Union branch fined for strike aimed at pressuring employer regarding supervisor's management style.

Lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa vaikuttamaan vuoromestarin työnjohtotapaan. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Paperikoneen työntekijöiden luottamusmies oli osallistunut työtaisteluun. Ammattiosasto, joka vastasi edustajansa työrauhavelvoitteen vastaisesta menettelystä, oli näin rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 27

KANTAJA

Metsäteollisuus ry, Helsinki

VASTAAJA

Paperiliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry, Kemi

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.2.2002

Pääkäsittely 4.3.2002

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtailla oli henkilöstön aloitteesta käyty 26.10.2001 kello 15 neuvottelu PK 5:n vuoromestarin työnjohtotavasta. Vuoromestarin ja hänen alaisensa työntekijän välille oli tullut erimielisyyttä töiden asianmukaisesta suorittamisesta. Palaverissa oli keskusteltu myös kahdesta muusta tilanteesta, joiden johdosta vuoromestarin alaiset olivat esittäneet tyytymättömyyttään vuoromestarin työnjohtotapaan. PK 5:n käyttöpäällikkö oli päättänyt kokouksen pyytämällä kaikkia osapuolia toimimaan säädösten, määräysten ja yrityksen arvojen mukaisesti. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat kertoneet olevansa pettyneitä neuvottelun lopputulokseen ja poistuivat paikalta ilmoittaen, etteivät voi taata työrauhaa.

PK 5:n työntekijät olivat aloittaneet luvatta paperikoneen alasajon 26.10.2001 kello 20 ilmoittamatta vuoromestarille asiasta. Paikalle saapuneen käyttöinsinöörin kehotukseen käynnistää kone koneenhoitaja oli ilmoittanut, ettei iltavuoro sitä käynnistäisi. Käyttöinsinööri oli vaatinut paikalla olleelta PK 5:n luottamusmieheltä linjan välitöntä käynnistämistä. Luottamusmies oli ilmoittanut, ettei hän saanut työntekijöitä työhön.

Kaikki PK 5:n viidennen vuoron 20 työntekijää olivat poistuneet tehtaalta kello 20.45 heidän mukanaan myös luottamusmies. Yövuoron tullessa töihin linjaa oli alettu käynnistää, joten työtaistelu oli päättynyt kello 22.

Työtaistelulla oli pyritty vaikuttamaan työnantajan työnjohtotapaan. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 5 §:n 1 kohdan määräykseen.

Työtaistelu oli kestänyt kaksi tuntia, mutta pysäytyksen johdosta rikkoutuneen huovan parsimisen ja alaviiran vaihdon takia työtaistelu oli aiheuttanut tuotantoon 10 tunnin pituisen katkon. Tästä aiheutunut tuotannon menetys oli 292 tonnia ja liikevaihdon menetys 1 226 400 markkaa. Lisäksi viiran vaihdon ja huovan korjauksen kustannukset olivat olleet 325 000 markkaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto on vastauksessaan, johon Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

PK 5:n työntekijöitä pitkään hiertäneistä asioista oli käyty työntekijöiden luottamushenkilöiden ja käyttöpäällikön välillä 26.10.2001 neuvottelu, jossa työnantajan edustaja ei ollut antanut mitään konkreettisia lupauksia ongelmien selvittämisestä. Asia oli ollut aiemminkin esillä useita kertoja.

Mielenosoitusluonteinen työnseisaus PK 5:llä oli kestänyt alle kaksi tuntia. Yövuoron koneenhoitajan käynnistäessä paperikonetta kello 22 jälkeen hän oli havainnut viirassa samat kaksi reikää, jotka oli huomattu jo kaksi päivää aikaisemmin. Samoin huovassa oli ollut vanha reikä, joka oli parsittu. Käynnistyksen jälkeen alaviiraan oli tullut reikä, joka mitä ilmeisimmin oli johtunut koneen runkopalkista irronneesta ruostekerroksesta. Käyttöinsinööri poistatti ennen koneen uudelleen käynnistämistä runkopalkista ruostekerrokset vastaavanlaisen viirarikon välttämiseksi. Paperikoneen alasajo oli tehty koneenhoitajan johdolla aivan kuten normaalistikin seisokin alkaessa. Viiraan ja huopaan tulleilla rei'illä ei ollut mitään yhteyttä työnseisauksesta johtuneeseen koneen alasajoon.

PK 5:n vuodelle 2001 budjetoitu vuorokausituotanto oli 700 tonnia. Työnseisauspäivänä 26.10.2001 tuotantoa oli syntynyt yhteensä 630 tonnia ja 27.10.2001 jo 765 tonnia. Näin ollen se, mitä pääasiassa korjaustöiden vuoksi 26.10.2001 oli menetetty, oli saatu seuraavan vuorokauden aikana takaisin. Kun paperikoneella oli ollut muita, markkinasyistä johtuvia seisokkeja useita päiviä sekä loka- että marraskuussa 2001, ei työnseisauksesta ollut aiheutunut yhtiölle tappioita.

Ammattiosaston toimielimet tai ammattiosaston yksittäiset jäsenetkään eivät olleet pitäneet mitään kokousta, jossa olisi käsitelty tai päätetty työnseisauksesta. Osasto ei siten ollut vastuussa työnseisauksen alkamisesta. Mukana olleet työntekijät eivät olleet esittäneet mitään yksilöityjä vaatimuksia tai asettaneet ehtoja työhön paluulleen heti seuraavana työpäivänä. Työnseisauksella ei siis ollut työtaistelun tunnusmerkkeihin kuuluvaa painostustarkoitusta. Se ei myöskään ollut aiheuttanut työnantajalle taloudellisia menetyksiä, joten toimenpiteillä ei ollut työtaistelun tehokkuuden edellyttämää painostusvaikutustakaan.

Ammattiosasto ei ole syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Mikäli ammattiosasto mahdollisesti tuomittaisiin hyvityssakkoon, tulisi sitä vähentävinä seikkoina ottaa huomioon työnseisauksen lyhyt kesto ja siihen osallistuneiden pieni määrä.

Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41:een kuuluu noin 1 000 työssäkäyvää jäsentä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtailla olivat PK 5:n käyttöpäällikkö, pääluottamusmies ja PK 5:n työntekijöiden luottamusmies 26.10.2001 neuvotelleet kyseisen paperikoneen vuoromestarin työnjohtotavasta ja sen työntekijöiden keskuudessa aiheuttamasta tyytymättömyydestä. Kokouksen jälkeen työntekijöiden edustajat olivat ilmaisseet pettymyksensä kokouksen lopputulokseen ja ilmoittaneet työnantajalle, että he eivät voineet taata työrauhaa tehtaalla.

Tyytymättöminä työnantajan valmiuteen ryhtyä toimenpiteisiin ongelmien selvittämiseksi PK 5:n iltavuoron 20 työntekijää, joiden joukossa oli työntekijöiden luottamusmies, olivat samana päivänä kello 20 ryhtyneet lakkoon ajamalla paperikoneen alas. Työtaistelu päättyi kello 22 yövuoron ryhdyttyä käynnistämään paperikonetta. Käynnistys ei kuitenkaan tuolloin onnistunut, koska seisokin yhteydessä rikkoutunut huopa jouduttiin korjaamaan ja niinikään rikkoutunut viira vaihtamaan. Kone saatiin käyntiin 27.10.2001 klo 5.45. Tuotantoa menetettiin seisokin yhteydessä noin 292 tonnia.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Lakon tarkoituksena on edellä todetun mukaisesti ollut painostaa työnantajaa vaikuttamaan vuoromestarin työnjohtotapaan. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta. Lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut tähän työehtosopimuksen määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

PK 5:n työntekijöiden luottamusmies on osallistunut työtaisteluun. Ammattiosasto, joka vastaa edustajansa työrauhavelvoitteen vastaisesta menettelystä, on näin rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laadun ja sen edellyttämien toimenpiteiden perusteella korvauksen kohtuullinen määrä on 600 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41:n maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 euroa.

Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 velvoitetaan lisäksi korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, H. Rautiainen, Niskanen, Leivo ja Palanko-Laaka jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.