Labor court orders unions to pay fines for violating strike duties and supervisory obligations.

Yhteisjärjestö oli toimeenpannut työtaistelutoimenpiteen kaupungin johtavien viranhaltijoiden palkankorotusten vastustamiseksi ja oman jäsenistönsä palkkatilanteen korjaamiseksi. Vaatimukset olivat ajallisessa ja asiayhteydessä toisiinsa. Työtaistelu, johon oli osallistunut sekä viranhaltijoita että työntekijöitä, oli kohdistunut virka- ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Yhteisjärjestö oli työnseisauksen toimeenpannessaan rikkonut sille kuuluvan työrauhavelvollisuuden. Kaksi ammattiosastoa oli rikkonut työrauhavelvollisuutta, kun niiden luottamusmiehiä oli osallistunut työtaistelutoimenpiteeseen. Kaksi yhdistystä oli laiminlyönyt niille kuuluvan valvontavelvollisuuden samoin kuin ne yhteisjärjestön jäsenyhdistykset, joiden henkilöjäseniä oli osallistunut yhteisjärjestön julistamaan työnseisaukseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 69

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

Kunta-alan ammattiliitto KTV ry

Kunta-alan unioni ry

Helsingin yhteisjärjestö KTV ry

Helsingin katurakennustyöläisten ammattiosasto KTV ry

Helsingin kaupungin autokorjaamon työntekijät KTV ry

Helsingin kaupungin talorakentajat KTV ry

Helsingin kaupungin teknillisten alojen sopimuspalkkaiset KTV ry

Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten työntekijät KTV ry

Helsingin rakennusviraston konekorjaamon ammattiyhdistys KTV ry

Helsingin sosiaaliviraston henkilökunta KTV ry

Helsingin urheilu- ja ulkoilualueiden työntekijät KTV ry

Helsingin veden henkilöstö KTV ry,

kaikki Helsingistä

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.11.2001 ja 5.12.2001

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että

Helsingin Yhteisjärjestö KTV, Helsingin katurakennustyöläisten ammattiosasto KTV, Helsingin kaupungin autokorjaamon työntekijät KTV, Helsingin kaupungin talorakentajat KTV, Helsingin kaupungin teknillisten alojen sopimuspalkkaiset KTV, Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten työntekijät KTV, Helsingin rakennusviraston konekorjaamon ammattiyhdistys KTV, Helsingin urheilu- ja ulkoilualueiden työntekijät KTV ja Helsingin veden henkilöstö KTV tuomitaan työehtosopimuslain 9 ja 10 §:n perusteella maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 2001 - 2002 I luvun 3 §:n 1 momentin mukaisen työrauhavelvoitteen rikkomisesta,

Helsingin sosiaaliviraston henkilökunta KTV tuomitaan kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 9 ja 10 §:n perusteella maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 ja 9 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, kunnallisen työehtosopimuslain 1 §:n ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 2001 - 2002 I luvun 3 §:n 1 momentin mukaisen työrauhavelvoitteen rikkomisesta, ja

Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Kunta-alan unioni tuomitaan maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, kunnallisen työehtosopimuslain 1 §:n ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 2 virkkeen mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä sekä kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 2001 - 2002 I luvun 3 §:n 2 momentin mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut lisäksi vastaajien velvoittamista korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Kesäkuun 26. päivänä 2001 kello 12 aloitettiin työnseisaus, johon osallistui yli seitsemänsataa työntekijää ja viranhaltijaa. Tekemättä jääneiden työtuntien määrä oli työyksiköstä riippuen 2,5 - 7,5 tuntia.

Helsingin Energiassa Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten työntekijät KTV:n jäseniä oli haastehakemuksen mukaan 52 lakossa 3,5 - 4 tuntia, vapaajäseniä kuusi eli yhteensä 58. Helsingin kaupungin teknillisten alojen sopimuspalkkaiset KTV:n 29 jäsentä ja kuusi vapaajäsentä eli yhteensä 35 jäsentä oli lakossa. Helsingin Vedessä osallistui Helsingin Veden henkilöstö KTV:n 67 työsuhteista lakkoon 3,5 - 4 tuntia. Liikuntavirastossa osallistui lakkoon Helsingin urheilu- ja ulkoilualueiden työntekijät KTV:n jäseniä 87, joista 77 työntekijää koko työvuoron, kaksi työntekijää teki töitä viisi tuntia, kolme työntekijää 3 - 4 tuntia ja viisi työntekijää 2 - 2,5 tuntia töitä. Kaikki edellä mainitut henkilöt olivat työsuhteisia.

Rakennusvirastossa osallistui lakkoon Helsingin katurakennustyöläisten ammattiosasto KTV:n neljä jäsentä, Helsingin kaupungin talonrakentajat KTV:n kuusi jäsentä, Helsingin rakennusviraston konekorjaamon ammattiyhdistys KTV:n 48 jäsentä, Helsingin kaupungin autokorjaamon työntekijät KTV:n 10 jäsentä sekä edellä mainittujen yhdistysten vapaajäseniä yhteensä 12 eli kaikkiaan Rakennusviraston 80 työsuhteista työntekijää.

Sosiaalivirastossa työskentelevistä Helsingin sosiaaliviraston henkilökunta KTV:n jäsenistä 43 virkasuhteista ja 409 työsuhteista, eli yhteensä 452 henkilöä osallistui 4 - 7,5 tunnin ajan lakkoon.

Edellä haastehakemuksen mukaisesti esitettyjen tietojen mukaan lakkoon olisi osallistunut 779 työntekijää ja viranhaltijaa. Valmistelussa tietoa on täsmennetty 755 nimeä käsittävällä luettelolla, johon on kaupungin pitämästä tilastosta koottu kaikki lakon johdosta 26.6.2001 poissa olleiden nimet.

Työtaisteluun osallistui ammattijärjestöjen päättävässä asemassa olevia henkilöitä ja luottamusmiehiä seuraavasti: Helsingin Energian KTV:n ammattiosastoista yhteensä kuusi luottamusmiestä ja yksi varaluottamusmies, Helsingin urheilu- ja ulkoilualueiden työntekijät KTV:stä kaksi pääluottamusmiestä, kaksi luottamusmiestä ja kaksi varaluottamusmiestä, Helsingin sosiaaliviraston henkilökunta KTV:n yksi hallituksen jäsen, neljä luottamusmiestä ja kolme varaluottamusmiestä, luottamusmies ja Helsingin Veden henkilöstö KTV:n kaksi varapääluottamusmiestä, neljä luottamusmiestä ja kaksi varaluottamusmiestä. Kaikki edellä mainitut luottamushenkilöt olivat työsuhteisia, paitsi Helsingin sosiaalivirastosta oli mukana yksi virkasuhteinen luottamushenkilö.

Haastehakemuksessa on yksityiskohtaisesti kuvattu lakon aiheuttamia hankaluuksia virastojen, laitosten ja päiväkotien toiminnalle. Muun muassa päivähoidossa oleville lapsille ei voitu antaa normaalia hoitoa, kun päiväkotien toiminta-aikaa jouduttiin lyhentämään ja ruokailua supistamaan. Lakon vuoksi syntyi tarve palkata sijaisia ja teettä ylitöitä, mistä aiheutui lisäkustannuksia.

Viranhaltijoille kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa asetettu työrauha- ja valvontavelvollisuus

Työtaisteluun osallistuneisiin vastaajajärjestöjen virkasuhteisiin jäseniin sovellettiin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) 2001 - 2002 määräyksiä. Sopimuksen yleisen osan 3 §:ssä oli työrauhaa koskeva määräys.

Työtaistelun kohde ja suunnitelmallisuus

Helsingin Yhteisjärjestö KTV julkisti 15.6.2001 puheenjohtajansa antaman tiedotteen, jossa arvosteltiin ehdotusta korottaa Helsingin johtavien viranhaltijoiden palkkoja ja kerrottiin, että yhteisjärjestössä suunniteltiin työnseisauksia työntekijöiden palkkojen korjaamiseksi. Seuraavan, eli kesäkuun 21 päivänä julkaistun tiedotteen mukaan "Helsingin Kaupungin KTV:läiset työntekijät tulevat järjestämään mielenilmaisuja tiistaina 26.6., mikäli kaupunginhallituksessa maanantaina käsitteillä oleva esitys eräiden henkilöstöryhmien palkkojen tarkistamisesta hyväksytään". Työnseisauksen tarkoituksena oli tiedotteen mukaan osoittaa mieltä kaupunginhallituksen palkankorotuspäätöksen johdosta, mikä oli tiedotteen mukaan "selkeässä ristiriidassa" KTV:n niin sanotun Helsinki-sopimukseen liittyvien näkemysten kanssa. Mainittu sopimus oli KTV:n tavoitteena oleva monivuotinen paikallinen virka- ja työehtosopimus, jonka avulla voitaisiin oikaista matalapalkkaryhmien ansiokehitystä.

Mahdollisista KTV:n työtaistelutoimenpiteistä 26.6. kerrottiin myös juhannusaaton eli 22.6. ylenaikaisen kello 12.30 uutislähetyksessä. KTV:n kotisivuilla lakkopäivänä julkaistussa Helsingin Yhteisjärjestön puheenjohtajan tiedotteessa todettiin, että "Mielenilmaisu sai osakseen hyvin laajaa myönteistä huomiota tiedotusvälineissä. Myös jäseniltä tullut palaute oli lähes poikkeuksetta positiivista."

Kesäkuun 15. ja 21. päivä julkaistut Helsingin Yhteisjärjestön tiedotteet osoittavat, että työnseisaus 26.6.2001 oli etukäteen tarkkaan suunniteltu työtaistelutoimenpide, joka perustui KTV:n Helsingin Yhteisjärjestön ja sen alayhdistysten päätöksiin ja yhteistoimintaan. Työnseisaukselle tavoiteltiin mahdollisimman suurta julkisuutta, mikä ilmeni lakkolaisten haastatteluista ja järjestön tiedotteista.

Lakon uhka oli ollut yleisesti tiedossa etukäteen Helsingin kaupungin organisaatiossa. Asiasta oli järjestetty neuvottelu lakkoa edeltävänä päivänä, jolloin Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja ja Helsingin yhteisjärjestö KTV:n puheenjohtaja olivat keskustelleet asiasta. Helsingin yhteisjärjestö KTV:n pääneuvottelija oli julkisuudessa tuonut selvästi esille sen, että kysymys oli KTV:n mielenilmaisusta.

Helsingin Yhteisjärjestö KTV:n ja Kunta-alan unionin vastuu

Helsingin Yhteisjärjestö KTV:llä ei ole henkilöjäseniä. Sääntöjen mukaan yhteisjärjestö käy neuvottelut ves- ja tes-esityksistä, allekirjoittaa sopimukset ja valvoo niiden soveltamista ja täytäntöönpanoa. Yhteisjärjestön sääntöjen perusteella se on katsottava työmarkkinajärjestöksi. Työtuomioistuimen tulkinnan mukaan neuvotteluelimenä toimivalla järjestöllä on sama valvontavelvollisuus jäsenjärjestöihinsä nähden kuin varsinaisella ammattijärjestöllä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on viitannut työtuomioistuimen tuomioon nro 9 vuodelta 1998.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KTV:n 26.6.2001 toteuttama työnseisaus oli laiton sekä viranhaltijoiden että työntekijöiden osalta. Työtaistelun kohteena olivat virka- ja työehtosopimuksen palkkausmääräykset. Kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain 1 §:n mukaan kunta-alan työehtosopimusosapuoliin ja -sopimuksiin sovelletaan työehtosopimuslain säännöksiä. Työehtosopimuslain 8 § kieltää työehtosopimukseen osallisia yhdistyksiä välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n 1 virkkeen mukaan virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Säännöksen esitöiden ja hallituksen esityksen mukaan säännös vastaa sisällöltään työehtosopimuslain 8 §:ää.

Työtuomioistuin oli työehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta koskeneissa tuomioissaan vakiintuneesti katsonut, että kun työpaikalla toimeenpannulla lakolla oli pyritty vaikuttamaan käynnissä oleviin työehtosopimusneuvotteluihin, oli lakko kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä niihin voimassa olevaan työehtosopimuksen mukaisiin määräyksiin, joita työehtosopimustavoitteet koskivat.

Ottaen huomioon Helsingin Yhteisjärjestön lakkotiedotteet, työnseisaus 26.6.2001 oli katsottava työtaistelutoimenpiteeksi, jolla oli haluttu painostaa Helsingin kaupunkia työnantajana hyväksymään KVT:n syksystä 2000 alkaen ajama paikallinen virka- ja työehtosopimus eli niin sanottu Helsinki-sopimus. Työtaistelu oli edellä mainitun työtuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella kohdistunut kummankin palvelussuhdelajin osalta lakkohetkellä voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2001 - 2002 palkkausta koskeviin määräyksiin. Näin ollen työnseisaus oli ollut laiton työtaistelu sekä viranhaltijoiden että työntekijöiden osalta.

Viranhaltijoiden lakko oli lisäksi ollut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n työrauhamääräysten vastainen.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen yleisen osan 5 §:n mukaan työnantajalla oli oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan viranhaltijat eivät saaneet ryhtyä työtaisteluun, joka kohdistui lain 2 §:n mukaisiin ei-sopimuksenvaraisiin asioihin. Kuntatyönantajan harkintavallan eli työnjohtovallan käyttäminen oli eräs tällainen asia.

Tässä tapauksessa lakkoon osallistuneet järjestöt eivät olleet kiistäneet kaupungin oikeutta tehdä johtavia viranhaltijoita koskevia palkan tarkistuksia. Palkankorotukset olivat KTV:n mukaan ristiriidassa järjestön ajaman palkkapolitiikan ja sen tavoitteiden kanssa. Näin ollen työtaistelulla oli pyritty estämään kaupunkia soveltamasta yksittäistapauksessa voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n harkinnanvaraista palkkausta koskevia määräyksiä. Harkinnanvaraisista palkankorotuksista päättäminen osana yrityksen tai kunnan palkkauspolitiikkaa kuului työnantajan työnjohtovaltaan.

Työnseisaus 26.6.2001 oli kohdistunut Helsingin kaupungin käyttämään työnjohto-oikeuteen sekä viranhaltijoiden että työntekijöiden osalta. Työntekijöiden osalta työtaistelu oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen yleisen osan 5 §:n työnjohto-oikeutta koskevan määräyksen vastainen ja kunnan viranhaltijoiden osalta kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n vastainen.

Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan ammattiyhdistys tai -osasto oli vastuussa luottamusmiestensä tai muiden edustajiensa, kuten esimerkiksi hallituksen tai toimikunnan jäsenten osallistumisesta laittomaan työtaisteluun.

Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

KTV:n ja Kunta-alan unionin olisi tullut saatuaan Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta ilmoituksen aiotusta toimintapäivästä ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Järjestöjen on täytynyt olla tietoisia tai ainakin saadun ilmoituksen perusteella tulla tietoisiksi siitä, että kyseessä oli harkittu ja suunniteltu työtaistelu, jonka estämiseksi ei riittänyt pelkkä kirjeen tai telefaxin lähettäminen. Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan ammattijärjestön lakiin perustuva valvontavelvollisuuden toteuttaminen edellytti tarvittaessa järjestön edustajan paikallemenoa ja tämän suorittamia aktiivisia toimenpiteitä aiotun työtaistelun estämiseksi. Valvontavelvollisten järjestöjen toimenpiteitä 26.6. työtaistelun estämiseksi ei voitu pitää lainkaan riittävinä.

Yhteisjärjestön toimeenpanemasta työnseisauksesta tiedottaminen osoitti jo sen olleen etukäteen suunniteltu ja harkittu toimenpide. Työtaisteluun osallistui myös paikallisten ammattiosastojen luottamusmiehiä ja hallituksen jäseniä, jotka järjestön tiedotteissa ja puheenvuoroillaan julkisuudessa pyrkivät innostamaan jäseniä työnseisaukseen, vaikka sen lainvastaisuus oli täysin selvää. Työtuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan nämä seikat lisäsivät työtaistelutoimenpiteen lainvastaisuutta, joten ne oli otettava huomioon korottavina seikkoina hyvityssakon määrää harkittaessa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Helsingin kaupungin palveluksessa työskenteleviä KTV:n jäsenyhdistysten jäseniä osallistui 26.6.2001 iltapäivällä tapahtuneeseen mielenilmaisuun, joka oli seurausta Helsingin kaupunginhallituksen tekemästä päätöksestä, jolla kaupunki nosti ylempien virkamiestensä palkkoja useilla tuhansilla markoilla. Kyseessä oli työntekijöiden välitön mielenilmaisu, jonka takana ei ollut yhdistysten järjestöllisiä päätöksiä.

Toimenpiteen tarkoituksena ei ollut painostaa työnantajaa hyväksymään paikallista virka- ja työehtosopimusta eli niin sanottua Helsinki-sopimusta. Kesäkuun 26. päivänä tapahtuneessa ulosmarssissa työpaikoilta oli kuitenkin kysymys mielenilmaisusta, jossa ei ollut mitään työehtosopimuksiin liittyviä vaatimuksia. Mielenilmaisulla työntekijät halusivat ainoastaan ilmaista harmistumisensa ja voimattomuutensa kaupungin jo tehtyjen päätösten edessä.

Työtaistelutoimenpidettä arvioitaessa oli ratkaisevaa työntekijöiden tarkoitus ja se minkälaisia vaatimuksia esitettiin. Helsingin kaupungin palveluksessa työskentelevien KTV:n jäsenten mielenilmaisu ei kohdistunut työehtosopimusten määräyksiin, vaan kyse oli sen sijaan Suomen perustuslain turvaamasta oikeudesta sananvapauteen, johon kuului muun muassa oikeus ilmaista mielipiteensä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Sananvapauden käyttämisestä annettiin tarkempia säännöksiä perustuslain 12 §:n mukaan lailla. Sikäli kun työehtosopimuslainsäädäntöä pidettiin tällaisena perustuslain tarkoittamana sääntelynä, oli kuitenkin tällaisia rajoituksia tulkittava suppeasti. Tähän mielenilmaisuun osallistuneiden työntekijöiden todellisena tarkoituksena ei ollut esittää mitään suoria vaatimuksia, vaan tarkoitus oli tuoda julki työntekijöiden tuntema tehdyn päätöksen aiheuttama mielipaha ja pettymys.

Mielenilmaisuun osallistuneiden lukumäärä oli korkeintaan 225 KTV:n jäsentä. Kantajan esittämään lukuun oli sisällytetty muun muassa kyseisenä aikana vuosi- tai sairauslomalla olleita. Mukana oli myös työntekijöitä, jotka olivat olleet edeltäkäsin vahvistetuilla saldovapailla. Myöskään KVT:läisiä luottamusmiehiä ei osallistunut mielenilmaisuun kantajan väittämällä tavalla. Muun muassa pääluottamusmiehet eivät osallistuneet mielenilmaisuun lainkaan, koska he olivat samanaikaisesti pitämässä KTV:n yhteisjärjestön työjaoston kokousta Kulosaaren kartanolla. Muutenkin luottamusmiehet poistuivat työpaikoiltaan viimeisinä muiden jo poistuessa ja työpaikkojen käytännössä sulkeuduttua, jolloin hekään eivät voineet työtään tehdä. Lisäksi luottamusmiehet olivat mielenilmaisun alettua ilmoittaneet työnantajan edustajille olevansa työpaikoilla ja ettei kyseessä ollut yhdistyksen toimeenpanema työtaistelu. Näin oli toimittu muun muassa Helsingin Energiassa.

Mielenilmaisu ei kohdistunut työehtosopimukseen kokonaisuudessaan eikä myöskään mihinkään sen yksittäisistä määräyksistä. Yhdistykset eivät siten olleet syyllistyneet kanteessa väitetyllä tavalla työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettuun työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Myöskään Kunta-alan unioni ja KTV eivät olleet syyllistyneet valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ilmoitti lähettäneensä kirjeen Kunta-alan unionille ja KTV:lle, jossa oli kehotettu näitä järjestöjä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteen estämiseksi. Kirjeen johdosta liitosta on otettu välittömästi yhteyttä kyseisiin yhdistyksiin ja ilmoitettu työrauhavelvollisuuden olemassaolosta.

Työnseisaus oli lähinnä välitön mielenilmaisu, jonka takana ei ollut järjestöllisiä päätöksiä. Näin ollen vaatimukset järjestöjen tuomitsemisesta työehtosopimuslaissa tarkoitettuihin hyvityssakkoihin tuli hylätä. Mikäli kuitenkin katsottaisiin työehtosopimuslain 8 §:n työrauhavelvollisuutta rikotun, tuli työehtosopimuslain 10 §:n nojalla yhdistykset jättää tuomitsematta hyvityssakkoihin. Toimeenpantu mielenilmaus oli hyvin lyhytkestoinen, siitä aiheutuneet vahinko ja häiriö olivat kokonaisuudessaan vähäisiä. Mikäli hyvityssakkoja ei katsottaisi voitavan jättää kokonaan tuomitsematta, tuli edellä mainitut näkökohdat ottaa huomioon hyvityssakkojen määrää arvioitaessa. Tapahtuneessa oli ollut pohjimmiltaan vain kysymys kansalaisten oikeudesta ilmaista mielipiteensä asioista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpide

Helsingin kaupungin yli seitsemänsataa työntekijää ja viranhaltijaa poistui 26.6.2001 kello 12 alkaen loppupäiväksi työpaikoiltaan. Työnseisaukseen osallistui 2,5 - 7,5 tunnin ajaksi muun muassa liikuntaviraston ja sosiaaliviraston työntekijöitä ja viranhaltijoita.

Helsingin yhteisjärjestö KTV oli 15.6.2001 antamallaan tiedotteella ilmoittanut suunnittelevansa työnseisauksia työntekijäin huonon palkkatilanteen korjaamiseksi, kun samalla tiedotteen mukaan kaupungin ylimpien virkamiesten kuukausipalkkoihin oli tulossa suuret korotukset. Myös 21.6.2001 annetussa tiedotteessa oli kerrottu Helsingin KTV:läisten työntekijöiden tulevan järjestämään mielenilmaisuja 26.6., mikäli kaupunginhallituksessa käsittelyyn tuleva esitys eräiden henkilöstöryhmien palkkojen tarkastamisesta tultaisiin hyväksymään.

Lakko toteutettiin tiedotteissa ilmoitetun mukaisesti. Työtaisteluun osallistui vastaajajärjestöjen luottamushenkilöitä Helsingin Energian työntekijöitä edustavista Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten työntekijät KTV:stä ja Helsingin kaupungin teknillisten alojen sopimuspalkkaiset KTV:stä yhteensä kuusi luottamusmiestä. Muiden vastaajajärjestöjen luottamushenkilöiden osallistumisesta ei ole esitetty yksilöityä selvitystä ja osallistuminen on vastauksessa kiistetty.

Työnseisaukseen osallistuneista työntekijöistä ja viranhaltijoista on esitetty yhteensä 755 nimeä sisältävät luettelot, joihin kantajan ilmoituksen mukaan on koottu Helsingin kaupungin pitämistä tilastoista kaikki työnseisauksen johdosta poissa olleet. Helsingin Energiaa koskevassa luettelossa on myös kanteessa esitetyn mukaisesti yksilöity poissa olleet luottamushenkilöt. Vastauksessa on kiistetty nämä tiedot ja esitetty muun muassa, että mielenilmaisun johdosta työstä pois olisi jäänyt korkeintaan 225 vastaajayhdistysten jäsentä. Kun kiistäminen on jäänyt ylimalkaiseksi, tuomion perusteeksi on otettava kanteessa esitetyt tiedot.

Työtaistelun kohdistuminen työ- ja virkaehtosopimukseen

Lakon tarkoituksena oli vastustaa Helsingin johtavien viranhaltijoiden palkkojen korotuksia ja osoittaa mieltä kaupunginhallituksen palkankorotuspäätöksen johdosta. Samassa yhteydessä oli myös vaadittu niin sanotun Helsinki-sopimuksen hyväksymistä matalapalkkaisten ammattialojen palkkauksen korjaamiseksi.

Johtavien viranhaltijoiden palkankorotusten vastustaminen on ajallisesti ja asiallisesti kytketty lakkojärjestöjen omien palkkavaatimusten ajamiseen. Työtuomioistuimen vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan työtaistelu, jolla työehtosopimuksen voimassa ollessa pyritään vaikuttamaan tulevan työehtosopimuksen sisältöön, kohdistuu voimassa olevan työehtosopimuksen vastaaviin määräyksiin. Työtaistelu on siten kohdistunut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Yhdistysten vastuu työtaistelutoimenpiteestä

Helsingin yhteisjärjestö KTV on työnseisauksen toimeenpannessaan rikkonut työehtosopimuslain 8 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n mukaisen työrauhavelvollisuutensa. Helsingin kaupungin teknillisten alojen sopimuspalkkaiset KTV ja Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten työntekijät KTV vastaavat edustajiensa osallistumisesta työtaistelutoimenpiteeseen. Viimeksi mainitut yhdistykset ovat rikkoneet työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetyn työrauhavelvollisuutensa.

Helsingin yhteisjärjestö KTV:n jäsenjärjestöjen Helsingin sosiaaliviraston henkilökunta KTV:n, Helsingin urheilu- ja ulkoilualueiden työntekijät KTV:n, Helsingin veden henkilöstö KTV:n, Helsingin rakennusviraston konekorjaamon ammattiyhdistys KTV:n, Helsingin katurakennustyöläisten ammattiosasto KTV:n, Helsingin kaupungin autokorjaamon työntekijät KTV:n ja Helsingin kaupungin talonrakentajat KTV:n jäseniä on kanteessa esitetyin tavoin osallistunut työtaistelutoimenpiteeseen. Edellä mainitut yhdistykset eivät ole ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin estääkseen jäseniään osallistumasta yhteisjärjestön julistamaan työnseisaukseen. Yhdistykset ovat siten laiminlyöneet niille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden ja Helsingin sosiaaliviraston henkilökunta KTV lisäksi kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos lähetti 26.6.2001 Kunta-alan ammattiliitto KTV:lle ja Kunta-alan unionille kirjallisen ilmoituksen, jossa on vaadittu järjestöjä ryhtymään toimenpiteisiin laittoman työtaistelutoimenpiteen estämiseksi ja lopettamiseksi. Helsingin yhteisjärjestö KTV:n tiedotteet järjestettävästä mielenilmaisusta ovat jo tätä ennen olleet laajalti julkisuudessa. Työnseisauksen estämiseksi on Kunta-alan ammattiliitto KTV:n neuvottelupäällikön ilmoitettu ottaneen puhelimitse yhteyttä asianomaisiin yhdistyksiin ja muistuttaneen työrauhavelvollisuuden olemassaolosta. Työnseisauksen laatu ja laajuus huomioon ottaen toimenpidettä ei voida pitää riittävänä työrauhan ylläpitämiseksi. Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Kunta-alan unioni ovat laiminlyöneet työehtosopimuslain 8 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoihin tuomitut vastaajat ovat velvolliset työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla korvaamaan yhteisvastuullisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 4 000 markkaa. Vastaajat ovat myöntäneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee jäljempänä mainitut järjestöt maksamaan alla esitettyjen lainkohtien nojalla Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa seuraavasti:

1) Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:n 8 000 markkaa,

2) Kunta-alan unioni ry:n 8 000 markkaa, ja

3) Helsingin sosiaaliviraston henkilökunta KTV ry:n 5 000 markkaa työehtosopimuslain 8 ja 9 sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä;

4) Helsingin yhteisjärjestö KTV ry:n 10 000 markkaa työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta;

5) Helsingin kaupungin teknillisten alojen sopimuspalkkaiset KTV ry:n 2 000 markkaa, ja

6) Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten työntekijät KTV ry:n 3 000 markkaa työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta;

7) Helsingin katurakennustyöläisten ammattiosasto KTV ry:n 1 000 markkaa,

8) Helsingin kaupungin autokorjaamon työntekijät KTV ry:n 1 500 markkaa,

9) Helsingin urheilu- ja ulkoilualueiden työntekijät KTV ry:n 3 000 markkaa,

10) Helsingin veden henkilöstö KTV ry:n 3 000 markkaa,

11) Helsingin rakennusviraston konekorjaamon ammattiyhdistys KTV ry:n 3 000 markkaa, ja

12) Helsingin kaupungin talonrakentajat KTV ry:n 1 000 markkaa työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Edellä tuomiolauselmassa mainitut järjestöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Määttänen, Niskanen, Sulkunen ja Tuomi jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.