 9 §:n 3 kohdan ylityömääräystä tulkittaessa kysymyksessä olevassa normaalityöaikamuodossa vuorokautiseksi ylityöksi katsottava yli 7 tunnin 39 minuutin tehty työaika vai vasta 8 tuntia ylittävä työaika.

Työehtosopimuksen määräykset ja niiden tulkinta

Edellä mainittua yksityistä terveydenhuoltoalaa koskevaa työehtosopimusta edeltäneen kylpylä- ja kuntoutuslaitoksia koskevan 1.3.1988 - 28.2.1990 voimassa olleen runkosopimuksen 8 §:ssä on ollut määräys, jonka mukaan ylityötä on työ, jota tehdään tämän sopimuksen 5 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisen enimmäistyöajan lisäksi.

Työehtosopimuksen työaikaa ja ylityötä koskevien määräysten tarkoituksesta ja tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta todistajina asiamies D:tä ja lakimies E:tä sekä työantajapuolen puolesta toimitusjohtaja F:ää ja asiamies G:tä.

E on ollut järjestöpuolen edustajana mukana neuvoteltaessa 1.3.1990 voimaan tulleesta yksityisestä terveydenhoitoalaa koskevasta työehtosopimuksesta. E:n mukaan neuvotteluissa ei sovittu työaikaa ja ylityötä koskevien aikaisempien tulkintojen muuttamisesta, vaan neuvotteluissa sovittiin vain eräistä täsmennyksistä. Neuvotteluissa ei ollut nimenomaisesti esillä se, että ylityötä koskevien määräysten osalta poikettaisiin työaikalain säännöksistä ja tulkinnasta ja että vuorokautisen ylityön raja työehtosopimuksen soveltamisalalla olisi 7 tuntia 39 minuuttia. E:n mukaan viimeksi mainitusta asiasta oli sovittu jo aikaisemmin voimassa olleella työehtosopimuksella. Palkansaajajärjestöjen neuvotteluesitykseen oli sisältynyt edellä mainitun rajan sisällyttäminen työehtosopimukseen. Palkansaajajärjestöt olivat katsoneet kysymyksessä olevan ylityörajan aiheelliseksi siitäkin syystä, että tällaisella määräyksellä normaalityöaikamuodossa työskentelevien työntekijöiden kohdalla ei olisi lisätyön teettämismahdollisuutta.

G on ollut työnantajaliiton edustajana mukana neuvottelemassa 1.3.1990 voimaan tulleesta yksityistä terveydenhuoltoalaa koskevasta työehtosopimuksesta. Hänen mukaansa neuvotteluissa keskeisenä kysymyksenä oli ollut kolmen eri työehtosopimuksen yhdistäminen ja eri palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen. Ylityöasia ei neuvotteluissa ollut erityisesti esillä, vaan tältä osin määräykset olivat säilyneet entisen sisältöisinä. Neuvotteluissa ei ollut liioin esillä työehtosopimuksen työaikamääräysten suhde työaikalain säännöksiin. Myöskään myöhemmissä työehtosopimusneuvotteluissa tai muissa työntekijäpuolen edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa esille ei ole tullut tulkinta, jonka mukaan normaalityöaikamuodossa ylityöraja olisi 7 tuntia 39 minuuttia. Työnantajaliitto on koulutuksessaan myös lähtenyt siitä, että ylityötä on 8 tunnin ylittävä työaika.

F:n mukaan niissä työehtosopimusneuvotteluissa, joissa oli sovittu 1.3.1990 voimaan tulleesta yksityistä terveydenhuoltoalaa koskevasta työehtosopimuksesta, ei ollut tarkoitus muuttaa työehtosopimuksen työaikamääräyksiä. Ylityömääräyksen 9 §:n 3 kohtaan tehtiin ainoastaan tekninen muutos luettelemalla siinä eri ylityömuodot. Vuorokautisen ylityön 8 tunnin rajaan ei puututtu. Sen sijaan jo ennen mainitun työehtosopimuksen solmimista työehtosopimuksella oli sovittu työaikalain enimmäisviikkotyöajan lyhentämisestä ja tähän liittyen myös viikoittaisen ylityön rajan laskemisesta työaikalain ylityörajaa alemmaksi. Edellä tarkoitetuissa työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut keskusteltu siitä, että työehtosopimuksen määräyksillä poikettaisiin työaikalain lisätyötä koskevista säännöksistä ja niiden tulkinnoista.

F:n tiedossa ei ollut, että Miinan Hoitolat Oy:n kuntoutusosastolla noudatettua käytäntöä lukuun ottamatta työehtosopimusta olisi alan yrityksissä tulkittu siten, että normaalityöaikamuodossa vuorokautiseksi ylityöksi olisi katsottu alle 8 tunnin jäävä työaika. Työnantajaliiton koulutuksessa ja puhelinneuvonnassa on aina myös lähdetty siitä, että ylityötä on työehtosopimuksen enimmäistyöajan ylittävä työ.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

D:n ja E:n työtuomioistuimessa kertoman mukaan kysymyksessä olevalla alalla työehtosopimuksella oli sovittu vuorokautisen ylityön rajan laskemisesta alle 8 tunnin jo 1.3.1988 voimaan tulleella runkosopimuksella. Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan runkosopimuksessa on todettu vuorokautisen työajan olevan 7 - 8 tuntia. Samoin sopimus on sisältänyt määräykset viikkotyöajan lyhentämisestä vuoteen 1990 mennessä 40 tunnista 38 ¼ tuntiin. Runkosopimuksen 8 §:n ylityötä koskevan määräyksen mukaan ylityötä on työ, jota tehdään sopimuksen 5 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisen enimmäistyöajan lisäksi. Koska viimeksi mainittu määräys on kantajan mukaan saattanut olla luettavissa siten, että vuorokautista ylityötä on vasta 8 tunnin ylittävä työ, sanamuotoa on seuraavassa työehtosopimuksessa täsmennetty.

Edellä todetuin tavoin 1.3.1988 - 28.2.1990 voimassa olleen runkosopimuksen työaikamääräyksien mukaan vuorokautisen työajan pituudeksi on sovittu 7 - 8 tuntia. Näyttämättättä on kuitenkin jäänyt, että kysymyksessä olevalla runkosopimuksella olisi säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäispituudeksi sovittu vähemmän kuin 8 tuntia. Runkosopimuksen ylityötä koskevassa määräyksessä on nimenomaisesti todettu ylityöksi työ, jota tehdään sopimuksen 5 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisen enimmäistyöajan lisäksi. Runkosopimuksen määräyksen sanamuodosta ei siten ole saatavissa tukea sille tulkinnalle, että vuorokautisen ylityön raja olisi tarkoitettu laskea sopimuksen mukaisen säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäistyöaikaa alemmaksi.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n taholta ei ole esitetty selvitystä siitä, että työehtosopimuksen soveltamisalalla olisi Miinan Hoitolat Oy:n kuntoutusosastoa lukuun ottamatta menetelty kanteessa vahvistettavaksi vaaditun tulkinnan mukaisesti.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että perusteita kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole. Miinan Hoitolat Oy ei siten ole omaksumaansa tulkintaa noudattaessaan rikkonut työehtosopimusta eikä myöskään Terveyspalvelualan Työnantajaliitto yhtiön menettelyn hyväksyessään ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin mukaan velvollinen korvaamaan Terveyspalvelualan Työnantajaliiton ja Miinan Hoitolat Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntiasiamiehen käyttämisestä aiheutuneiksi kuluiksi on ilmoitettu (12 900 markkaa) 2 169,92 euroa. Määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN velvoitetaan korvaamaan Terveyspalvelualan Työnantajaliiton ja Miinan Hoitolat Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2 169 eurolla 92 centillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Tuulensuu, Kari, Palomäki ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.