Labor court dismisses union claims for damages against a union and a union branch for violating peace obligations.

Sataman työntekijöiden työvauhdin hidastamisella, toimeenpannulla lakolla sekä kieltäytymisellä ylitöiden tekemisestä oli ollut tarkoitus painostaa työnantajaa siirtämään ajokiellon vuoksi kolmivuorotyöstä kaksivuorotyöhön siirretty ahtaaja takaisin entiseen työvuoroon. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työn teknillistä järjestelyä koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, joka ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi ja joka vastasi myös edustajiensa toiminnasta työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä, oli syyllistynyt asiassa työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Työntekijäliiton edustaja oli työtaistelutoimenpiteiden aikana kehottanut työntekijöitä hyväksymään työnantajan esittämän ratkaisuehdotuksen. Jättäessään ryhtymättä muihin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalle oli työntekijäliitto laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 21

KANTAJA

Suomen Lastauttajain Liitto SLL ry, Helsinki

VASTAAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Helsinki

KUULTAVA

Rauman Satamamiehet ry, Rauma

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.1.2002

Pääkäsittely 18.2.2002

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lastauttajain Liitto SLL on vaatinut, että

Rauman Satamamiehet ry tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa Suomen Lastauttajain Liitto SLL:lle työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta,

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa Suomen Lastauttajain Liitto SLL:lle työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja että

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Rauman Satamamiehet ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut niiden tuomitsemispäivästä.

Perusteet

Tausta

Oy Rauma Stevedoring Ltd:n Rauma satamassa oli neuvoteltu työnantajan edustajien ja Rauman Satamamiehet ry:n edustajien kesken 8.1.2002 erään ahtaajan työtehtäviin sijoittamisesta. Kysymyksessä oleva ahtaaja oli aiemmin työskennellyt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Sen jälkeen kun ahtaaja oli tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta ja määrätty ajokieltoon, hänet oli siirretty keskeytyvään kaksivuorotyöhön sellaisiin tehtäviin, joissa ei työskennellä työkoneilla. Ammattiosaston edustajat olivat paikallisneuvotteluissa vaatineet kyseisen ahtaajan siirtämistä takaisin keskeytymättömään kolmivuorotyöhön, koska hänelle määrätty ajokielto oli päättynyt. Tähän työehtosopimukseen perustumattomaan vaatimukseen työnantaja ei ollut suostunut. Jo tämän neuvottelun yhteydessä ammattiosaston edustajat olivat uhanneet työtaistelutoimenpiteillä, mikäli vaadittua siirtoa ei tehtäisi.

Paikallisesti erimielisyydestä oli neuvoteltu uudelleen 18.1.2002. Ammattiosaston edustajat olivat vaatineet edelleen, että kysymyksessä oleva ahtaaja tulisi vielä samana iltana siirtää keskeytymättömään kolmivuorotyöhön. Neuvotteluissa ei ollut päästy yhteisymmärrykseen.

Työtaistelutoimenpiteet

Ammattiosaston edustajat olivat 8.1.2002 pidetyn neuvottelun jälkeen järjestäneet kaikille satamassa työskenteleville ahtaajille kaksi informaatiotilaisuutta. Näiden tilaisuuksien jälkeen ahtaajat olivat ryhtyneet kollektiivisesti hidastamaan kappaletavara-alusten lastausta ja purkamista. Tammikuun 9. ja 14. päivän välisenä aikana vuoden 2001 keskitehoista oli jääty jälkeen vähimmillään 20,5 prosenttia ja enimmillään 75,6 prosenttia. Rautatievaunuja, joita aamuisin yleensä ei ole purkamatta, oli aamulla 15.1. ollut purkamatta noin 170. Tammikuun 15. päivänä lastatuista viidestä aluksesta neljän osalta keskitehoista oli jääty jälkeen 50 - 70 prosenttia. Tammikuun 16. päivänä lastatuista viidestä aluksesta keskitehoista oli jääty jälkeen 33 - 80 prosenttia. Purkamattomia rautatievaunuja oli viimeksi mainittuna päivänä ollut noin 260. Työvauhdin hidastaminen oli jatkunut myös tammikuun 17. päivänä, jolloin keskitehoista oli jääty jälkeen noin 60 - 75 prosenttia.

Perjantaiksi 18.1.2002 sovitun paikallisen neuvottelun edellytykseksi oli työnantajapuolelta asetettu töiden tekeminen normaalilla joutuisuudella. Näin olikin tapahtunut aamupäivän aikana. Caroline Russ -nimistä alusta oli lastattu aamupäivällä lähes keskimääräisellä teholla ja Link Star -nimistä alusta lähes kaksinkertaisella teholla. Työntekijäpuolen kello 13.30 ja 15.30 pitämien tiedotustilaisuuksien jälkeen työvauhti Caroline Russ -aluksella oli hidastunut lähes olemattomaksi. Työvauhdin hidastamiseen oli ottanut osaa noin 100 työntekijää sekä aamu- että iltavuorossa. Työvauhdin hidastaminen oli jatkunut vielä 21.1. Lisäksi yhteensä 70 työntekijää oli ollut lakossa viimeksi mainittuna päivänä kello 15.45 - 22 .

Työvauhdin hidastamisen lisäksi työntekijät olivat 9.1.2002 lähtien kollektiivisesti kieltäytyneet ylitöistä. Työntekijät eivät olleet edes lupautuneet ylitöihin ja nekin työntekijät, jotka muutamassa yksittäistapauksessa olivat alustavasti ylitöihin lupautuneet, olivat myöhemmin peruuttaneet lupauksensa.

Erimielisyydestä oli saavutettu neuvottelutulos illalla 21.1. ja työtaistelutoimenpiteet olivat sen jälkeen päättyneet.

Työtaistelujen työehtosopimukseen kohdistuminen

Kollektiivisella työvauhdin hidastamisella ja ylitöistä kieltäytymisellä on pyritty painostamaan työnantajaa työhön sijoittamista koskevassa asiassa. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä solmittujen vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen sekä ammattityöntekijäkuntaa ja tilapäisiä työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 5 §:n määräyksiin. Kysymyksessä olevan pykälän 1. kappaleen mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta. Saman pykälän 2. kappaleen mukaan työnjako, työnjohto ja työn teknillinen järjestely, kuten työntekijöiden siirto työpisteestä toiseen ja työpisteitten miehitys on työnantajan vapaasti päätettävissä.

Ammattiosaston ja -liiton vastuu

Oy Rauma Stevedoring Ltd oli ammattiosastolle 11.1.2002 lähettämällään kirjeellä edellyttänyt toimenpiteitä laittoman työtaistelun lopettamiseksi ja selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin ammattiosasto oli asiassa ryhtynyt. Toimenpidepyyntö oli uudistettu suullisesti 15.1.2002. Ammattiosaston edustajat olivat tuolloin kiistäneet jarrutuksen ja ilmoittaneet, että heillä on oman liittonsa täysi tuki. Mitään objektiivisia perusteita työvauhdin hidastumisen syyksi ei ollut esitetty.

Suomen Lastauttajain Liitto SLL oli 11.1.2002 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle lähettämässään telefax-sanomassa edellyttänyt ammattiliiton toimenpiteitä Rauman sataman työrauhan palauttamiseksi. Työnantajaliitto oli uudistanut toimenpidepyynnön 15.1.2002. Tässä yhteydessä vastaajaliitolle oli toimitettu myös selvitys keskimääräisistä ahtaustehoista ja työvauhdin hidastamisen aikaisista tehoista. Suomen Lastauttajain Liitto SLL ei ollut saanut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitolta pyytämäänsä kirjallista vastausta siihen, mihin toimenpiteisiin ammattiliitto oli työrauhan palauttamiseksi ryhtynyt. Ammattiliiton taholta oli suullisesti ilmoitettu, että asian johdosta pääluottamusmieheen on oltu puhelinyhteydessä. Ammattiliitolle oli huomautettu valvontavelvollisuudesta myös 16.1.2002 lähetetyllä telefaxilla.

Ammattiosaston ei ollut selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lähes kaksi viikkoa kestäneiden työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat muiden työntekijöiden ohella osallistuneet työtaistelutoimenpiteisiin Ammattiosasto oli siten syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli saanut tiedon työtaistelutoimenpiteistä 11.1.2002 ja siltä oli edellytetty toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Ammattiliiton toimenpiteet olivat jääneet riittämättömiksi ja liitto oli siten laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vastauksessaan, johon Rauman Satamamiehet ry on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työtaistelutoimenpiteet

Kanteessa tarkoitettu työselkkaus oli johtunut työnantajan päätöksestä, jonka mukaan erästä työntekijää ei siirretty ajokiellon päätyttyä takaisin entiseen työvuoroon. Työnantajalla ei ole ollut hyväksyttävää syytä poiketa tämän työntekijän kohdalla vastaavissa tapauksissa työpaikalla aikaisemmin noudatetusta käytännöstä. Työnteon hidastamisella toimeenpantuun työtaisteluun ryhtymisestä oli päättänyt työmaakokous. Ammattiosaston edustajat olivat toimineet työselkkauksen välttämiseksi ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli neuvonut ja avustanut ammattiosaston edustajia toimimaan työtaistelun lopettamiseksi.

Paikallisten osapuolten välillä perjantaina 18.1.2002 käydyssä neuvottelussa oli aikaansaatu neuvottelutulos, jota työntekijät eivät kuitenkaan olleet hyväksyneet, vaikka ammattiosasto oli esittänyt sen hyväksymistä. Vasta seuraavana maanantaina 21.1.2002 pidetyssä työmaakokouksessa ammattiosaston edustajat olivat saaneet työntekijät sovintoratkaisun kannalle. Työnantaja oli kuitenkin työntekijöiden tyrmistykseksi ilmoittanut, että se ei enää hyväksynyt perjantaina saavutettua kompromissia. Työntekijöiden 21.1. toimeenpanema lakko oli johtunut tästä työnantajan menettelystä.

Työselkkaus oli saatu päättymään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Rauman Satamamiehet ry:n myötävaikutuksella. Työselkkauksen aiheuttanut erimielisyys työntekijän siirtämisestä takaisin entisiin työvuoroihin sovittiin ammattiosaston 18.1. neuvotteleman sovintoratkaisun mukaisesti.

Minkäänlaista ylityökieltoa työpaikalla ei ole ollut.

Työehtosopimukseen kohdistuminen ja järjestöjen vastuu

Työmaakokouksen päätöksen jälkeen ammattiosastolla ja liitolla ei ole ollut muuta realistista tapaa lopettaa työselkkaus kuin pyrkiä saamaan aikaan sellainen sovintoratkaisu, minkä sekä työntekijät että työnantaja voivat hyväksyä. Ammattiosaston edustajat eivät olleet osallistuneet työtaistelutoimenpiteisiin.

Ammattiosastossa on noin 400 jäsentä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Oy Rauma Stevedoring Ltd:n Rauman satamassa on työnantajan ja ammattiosaston edustajien välillä 8.1.2002 neuvoteltu rattijuopumuksen takia ajokiellossa olleen ahtaajan siirtämisestä ajokiellon päättymisen jälkeen takaisin keskeytymättömään kolmivuorotyöhön. Työnantajan kieltäydyttyä tästä ovat ammattiosaston edustajat neuvottelun jälkeen järjestäneet työntekijöille kaksi tiedotustilaisuutta. Työntekijät ovat tämän jälkeen 9.1. ja 21.1.2002 välisenä aikana kanteessa kerrotuin tavoin hidastaneet kappaletavara-alusten lastausta ja purkamista.

Erimielisyydestä on neuvoteltu työnantajan ja ammattiosaston edustajien välillä uudelleen 18.1.2002, jolloin työnantaja on tehnyt oman ratkaisuehdotuksensa. Työntekijät ovat kuitenkin kieltäytyneet hyväksymästä tätä ja jatkaneet työvauhdin hidastamista. Sen jälkeen kun työnantaja oli 21.1.2002 ilmoittanut, että 18.1.2002 tehty esitys, jonka työntekijät olisivat tuolloin olleet valmiit hyväksymään, on aikaisemmin ilmoitetuin tavoin ollut voimassa vain 18.1.2002, ovat työntekijät olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 21.1.2002.

Vastaajan ja kuultavan puolelta työtuomioistuimessa on kuultu pääluottamusmies B:tä. Hänen mukaansa ammattiosaston edustajat olivat työnantajan kanssa 8.1.2002 käydyn neuvottelun jälkeen vihjaisseet mahdollisista työtaistelutoimenpiteistä. Neuvottelun jälkeen pidetyissä työntekijöiden kokouksissa ei ollut tehty päätöstä työvauhdin hidastamisesta, vaan ammattiosaston edustajien esittämän selvityksen jälkeen johtopäätösten tekeminen on jätetty kullekin työntekijälle. B on kertomansa mukaan ilmoittanut työntekijöille, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n edustaja on ollut työnantajan 18.1.2002 tekemän ratkaisuehdotuksen hyväksymisen kannalla. B:n mukaan kysymyksessä olevana ajankohtana oli tehty ylitöitä, mutta ilmoituksia ylitöihin tulemisesta oli myös peruttu.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että työntekijät ovat työvauhdin hidastamisen ja 21.1.2002 toimeenpannun lakon lisäksi yhteisesti kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä.

Työtaistelutoimenpiteet ovat päättyneet lakon jälkeen illalla 21.1.2002.

Työtaistelutoimenpiteiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Asianosaisliittojen välillä solmittujen vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen sekä ammattityöntekijäkuntaa ja tilapäisiä työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 5 §:ään sisältyvät määräykset, jotka koskevat työsuhteen syntymistä, lakkaamista ja työn teknillistä järjestämistä. Pykälän ensimmäisen kappaleen mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Saman pykälän 2 kappaleen mukaan työnjako, työnjohto, työn teknillinen järjestely, kuten työntekijöiden siirto työpisteestä toiseen ja työpisteiden miehitys ovat työnantajan vapaasti järjestettävissä. Työntekijöiden työvauhdin hidastamisella, toimeenpannulla lakolla sekä kieltäytymisellä ylitöiden tekemisestä on ollut tarkoitus painostaa työnantajaa siirtämään ajokiellon vuoksi kolmivuorotyöstä kaksivuorotyöhön siirretty ahtaaja takaisin entiseen työvuoroon. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet edellä mainittuihin työehtosopimusmääräyksiin.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Työnantaja on 11.1.2002 päivätyllä kirjeellä vaatinut ammattiosastolta toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteiden välittömäksi lopettamiseksi ja selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin pääluottamusmies ja ammattiosasto olivat ryhtyneet. Tämän toimenpidepyynnön työnantaja on uudistanut suullisesti 15.1.2002. Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole kuitenkaan selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Päinvastoin ammattiosaston edustajat ovat jo ennen työtaistelutoimenpiteiden alkamista ilmoittaneet työnantajalle mahdollista työtaistelutoimenpiteistä, minkä lisäksi he ovat omilla toimenpiteillään myötävaikuttaneet työtaistelutoimenpiteiden alkamiseen. Pääluottamusmies on myös osallistunut työvauhdin hidastamiseen ja kehottanut tilapäisiä työntekijöitä poistumaan työpaikalta. Ammattiosasto, joka vastaa näistä edustajiensa toimenpiteistä, on siten syyllistynyt asiassa työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Rauman Satamamiehet ry ovat velvolliset korvaamaan Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1 610,40 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rauman Satamamiehet ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Lastauttajain Liitto SLL:lle, Rauman Satamamiehet ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 500 euroa ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 800 euroa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Rauman Satamamiehet ry velvoitetaan lisäksi yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n oikeudenkäyntikulut 1 610 eurolla 40 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.