Kitchen assistants in distribution kitchens are paid under professional tasks for managing operations and finances per collective agreement.

Kunnan koulujen ja päiväkotien jakelukeittiöissä yksin työskentelevät keittiöapulaiset vastasivat keittiön toiminnasta ja taloudesta annettujen ohjeiden mukaisesti työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Heidän palkkauksensa määräytyi palkkahinnoittelun kohdan Ammattitehtävät mukaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 68

KANTAJA

Kunta-alan unioni ry, Helsinki

VASTAAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA

Varkauden kaupunki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.5.2001

Pääkäsittely 14.8.2001

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun muassa Kunta-alan unionin välillä vuosina 1998 - 1999 voimassa olleessa kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA

3 § Peruspalkka

1 mom. Pääviranhaltijalle ja työntekijälle maksetaan liitteissä 1-7 olevien palkkahinnoittelujen asianomaisen palkkaryhmän mukainen peruspalkka tai liitteen 13 mukaan määräytyvä peruspalkka, jollei sopimuksen määräyksistä muuta aiheudu. Perustellusta syystä palkka-asteikon yläraja voidaan ylittää. Palkkaryhmä ja peruspalkka määräytyvät viranhaltijan ja työntekijän tehtävien ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten perusteella.

Soveltamisohje

Liitteiden 1-7 palkkahinnoittelujen määräyksiä sovelletaan seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jollei palkkahinnoittelusta löydy tehtävään sopivaa palkkaryhmää (hinnoittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määrättäessä. Työntekijän palkasta sovitaan työsopimuksella em. periaatteiden mukaisesti.

2 mom. Viranhaltijan ja työntekijän peruspalkkaa palkkaryhmän palkka-asteikon rajoissa määrättäessä peruspalkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 5

RUOKAPALVELUHENKILÖSTÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ammattitehtävät

Ruokapalvelun ammattitason perustyö ja kuumennuskeittiön, jossa pääasiassa kuumennetaan valmista ruokaa ja valmistetaan aterian lisäkkeet, sekä jakelukeittiön, johon pääasiassa tuodaan lämmin ruoka ja aterian lisäkkeet, toiminnasta ja taloudesta vastaaminen annettujen ohjeiden mukaisesti.

Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi ravitsemistyöntekijä, keittäjä/kokki ja vastaava ruoanjakaja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Peruspalvelutehtävät

Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi keittiöapulainen, ruoanjakaja ja tarjoilija.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Varkauden kaupungin palveluksessa työskentelevien keittiöapulaisten A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n peruspalkka määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 liitteen 5 kohdan Ammattitehtävät mukaan.

Kunta-alan unioni on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Vaatimusten perusteet

Varkauden kaupungin ruokahuollon organisointi uudistettiin vuoden 1999 alusta. Kaupungissa siirryttiin neljän tuotantokeittiön ja niiden alaisuudessa toimivien palvelukeittiöiden malliin, jossa kyseisistä tuotantokeittiöistä toimitetaan lämpimät ateriat palvelukeittiöihin eli kouluihin ja päiväkoteihin. Uudistuksen seurauksena koulujen ja päiväkotien palvelukeittiössä työskentelevän henkilökunnan määrä väheni siten, että aikaisemman kahden työntekijän sijasta palvelukeittiöissä työskentelee uudistuksen jälkeen yksi työntekijä keittiöapulaisen nimikkeellä.

Varkauden kaupungin palveluksessa työskentelevien keittiöapulaisten palkka on määritetty kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n 1 momentin perusteella liitteessä 5 olevan ruokapalveluhenkilöstöä koskevan palkkahinnoittelun Peruspalvelutehtävät -kohdan mukaan. Kyseisten keittiöapulaisten peruspalkan tulisi kuitenkin määräytyä saman liitteen Ammattitehtävät -kohdan mukaan.

Varkauden kaupungin ja Varkauden kaupungin viranhaltijat KTV ry:n välillä käytiin asiassa paikallisneuvottelut 31.5.1999. Keskusneuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunta-alan unionin välillä on käyty 3.11.2000. Neuvotteluissa ei saavutettu yksimielisyyttä.

Ruokailijoiden päivittäinen lukumäärä kussakin koulussa oli noin 200.

Päivittäinen aterioitsijoiden määrä vaihteli 60 - 90 välillä päiväkodista riippuen.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tässä tapauksessa ottama kanta, jonka mukaan Varkauden kaupungin keittiöapulaisten tehtävät olisivat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa tarkoitettuja hinnoittelun ulkopuolisia tehtäviä, ei perustu osapuolten välillä vakiintuneeseen ruokahuollon palkkahinnoittelun tulkintaan eikä niihin keskusteluihin, joita on mainitun liitteen osittaisen uudistamisen yhteydessä käyty. Kyseinen näkemys on ristiriidassa myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen aikaisemman oman, esimerkiksi edellä mainitussa Rautavaaran kunnalle osoitetusta kirjeestä ilmenevän näkemyksen kanssa siitä, millaisia ruokahuollon tehtäviä työntekijän on tehtävä, jotta hänen peruspalkkansa määräytyisi palkkaryhmän Ammattitehtävät -kohdan mukaisesti.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 liitteessä 5 esimerkkinä ammattitehtävistä mainitaan ravitsemistyöntekijä, keittäjä/kokki ja vastaava ruoanjakaja. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1995 - 1996 palkkahinnoitteluliitteessä 4 on vastaavan ruoanjakajan nimikkeellä työskentelevien osalta todettu, että "vastaa keittiön toiminnasta ja taloudesta annettujen ohjeiden mukaisesti". Sopimusmääräysten tekstissä ei ole nimenomaista määrittelyä sille, mitä vastaavalla ruoanjakajalla tarkoitetaan. Asia ei ole ollut myöskään sopimusneuvotteluissa erityisen keskustelun kohteena. Vuosina 1998 - 1999 voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteessä 5 on vastaava ruoanjakaja siis sijoitettu palkkahinnoittelukohtaan Ammattitehtävät.

Aikaisempi sopimusmääräys viittasi siihen, että vastaavana ruoanjakajana on pidetty henkilöä siinäkin tapauksessa, että hän on työskennellyt jonkun toisen henkilön alaisuudessa eli että hän on saanut työohjeet esimieheltään.

Tämän vuoksi sopijaosapuolten on katsottava tarkoittaneen, että vastaavan ruoanjakajan palkkahinnoittelukohtaa tulee soveltaa työntekijään, joka käytännössä vastaa jonkun keittiön toiminnasta sen vuoksi, että hän on ainoa työntekijä keittiössä ja hänen työtehtäviensä määrä ja laatu osoittavat, että hänellä on käytännössä sopimuksen tarkoittamaa vastuuta ruokapalvelujen tuottamisessa.

Varkauden kaupungin keittiöapulaiset työskentelivät yksin koulujen ja päiväkotien keittiöissä ja vastasivat keittiön päivittäisestä toiminnasta annettujen ohjeiden mukaisesti. Heidän tehtävänsä olivat monipuoliset ja niihin kuului myös keittäjän ammattitaitoa edellyttävää ruoanvalmistustyötä. Ainoina jakelukeittiöissään työskentelevinä työntekijöinä keittiöapulaiset tekivät sisällöllisesti ja työtehtävien vaativuuden kannalta juuri sellaista työtä, jota kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 5 Ammattitehtävät -kohdassa on edellytetty. Muiden työtehtävien lisäksi he vastasivat toiminnasta ja taloudesta annettujen ohjeiden mukaisesti juuri sillä tavoin kuin tuossa hinnoittelukohdassa oli edellytetty. Heidän tehtävänsä eivät olleet hinnoittelun ulkopuolisia.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos, jonka lausumaan Varkauden kaupunki on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Kunta-alan unionin ja Varkauden kaupungin velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Uudistettaessa Varkauden kaupungin ruokahuoltoa vuoden 1999 alusta lukien muuttui työskentely palvelukeittiöissä siten, että kuhunkin palvelukeittiöön jäi työskentelemään aiempien kahden työntekijän sijasta vain yksi työntekijä. Palvelukeittiöiksi muutetuissa keittiöissä työskenteli kussakin ennen muutosta keittiöapulainen ja hänen esimiehensä. Muutoksen yhteydessä kunkin palvelukeittiöksi muutetun keittiön esimiehen tehtävät siirrettiin pääosin asianomaisen tuotantokeittiön emännälle. Palvelukeittiöihin jäi siten pääosin vain keittiöapulaisen tehtäviä.

A työskenteli keittiöapulaisena Luttilan koulun palvelukeittiössä, B Joutenlahden koulun palvelukeittiössä ja C Lehtoniemen koulun palvelukeittiössä. D, E, F, G ja H työskentelivät keittiöapulaisina Repokankaan, Könönpellon, Kankunharjun, Käpykankaan ja Joutenlahden päiväkotien palvelukeittiöissä. G tosin siirtyi eläkkeelle 1.2.2001. Mainitut palvelukeittiöt olivat jakelu- ja kuumennuskeittiöitä, joissa siis jokaisessa työskenteli yksi henkilö työntekijä.

Varkauden kaupunki oli noudattanut mainittujen palvelukeittiöiden keittiöapulaisten peruspalkkaa määrätessään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 5 palkkaryhmää Peruspalvelutehtävät.

Kanteessa mainittujen henkilöiden tehtävät olivat pääpiirteissään kanteessa mainitun mukaiset. Mainittujen keittiöapulaisten tehtäviin ei kuitenkaan kuulunut siinä määrin keittiön toiminnasta ja taloudesta vastaaminen, että heidän peruspalkkansa määräytyisi palkkaryhmän Ammattityöntekijät -kohdan mukaan. Palvelukeittiöiden keittiöapulaiset vastasivat vain omista tehtävistään. Heillä ei ollut vastuuta palvelukeittiöiden taloudesta vaan toiminnallinen ja taloudellinen vastuu rajoittui jokaisella työntekijällä olevaan vastuuseen työnsä huolellisesta tekemisestä.

Palvelukeittiöiden ruokapalvelun toiminnasta vastasi asianomaisesta tuotantokeittiöstä vastaava emäntä. Hänellä oli myös taloudellinen kokonaisvastuu ruokapalvelusta. Koulutoimessa vastaava emäntä vastasi ruokapalvelun toiminnasta ja taloudesta koulutoimenjohtajalle ja sosiaalitoimessa vanhainkodin johtajalle. Tuotantokeittiön emäntä vastasi myös palvelukeittiöön lähetettävän ruoan määrästä ja riittävyydestä sekä oppilaiden ja lasten ateriakokonaisuuden hinnasta. Myöskään palvelukeittiöiden tarvikkeiden ja raaka-aineiden hankintoja ja niistä aiheutuvien laskujen tarkistamista ei tehnyt palvelukeittiön keittiöapulainen, vaan nämä tehtävät hoiti tuotantokeittiö.

Työtuomioistuimen tuomiossa numero 50 vuodelta 1999 oli Hollolan kunnan palveluksessa olevan koulun palvelukeittiön keittiöapulaisen tehtävät katsottu ammattitehtävien ryhmään. Mainitun keittiöapulaisen tehtävät olivat kuitenkin erilaiset kuin kanteessa tarkoitettujen Varkauden kaupungin keittiöapulaisten tehtävät. Hollolan kunnan keittiöapulainen oli sanotun tuomion mukaisesti yksin vastannut keittiön käytännön toiminnasta ja hänen tehtäviinsä oli kuulunut myös tarvittavien tarvikkeiden tilaaminen, vastaanotto ja tarkastaminen, toiminnan taloudellisuudesta huolehtiminen ja jonkin verran myös toiminnan tilastolliseen seurantaan liittyviä tehtäviä. Keittiöapulainen oli huolehtinut yksin niin siivous-, ruoka- kuin muidenkin tarvikkeiden tilaamisesta keittiölle. Perunatilaukset hän oli tehnyt suoraan toimittajilta eikä keskuskeittiöltä.

Varkauden kaupungin palvelukeittiöiden keittiöapulaisten tehtävänä oli keittiöapulaiselle kuuluvien tehtävien lisäksi vain huolehtia aamupalaan tarvittavien raaka-aineiden, lounaan ja välipalan tilaamisesta tuotantokeittiöstä, tuotantokeittiöstä tuotavan ruoan tarkastamisesta sekä omavalvontatehtävistä. Keittiöapulaiset eivät pääosin vastanneet keittiön toiminnasta ja taloudesta annettujen ohjeiden mukaisesti, vaan tämä tehtävä oli asianomaisen tuotantokeittiön emännällä.

Pääosa, noin 90 prosenttia A:n, B:n ja C:n sekä D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n viikoittaisesta säännöllisestä työajasta kuului keittiöapulaisen tai ruoanjakajan tehtäviin.

Työtuomioistuimen tuomion numero 2 vuodelta 2001 mukaan sillä seikalla, että työntekijä teki jossakin määrin toiseen alempaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvia tehtäviä, ei ollut merkitystä oikean palkkahinnoittelukohdan määräytymisen kannalta. Varkauden keittiöapulaiset tekivät vain jossakin määrin, noin 10 - 30 prosenttia säännöllisestä työajastaan, ylempään palkkahinnoittelukohtaan eli Ammattitehtävät -kohtaan kuuluvia tehtäviä. Heidän palkkauksensa määräytyi siten kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 5 Peruspalvelutehtävät -kohdan mukaan.

Kanteessa mainittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kannanotto Rautavaaran kunnan tapauksessa ei soveltunut tähän tapaukseen, sillä siinä oli kyse yhdistelmätyöntekijöistä.

Kantajajärjestön oikeudenkäyntikuluvaatimus tuli hylätä perusteettomana. Koska kanne oli kokonaan perusteeton, Kunta-alan unioni tuli velvoittaa korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Varkauden kaupungin oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A, B, C, D, E, F, G ja H ovat työskennelleet Varkauden kaupungin palveluksessa keittiöapulaisen nimikkeellä joko koulun tai päiväkodin keittiössä sen ainoana työntekijänä. Heidän palkkansa on määräytynyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ruokapalveluhenkilöstöä koskevan liitteen kohdan Peruspalvelutehtävät mukaan.

Kunta-alan unionin mukaan mainittujen keittiöapulaisten tosiasiallisten tehtävien laatu ja vaativuus huomioon ottaen palkka kuuluisi maksaa liitteen kohdan Ammattitehtävät mukaan. Kyseisen sopimuskohdan mukaan ammattitehtäviin luetaan muun muassa jakelukeittiön, johon pääasiassa tuodaan lämmin ruoka ja aterian lisäkkeet, toiminnasta ja taloudesta vastaaminen annettujen ohjeiden mukaisesti. Kysymyksessä olevat koulujen ja päiväkotien keittiöt ovat sopimuksen mukaisia jakelukeittiöitä. Erimielisyydessä on kyse siitä, ovatko mainitut keittiöapulaiset vastanneet jakelukeittiöiden toiminnasta ja taloudesta sopimuksessa tarkoitetulla tavalla.

Työehtosopimuksen sisältö

Työtuomioistuimessa on todistajana kuultu KTV:n entistä yksikön vastaavaa I:tä, joka on kertonut osallistuneensa muun muassa ruokapalveluhenkilöstöä koskevasta liitteestä käytyihin sopimusneuvotteluihin.

Todistajan kertoman mukaan ruokahuollon palkkahinnoittelu muuttui vuoden 1998 alusta. Muutoksen tarkoituksena oli ensinnäkin muuttaa nimikekeskeistä palkkahinnoittelua tehtäväkuvauspohjaiseksi ja toisaalta mahdollistaa kunnille liikkumavaraa palkkahinnoittelun sisällä. Emännältä tai vastaavalta ruoanjakajalta edellytettävästä vastuusta oli jo 1980-luvulta lähtien käyty useita keskusneuvotteluja. Yksiköt ovat siinä määrin erilaisia, ettei vastuuta ole voitu sopimuksessa tarkasti määritellä. Neuvotteluissa oli vallinnut yksimielisyys siitä, että edellytys täyttyy, kun henkilö hoitaa keittiötä annettujen ohjeiden mukaan ja myös hoitaa kunkin yksikön edellyttämän kirjanpidon sellaisena kuin se on kussakin yksikössä edellytetty pidettäväksi.

Todistajan mukaan ero vastaavan ruoanjakajan ja ruoanjakajan välillä on siinä, että vastaava ruoanjakaja työskentelee keittiössä, johon tuodaan ruoka ja muut einekset ja jossa hänellä on oma varasto. Merkitystä ei ole sillä, tilaako hän ruoan kaupasta suoraan vai tuotantokeittiöstä. Sen sijaan sellainen ruoanjakaja, joka lähtee tuotantokeittiöstä ruoan kanssa esimerkiksi päiväkotiin ja jakaa sen siellä, tekee Peruspalvelutehtävät -kohdan mukaista ruoanjakajan työtä. Tavanomaisessa jakelukeittiössä yksin työskentelevä henkilö kuuluu todistajan käsityksen mukaan palkkahinnoittelultaan Ammattitehtävät -kohdan palkkahinnoitteluun.

Aiemmin sopimuksessa oli tarkasti määritelty, keitä tarkoitettiin hinnoittelun ulkopuolisilla. Tyypillinen hinnoittelun ulkopuolinen tehtävä oli keittäjä / siivoojan yhdistetty tehtävä. Kysymys oli siis selkeästi erilaisista eri palkkahinnoitteluun kuuluvista tehtävistä. Sopimusmuutoksen tarkoituksena ei ollut, että tehtäväkokonaisuutta, joka koostui useasta eri hinnoittelukohdan mukaisesta tehtävästä saman hinnoittelun piirissä, voitaisiin pitää hinnoittelun ulkopuolisena. Esimerkiksi keittäjä tekee ammattitehtävien lisäksi usein myös tiskausta ja muita peruspalvelutehtäviin luettavia töitä. Hinnoittelu menettäisi merkityksensä, jos tällaisissakin tilanteissa suoritettaisiin punnintaa eri hinnoittelukohtien välillä.

Jakelukeittiöiden keittiöapulaisten työtehtävät

Osapuolet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että kanteessa esitetty kuvaus jakelukeittiöiden tehtävistä pitää paikkansa. Työtuomioistuimessa kuullut keittiöapulaiset A ja D sekä emäntä J ovat osaltaan kertoneet jakelukeittiöiden tehtävistä vastaavalla tavalla.

A, joka työskenteli Luttilan koulun keittiössä, on lisäksi kertonut vastaavansa 230 oppilaan ruokailusta. A:n työtehtävät muodostuivat ruoan tilaamisesta tuotantokeittiöstä, ruoan annostelusta, lisukkeiden valmistamisesta ja ruoan jakamisesta luokkiin. Hän myös korjasi ruokailutarvikkeet pois ja siivosi. A tilasi varsinaisen ruoan lisäksi myös kaikki tarvittavat kuivamuonat ja siivoustarvikkeet tuotantokeittiöstä. Omavalvontatehtäviin kuului tuodun ruoan, kylmiöiden ja astianpesukoneiden lämpötilojen tarkistaminen ja muistiin merkitseminen.

Repokankaan päiväkodissa työskentelevä D vastasi päivähoidossa ja esikouluryhmissä olevien noin 70 lapsen ruoasta. Tehtäviin kuului päivittäin ruokailijamäärien ilmoittaminen tuotantokeittiöön, aamupalan valmistus ja suunnittelu sekä välipalan valmistus. Keittiöapulainen myös täydensi välipalaa esimerkiksi leipomalla välipalan kanssa tarjottavaa. Muilta osilta toimenkuva vastasi koulun jakelukeittiön keittiöapulaisen työtä. Päiväkodissa oli päivittäin kaksi kertaa pääruokailu ja kahdesti välipala. D:llä ei ollut ruokia tuotantokeittiöstä tilatessaan käytössään varsinaisia hintatietoja, mutta hän tarkisti kuukausittain päiväkodin ruokalaskun.

J on kertonut jakelukeittiöinä toimivien koulujen ja päiväkotien keittiöiden yksin työskentelevien työntekijöiden työtehtävien olevan lähes samanlaisia, mutta päiväkotien keittiössä tehtäviin kuului myös aamupalan teko. Todistajan kertoman mukaan aamupalalle saattoi joutua erilaisten ruoka-allergioiden takia valmistamaan jopa kolmea tai neljää eri puuroa. Ruoan valmistajalla oli myös vastuu siitä, että ruoat menivät oikeille lapsille. Todistaja suunnitteli kunkin päivän aamu- ja välipalan sekä iltaruoan. Jakelukeittiössä työskentelevä henkilö vastasi keittiön päivittäisestä toiminnasta, ruoan laadusta ja taloudesta esimerkiksi säästämällä raaka-aineissa ja ilmoittamalla tuotantokeittiöön päivittäisen ruokailijoiden määrän.

Todistajana on lisäksi kuultu ruokapalvelupäällikkö K:ta, joka on kertonut, että Varkauden kaupungissa oli siirrytty asteittain keskitettyyn tuotantokeittiöjärjestelmään vuodesta 1995 lähtien. Muutoksen tavoitteena oli toiminnan rationalisointi ja säästöjen saavuttaminen. Aiemmin keittiöissä työskenteli yleensä kaksi henkilöä, emäntä ja keittiöapulainen. Muutoksen yhteydessä emäntä yleensä siirtyi tuotantokeittiöön ja keittiöapulainen jäi jakelukeittiöön huolehtimaan kyseisen yksikön ruokapalvelusta. Hänen tehtävänään oli ottaa ruoka vastaan, laittaa se tarjolle, korjata pois, tiskata astiat ja hoitaa keittiön siivous ja muut vastaavat perusasiat.

Tuotantokeittiöjärjestelmän tarkoituksena oli alun perin, ettei jakelukeittiöissä valmisteta ruokaa, paitsi tarvittavat välipalat ja päiväkodeissa aamupala. Kuitenkin osassa jakelukeittiöistä kypsennetään perunoita, riisiä ja makaronia ja saatetaan kuumentaa einesruokia. Kyseiset ruoanvalmistustehtävät ovat todistajan mukaan perinteistä keittiöapulaisen työtä. Yksinään jakelukeittiössä työskentelevät henkilöt tekivät työajastaan keittiöapulaisten työtä 90 - 95 prosenttia ja muuta työtä loput 5-10 prosenttia.

K:n mukaan järjestelmän muutoksen yhteydessä jakelukeittiöiltä jäi pois muun muassa ruoanvalmistustehtävä, elintarvikkeiden tilaaminen tavarantoimittajilta, ateriakirjanpitoon liittyvät tehtävät, ateriasuunnittelu päiväkotien aamupaloja lukuun ottamatta sekä keittiön toiminnan suunnittelu ja kehittäminen. Keittiöapulaisilla on edelleen valvonnallisia kirjanpitotehtäviä kuten astianpesukoneen veden ja kylmiön lämpötilojen samoin kuin kylmiön ja pakastimen puhdistuksen kirjaaminen. Keittiöapulainen myös tilaa tuotantokeittiöstä kaikki ruokapalveluun kuuluvat tarvikkeet. Varsinaisia ruokavarastoja jakelukeittiöillä ei ole vaan aamu- ja välipaloja varten tilataan tarvikkeita korkeintaan viikon tarvetta vastaava määrä. Jakelukeittiön työntekijällä on mahdollisuus vaikutta toiminnan taloudellisuuteen seuraamalla ruoan kulutusta ja raportoimalla siitä tuotantokeittiölle.

Arviointi ja johtopäätökset

A, B, C, D, E, F, G ja H ovat kukin työskennelleet yksin jakelukeittiössä ja vastanneet käytännössä asianomaisen koulun tai päiväkodin ruokahuollosta.

Työehtosopimuksen mukaan ruoanjakajan tehtävien lukeminen ammattitehtävien ryhmään edellyttää, että hän vastaa toiminnasta ja taloudesta annettujen ohjeiden mukaisesti. Työtuomioistuin on tuomiossaan nro 50 vuodelta 1999 ottanut kantaa tämän määräyksen tulkintaan. Työtuomioistuin on tuossa jutussa esitetyn selvityksen perusteella katsonut taloudesta ja toiminnasta vastaamisen tarkoittavan, että ruoanjakaja varsinaisten ruoanjakajan tehtäviensä lisäksi huolehtii tavaroiden tilaamisesta keittiölle ja niiden vastaanottamisesta ja tarkastamisesta sekä vastaa tarvittavassa määrin talousarvion toteutumisesta ja seurannasta. Työtuomioistuimella ei ole tämän asian yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella aihetta päätyä muunlaiseen arvioon.

Esitetty selvitys osoittaa, että kanteessa tarkoitetuissa jakelukeittiöissä ilman välitöntä työnjohtoa työskentelevät keittiöapulaiset vastaavat jakelukeittiöiden toiminnasta annettujen ohjeiden mukaisesti työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla.

Määräyksestä sovittaessa on ollut selvää, että yksittäisillä jakelukeittiöillä osana keskitettyä järjestelmää ei voi olla erityistä taloudellista vastuuta ruokahuollon järjestämisestä eikä niillä toiminnan luonteesta johtuen ole juurikaan talousarvion toteutumisen seurantaan ja kirjanpitoon liittyviä tehtäviä. Määräyksessä edellytetyllä taloudesta vastaamisella onkin katsottava tarkoitetun vastuuta taloudesta jakelukeittiöllä yleensä olevan taloudellisen liikkumavaran puitteissa. Käytännössä se on lähinnä vastuuta ruoan oikeasta määrästä ja tarvikkeiden ja laitteiden tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä. Yksikköjensä ainoina työntekijöinä työskennelleillä A:lla, B:llä, C:llä, D:llä, E:llä, F:llä, G:llä ja H:lla on esitetyn selvityksen mukaan ollut tällainen vastuu jakelukeittiön taloudesta.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että mainitut keittiöapulaiset ovat vastanneet jakelukeittiön toiminnasta ja taloudesta sopimuksen edellyttämällä tavalla ja että heidän palkkansa määräytyy kohdan Ammattitehtävät mukaan.

Oikeudenkäyntikulut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut korkoineen. Kunta-alan unioni on jättänyt korvauksen määrän oikeuden harkintaan. Asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet huomioon ottaen kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen korvaus on 6 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Varkauden kaupungin palveluksessa työskentelevien keittiöapulaisten A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n peruspalkka määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 liitteen 5 kohdan Ammattitehtävät mukaan.

Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan maksamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut 6 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, H. Rautiainen, Niskanen, Sulkunen ja Palanko-Laaka jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.