Labor court fines union for strike actions and employer for retaliatory wage cuts during labor disputes.

Terästehtaan nauhalinjan työntekijät olivat palkankorotusvaatimuksensa tukemiseksi olleet eri päivinä lakossa, minkä lisäksi he olivat kieltäytyneet uuden esinauhakelaimen käytöstä. Viimeisimmän lakon toimeenpanemisen syynä oli ollut myös työnantajan määräämä tauon pituus taukoajossa. Tämän lakon yhteydessä sulaton luottamusmies oli välittänyt työnantajalle tiedon, jonka mukaan sulaton työntekijät ryhtyvät lakkoon, ellei nauhalinjan työntekijöitä koskevassa asiassa päästä ratkaisuun. Myös tehtaan levytuoteyksikön nosturinkuljettajat olivat palkankorotusvaatimuksensa tukemiseksi olleet lakossa.

Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Siltä osin kuin työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa taukoaikaa koskevassa erimielisyydessä, työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, joka ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi ja joka vastasi myös luottamusmiestensä toiminnasta työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä, oli syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Työnantaja oli syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen keskeyttäessään levytuoteyksikön nosturinkuljettajien lakon johdosta työt lähettämön työntekijöiltä pyrkimättä tätä ennen millään tavoin selvittämään työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä vallinneessa tilanteessa. Tämä työantajan työtaistelutoimenpide on kohdistunut samoihin työehtosopimuksen määräyksiin kuin nosturinkuljettajien lakko.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 23

KANTAJAT

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry, Helsinki

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Metallityöväen Liitto ry

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry

KUULTAVAT

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry, Raahe

Rautaruukki Oyj, Raahe

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.12.2001

Pääkäsittely 28.1.2002

METALLITEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO, MET:N KANTEET (R 64 ja 77/01)

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on kanteissaan vaatinut Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on lisäksi vaatinut Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston velvoittamista korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen laskettuna siitä, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Taustaa

Rautaruukki Steel on Rautaruukki Oyj:n teräsryhmä. Raahen tehdas on terästehdas, jonka päätuotteet ovat kuumavalssatut teräslevyt, teräskelat ja teräsrainat sekä esikäsitellyt terästuotteet. Tehtaan kuumavalssaamossa työskentelee yhteensä 352 työntekijää, joista 130 työskentelee nauhalinjalla. Levytuotelinjalla työskentelee yhteensä 361 työntekijää.

Raahen terästehtaalla Nauhatuotteet-liiketoimintayksikössä vuonna 2000 toteutettujen investointien yhteydessä nauhavalssauslinjan kapasiteettia kohotettiin muun muassa asentamalla coilbox (esinauhakelain) ja uusimalla kelakuljetin laitteineen tuotantolinjalle. Nämä investoinnit mahdollistavat suurempien kelakokojen valmistuksen. Tuotantolinjaan tehdyt muutokset aiheuttivat työjärjestelyjen muutoksia linjan töissä.

Kelakuljettimen ja coilboxin käyttöönoton yhteydessä tehtaalla oli neuvoteltu työntekijöiden kanssa tehtäväjärjestelyistä ja henkilöstömäärän lisäyksestä. Neuvotteluissa työntekijöitä olivat edustaneet silloinen pääluottamusmies ja osaston luottamusmies. Tuotantolinjalla oli ollut työtaisteluja 2.11. ja 14.11.2000. Neuvotteluissa oli päästy yhteisymmärrykseen 15.11.2000, jolloin sovittiin henkilömäärän lisäämisestä kahdella henkilöllä. Työnantaja totesi, että perusteita palkankorotuksille ei ollut, sillä muutokset eivät olleet aiheuttaneet palkkakustannusten säästöjä ja työmäärän lisääntyminen on otettu huomioon lisämiehityksellä.

Nauhalinjan luottamusmies oli 27.4.2001 esittänyt työnantajalle vaatimuksen kuumanauhavalssaamon 130 käyttöhenkilön tuntipalkkojen korottamisesta 129 pennillä. Tähän työnantaja ei ollut suostunut. Asiaa oli käsitelty työnantajan ja työntekijöiden edustajien välisessä kokouksessa 18.5.2001. Työnantaja ilmoitti tuolloin edelleen kantanaan, että palkankorotuspyyntöä ei hyväksytä ja että tuotantomäärän nousu on otettu huomioon palkkiopalkassa. Toteutetuissa tehtäväjärjestelyissä ei ollut tapahtunut palkkakustannusten säästöä vaan päinvastoin palkkakustannukset olivat nousseet. Neuvotteluissa sovittu työvastuun tarkastelu oli toteutettu tehtaalla 8.6.2001, eikä se tuonut muutoksia työvastuille.

Työtaistelutoimenpiteet

Koska työnantaja oli suhtautunut kielteisesti työntekijöiden palkankorotusvaatimuksiin, olivat Raahen terästehtaan nauhavalssauslinjan työntekijät ryhtyneet työtaisteluun 31.8.2001 kello 18 siten, että iltavuoron 20 työntekijää oli ollut lakossa kello 18 - 22, yövuoron 20 työntekijää 1.9.2001 kello 02 - 06 ja aamuvuoron 20 työntekijää samana päivänä kello 10 - 14. Lakkoon oli osallistunut yhteensä 60 työntekijää. Lakosta iltavuoron työntekijät olivat ilmoittaneet työnjohtajalle 31.8.2001. Nauhalinjan luottamusmies oli lakon aikana ollut sairauden vuoksi poissa työstä.

Välittömästi lakosta tiedon saatuaan työnantajan edustaja oli ottanut puhelimitse yhteyttä luottamusmieheen ja vaatinut työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun lopettamista. Hän oli myös ilmoittanut, että jos vastaavat toimenpiteet toistuvat, työnantaja joutuu harkitsemaan muita keinoja lakkojen torjumiseksi. Luottamusmiehen kanssa käydyissä keskusteluissa työnantaja sopi työntekijöiden vaatimuksia koskevien jatkoneuvottelujen ajankohdaksi 7.9.2001. Työntekijät esittivät neuvotteluissa entiset palkankorotusvaatimukset eli palkkoja tulisi korottaa 129 penniä tunnissa. Näihin vaatimuksiin työnantaja ei suostunut. Neuvotteluissa työntekijäpuolta olivat edustaneet muun muassa pääluottamusmies ja nauhalinjan luottamusmies.

Neuvottelujen kariutumisen jälkeen työntekijät olivat 7.9.2001 yövuorossa aloittaneet coilboxin käytön boikotoinnin kuumanauhavalssaamolla. Työntekijöiden kieltäytyminen käyttämästä coilboxia oli johtanut siihen, että vuoroon tulleita suurempia aihioita ei voitu käsitellä, minkä vuoksi tuotanto jouduttiin pysäyttämään. Tästä johtuen nauhavalssauslinjan käyttöhenkilöille ei voitu osoittaa tuotannollisesti mielekästä työtä, jolloin työnantaja ilmoitti joutuvansa keskeyttämään palkanmaksun 8.9.2001 kello 10.30. Palkanmaksu oli keskeytetty 10 henkilöltä vuorossa. Vuorossa olleet muut työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon siten, että 10 työntekijää vuorossa oli ollut lakossa. Työtaistelu oli jatkunut 9.9.2001 kello 6:een saakka aamulla. Työnantajan edustaja oli keskustellut lakosta välittömästi luottamusmiehen kanssa ja kehottanut tätä lopettamaan työehtosopimukseen kohdistuvan työtaistelun.

Työntekijät olivat tehneet töitä normaalisti sunnuntaina, mutta työtaistelu oli alkanut uudelleen kuumanauhavalssaamolla maanantaina 10.9.2001 kello 9 ja jatkunut seuraavaan päivään kello 16:een saakka. Työtaisteluun oli osallistunut yhteensä 120 työntekijää. Palkanmaksu oli keskeytetty 10 henkilöltä vuorossa ja muut työntekijät olivat olleet lakossa. Myös tämän työtaistelun osalta työnantajan edustaja oli ollut yhteydessä nauhalinjan luottamusmieheen ja vaatinut työtaistelutoimien lopettamista. Tehtaan henkilöstöjohtaja oli ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja ilmoittanut työtaisteluiden olevan työehtosopimuksen vastaisia ja vaatinut työtaistelun lopettamista.

Nauhavalssauslinjan lisäksi myös levytuoteyksikön nosturinkuljettajat olivat vaatineet palkankorotusta ja vaatimustensa tukemiseksi ryhtyneet lakkoon. Nosturinkuljettajat olivat olleet lakossa 10.9.2001 kello 12 - 14 ja kello 20 - 22 sekä 11.9.2001 kello 04 - 06 siten, että neljä työntekijää vuorossa oli osallistunut lakkoon. Nosturinkuljettajien työtaistelusta johtuen työnantaja ei ollut voinut osoittaa muille linjan työntekijöille tuotannollisesti mielekästä työtä, minkä vuoksi työnantaja oli joutunut keskeyttämään palkanmaksun yhteensä 93 henkilöltä. Luottamusmiehet olivat näiden työtaisteluiden aikana olleet työssä.

Henkilöstöjohtaja oli ollut lakkojen johdosta yhteydessä pääluottamusmieheen ja ilmoittanut työtaistelutoimenpiteiden olevan työehtosopimuksen vastaisia. Henkilöstöjohtaja oli myös esittänyt pääluottamusmiehelle vaatimuksen työtaistelujen lopettamisesta. Tehtaan johto oli lisäksi kirjeellä kehottanut ammattiosastoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tehtaalla.

Edellä selostettujen elo - syyskuussa toimeenpantujen työtaistelutoimenpiteiden jälkeen työnantajan ja työntekijäpuolen välillä oli edelleen keskusteltu ammattiosaston esittämistä työehtosopimukseen perustumattomista palkkavaatimuksista ja niiden ratkaisemisesta. Työnantaja ei edelleenkään ollut suostunut vaatimuksiin. Neuvottelujen yhteydessä työntekijät olivat esittäneet aikaisemmin esitetyn palkkavaatimuksen lisäksi vaatimuksen taukoajan pidentämisestä 70 minuutista 120 minuuttiin siirryttäessä niin sanottuun taukoajoon.

Vaatimustensa tueksi työntekijät olivat ryhtyneet työtaisteluun 5.10.2001 kello 00. Yövuoron 16 työntekijää oli ollut lakossa 5.10.2001 kello 00-06, iltavuoron 20 työntekijää samana päivänä kello 14-22, yövuoron 5 työntekijää 6.10.2001 kello 00-06 ja aamuvuoron 20 työntekijää 6.10.2001 kello 06-14. Lakkoon oli osallistunut neljässä eri työvuorossa yhteensä 71 työntekijää. Yövuoron työntekijät olivat ilmoittaneet 5.10.2001 työnjohtajalle lakosta. Osaston luottamusmies oli lakon aikana ollut sairauden vuoksi työkyvytön ja poissa työstä, mutta tästä huolimatta hän oli hoitanut luottamusmiehen tehtäväänsä.

Luottamusmies oli ollut työntekijöiden edustajana paikalla 5.10.2001, jolloin työntekijöiden vaatimuksista oli neuvoteltu. Työnantajan edustajat eivät tuolloin olleet suostuneet palkankorotusvaatimukseen ja he olivat esittäneet, että työrauha tulee palauttaa ja sen täytyy myös säilyä. Työnantajan esittämän mukaan työrauha tarkoitti sitä, että mahdollisessa taukoajossa nauhavalssauslinjalla tauot ovat aikaisemmin työpaikalla tehdyn sopimuksen mukaisesti yhteensä enintään 70 minuuttia vuorossa. Luottamusmies oli poistunut kokouksesta ja työtaistelu oli jatkunut 5.10.2001 kello 14.

Työtaistelu oli laajentunut myös terässulatolle siten, että sulaton luottamusmies, joka samalla oli tehtaan varapääluottamusmies, oli jo 5.10.2001 ilmoittanut kuumanauhavalssaamon päällikölle, että sulatto tukee nauhavalssaamon vaatimuksia ja aloittaa lakon 6.10.2001. Sulaton luottamusmies oli siten esittänyt selvän lakkouhkauksen, joka muodosti itsenäisen työtaistelutoimenpiteen.

Työnantajan edustaja oli lakosta tiedon saatuaan ottanut yhteyttä luottamusmieheen ja vaatinut työtaistelutoimien lopettamista. Henkilöstöpäällikkö oli 5.10.2001 yhteydessä sulaton luottamusmieheen, joka oli valittu myös toiseksi varapääluottamusmieheksi. Viimeksi mainittu oli jälleen esittänyt uhkauksen sulaton työntekijöiden yhtymisestä lakkoon ja vaatinut neuvottelujen käymistä lauantaina 6.10.2001. Henkilöstöpäällikkö oli tuominnut työtaistelutoimet ja vaatinut työrauhan palauttamista ennen neuvotteluja.

Henkilöstöpäällikkö oli illalla 5.10.2001 puhelimitse tavoittanut pääluottamusmiehen ja velvoittanut tämän menemään työpaikalle ja vaatinut palauttamaan työrauhan tehtaalle. Henkilöstöpäällikkö oli myös ilmoittanut työnantajan seuraavan tarkoin ammattiosaston toimenpiteitä. Muun muassa kuumanauhavalssaamon päällikkö, henkilöstöjohtaja ja Rautaruukki Steelin johtaja olivat 6.10.2001 keskustelleet ammattiosaston edustajien kanssa työtaistelutoimenpiteistä ja vaatineet niiden lopettamista ja työrauhan palauttamista. Keskustelujen alussa työntekijäpuolelta oli selvästi ilmoitettu, että mikäli nauhavalssaamon asiasta päästään sopimukseen, työrauha palautuu, mutta muutoin sulatto yhtyy lakkoon.

Sulaton työntekijöiden lakonuhka oli edennyt niin pitkälle, että vuorotyönjohtaja oli saanut tiedon, jonka mukaan lakko alkaa 6.10.2001 kello 11. Terästehtaan prosessissa tilanne oli ollut sellainen, että töitä ei voitu keskeyttää ja työnantajan edustajat olivat joutuneet varautumaan lakkoon jakamalla hätätyöilmoitukset. Työnantaja oli varautunut teettämään työt hätätyönä, mikäli lakko olisi alkanut. Vasta vähän ennen kello 11:tä sulaton luottamusmies oli ilmoittanut henkilöstöjohtajalle, että aamuvuoro tekee vuoronsa loppuun ja lakko alkaa vasta kello 14. Hätätyöilmoitusten jakamisen jälkeen ammattiosaston edustajat olivat lopettaneet lakolla uhkaamisen ja keränneet hätätyöilmoitukset pois vuorossa olleilta työntekijöiltä.

Työtaistelutoimenpiteet olivat päättyneet nauhavalssaamolla ja lakon uhka väistynyt sulatolla 6.10.2001 kello 14.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Edellä selostetuilla lakoilla oli pyritty painostamaan Rautaruukki Oyj:tä maksamaan työntekijöille työehtosopimuksen palkkanormeja korkeampia palkkoja. Työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä palkkaratkaisusta oli sovittu vain muutama kuukausi ennen kuin ammattiosaston edustajat olivat esittäneet uusia palkkavaatimuksia. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet metalliteollisuuden työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston vastuu

Kaikki lakkoihin osallistuneet työntekijät kuuluivat Rautaruukin Työntekijäin ammattiosastoon. Ammattiosaston vastuuta korosti se, että luottamusmies oli esittänyt työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia palkkavaatimuksia. Lisäksi sulaton luottamusmiehenä toiminut toinen varapääluottamusmies oli esittänyt lakkouhkauksen tukeakseen nauhavalssaamolla esitettyjä vaatimuksia. Luottamusmiehet tai ammattiosasto eivät olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin, jotta ammattiosaston jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain tai työehtosopimuksen vastaisiin työtaistelutoimiin ryhtymistä. Ammattiosaston oli rikkonut sekä aktiivisen että passiivisen työrauhavelvollisuutensa.

Työtaisteluista aiheutuneet vahingot

Elo-syyskuun vaihteessa toimeenpannuista lakoista oli aiheutunut ainakin 1,6 miljoonan markan tuotannonmenetykset, syyskuun 7. - 9. päivänä toimeenpannuista lakoista ainakin miljoonan markan tuotannonmenetykset ja syyskuun 10. - 11. päivinä samoin kuin lokakuun 5 - 6. päivinä toimeenpannuista lakoista miljoonien markkojen tuotannon menetykset. Tuotannon katkoksesta oli aiheutunut Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaalle materiaalivajausta. Tästä puolestaan on aiheutunut tuotannon pysähtymisen vaara. Tuotannon pysähtyminen puolestaan saattaisi johtaa miljoonien markkojen tuotannonmenetyksiin. Tuotannon menetykset vaaransivat työnantajan asiakassuhteita, koska asiakastoimitukset olivat viivästyneet.

METALLITYÖVÄEN LIITON VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto on vastauksessaan, johon Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto on yhtynyt, myöntänyt kanteessa mainittujen työtaistelutoimenpiteiden toimeenpanon, mutta kiistänyt lokakuussa toimeenpannun työtaistelun kohdistuneen niihin seikkoihin, joihin työnantajaliiton kanteessa on vedottu.

Perusteet

Taustaa

Rautaruukki Oyj:n Raahen tehtaan kuumanauhavalssaamon nauhalinjan työntekijät työskentelevät viidessä vuorossa, joissa kunkin miehitys on noin 25 työntekijää. Nauhalinjalla voidaan työskennellä käyttämällä hyväksi sekä coilboxia tai sitten niin sanotusti läpiajolla, jolloin coilbox kytketään pois tuotannosta. Coilboxin ensisijainen tarkoitus on tuotannon laadun parantaminen eikä niinkään tuotannon kapasiteetin kasvattaminen. Toisin sanoen määrällisesti vastaava tuotanto voidaan saada aikaan myös ilman coilboxia. Työntekijäpuolen esittämien palkankorotusvaatimusten taustalla oli se, että coilboxin avulla työnantaja oli pystynyt parantamaan tuotantoa. Tämän vuoksi nauhalinjalla työskentelevät työntekijät olivat myös halunneet oman osuutensa tuottavuuden paranemisesta. Asiasta olikin aloitettu palkkaukseen liittyvät neuvottelut, jotka sittemmin kuitenkin olivat päättyneet lyhyeksi aikaa työrauhaan liittyvien ongelmien vuoksi.

Nauhalinjan työntekijät työskentelevät aikapalkalla. Aikapalkka muodostuu työnvaativuusryhmän mukaisesta palkanosuudesta (TVR 9), henkilökohtaisen palkan osuudesta sekä aikapalkan osuudesta. Keskiansio työssä on noin 83 markkaa tunnissa. Työntekijöillä on lisäksi oikeus tuotantopalkkio-osuuteen. Tuotantopalkkiota ei kuitenkaan käytännössä ollut muodostunut tai sitä oli syntynyt hyvin vähän vuosina 1999 - 2000. Työntekijät olivat tämän vuoksi olleet sitä mieltä, että heidän aikapalkkaosuuttaan tulee korottaa. Työntekijät olivatkin esittäneet aikapalkan korottamista 1,29 markalla. Mitään uhkauksia ei palkkaneuvottelujen yhteydessä ollut esitetty.

Nauhalinjan tuotantoon liittyvät häiriöt vuoden 2001 elo - syyskuussa

Nauhavalssauslinjan työntekijät olivat toimeenpanneet työnseisaukset 31.8.2001 - 1.9.2001 kanteessa kerrotuin tavoin. Luottamusmies oli ollut sairauden vuoksi poissa työstä, eikä hän ollut ollut missään tekemisissä työnseisausten kanssa. Työnseisauksista luottamusmies oli saanut tiedon työntekijöiltä. Kysymyksessä oli ollut nauhavalssauslinjan työntekijöiden spontaani työnseisaus. Luottamusmies ei ollut kyennyt estämään työnseisauksia eikä hän myöskään ollut pystynyt saamaan työntekijöitä työhön. Luottamusmiehen kertoman mukaan hän oli työtaistelujen alettua ollut yhteydessä työnantajan edustajaan eikä työnantajan edustaja häneen.

Työntekijät olivat yövuoron aikana 7.9.2001 ryhtyneet ajamaan linjaa läpi ilman coilboxia. Tällä ei ollut vaikutusta varsinaisesti tuotantoon, koska nauhalinjaa voitiin ajaa vaikeuksitta ilman coilboxin käyttöä. Tätä "läpiajoa" oli jatkunut noin 11 tuntia, kunnes työnantaja oli ilmoittanut osalle työvuorossa olleista työntekijöistä, että mikäli nämä eivät ota käyttöön coilboxia keskeytetään heidän palkanmaksunsa. Tämän jälkeen työntekijät olivat poistuneet työpaikalta, koska he eivät halunneet työskennellä ilman palkkaa. Edellä mainittujen työntekijöiden työpaikalta poistumisen jälkeen myös muutkin vuorossa olleet työntekijät olivat poistuneet työpaikalta. Sama asetelma liittyi myös tuotannon keskeyttämiseen 10. - 11.9.2001.

Nosturinkuljettajien työnseisaukset

Levytuoteyksikön nosturinkuljettajat olivat kokeneet työnantajan laitehankintojen aiheuttaneen heille huomattavaa työmäärän nousua. Tämän vuoksi nosturinkuljettajia edustava luottamusmies oli neuvotellut työnantajan kanssa nosturinkuljettajia koskevista palkankorotuksista. Työnantaja oli tehnyt luottamusmiehen esittämään palkankorotusvaatimukseen vastatarjouksen, joka ei ollut kuitenkaan tyydyttänyt nosturinkuljettajia.

Nosturinkuljettajat olivat tämän johdosta ryhtyneet kanteessa kerrotuin tavoin spontaaniin työnseisaukseen 10.9. - 11.9.2001. Työnseisaukset olivat olleet vaikutukseltaan lyhytaikaisia, eikä niillä ollut ollut sanottavaa haittaa tuotannolle. Sen sijaan työnantaja oli keskeyttänyt työehtosopimuksen vastaisesti palkanmaksun 93 työntekijältä eli sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät omalta osaltaan olleet esittäneet minkäänlaisia itseään koskevia palkankorotusvaatimuksia. Tällä menettelyllään työnantaja oli ryhtynyt vastatyötaistelutoimenpiteeseen.

Lokakuussa 2001 toimeenpannut työtaistelut ja niiden työehtosopimukseen kohdistuminen

Rautaruukki Steel Raahen terästehtaan nauhalinjan työntekijöiden työnantajaliiton kanteessa tarkoitettujen lokakuussa 2001 toimeenpanemien työnseisausten taustalla on ollut työnantajan yksipuolinen vaatimus kolmosvuoron työntekijöiden velvollisuudesta pitää vuoron ollessa "alimiehitettynä" taukoa vuoron aikana ainoastaan 70 minuuttia normaalin 120 minuutin sijasta. Nauhavalssaamon luottamusmieheltä saadun selvityksen mukaan koko sen ajan, minkä luottamusmies on työskennellyt Rautaruukki Oyj:n palveluksessa, ei yhtiössä ole ollut käytännössä niin sanottua taukoajoa (eli alimiehitetty vuoro) ja näin ollen myöskään hänellä ei ollut tietoa työnantajan väittämästä, jonka mukaan tehtaalla olisi aikaisemmin sovittu siitä, että normaali taukoaika on 70 minuuttia. Tehtaalla ei aikaisemmin ole syntynyt mainitun kaltaista ongelmaa, koska vuorot ovat olleet normaalimiehitettyjä.

Edellä mainittujen tapahtumien syynä oli pelkästään työnantajan vaatimus taukoajan lyhentämisestä. Työtaistelutoimenpiteillä ei ole tuettu aikaisemmin esillä olleita palkankorotusvaatimuksia.

Ammattiosaston vastuu

Arvioitaessa mahdollisen hyvityssakon määrää on otettava huomioon, että elo-syyskuun vaihteessa 2001 toimeenpannut työnseisaukset olivat olleet hyvin lyhytaikaisia. Syyskuun 7. ja 11. päivien välisenä aikana toimeenpantujen työnseisausten luonne oli myös poikkeuksellinen. Työntekijät olisivat suostuneet työntekoon, mutta työnantaja oli kieltäytynyt palkanmaksusta, ellei työtä tehdä coilboxin kanssa. Arvioitaessa syntyneen vahingon määrää tältä osin oli otettava huomioon työnantajan menettely.

Työnseisausten yhteydessä työnantajan edustaja ei ollut toiminut aktiivisesti ammattiosastoon päin, vaan nauhalinjan luottamusmies oli pyrkinyt selvittämään asiaa ja huolehtimaan siitä, että tuotanto saadaan toimimaan normaalisti. Rautaruukki Oyj:n pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan hänet oli tavallaan pidetty pimennossa koko selkkauksesta, minkä vuoksi hänen vaikutusmahdollisuutensa asian selvittämisessä olivat olleet huonot.

Mahdollisen hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että työnantaja on omalla menettelyllään lokakuussa vuonna 2001 osaltaan vaikuttanut siihen, että erimielisyys oli kärjistynyt työnseisausten asteelle. Työntekijöiden käsityksen mukaan 70 minuutin tauko alimiehitetyssä työvuorossa ei ole työsopimuksen ehtojen mukainen tauko, vaan vuorolla on oikeus pitää taukoa samalla tavalla kuin normaalikin vuoro eli kaksi tuntia vuorossa. Tätä työntekijöiden kantaa tuki se, että työntekijät olivat lokakuun alussa 2001, jolloin vuoro oli jo ollut alimiehitetty, saanut pitää taukoa kaksi tuntia vuorossa. Lisäksi nauhalinjan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan kanssa oli jo sovittu, että tauko oli kaksi tuntia kuten normaalissakin vuorossa. Tästä sopimuksesta huolimatta työntekijöille oli ilmoitettu 5.10.2001, että yövuoron tauko tulee olemaan 70 minuuttia, mikä oli johtanut työnseisausten jatkumiseen vielä 6.10.2001 saakka. Tämän jälkeen asia oli saatu kuntoon neuvotteluteitse.

Luottamusmiehet tai ammattiosaston toimikunnan jäsenet eivät olleet mukana varsinaisissa työnseisauksissa. Sen sijaan yksi toimikunnan jäsen oli ollut niiden työntekijöiden joukossa, joilta työnantaja oli keskeyttänyt palkanmaksun.

Väitetyt vahingot

Työnantajapuoli oli ainoastaan ilmoittanut menetetyn tuotannon arvon eikä niinkään sitä, minkälainen vahinko työnantajalle todellisuudessa oli mahdollisesti syntynyt. Vahingon määrää arvioitaessa tulee myös ottaa huomioon, että työnantaja on omalla toiminnallaan myötävaikuttanut vahinkoon erityisesti nauhalinjan työnseisausten osalta kieltäessään tuotannon "läpiajolla" eli ilman coilboxia.

METALLITYÖVÄEN LIITON KANNE (R 72/01)

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut Rautaruukki Oyj:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut Rautaruukki Oyj:n velvoittamista korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

Rautaruukki Oyj:n levytuoteyksikön nosturinkuljettajien luottamusmies oli esittänyt työnantajalle, että nosturinkuljettajien palkkauksesta neuvoteltaisiin työmäärän lisääntymisen johdosta. Palkkauksesta oli loppukesästä 2001 neuvoteltu pariin otteeseen, mutta työnantaja oli pitänyt työntekijöiden esittämää palkankorotusesitystä liian suurena ja esittänyt oman tarjouksensa. Tätä nosturinkuljettajat eivät olleet hyväksyneet. Nosturinkuljettajat olivat 10.9. - 11.9.2001 olleet kolmessa peräkkäisessä työvuorossa lakossa siten, että kussakin vuorossa kaksi viimeistä työtuntia oli jätetty tekemättä. Tähän yhteensä kuusi tuntia kestäneeseen työnseisaukseen oli osallistunut 12 nosturinkuljettajaa.

Työnantaja oli vastannut nosturinkuljettajien työnseisaukseen keskeyttämällä palkanmaksun 93 työntekijältä, joita nosturinkuljettajan palkkavaatimukset eivät koskeneet lainkaan. Työnantaja olisi kuitenkin kyennyt järjestämään kysymyksessä oleville työntekijöille tuottavaa työtä varsinkin, kun otetaan huomioon se, että nosturinkuljettajien työnteko oli ollut keskeytyneenä yhteensä vain kuusi tuntia.

Ainakin 19 työntekijän palkanmaksu oli keskeytetty ilman minkäänlaista perustetta. Nämä 19 työntekijää työskentelivät lähetyspuolella, eikä nosturinkuljettajien työnseisaus ollut vaikuttanut lainkaan heidän työntekoonsa ja työntekomahdollisuuksiinsa.

Nosturinkuljettajia edustava luottamusmies työskenteli itse lähetysosastolla. Tällä on saattanut olla vaikutusta kiristyneessä tilanteessa siten, että työnantaja on keskeyttänyt palkanmaksun lähetyspuolen työntekijöiltä siitä huolimatta, että he olisivat voineet jatkaa työntekoa normaalisti. Työnantaja olikin noin kahden päivän kuluttua edellä mainitun ristiriitatilanteen laukeamisesta teettänyt kysymyksessä olevalla henkilöstöryhmällä ylityötä.

Työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen palkkausta koskevia määräyksiä keskeyttäessään palkanmaksun ja käyttäessään tätä menettelyä vastakeinona ja vastatyötaistelutoimenpiteenä nosturinkuljettajien työnseisaukselle.

METALLITEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO, MET:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vastauksessaan, johon Rautaruukki Oyj on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Rautaruukki Oyj ovat vaatineet Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kiistämisen perusteet

Lakossa olleet nosturinkuljettajat toimivat prosessin loppupäässä, jossa nostureilla nostetaan teräslevyt tuotantolinjalta leikkausosastolle ja siirrellään levyjä leikkausosastolla. Kun teräslevyjä ei siirretä pois prosessin loppupäässä, on koko prosessi pysäytettävä, koska teräslevyjä ei voida laittaa mihinkään kesken prosessin. Kun koko prosessi on pysäytettävä, ei työntekijöille ole mitään tuotannollisesti mielekästä työtä tarjolla.

Edellä esitetystä johtuen lähetyspuolen työntekijöille ei ole ollut tarjolla tuotannollisesti mielekästä työtä. Perimmäisenä syynä tälle oli se, että asiakkaiden tilaukset ohjasivat koko teräksen tuotantoprosessia. Aihiot valetaan tilauspositioiden määräämästä teräslaadusta ja levyt valssataan positioiden osoittamiin mittoihin. Levyt valmistuvat tuotantolinjalta siinä järjestyksessä, jossa ne ovat tuotantoon lähteneet ja saapuvat lähettämöön edelleen samassa järjestyksessä. Lähettämössä levyt järjestetään asiakaskohtaisesti ja tilauspositioittain. Tilausposition tulee olla täynnä ennen sen lähettämistä eteenpäin. Jos tilauspositiosta puuttuu tavaraa, täytyy odottaa position täyttymistä ennen asiakkaalle menevän erän lähettämistä edelleen.

Kun tuotanto pysähtyy ja levyjä ei valmistu prosessista, eivät asiakkaiden tilauspositiot valmistu eikä lähettämö voi tehdä töitä. Tästä syystä työnantaja oli ollut pakotettu keskeyttämään palkanmaksun myös lähettämön henkilöiltä. Lähettämössä työskennellään vuorotyössä ja palkanmaksu oli keskeytetty niiltä ajoilta, jolloin nosturinkuljettajat olivat ollet lakossa.

Lähettämössä ei ole mitään puskurivarastoja, vaan siellä kerätään asiakkaiden tilaamat positiot ja toimitetaan asiakkaille. Lähetyspuoli ei ollut jäänyt millään tavoin jälkeen omissa töissään palkanmaksujen keskeytysten vuoksi, vaan keskeytykset oli toteutettu vain sen johdosta, ettei työtä ollut tarjolla nosturinkuljettajien lakon vuoksi. Työnantajan käsityksen mukaan ylitöiden tekemiseen ei myöskään ole ollut tarvetta lakkojen jälkeen. Lähettämössä mahdollisesti tehdyt ylityöt ovat saattaneet johtua siitä, että sairauspoissaoloista johtuen työntekijät olivat joutuneet paikkaamaan työvuoroja ja suorittamaan vuoronvaihtoja.

Työnantajalla on ollut edellä todetuin tavoin lailliset perusteet palkanmaksun keskeyttämiselle, eikä keskeyttäminen ole siten muodostanut työtaistelutoimenpidettä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n kanteet

1.1. Työtaistelutoimenpiteet

Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan nauhalinjan luottamusmies oli 27.4.2001 esittänyt työnantajalle vaatimuksen kuumanauhavalssaamon työntekijöiden palkkojen korottamisesta 129 pennillä tunnissa. Vaatimuksen perusteluiksi oli esitetty coilboxin eli esinauhakelaimen ja uudistetun kelakuljetinlaitteen käyttöönotto vuoden 2000 kesäseisokin jälkeen sekä tuotantomäärän kasvu. Kun työnantajan ei käydyissä neuvotteluissa ollut suostunut esitettyyn palkankorotusvaatimukseen, ovat nauhalinjan työntekijät olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 31.8. - 1.9.2001.

Myös tehtaan levytuoteyksikön nosturinkuljettajat ovat palkankorotusvaatimustaan tukeakseen olleet 10.9. - 11.9.2001 lakossa siten, että kolmen peräkkäisen työvuoron aikana neljä vuorossa ollutta nosturinkuljettajaa on ollut lakossa kahden viimeisen tunnin ajan. Nosturinkuljettajien lakon johdosta työnantaja on keskeyttänyt palkanmaksun 93 työntekijältä, joille työnantajan mukaan ei ole voitu osoittaa tuotannollisesti mielekästä työtä.

Nauhalinjan työntekijöiden palkankorotusvaatimuksia koskeneita neuvotteluja on jatkettu edellä mainittujen työtaistelutoimenpiteiden jälkeen. Lokakuun 5. päivänä käydyn neuvottelun yhteydessä työntekijäpuolelta on lisäksi esitetty vaatimus, jonka mukaan nauhalinjalla vajaamiehityksellä työskenneltäessä tauon pituuden tulisi olla 120 minuuttia kuten normaalimiehityksellä työskenneltäessä. Työnantaja on todennut, että tehtaalla noudatetun käytännön mukaan taukoajossa työskenneltäessä tauon pituus on 70 minuuttia. Työnantajan kieltäydyttyä suostumasta neuvotteluissa esillä olleisiin vaatimuksiin ovat nauhalinjan työntekijät olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 5.10.2001 kello 00 - 6.10.2001 kello 14. Jatkuvavaluosaston luottamusmies on 5.10.2001 ilmoittanut työnantajan edustajille, että myös sulaton työntekijät ryhtyvät lakkoon, ellei nauhalinjan työntekijöitä koskeviin vaatimuksiin suostuta.

Metallityöväen Liiton mukaan 5.10.2001 alkaneiden työtaisteluiden syynä on ollut ainoastaan taukoajon tauon pituutta koskeva erimielisyys. Edellä mainittujen työtaistelutoimenpiteiden syistä työtuomioistuimessa on kuultu todistajina työnantajapuolelta kuumanauhavalssaamon päällikköä A:ta ja työntekijäpuolelta kuumanauhavalssaamon luottamusmiestä B:tä.

B:n kertoman mukaan työpaikalla ei ole sovittu siitä, että nauhalinjalla taukoajossa tauon pituus olisi 70 minuuttia. Tällaista käytäntöä ei myöskään aikaisemmin ole ollut. Työnantaja on myös kysymyksessä olevana ajankohtana vajaamiehityksellä työskenneltäessä sallinut kahdessa edellisessä vuorossa 120 minuutin tauon pitämisen. B:n mukaan 5.10.2001 pidetyssä neuvottelussa tarkoituksena on ollut käsitellä coilboxin palkkausasiaa. A on neuvotteluissa ilmoittanut, että neuvotteluja ei jatketa, ellei vajaamiehityksellä työskenneltäessä työvuoro pidä 70 minuutin taukoa. B on tuolloin katsonut, että neuvotteluja ei voida jatkaa, koska tiedossa on ollut, että yövuoro ei suostu työskentelemään normaalia lyhyempää taukoaikaa noudattaen. B on neuvottelun jälkeen selittänyt tilanteen työntekijöille, jotka ovat poistuneet työpaikalta. Työstä poistumisen syy on B:n mukaan ollut yksinomaan työnantajan kanta taukoajan pituuteen.

Työstä poistumisen välitön syy on edellä esitetyn selvityksen mukaan ollut työnantajan palkkausta koskeneiden neuvottelujen yhteydessä esittämä kanta taukoajan pituutta koskevaan asiaan. Työstä poistumista edeltäneissä neuvotteluissa on kuitenkin käsitelty työpaikalla jo pitkään neuvottelujen kohteena ollutta nauhavalssauslinjan työntekijöiden palkkausasiaa, jonka johdosta työntekijät ovat olleet lakossa edellä selostetuin tavoin elo- ja syyskuussa. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo, että työstä poistumiseen on osaltaan vaikuttanut myös kysymyksessä oleva palkkausasiaa koskeva erimielisyys.

Metallityöväen Liiton mukaan jatkuvavaluosaston luottamusmiehellä ei ole ollut mitään tekemistä sulaton työntekijöiden lakkouhkauksen kanssa. Sulaton työntekijöiden lakon uhasta ja jatkuvavaluosaston luottamusmiehen toiminnasta tässä yhteydessä on työtuomioistuimessa kuultu todistajina työnantajapuolelta edellä mainittua kuumavalssaamon päällikköä A:ta sekä henkilöstöpäällikkö C:tä ja työntekijäpuolelta jatkuvavaluosaston luottamusmiestä D:tä.

A:n kertoman mukaan jatkuvavaluosaston luottamusmies D on soittanut hänelle iltapäivällä 5.10.2001 ja ilmoittanut, että ellei ratkaisua valssaamolla löydetä, ryhtyvät myös sulaton työntekijät tukitoimiin nauhavalssaamon työntekijöiden puolesta. A on kokenut tämän selkeänä uhkauksena.

C on kertonut saaneensa 5.10.2001 A:lta tiedon nauhavalssaamon työntekijöiden lakosta, minkä johdosta hän on yrittänyt ottaa yhteyttä pääluottamusmieheen ja ensimmäiseen varapääluottamusmieheen tässä kuitenkin onnistumatta. C on tämän jälkeen soittanut toisena varapääluottamusmiehenä toimivalle jatkuvavaluosaston luottamusmies D:lle, joka on ilmoittanut, että ellei kiista nauhavalssaamolla ratkea, laajenee lakko myös sulattoon. D on todennut, että asiaa on puitu terässulatolla ja että ratkaisun on löydyttävä tai muutoin lakko laajenee. C on kokenut nämä D:n lausumat työtaistelu-uhkauksena.

Jatkuvaluosaston luottamusmies ei esitetyn selvityksen mukaan ole osallistunut sulaton työntekijöiden lakonuhkaa koskevan päätöksen tekemiseen. Hän on ollut kuitenkin mukana tilaisuudessa, jossa asiaa on käsitelty. Hän on myös itse irtisanoutumatta lakkouhkauksesta välittänyt sitä koskevan tiedon työnantajan edustajille niin, että työnantajan edustajat ovat perustellusti voineet pitää sitä työtaistelu-uhkauksena, jonka takana myös luottamusmies on.

1.2. Työtaistelutoimenpiteiden työehtosopimukseen kohdistuminen

Edellä esitettyjen nauhavalssauslinjan työntekijöiden elo- ja syyskuussa 2001 toimeenpanemien lakkojen sekä coilboxin käyttämisestä kieltäytymisen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan esitettyyn palkankorotusvaatimukseen. Samoin levytuoteyksikön nosturinkuljettajien 10. - 11.9.2001 toimeenpanemien lakkojen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijöiden esittämään palkankorotusvaatimukseen. Nämä työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Nauhavalssauslinjan työntekijöiden työtaistelutoimenpiteillä 5. - 6.10.2001 on ollut tarkoitus painostaa työnantajaa taukoaikaa koskevassa kysymyksessä. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskeviin määräyksiin. Siltä osin kuin työtaistelutoimenpiteillä on tuettu työntekijöiden palkkausvaatimusta, ovat työtaistelutoimenpiteet kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Sulaton työntekijöiden lakkoa koskevalla uhkauksella on tarkoitettu tukea nauhalinjan työntekijöitä koskevissa neuvotteluissa esillä olleita vaatimuksia ja etenkin taukoajan pituutta koskevaa vaatimusta. Uhkaus on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin samalla tavoin kuin nauhavalssauslinjan työntekijöiden työtaistelutoimenpiteet.

1.3. Ammattiosaston vastuu työtaistelutoimenpiteistä

Työnantajan edustajat ovat työtaistelutoimenpiteiden alettua ottaneet yhteyttä luottamusmiehiin ja vaatineet työrauhan palauttamista. Luottamusmiehet ovat kertomansa mukaan muistuttaneet työntekijöitä työrauhavelvollisuudesta. Kuumanauhavalssaamon luottamusmiehen ei nauhavalssauslinjalla vallinneesta tilanteesta huolimatta ole kuitenkaan selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi. Jatkuvavaluosaston luottamusmies on pyrkimättä saamaan työntekijöitä luopumaan lakkouhkausta koskevasta päätöksestään välittänyt edellä todetuin tavoin työnantajan edustajille lakkouhkauksen.

Työnantajan edustajat ovat työtaistelutoimenpiteiden johdosta olleet yhteydessä myös pääluottamusmieheen, joka on kertonut pyrkineensä yhteydenotoillaan luottamusmiehiin ja työnantajan edustajiin selvittämään tilanteita. Työnantaja on ammattiosastolle 11.9.2001 lähetetyssä kirjeessä todennut, että tehtaalla on siinä mainittujen viimeisten työtaistelutoimenpiteiden lisäksi ilmennyt viime aikoina myös muita laittomia työtaistelutoimenpiteitä. Kirjeessä on edellytetty ammattiosaston ryhtyvän viipymättä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi. Ammattiosaston ei työtaistelutoimenpiteiden uusiutumisesta ja työnantajan kirjallisesti esittämästä vaatimuksesta huolimatta ole näytetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosasto, joka vastaa myös luottamusmiestensä toiminnasta, on siten syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

2. Metallityöväen Liiton kanne

2.1. Ilmoitettu työtaistelutoimenpide

Metallityöväen Liitto on kanteessa katsonut työnantajan ryhtyneen vastatyötaistelutoimenpiteeseen työnantajan keskeyttäessä palkanmaksun 93 työntekijältä levytuoteyksikön nosturinkuljettajien 10. - 11.9.2001 toimeenpanemien lakkojen vuoksi. Työnantaja on keskeyttänyt edellä mainituilta työntekijöiltä palkanmaksun samalta kahden tunnin ajalta, jonka nosturinkuljettajat ovat olleet lakossa kolmessa työvuorossa.

Työnantaja on perustellut toimenpidettä sille, että nosturinkuljettajien lakon vuoksi edellä tarkoitetuille työntekijöille ei ole voitu tarjota työtä. Niistä työntekijöistä, joiden palkanmaksun työnantaja on keskeyttänyt, 19 on työskennellyt lähettämössä ja muut levyjen tuotantolinjalla. Prosessin loppupäässä työskentelevien nosturinkuljettajien lakon johdosta teräslevyjä ei ole voitu siirtää eteenpäin, minkä vuoksi tuotanto on jouduttu työnantajan ilmoituksen mukaan pysäyttämään. Tästä syystä linjalla työskennelleille työntekijöille ei ole voitu tarjota työtä. Koska tuotannon pysähtymisen johdosta levyjä ei ole valmistunut, ei valmiiksi ole saatu myöskään asiakkaiden tilauspositioita, mistä syystä työnantajan ilmoituksen mukaan myös lähettämön työntekijöiden työnteko on estynyt.

Levytuoteyksikön nosturinkuljettajien lakon vaikutuksista työtuomioistuimessa on työnantajapuolelta kuultu todistajana levyvalssaamon käyttöpäällikköä E:tä ja Metallityöväen Liiton puolelta lähettämön työntekijöiden luottamusmiestä F:ää.

E:n mukaan palkanmaksun keskeyttäminen lähettämön työntekijöiltä on johtunut siitä, että asiakkaat edellyttävät tilausten toimittamista kokonaisina. Tilanne on lakkojen aikana saattanut olla sellainen, että varastossa olisi ollut joku lähetys tai tilaus valmiina lastattavaksi. Työnantaja ei kuitenkaan ollut niissä olosuhteissa pitänyt järkevänä ryhtyä selvittämään varastossa ja lähettämössä vallinnutta tilannetta.

F:n mukaan lähettämössä työskennellään normaalisti niinäkin aikoina, joina tuotannossa on katkoksia. Tällaisissa tilanteissa lähettämössä myös on normaalia paremmat edellytykset tehdä lastaus- ja pakkaustyötä, koska tuotannosta tulevia levyjä ei samaan aikaan jouduta vastaanottamaan. Lähettämössä on F:n mukaan työskennelty normaalisti muun muassa remonttipäivinä, jolloin tuotanto saattaa olla pysähdyksissä 16 tuntiakin. Lähettämössä on sekä vajaita tilauksia että täysiä tilauksia odottamassa lähtövuoroa. Jokapäiväistä on myös se, että lähettämöstä lähtee osatoimituksia ja jälkitoimituksia. Yleistä on myös se, että tilauspositiot lähtevät useammassa erässä. Kysymyksessä olevina päivinä varastossa olisi ollut runsaasti materiaalia odottamassa pakkausta ja lastausta.

2.2. Arviointi ja johtopäätökset

Levytuoteyksikön nosturinkuljettajien lakon johdosta prosessin loppupäästä ei ole pystytty toimittamaan levyjä eteenpäin, mistä syystä tuotanto on jouduttu pysäyttämään. Syntyneessä tilanteessa työnantaja ei myöskään ole pystynyt osoittamaan linjalla työskennelleillä työntekijöille tuotannollisesti mielekästä työtä. Keskeyttäessään tästä syystä kysymyksessä olevilta työntekijöiltä palkanmaksun ei työnantajan voida katsoa syyllistyneen työtaistelutoimenpiteeseen.

Nosturinkuljettajien lakolla ei sen sijaan ole ollut vastaavalla tavalla välittömiä vaikutuksia lähettämöön, jossa esitetyn selvityksen mukaan työskennellään myös tuotantokatkosten aikana ja jossa kysymyksessä olevana ajankohtana olisi ollut työtä tarjolla. Työnantaja on kuitenkin keskeyttänyt lähettämön työntekijöiltä palkanmaksun välittömästi samaan aikaan kun nosturinkuljettajat ovat ryhtyneet lakkoon pyrkimättä millään tavoin selvittämään lähettämön työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä syntyneessä tilanteessa. Tämä työnantajan menettely on työntekijäpuolella voitu perustellusti käsittää työnantajan painostustoimenpiteeksi nosturinkuljettajien lakon johdosta. Tämä myös työnantajan olisi pitänyt käsittää. Rautaruukki Oyj vastaa tästä lähettämön työntekijöiden palkanmaksun keskeyttämisestä työrauhavelvoitteen rikkomisena. Se on vastatyötaistelutoimenpiteenä kohdistunut samoihin työehtosopimuksen määräyksiin kuin nosturinkuljettajien toimeenpanema lakko.

3. Yhteenveto

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto on Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n kanteessa tarkoitettujen edellä todettujen työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Rautaruukki Oyj on keskeyttäessään levytuotelinjan nosturinkuljettajien lakon johdosta palkanmaksun myös lähettämön työntekijöiltä syyllistynyt myös työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

4. Oikeudenkäyntikulut

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Metallityöväen Liitto ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja jättäneet niiden määrän työtuomioistuimen harkintaan. Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto, jota vastaan esitetyt vaatimukset on hyväksytty, on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut samoin kuin Rautaruukki Oyj, jota vastaan esitetty vaatimus myös on hyväksytty, on tältä osin velvollinen korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoidon edellyttämät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulujen määräksi 850 euroa ja Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulujen määräksi 700 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle 4 500 euroa ja Rautaruukki Oyj:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metallityöväen Liitolle 1 500 euroa.

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut 850 eurolla ja Rautaruukki Oyj Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 700 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava korkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Lindahl, Palomäki ja Kolula jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.