Union branch fined for striking to pressure employer on work study, violating peace obligation.

Metallitehtaan työntekijöiden työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijöiden vaatimuksiin työntutkimuksen toteuttamisessa. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työntutkimuksia ja työnjohtoa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston tai sen edustajien ei ollut edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosasto, joka vastasi toimikuntansa jäsenten osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin, oli rikkonut työrauhavelvollisuuden.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 12

KANTAJA

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry, Helsinki

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Metallityöväen Ammattiosasto 97 Tampere-Härmälä ry, Tampere

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.2.2002

KANNE

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Metallityöväen Ammattiosasto 97 Tampere-Härmälä ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on lisäksi vaatinut Metallityöväen Ammattiosasto 97 Tampere-Härmälä ry:n velvoittamista korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Kalmar Industries Oy:n toimialana oli nosto- ja siirtolaitteiden valmistus. Yhtiön Tampereen yksikön henkilöstömäärä oli noin 897, joista työntekijöitä oli noin 600.

Työntutkimuksen tarkoituksena on metalliteollisuuden työehtosopimuksen 12 §:n mukaan parantaa toiminnan tuottavuutta ja sitä kautta yritysten kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi yhtiössä oli aloitettu työn- ja työaikatutkimukset. Yhtiö oli työntutkimuksen aloittaessaan noudattanut työehtosopimuksen 12 §:n määräyksiä ja metalliteollisuuden yleissopimuksen 2 luvun periaatteita. Asianosaisliittojen edustajien ja ulkopuolisen konsultin myötävaikutuksella oli työnmittaukseen liittyvät asiat käyty läpi henkilöstön edustajien kanssa. Esimiehille ja luottamusmiehille oli pidetty tiedotustilaisuuksia asiasta. Työnantaja oli antanut työntekijöiden edustajille selvityksen ja koulutuksen tutkimustavoista sekä siitä, miten tutkimuksen tuloksia mahdollisesti sovellettaisiin työntekijöiden palkkaukseen. Edelleen työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta oli ilmoitettu asianomaisille työntekijöille ennen tutkimuksen aloittamista.

Yhtiön työntekijät olivat työntutkimusta vastustaakseen ryhtyneet seuraaviin työtaistelutoimenpiteisiin. Yhtiön työntekijöitä tehtaan eri osastoilta oli 12. ja 26.11.2001 välisenä aikana siirtynyt kollektiivisesti ilman työnantajan suostumusta lyhyempään kuuden tunnin työpäivään. Yhtiön kaikki noin 600 tuntipalkkaista työntekijää oli 13.11.2001 jäänyt pois työstä koko kahdeksan tunnin työvuoronsa ajaksi. Toppariverstaan noin 50 työntekijää oli ollut lakossa 15.11.2001 kaksi tuntia, 16.11.2001 noin kolme tuntia ja 19.11.2001 noin puolitoista tuntia. Lisäksi toppariverstaan 50 työntekijää oli ollut lakossa 31.1. - 1.2.2002 kahdentoista tunnin ajan. Kurottajakokoonpano-osaston 50 työntekijää oli ollut lakossa 7. ja 8.2.2002 koko työvuoron kumpanakin päivänä. Pinkkarikokoonpano-osaston noin 130 työntekijää oli ollut lakossa 11.2.2002 koko päivän. Terminaali-traktoritehtaan kokoonpano-osaston 30 työntekijää oli ollut lakossa 12.2.2002 koko työvuoron.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut työehtosopimuksen vastaisesti painostaa työnantaja suostumaan työntekijöiden esittämiin ratkaisuihin ja estää työntutkimuksen toteuttaminen yhtiössä. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen 12 §:n työntutkimuksia koskevaan määräykseen ja metalliteollisuuden yleissopimuksen työnjohtomääräykseen.

Ammattiosaston toimikunnan yksi jäsen oli osallistunut lakkoon 7. ja 8.2.2002 sekä toinen jäsen lakkoon 12.2.2002. Ammattiosaston vastuuta korosti se, että pääluottamusmies, pääluottamusmiehen varamies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat esittäneet työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksia ja olivat olleet tekemässä päätöksiä työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä. Luottamusmiehet ja ammattiosasto eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin, jotta ammattiosaston jäsenet olisivat pidättäytyneet laittomista työtaistelutoimenpiteistä.

Työtaistelutoimenpiteet olivat aiheuttaneet huomattavia taloudellisia tappioita työnantajalle ja vaarantaneet asiakassuhteita, viivästyttäneet toimitusaikoja sekä estäneet palkkarakenteen kehittämisen ja työntutkimuksen toteuttamisen yhtiössä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto on vastauksessaan, johon Metallityöväen Ammattiosasto 97 Tampere-Härmälä ry on osaltaan yhtynyt, myöntänyt työnseisausten kanteessa kerrotut ajankohdat ja niihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärät kiistäen kuitenkin työntekijöiden 12. - 26.11.2001 lyhyempään työaikaan siirtymisellä toteutetuksi väitetyn työnseisauksen ja kanteen ammattiosaston osalta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiössä oli käytäntönä jo kymmenen vuoden ajan ollut paikallinen sopiminen palkkaukseen liittyvistä asioista. Paikallinen sopiminen oli saanut alkunsa jo ennen kun työehtosopimukseen oli otettu sitä koskevia määräyksiä. Tuotantolaitoksesta oli tässä suhteessa tullut esimerkki muille yrityksille. Työnseisausten tapahtuma-aikana voimassa olivat olleet kaikkia työntekijöitä koskevat paikallisiin sopimuksiin perustuvat palkkamääräykset. Työntekijät eivät olleet esittäneet palkankorotusvaatimuksia, vaan olivat lähteneet siitä, että sopimusten voimassa ollessa sopimuksia tuli noudattaa.

Työnantaja oli kuitenkin ryhtynyt aktiivisesti työntutkimukseen. Se oli sopimuksen voimassa ollessa herättänyt levottomuutta työntekijöiden keskuudessa, koska oli ollut epävarmuutta siitä, kuinka kellottaminen tulisi vaikuttamaan työntekijöiden palkkaukseen. Työntutkimusta ja kellottamista vastaan työntekijöillä ei ollut ollut huomauttamista. Tästä oli osoituksena se, että työntekijät olisivat hyväksyneet muutaman työntekijän osalta kellotusten tuloksena aiheutuneet seuraamukset työntekijöiden palkkoihin. Kun työntekijöiden tietoon oli tullut työntutkimuksen työntekijöiden palkkausta ja palkan rakennetta huonontava vaikutus, oli työntekijöiden keskuudessa syntynyt levottomuutta. Se oli sittemmin johtanut hallitsemattomiin työnseisauksiin.

Yhtiön työntekijät olivat 12. - 26.11.2001 tehneet työnantajan suostumuksella lyhyttä työpäivää. Se ei ollut edes liittynyt mitenkään työntutkimukseen. Kysymyksessä ei ollut ollut lainkaan työtaistelu.

Työnseisauksen taustalla oli mitä ilmeisemmin ollut se, että työnantajan toimittama informaatio työntutkimuksesta ja kellotuksesta oli ollut siinä määrin vajavaista, että se oli ollut omiaan herättämään väärinkäsitysten mahdollisuuden. Kun kysymyksessä olivat olleet työntekijöiden palkkaukseen liittyvät asiat, oli työnseisauksia syntynyt työntekijöiden omaehtoisilla ratkaisuilla. Ammattiosasto ja sen edustajat eivät olleet olleet myötävaikuttamassa työnseisauksiin. Ammattiosaston toimikunnan kaksi jäsentä oli saattanut osallistua kanteessa mainittuihin työnseisauksiin, mutta ainoastaan työntekijöinä eikä ammattiosaston edustajina.

Ammattiosastossa oli 800 maksavaa jäsentä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Kalmar Industries Oy on 8.11.2001 antanut yhtiön Tampereen yksikön työntekijöille yhtiössä suoritettavia työntutkimuksia koskevaa informaatiota. Yhtiön Tampereen yksikön työntekijät ovat työntutkimusta vastustaakseen olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 13., 15., 16. ja 19.11.2001 sekä 31.1., 1.2., 7.2., 8.2., 11.2. ja 12.2.2002. Ammattiosaston toimikunnan yksi jäsen on osallistunut lakkoon 7. ja 8.2.2002 sekä toinen jäsen lakkoon 12.2.2002.

Yhtiön Tampereen yksikön työntekijät ovat kanteessa mainittuna ajanjaksona siirtyneet lyhyempään kuuden tunnin työpäivään. Jutussa on kuitenkin jäänyt näyttämättä, että toimenpide olisi liittynyt osana edellä mainittuihin työntutkimusta koskeneisiin painostustoimenpiteisiin tai että siihen ei olisi ollut työnantajan suostumusta.

Työtaistelujen kohdistuminen työehtosopimukseen

Metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on työntutkimuksia koskevat määräykset ja metalliteollisuuden yleissopimuksessa työnjohtomääräykset. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantaja suostumaan työntekijöiden esittämiin ratkaisuihin ja estää työntutkimuksen toteuttaminen yhtiössä. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen mainittuihin määräyksiin.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosaston ei edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosaston toimikunnan kaksi jäsentä on osallistunut työnseisauksiin. Toimikunnan jäsenten osallistumisessa lakkoihin ei ole ollut kysymys heidän toimimisestaan pelkästään yksityisinä työntekijöinä, vaan heidän toimintaansa on arvioitava myös heidän edustajanasemansa perusteella. Pääluottamusmiehen on näytetty ennakolta tiedottaneen ainakin yhden työnseisauksen syistä ja toimeenpanosta. Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa menettelystä, on näin rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Metallityöväen Ammattiosasto 97 Tampere-Härmälä ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 500 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Metallityöväen Ammattiosasto 97 Tampere-Härmälä ry:n maksamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 euroa.

Metallityöväen Ammattiosasto 97 Tampere-Härmälä ry velvoitetaan lisäksi korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Niskanen, Kolula ja Hölttä jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.