Labor court allows overtime pay when employee's sick leave overlaps with granted overtime time off.

Lastentarhanopettajalla oli oikeus ylityökorvaukseen tekemästään ylityöstä, koska hän ei sairastumisensa vuoksi ollut saanut hyväkseen ylityökorvausta vastaavaa vapaa-aikaa. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 75

KANTAJA

Kunta-alan unioni ry, Helsinki

VASTAAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA

Rovaniemen kaupunki

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.10.2001

Pääkäsittely 20.11.2001

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa vuodelta 2000 (jäljempänä KVTES) on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III LUKU TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN JA TYÖAIKAKORVAUKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 mom. Ylityö korvataan viranhaltijalle/työntekijälle työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena tai vapaana säännöllisenä työaikana siten kuin jäljempänä tai asianomaisessa liitteessä on tarkemmin määrätty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 § Ylityökorvaus

1 mom. Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 jaksotyössä 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahden viikon työaikajakson 12 ja kolmen viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta

3 tai annetaan vastaava vapaa-aika.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että A:lla on oikeus ylityökorvaukseen 7. ja 9.8.2000 välisenä aikana tehdystä ylityöstä, koska hän ei sairastumisensa vuoksi ollut saanut hyväkseen ylityöstä annettua vastaavaa vapaa-aikaa, ja

velvoittamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Lastentarhanopettajan virassa toimiva A oli perheleirillä 7. - 9.8.2000 tehnyt ylityötä. Päiväkodinjohtaja oli 6.10.2000 päättänyt ylityön korvaamisesta ylityövapaana 23. - 26.10.2000. A:n sairastuttua lääkäri oli 20.10.2000 määrännyt hänet sairauslomalle 23. - 31.10.2000. Työnantaja ei ollut suostunut siirtämään sairausloma-ajan sisään jäänyttä ylityövapaata myöhemmin pidettäväksi eikä ollut myöskään suostunut maksamaan ylityöstä rahakorvausta.

KVTES:ssä ei ole määräystä siitä, miten tulisi menetellä tilanteessa, jossa työntekijän sairausloma ja ylityöstä työntekijälle annettu vapaa-aika sijoittuivat samalle ajanjaksolle. Alalla ei ole muodostunut myöskään vakiintunutta soveltamiskäytäntöä.

KVTES:een määräys ylityön korvaamisesta vapaalla otettiin 1.5.1995 alkaen. Työtuomioistuin oli sitä ennen 18.6.1991 antanut tuomion nro 1991-55, jonka mukaan työntekijällä, joka oli ollut poissa työstä sairauden vuoksi eikä ollut siten saanut sovittua ylityövapaata, oli oikeus tekemiään ylitöitä vastaavaan korvaukseen. Edelleen tuomion mukaan ylityövapaa oli palkkaan rinnastettava korvaus tehdystä ylimääräisestä työstä. Korvauksen suoritusvelvollisuus ei voinut ilman sitä koskevaa työaikalain 17 §:ssä tarkoitettua sopimusta tai määräystä olla sidottu tiettyyn suoritusajankohtaan siten, että oikeus korvaukseen muuna ajankohtana olisi menetetty, jos vapaata esimerkiksi sairauden vuoksi ei sovittuna aikana voisi pitää. KVTES:ssä ei ollut edellä tarkoitettua määräystä ylityökorvauksen menettämisestä. Jos näin olisi haluttu sopia, olisi sellainen määräys pitänyt ottaa sopimukseen, koska muussa tapauksessa oli selvää, että mahdolliset ongelmatilanteet ratkaistaisiin työtuomioistuimen tuomion mukaisesti.

Työtuomioistuimen tuomiolla oli olennainen merkitys nyt kysymyksessä olevan erimielisyyden ratkaisussa. Molemmissa tapauksissa oli kysymys siitä, että työntekijä sairastui ennen kuin hän ehti aloittaa ylityövapaataan eikä työehtosopimuksessa ollut kyseistä tilannetta koskevaa määräystä. Ainoa poikkeus tässä tapauksessa oli se, että KVTES:n mukaan työnantaja päätti ylityökorvauksen muodon eli oliko korvaus rahaa vai vapaa-aikaa. Koska työehtosopimuksen määräys vapaa-aikakorvauksesta sairaustapauksessa oli puuttunut molemmista sopimuksista, työtuomioistuimen ratkaisulla oli paljon periaatteellisempi merkitys kuin jos kysymys olisi ollut tietyn sopimuksen yksittäisen määräyksen soveltamisesta. Sen vuoksi samaa periaatetta oli sovellettava nyt myös KVTES:n tulkinnassa. Riitojen vähäisyys osoitti, että tulkintakäytäntö oli ollut työtuomioistuimen tuomion mukainen.

A oli tehnyt ylityötä, josta hänelle oli KVTES:n mukaan oikeus saada korvaus joko rahana tai vastaavana vapaa-aikana. A oli sairastunut ennen kuin oli ehtinyt aloittaa työnantajan hänelle antamaa ylityövapaata. Koska työnantaja ei ollut suostunut siirtämään sairausloma-ajalle sijoittunutta ylityövapaata, hän ei ollut saanut tekemästään ylityöstä minkäänlaista korvausta. Ylityövapaa oli palkkaan rinnastettava korvaus tehdystä ylimääräisestä työstä, jota ei voinut ilman työehtosopimuksen nimenomaista määräystä menettää, jos sitä ei sairauden vuoksi voinut pitää määrättynä aikana.

Erimielisyydestä oli käyty paikallisneuvottelu 13.12.2000 ja keskusneuvottelu 12.4.2001 pääsemättä asiassa yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Rovaniemen kaupunki on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Kunta-alan unionin velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vuoden 1994 sopimukseen oli otettu uutena määräyksenä mahdollisuus ylityön korvaamisesta myös vapaana rahakorvauksen ohella. Ylityön vapaana antaminen oli työnantajan harkinnassa ja päätettävissä. Uuden vuonna 1996 voimaan tulleen työaikalain 23 §:än säännös ylityökorvauksen vapaana antamisesta mahdollisti ylityövapaan, jos asiasta sovittiin työnantajan ja työntekijän kesken. Uuden työaikalain voimaantulon jälkeen tehdyissä virka- ja työehtosopimuksissa säilytettiin ylityön vapaa-aikakorvaus ilman sopimisedellytystä, joten työnantaja päättää edelleen korvausmuodosta.

Esitettäessä tavoitteita 1.2.2000 alkaneelle sopimuskaudelle järjestöjen esitykset ylityön määritelmästä ja korvaamisesta olivat olleet yhteneväisiä. Kunta-alan unionin mukaan tekstejä olisi tullut muuttaa niin, että vapaa-aikakorvaus edellyttäisi siitä viranhaltijan/työntekijän kanssa sopimista. Järjestöjen tavoitteena oli ollut, että sopimuskompetenssi olisi siirtynyt viranhaltijalle/työntekijälle itselleen tämän määräämänä ajankohtana ja lisäksi yhdistettynä säästövapaaseen. Niin sanotussa jaksotyöryhmässä oli järjestöjen toimesta kevään 2000 aikana tuotu ongelmatilanteena esille ylityövapaan ja sairausloman päällekkäisyys ja asiaan oli vaadittu korjausta.

Kanteen vaatimukselle ylityövapaan siirtämisestä ei ollut perusteita. Muissakin epämukavan työajan korvauksissa oli kyse aiemmin tehdystä työajasta ja sen korvaamisesta. Kanteen hyväksyminen johtaisi siihen, että erilaisten korvauslajien muodostamasta kokonaisesta vapaapäivästä vain ylityön osuus siirtyisi.

Vahvistettu ja tiedoksi annettu työvuoroluettelo sitoi osapuolia. Työvuoroluetteloa ei voinut muuttaa, vaikka työvuoroluetteloon merkityt tunnit alittuivat eli sairauslomapäivälle merkityt työtunnit jäivät tekemättä. Aiemmin soveltamisohjeessa oli todettukin, että "mikäli viranhaltija/työntekijä on esimerkiksi sairastunut kesken työjakson ja havaitaan, että kyseiseen työjaksoon tulee säännölliseen työajan vajausta, ei se seikka ole yksinään perusteltu syy työvuorotaulukon muuttamiseen". Aikaprioriteetin mukaan tehdyt päätökset sitovat työnantajaa.

Suurimpien ja merkittävimpien kuntien ja kuntayhtymien käytäntö noudatti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kantaa. Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere ja Oulu ilmoittivat, että suunniteltu ylityövapaa kului työvuoroluettelon mukaisesti. Samoin suurimpien sairaanhoitopiirien, kansanterveystyön kuntayhtymien sekä terveyskeskuskuntayhtymien mukaan ylityövapaa kului työvuoroluettelon mukaisesti eikä vapaata siirretty.

Työtuomioistuimen tuomio nro 1991-55 ei soveltunut nyt kysymyksessä olevaan tapaukseen, koska tuolloin sovelletun työehtosopimuksen määräykset poikkesivat täysin KVTES:n määräyksistä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Lastentarhanopettaja A:lle on hänen hakemuksensa mukaisesti myönnetty 6.10.2000 ylityövapaata ajaksi 23. - 26.10.2000. Ylityövapaa on merkitty päiväkodin työvuoroluetteloon. A:n sairastuttua lääkäri on 20.10.2000 määrännyt hänet sairauslomalle 23.10. ja 31.10.2000 väliseksi ajaksi.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko ylityövapaa kulunut myös A:n sairausloman aikana vai onko hänellä tässä tapauksessa oikeus ylityökorvaukseen tekemästään ylityöstä.

Ylityön korvaamista koskevien määräysten sisällöstä esitetty selvitys

Ylityön korvaamista koskevien määräysten sisällöstä ja niiden soveltamisesta on kuultu työtuomioistuimessa todistajina Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n yksikönjohtaja B:tä, Kunta-alan ammattiliitto KTV:n toimitsija C:tä, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö D:tä ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palkka-asiamies E:tä.

Edelleen B:n mukaan asia ei ainakaan terveydenhoitoalalla ole aiemmin ollut erimielisyyden kohteena. Tilanteita, joissa sairaus ja ylityövapaa osuvat päällekkäin, on erittäin harvoin. Ylitöitä tehdään varsin vähän ja koska alalla vallitsee työvoimapula, ylityö korvataan yleensä rahana. Ongelma on kuitenkin ollut esillä sopimusneuvotteluissa ainakin vuonna 2000 ja myös sitä edeltävissä neuvotteluissa. Palkansaajapuolelta oli todettu, että työnantaja tulkitsee sopimusta virheellisesti. Lisäksi asiasta on keskusteltu sopijapuolten yhteisessä jaksotyötä käsitelleessä työryhmässä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on tämän asian yhteydessä selvittänyt eräiden kuntien ja kuntayhtymien soveltamiskäytäntöä vastaavassa tilanteessa, jossa ylityö on suunniteltu korvattavaksi vapaa-aikakorvauksena ja työvuoroluetteloon tulee yllättävä sairausloma, joka alkaa joko ennen suunniteltua vapaata tai sen aikana ja jatkuu vapaan yli. Vastausten mukaan useimmissa tapauksissa on katsottu, että ylityön vapaa-aikakorvaus jää sairausloman alle ilman, että henkilöllä on oikeuta saada ylityökorvausta tai vastaavaa vapaata muuna ajankohtana. Tähän käytäntöön ovat ohjanneet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeistus samoin kuin käytössä yleisesti olevat atk-ohjelmat. Selvityksen mukaan käytäntö ei kuitenkaan ole ollut täysin yhtenäinen. Missä määrin kanteen mukaisia tilanteita on käytännössä esiintynyt, ei ole ollut selvityksen kohteena.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimella ei ole perusteita arvioida nyt esillä olevaa tilannetta eri tavalla.

Soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys tukee lähinnä työnantajapuolen tulkintaa. Alalla ei kuitenkaan ole näytetty syntyneen tämän tulkinnan mukaista yhteisesti hyväksyttyä soveltamiskäytäntöä.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo riidanalaisen sopimusmääräyksen oikeaksi tulkinnaksi, että työntekijä ei menetä oikeuttaan korvaukseen tekemästään ylityöstä sillä perusteella, että työnantajan määräämä ylityövapaan ajankohta on merkitty työvuorolistaan ennen kuin työntekijän ennen ylityövapaata alkanut sairausloma on ollut työnantajan tiedossa.

Rovaniemen kaupunki ei edellä todetun mukaisesti ole voinut jättää maksamatta A:lle korvausta tämän tekemästä ylityöstä. Koska A ei ole saanut korvausta tekemästään ylityöstä vapaa-aikana, hän on oikeutettu vaatimaansa rahakorvaukseen.

Oikeudenkäyntikulut

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Rovaniemen kaupunki ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla jutun hävitessään velvolliset korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet ja kustannukset oikeudenkäyntikulujen korvauksen kohtuullinen määrä on 4 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että A:lla on oikeus ylityökorvaukseen 7. ja 9.8.2000 välisenä aikana tehdystä ylityöstä, koska hän ei sairastumisensa vuoksi ollut saanut hyväkseen ylityöstä annettua vastaavaa vapaa-aikaa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Rovaniemen kaupunki velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan sitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Määttänen, Niskanen, Sulkunen ja Tuomi jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Niskanen, jonka lausuntoon jäsen Määttänen yhtyi, lausui:

Ratkaistavana olevassa tapauksessa on kysymys ns. aikaprioriteettiperiaatteen soveltamisesta. Oikeuskäytännössä on laajasti katsottu aikaprioriteettiperiaatteen soveltuvan tapauksiin, jolloin sairausloma on aikajärjestyksessä ensimmäinen peruste, jota seuraa virkasuhteessa jokin muu palkanmaksuun vaikuttava tapahtuma. Näissä tapauksissa kesken oleva sairausloma ja siihen perustuva palkanmaksuvelvollisuus jatkuvat. Katson oikeaksi kannan, jonka mukaisesti aikaprioriteettiperiaatetta noudatetaan myös nyt ratkaistavana olevassa päinvastaisessa tapauksessa, vaikka se ei johdakaan viranhaltijan osalta edullisempaan lopputulokseen. Suunniteltu ylityövapaa kuluu siten työvuoroluettelon mukaisesti. Tätä tukee jutun yhteydessä esitetty näyttö suurimpien kuntien ja kuntayhtymien käytännöstä, joka on jatkunut myös jutussa esillä olleen tuomion 1991:55 jälkeen.

Edellä olevilla perusteilla hylkään kanteen.

Jutun laatuun nähden asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.