Labor unions fined for strike violations and supervisory duty breaches in Finnish public sector dispute.

Kolmen työntekijäliiton päätöksen mukaisesti usealla paikkakunnalla oli toimeenpantu lakko, jonka tarkoituksena oli tukea käynnissä olleissa tulopoliittisissa neuvotteluissa esillä ollutta koulutuspalkkaerän hyväksymistä koskevaa vaatimusta ja vaatimusta kunnallisella alalla toimivien, erityisesti naisvaltaisten ammattiryhmien palkkauksen korjaamiseksi. Työtaistelu kohdistui voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin ja siihen osallistui sekä virkasuhteisia että työsuhteisia työntekijöitä.

Liitot ja niiden alayhdistykset olivat menettelyllään rikkoneet työrauhavelvollisuutta. Keskusjärjestö ja kaksi sen alajärjestöä olivat asiassa laiminlyöneet niille kuuluvan valvontavelvollisuuden. Kolmen yhdistyksen osalta kanne hylätty.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 65

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS ry, Helsinki

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Helsinki

OAJ:n Turun paikallisyhdistys ry, Turku

OAJ:n Oulun paikallisyhdistys ry, Oulu

Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO ry, Helsinki

Lastentarhanopettajaliitto LTOL ry, Helsinki

Helsingin Lastentarhanopettajat ry, Helsinki

Joensuun Lastentarhaopettajat ry, Joensuu

Oulun lastentarhanopettajat ry, Oulu

Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry, Tampere

Turun Lastentarhanopettajat ry, Turku

Vantaan Lastentarhanopettajat ry, Vantaa

Sosiaalityöntekijäin Liitto ry, Helsinki

Helsingin Sosiaalityöntekijät ry, Helsinki

Oulun Seudun Sosiaalityöntekijät ry, Oulu

Pirkanmaan Sosiaalityöntekijät ry, Tampere

Pohjois-Karjalan sosiaalityöntekijät ry, Joensuu

Uudenmaan Sosiaalityöntekijät ry, Vantaa

Varsinais-Suomen Sosiaalityöntekijät ry, Turku

Suomen Farmasialiitto ry, Helsinki

Suomen Farmasialiiton sairaala- ja terveyskeskusfarmasian jäsenyhdistys SATEFA ry, Helsinki

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat SOSTER ry, Helsinki

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.6.2001

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n ja työehtosopimuslain 9 §:n nojalla seuraavat yhdistykset maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa,

Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n ja sen jäsenyhdistykset Helsingin Lastentarhanopettajat ry:n, Joensuun Lastentarhaopettajat ry:n, Oulun lastentarhanopettajat ry:n, Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n, Turun Lastentarhanopettajat ry:n ja Vantaan Lastentarhanopettajat ry:n,

Sosiaalityöntekijäin Liiton ja sen jäsenyhdistykset Helsingin Sosiaalityöntekijät ry:n, Uudenmaan Sosiaalityöntekijät ry:n, Oulun Seudun Sosiaalityöntekijät ry:n, Pirkanmaan Sosiaalityöntekijät ry:n, Pohjois-Karjalan sosiaalityöntekijät ry:n ja Varsinais-Suomen Sosiaalityöntekijät ry:n,

Suomen Farmasialiiton ja sen jäsenyhdistyksen Suomen Farmasialiiton sairaala- ja terveyskeskusfarmasian jäsenyhdistys SATEFA:n sekä

Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO:n

kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden, kunnallisen työehtosopimuslain 1 §:n ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 1. virkkeen mukaisen työrauhavelvollisuuden ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 2000 I luvun 3 §:n 1 momentin mukaisen työrauhavelvoitteen rikkomisesta,

OAJ:n Turun paikallisyhdistyksen ja OAJ:n Oulun paikallisyhdistyksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 2000 I luvun 3 §:n 1 momentin mukaisen työrauhavelvoitteen ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, sekä

AKAVA-JS:n, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat SOSTER:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden, kunnallisen virkaehtosopimuslain 1 §:n ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 2. virkkeen mukaisen valvontavelvollisuuden ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 2000 I luvun 3 §:n 2 momentin mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut vastaajien velvoittamista korvaamaan yhteisvastuullisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Työvuoron kestänyt työnseisaus toteutettiin kuudella paikkakunnalla 9.11.2000 kello 6:n ja 22:n välisenä aikana. Tekemättä jääneiden työvuorojen pituudet olivat aikajärjestelmästä riippuen 7 - 8,5 tuntia. Farmaseuttien työnseisaus kesti kello 12 - 13.

Viranhaltijoita ja työntekijöitä osallistui työtaisteluun seuraavasti:

Helsingissä Helsingin Sosiaalityöntekijät ry:n jäsenistä virkasuhteisia 372 ja työsuhteisia 147 eli yhteensä 519 jäsentä, Helsingin Lastentarhanopettajat ry:n jäsenistä virkasuhteisia 718 ja työsuhteisia 223 eli yhteensä 941 jäsentä, Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO:sta yhteensä 6 jäsentä ja SATEFA:n 2 virkasuhteista ja 11 työsuhteista eli yhteensä 13 jäsentä.

Joensuussa Joensuun Lastentarhaopettajat ry:n jäsenistä virkasuhteisia 92 ja työsuhteisia 8 eli yhteensä 100 jäsentä ja Pohjois-Karjalan sosiaalityöntekijät ry:n jäsenistä virkasuhteisia 23 ja työsuhteisia 1 eli yhteensä 24 jäsentä.

Tampereella Pirkanmaan Sosiaalityöntekijät ry:n jäsenistä 104 virkasuhteista ja 35 työsuhteista eli yhteensä 139 jäsentä ja Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n jäsenistä 178 virkasuhteista ja 106 työsuhteista eli yhteensä 284 jäsentä.

Turussa OAJ:n Turun paikallisyhdistyksen 6 virkasuhteista jäsentä, Turun Lastentarhanopettajat ry:n jäsenistä 302 virkasuhteista ja 3 työsuhteista eli yhteensä 305 jäsentä ja Varsinais-Suomen Sosiaalityöntekijät ry:n jäsenistä 111 virkasuhteista ja 5 työsuhteista eli yhteensä 116 jäsentä.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Varsinais-Suomen Sosiaalityöntekijät ry:n jäsenistä 12 virkasuhteista ja 3 työsuhteista eli yhteensä 15 jäsentä ja SATEFA:n 1 virkasuhteinen ja 3 työsuhteista eli yhteensä 4 jäsentä.

Oulussa työtaisteluun osallistui OAJ:n Oulun paikallisyhdistyksen 4 työsuhteista jäsentä, Oulun lastentarhanopettajat ry:n jäsenistä 223 virkasuhteista ja 73 työsuhteista eli yhteensä 296 jäsentä ja Oulun Seudun Sosiaalityöntekijät ry:n jäsenistä 61 virkasuhteista ja 32 työsuhteista eli yhteensä 93 jäsentä.

Vantaalla työtaisteluun osallistui Vantaan Lastentarhanopettajat ry:n 330 virkasuhteista ja 22 työsuhteista eli yhteensä 352 jäsentä ja Uudenmaan Sosiaalityöntekijät ry:n jäsenistä 181 virkasuhteista ja 35 työsuhteista eli yhteensä 216 yhdistyksen jäsentä. Kaikkiaan lakkoon osallistui 3 439 henkilöä.

Helsingissä työtaisteluun osallistuivat Helsingin Sosiaalityöntekijät ry:n puheenjohtaja lakkopäällikkönä ja yksi saman yhdistyksen hallituksen jäsen sekä kaksi Helsingin Lastentarhanopettajat ry:n varaluottamusmiestä. Työnseisaukseen osallistuneiden farmaseuttien joukossa oli Suomen Farmasialiiton VES-työryhmän jäsen ja liiton alayhdistyksen SATEFA:n Helsingin alueosaston hallituksen jäsen.

Joensuussa Pohjois-Karjalan sosiaalityöntekijät ry oli valinnut työtaistelupäällikökseen yhdistyksen sihteerin, joka oli mukana työnseisauksessa ja muun muassa tiedotti lakosta paikallisille tiedotusvälineille. Lisäksi ainakin yksi yhdistyksen hallituksen jäsenistä oli lakossa. Joensuun Lastentarhaopettajat ry:n hallituksen jäsenistä laskossa oli kolme varsinaista ja kaksi varajäsentä.

Oulussa lakkoon osallistuivat Oulun lastentarhanopettajat ry:n puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, luottamus- ja varaluottamusmiehet, jäsensihteeri sekä kaksi hallituksen jäsentä ja kaksi varajäsentä. Tampereella siihen osallistuivat Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä Turussa kaksi Turun Lastentarhanopettajat ry:n varaluottamusmiestä.

Ammattijärjestöt eivät ilmoittaneet etukäteen paikallisille työnantajille suunnitellusta työnseisauksesta lukuun ottamatta Oulua, jossa sosiaalityöntekijöiden paikallisyhdistyksen tiedottaja ilmoitti lakosta edellisenä iltana 8.11. kello 22.37 sähköpostilla. Koska paikalliset työnantajat eivät tienneet, ketkä viranhaltijat ja työntekijät osallistuisivat lakkoon, ei tilanteeseen pystytty varautumaan etukäteen eikä sijaisia voitu palkata. Työnseisauksesta aiheutui kaikilla lakkopaikkakunnilla eniten haittaa päivähoitopalvelujen tarjoamiselle. Yllättäen alkanut lakko aiheutti huomattavaa epätietoisuutta ja ylimääräistä vaivaa hoitolasten vanhemmille. Lisäksi kaikilla paikkakunnilla jouduttiin peruuttamaan lakkopäivän asiakasaikoja sosiaalitoimen alalla.

Työnseisaus 9.11.2000 kuudella eri paikkakunnalla oli harkittu työtaistelutoimenpide, joka perustui ammattijärjestöjen päätöksiin ja yhteistoimintaan. Tätä osoitti se, että lakosta kerrottiin television iltauutisissa jo lakkoa edeltävänä päivänä 8.11. Useissa sanomalehdissä kuten Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja Oulussa ilmestyvässä Kalevassa julkaistiin jo lakkopäivänä 9.11. työtaistelua koskevia uutisia. Näissä uutisissa mainittiin lakon tavoite eli koulutuspalkkaerän saaminen tuloratkaisuun, lakkoon osallistuvat ammattijärjestöt, lakkopaikkakunnat ja lakon kestoaika kello 6 - 22. Helsingin Sanomat kertoi lisäksi, että Sosiaalityöntekijäin Liiton jäsenille oli tiedotettu liiton hallituksen vauhdituslakkoa koskevasta päätöksestä useita päiviä aiemmin.

Järjestöjen yhteistoimintaa osoitti, että lakkopäivänä 9.11. oli Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n internet-sivuilla työnseisausta koskeva ilmoitus, jonka alla olivat Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n, Sosiaalityöntekijäin Liiton ja Suomen Farmasialiiton puheenjohtajien nimet. Lisäksi OAJ:n julkaisemassa Opettaja-lehdessä numero 45 oli 6.11.2000 eli kolme päivää ennen lakkoa päivätty OAJ:n puheenjohtajan artikkeli "Onko lakko ainoa keino". Siinä käsiteltiin akavalaisten julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkausta ja todettiin muun muassa seuraavaa: "Jotain on todella pahasti pielessä, jos lakko on ainoa tapa saada akavalaisten matalapalkkaisten ryhmien asemaa edes hieman nykyistä paremmin vastaamaan työn vaativuutta ja koulutusta. Mikäli tilanne on kuitenkin tällainen, ei auta muu kuin ryhtyä valmistelemaan järjestöllisiä toimenpiteitä".

Työnseisauksen tarkoituksena oli vauhdittaa tulopoliittisia neuvotteluja ja saada tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun sisällytettyä koulutuspalkkaerä, jolla korjattaisiin koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkatasoa. Mikäli toimeenpannulla lakolla pyrittiin vaikuttamaan käynnissä oleviin työehtosopimusneuvotteluihin, oli lakko kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä niihin voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin, joita työehtosopimustavoitteet koskivat.

Laittomaan työtaisteluun osallistuneisiin vastaajajärjestöjen jäseniin sovelletaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Sopimuksen yleisen osan 3 §:ssä on työrauhaa koskevat määräykset.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassa olosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Säännöksen esitöiden mukaan säännös vastaa sisällöltään työehtosopimuslain 8 §:ää ja sitä laadittaessa oli otettu huomioon vakiintunut käytäntö. Työehtosopimuslain 8 §:n sanamuodosta poikkeavasta kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ään otetusta lisäyksestä "uuden sopimuksen aikaansaamiseksi" voitiin päätellä, että lisäys johtui oikeuskäytännössä otetusta kannasta.

Näin ollen 9.11.2000 toimeenpantu akavalaisten työnseisaus oli vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella katsottava työtaistelutoimenpiteeksi, jolla oli haluttu painostaa työnantajaa hyväksymään uusi palkanosa tulevaan virka- ja työehtosopimukseen. Työtaistelutoimenpide kohdistui lakkohetkellä voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Työnseisaus oli laiton työtaistelu sekä viranhaltijoiden että työntekijöiden osalta. Viranhaltijoiden lakko oli lisäksi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen työrauhamääräysten vastainen. Ammattiyhdistys tai osasto oli vastuussa luottamusmiestensä tai muiden edustajiensa kuten esimerkiksi hallituksen tai toimikunnan jäsenten osallistumisesta työtaisteluun. Hyvityssakon määrää harkittaessa oli lisäksi otettava huomioon, että työnseisauksesta ei ollut ilmoitettu työriitalaissa edellytetyllä tavalla.

Kunnallinen työmarkkinalaitos sai tiedon edellisenä päivänä eli 8.11. mahdollisesta lakosta ja lähetti välittömästi lakkoa koskevan kirjallisen ilmoituksen valvontavelvollisille järjestöille. AKAVA-JS:n ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n olisi tullut saatuaan työmarkkinalaitoksen ilmoituksen ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi. Järjestöjen on täytynyt olla tietoisia tai ainakin saadun ilmoituksen perusteella tulla tietoisiksi siitä, että kyseessä oli harkittu ja suunniteltu työtaistelu, jonka estämiseksi ei riittänyt pelkkä kirjeen tai telefax-sanoman lähettäminen. Valvontavelvollisten järjestöjen toimenpiteitä työtaistelun estämiseksi ei voitu pitää riittävinä.

AKAVAN JULKISEN SEKTORIN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ AKAVA-JS:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

AKAVA-JS on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnseisauksen toimeenpanivat Lastentarhanopettajaliitto LTOL, Sosiaalityöntekijäin Liitto sekä Suomen Farmasialiitto. AKAVA-JS:ää ei informoitu hankkeesta, eikä AKAVA-JS:llä ollut asiasta konkreettista tietoa ennen kuin päivää ennen työnseisausta.

AKAVA-JS sai tietoonsa lähinnä kuulopuheina, että Lastentarhanopettajaliitto ja Sosiaalityöntekijäin Liitto mahdollisesti kaavailevat toimenpiteitä vaikuttaakseen tulopoliittisiin neuvotteluihin. Niin Lastentarhanopettajaliitto LTOL:lle kuin Sosiaalityöntekijäin Liitollekin ilmoitettiin useissa yhteyksissä, että työnseisauksen toteuttaminen olisi lainvastaista ja että siitä seuraisi hyvityssakkoja. Tästä ilmoittivat muun muassa AKAVA-JS:n kunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n ja Sosiaalityöntekijäin Liiton puheenjohtajille sekä AKAVA-JS:n kunnan neuvottelukunnan jäsen Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n hallitukselle.

Työnseisaus ja sen aika tulivat varsinaisesti AKAVA-JS:n tietoon vasta sitä edeltäneenä päivänä. AKAVA-JS toimitti asiasta tiedon saatuaan valvontakirjeet Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:lle, jonka jäsenjärjestö Lastentarhanopettajaliitto LTOL on, ja Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat SOSTER:lle, jonka jäsenjärjestöjä Sosiaalityöntekijäin Liitto ja Suomen Farmasialiitto ovat.

Kanteessa viitattu OAJ:n puheenjohtajan kirjoitus Opettaja-lehdessä ei liittynyt työnseisaukseen lainkaan, vaan tulopoliittisten neuvottelujen mahdollisen kariutumisen mahdollisiin seurauksiin. Oli työnseisaus suunniteltu tai ei, AKAVA-JS:llä ei ollut asiasta varsinaista tietoa ennen sitä edeltänyttä päivää ja toisaalta AKAVA-JS oli jo kuulopuheiden perusteella tehnyt parhaansa valvoakseen työrauhan säilymistä.

Työriitojen sovittelusta annetun lain soveltaminen ei kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan, vaan työriitalaissa oli oma sanktiojärjestelmänsä. Näin ollen työriitalailla ei voinut olla vaikutusta sovellettaessa kunnallista virkaehtosopimuslakia ja työehtosopimuslakia.

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa mainitun työnseisauksen toimeenpanijoista OAJ oli valvontavelvollinen vain jäsenjärjestöönsä Lastentarhanopettajaliitto LTOL:ään nähden. OAJ:llä ei ollut työnseisauksesta varsinaista tietoa ennen kuin päivää ennen työnseisausta. OAJ sai tietonsa lähinnä kuulopuheena, että Lastentarhanopettajaliitto LTOL mahdollisesti kaavailee toimenpiteitä vaikuttaakseen tulopoliittisiin neuvotteluihin. Lastentarhanopettajaliitto LTOL:lle ilmoitettiin useissa yhteyksissä, että työnseisauksen toteuttaminen olisi lainvastaista ja että sellaisesta seuraisi hyvityssakkoja.

Kanteessa mainittu OAJ:n puheenjohtajan kirjoitus Opettaja-lehdessä ei liittynyt käsiteltävään työnseisaukseen, vaan tulopoliittisten neuvottelujen kariutumisen aiheuttamiin mahdollisiin seurauksiin.

OAJ:llä ei ole ollut asiasta tietoa ennen työtaistelua edeltänyttä päivää. Työnseisaus ja sen aika tulivat OAJ:n tietoon vasta sitä edeltäneenä päivänä. OAJ toimitti asiasta tiedon saatuaan Lastentarhanopettajaliitto LTOL:lle valvontakirjeen. Toisaalta OAJ oli jo kuulopuheiden perusteella tehnyt parhaansa valvoakseen työrauhan säilymistä. Järjestö ei siten ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

OAJ:N TURUN PAIKALLISYHDISTYKSEN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

OAJ:n Turun paikallisyhdistys on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa mainitun työnseisauksen pani toimeen Lastentarhanopettajaliitto LTOL. OAJ:n Turun paikallisyhdistyksellä ei ollut mitään järjestöllistä yhteyttä Lastentarhanopettajaliitto LTOL:ään lukuun ottamatta sitä, että molemmat yhdistykset olivat OAJ:n jäseniä. Kumpikaan ei ollut toistensa ylä- tai alayhdistys. Myöskään Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n jäsenet eivät olleet OAJ:n Turun paikallisyhdistyksen jäseniä.

Turun Lastentarhanopettajat ry sen sijaan oli OAJ:n Turun paikallisyhdistyksen jäsen. Tämä jäsenyys ei kuitenkaan mitenkään liittynyt OAJ:n Turun paikallisyhdistyksen ja Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n väliseen suhteeseen, vaan suhteeseen OAJ ja OAJ:n paikallinen taso.

OAJ:n Turun paikallisyhdistys ei ole ollut lainkaan tietoinen Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n työnseisauksesta etukäteen eikä edes sen alkaessa. Työnseisaus tuli yhdistyksen puheenjohtajan tietoon sanomalehdistä sen jo alettua. Tässä vaiheessa ei ollut enää mitään tehtävissä.

OAJ:n Turun paikallisyhdistys ei ole ollut mitenkään mukana saati sitten suunnittelemassa tai toimeenpanemassa työnseisausta, eikä edes lainkaan tietoinen koko työnseisauksesta ennen kuin se jo oli alkanut. Yhdistys ei ole voinut syyllistyä työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen.

OAJ:n Turun paikallisyhdistyksen jäsenmäärä oli 3127, joista 518 oli lastentarhanopettajia.

OAJ:N OULUN PAIKALLISYHDISTYKSEN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

OAJ:n Oulun paikallisyhdistys on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa mainitun työnseisauksen oli toimeenpannut Lastentarhanopettajaliitto LTOL. OAJ:n Oulun paikallisyhdistyksellä ei ollut mitään järjestöllistä yhteyttä Lastentarhanopettajaliitto LTOL:ään lukuun ottamatta sitä, että molemmat yhdistykset olivat OAJ:n jäseniä. Kumpikaan ei ollut toistensa ylä- tai alayhdistys. Myöskään Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n jäsenet eivät olleet OAJ:n Oulun paikallisyhdistyksen jäseniä.

Oulun lastentarhanopettajat ry sen sijaan oli OAJ:n Oulun paikallisyhdistyksen jäsen. Tämä jäsenyys ei kuitenkaan mitenkään liittynyt OAJ:n Oulun paikallisyhdistyksen ja Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n väliseen suhteeseen, vaan suhteeseen OAJ ja OAJ:n paikallinen taso.

OAJ:n Oulun paikallisyhdistys ei ollut lainkaan tietoinen Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n työnseisauksesta etukäteen. Työnseisaus tuli yhdistyksen puheenjohtajan tietoon edellisenä iltana täysin sattumalta. Tiedon saatuaan ilmoitti puheenjohtaja välittömästi Oulun lastentarhanopettajat ry:lle, että kaavailtu työnseisaus olisi työrauhavelvollisuutta rikkova. Tässä vaiheessa ei ollut enää mitään muuta tehtävissä.

OAJ:n Oulun paikallisyhdistys ei ollut mitenkään suunnittelemassa tai toteuttamassa työnseisausta. Yhdistys ei ollut lainkaan tietoinen koko työnseisauksesta ennen kuin juuri sen alkamisen alla. Yhdistys yritti vielä estää työnseisauksen siitä tiedon saatuaan. Yhdistys ei ollut syyllistynyt työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen.

OAJ:n Oulun paikallisyhdistyksen jäsenmäärä oli 2 960, joista 520 oli lastentarhanopettajia.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPETTAJAT STO:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO:n tietämän ja selvitysten mukaan yksikään STO:n jäsen ei ollut osallistunut kanteessa mainittuun työnseisaukseen. Vaikka STO:n jäseniä olisikin osallistunut työnseisaukseen, ei STO:n voida katsoa asiassa rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan.

Kanteessa mainitun työnseisauksen oli toimeenpannut Lastentarhanopettajaliitto LTOL. STO:lla ei ollut mitään organisatorista yhteyttä Lastentarhanopettajaliitto LTOL:ään lukuun ottamatta sitä, että molemmat yhdistykset olivat OAJ:n jäseniä. Kumpikaan ei ollut toisensa ylä- tai alayhdistys. Vielä vähemmän tekemistä STO:lla oli Sosiaalityöntekijäin Liiton tai Suomen Farmasialiiton kanssa. STO ja edellä mainitut yhdistykset eivät myöskään toimineet samojen työehtosopimusten piirissä.

STO:n jäsenkunta koostui sosiaali- ja terveysalan opettajista kuten yhdistyksen säännöistäkin ilmeni. STO toimi siis kuntasektorilla kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen piirissä, ei suinkaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä, jonka piirissä puolestaan työnseisauksen toimeenpanijajärjestöt toimivat. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevät henkilöt eivät olleet edes jäsenkelpoisia STO:hon.

STO:n puheenjohtaja oli ennen työnseisausta kuullut kuulopuheina, että Lastentarhanopettajaliitto LTOL valmisteli toimenpiteitä tulopoliittisiin neuvotteluihin liittyen. STO:n puheenjohtaja ei kuitenkaan tiennyt, minkälaisia toimenpiteitä ja mihin ajankohtaan niitä valmisteltiin. Työnseisauksen ajankohta selvisi hänelle vasta tiedotusvälineistä edellisenä iltana. Toisaalta STO:n puheenjohtajan tietoisuudella ei ollut asiassa merkitystä, koska hänen mieleensä ei edes juolahtanut työnseisauksen jälkeen, että joku STO:n jäsen voisi osallistua kyseiseen työnseisaukseen, kun se ei mitenkään koskenut opetusalaa eikä STO:n jäsenkuntaa. Vaikka STO:n puheenjohtaja olisi tiennyt asiasta etukäteen, ei hän olisi osannut yhdistää sitä STO:n jäseniin.

STO:n tietoon ei missään muodossa tullut tietoa tai epäilyä, että STO:n jäseniä olisi voinut osallistua työnseisaukseen ennen kuin haaste tässä asiassa saapui yhdistykselle. STO:n selvitysten mukaan yhdistyksen jäseniä ei edes osallistunut työnseisaukseen. Oli STO:n jäseniä osallistunut työnseisaukseen tai ei, ei STO:lla olisi ollut mitään mahdollisuuksia edes teoriassa valvoa näissä oloissa jäseniään. STO ei siten ole voinut rikkoa työrauhavelvollisuutta.

STO:n jäsenmäärä oli 3 571.

LASTENTARHANOPETTAJALIITTO LTOL:N VASTAUS

Lastentarhanopettajaliitto LTOL on myöntänyt kanteen oikeaksi.

Lastentarhanopettajaliitto LTOL oli tulopoliittisten neuvottelujen aikana huolestunut siitä, että neuvottelut palkkaerästä, jolla olisi voitu oikaista huonosti palkattujen korkeasti koulutettujen naisten palkkausta eivät edenneet huolimatta siitä, että kansalaiset yleisesti katsoivat lastentarhanopettajien olevan väärin palkattuja. Liitto oli pakotettu toimeenpanemaan päivän mittaisen alueellisesti rajatun työnseisauksen. Työnseisauksella ei tarkoitettu aikaansaada eikä aikaansaatukaan laajamittaista haittaa, vaan tarkoitettiin kiinnittää huomiota lastentarhanopettajien tärkeään asemaan yhteiskunnassamme ja tällä tavoin vauhdittaa tulopoliittisia neuvotteluja. Kunnille ei aiheutunut työnseisauksesta lainkaan taloudellista haittaa.

Kanteessa mainitut perusteet, joiden katsottiin lisänneen työtaistelutoimenpiteen lainvastaisuutta olivat sellaisia, että ne eivät voineet vaikuttaa hyvityssakon määrän arviointiin tässä tapauksessa. Työnseisaus ei ollut varsinaisesti ennalta suunniteltu. Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n hallitus teki kylläkin päätöksen, jolla valtuutettiin liiton puheenjohtaja täytäntöönpanemaan päivän työnseisaus, mikäli tulopoliittinen tilanne sitä edellytti. Työnseisauksen ajankohta kuitenkin määräytyi spontaanisti juuri neuvottelutilanteen pohjalta.

Työriitojen sovittelusta annetun lain soveltaminen ei kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan ja työriitalaissa oli oma sanktiojärjestelmänsä. Näin ollen työriitalailla ei voinut olla vaikutusta sovellettaessa kunnallista virkaehtosopimuslakia ja työehtosopimuslakia.

Toteutettu työnseisaus oli alueellisesti ja ajallisesti hyvin rajattu, eikä sillä ollut merkittäviä toiminnallisia eikä lainkaan haitallisia taloudellisia seuraamuksia. Lisäksi työnseisaus kohdentui vain välillisesti voimassa oleviin työehtosopimuksiin. Nämä seikat tuli ottaa huomioon mahdollisen hyvityssakon määrää harkittaessa.

HELSINGIN LASTENTARHANOPETTAJAT RY:N, JOENSUUN LASTENTARHAOPETTAJAT RY:N, OULUN LASTENTARHANOPETTAJAT RY:N, POHJOIS-HÄMEEN LASTENTARHANOPETTAJAT RY:N, TURUN LASTENTARHANOPETTAJAT RY:N JA VANTAAN LASTENTARHANOPETTAJAT RY:N YHTEINEN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Helsingin Lastentarhanopettajat ry, Joensuun Lastentarhaopettajat ry, Oulun lastentarhanopettajat ry, Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry, Turun Lastentarhanopettajat ry ja Vantaan Lastentarhanopettajat ry ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Lastentarhanopettajaliitto LTOL järjesti 9.11.2000 päivän kestävän työnseisauksen vauhdittaakseen koulutuspalkkaerän etenemistä tulopoliittisissa neuvotteluissa. Lastentarhanopettajaliitto LTOL teki yksin päätöksen työnseisauksen järjestämisestä. Sen jäsenyhdistyksillä ei ollut minkäänlaista roolia työnseisauksen järjestämisessä. Työnseisauksesta ei Lastentarhanopettajaliitto LTOL tiedottanut jäsenyhdistyksilleen etukäteen. Sekä jäsenyhdistykset että lastentarhanopettajat saivat tiedon työnseisauksen järjestämisestä vasta edellisenä iltana tiedotusvälineistä.

Lastentarhanopettajaliitto LTOL:n jäsenyhdistykset olivat vähävaraisia ja toimivat pienillä vuosibudjeteilla. Toteutettu työnseisaus oli ollut alueellisesti ja rajallisesti hyvin rajattu, eikä siitä ollut merkittäviä toiminnallisia eikä lainkaan haitallisia taloudellisia seurauksia. Lisäksi työnseisaus kohdentui vain välillisesti voimassa oleviin työehtosopimuksiin. Nämä seikat tuli ottaa huomioon mahdollisia hyvityssakkoja harkittaessa.

Helsingin Lastentarhanopettajat ry:n jäsenmäärä oli 1 519, joista 941 osallistui työnseisaukseen, Joensuun Lastentarhaopettajat ry:n jäsenmäärä 173, joista 100 osallistui työnseisaukseen, Oulun lastentarhanopettajat ry:n jäsenmäärä oli 532, joista 296 osallistui työnseisaukseen, Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n jäsenmäärä oli 709, joista 284 osallistui työnseisaukseen, Turun Lastentarhanopettajat ry:n jäsenmäärä oli 512, joista 302 osallistui työnseisaukseen ja Vantaan Lastentarhanopettajat ry:n jäsenmäärä oli 562, joista 352 osallistui työtaisteluun.

SOSIAALITYÖNTEKIJÄIN LIITTO RY:N, HELSINGIN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT RY:N, OULUN SEUDUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT RY:N, PIRKANMAAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT RY:N, POHJOIS-KARJALAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT RY:N, UUDENMAAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT RY:N, VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT RY:N JA JULKISEN SEKTORIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIANTUNTIJAT SOSTER RY:N YHTEINEN VASTAUS

Sosiaalityöntekijäin Liitto ry, Helsingin Sosiaalityöntekijät ry, Oulun Seudun Sosiaalityöntekijät ry, Pirkanmaan Sosiaalityöntekijät ry, Pohjois-Karjalan sosiaalityöntekijät ry, Uudenmaan Sosiaalityöntekijät ry ja Varsinais-Suomen Sosiaalityöntekijät ry ja Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat SOSTER ovat myöntäneet kanteen oikeaksi.

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat SOSTER:n jäsenyhdistyksiä olivat Sosiaalityöntekijäin Liitto, Suomen Farmasialiitto ja Suomen Työterveyshoitajaliitto. Yhteenlaskettu jäsenmäärä oli noin 15 400. Heistä kuntasektorilla työskenteleviä oli yhteensä noin 8 500 ja työnseisaukseen osallistui yhteensä 1 142. SOSTER:llä ei ole omaa taloutta, vaan yhdistyksen kustannuksista huolehtivat jäsenliitot.

Työnseisaus kesti vain yhden päivän, ja se toteutettiin vain kuudella paikkakunnalla. Työnseisauksesta ei aiheutunut työnantajalle mainittavaa aineellista vahinkoa. Toisaalta työnantajat myös välttyivät palkkakustannuksen maksamiselta sanotulta päivältä.

SUOMEN FARMASIALIITON JA SUOMEN FARMASIALIITON SAIRAALA- JA TERVEYSKESKUSFARMASIAN JÄSENYHDISTYS SATEFA:N YHTEINEN VASTAUS

Suomen Farmasialiitto ja sen sairaala- ja terveyskeskusfarmasian jäsenyhdistys SATEFA ovat myöntäneet 9.11.2000 toteutetut työtaistelutoimenpiteen kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n, kunnallisen työehtosopimuslain 1 §:n, työehtosopimuslain 8 §:n sekä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen vastaiseksi.

Vastaajat tuli kuitenkin työehtosopimuslain 10 ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:n nojalla jättää hyvityssakkoihin tuomitsematta. Mikäli vastaajat tai toinen niistä kuitenkin tuomittaisiin hyvityssakkoihin, tuli niiden määrää alentavina seikkoina ottaa huomioon syyllisyyden määrä ja erityisesti rikkomusten lyhyt kesto, rajoittunut laajuus sekä työtaistelutoimenpiteiden kokonaisuutena arvostellen lievä tekomuoto ja myös yhdistyksen vähäinen taloudellinen kantokyky. SATEFA:n jäsenmäärä oli 620.

Helsingissä ja Turussa 9.11.2000 järjestettyyn tulopoliittisten neuvottelujen vauhdituslakkoon osallistui Suomen Farmasialiiton sairaala- ja terveyskeskusfarmasia jäsenyhdistys SATEFA:n jäsenistä kaikkiaan 17 työntekijää tai viranhaltijaa, joista Helsingissä 13 ja Turussa 4. Jäsenistä oli virkasuhteessa kolme ja työsuhteessa 14. Työnseisauksia ei ollut muilla paikkakunnilla. Kaikissa yksiköissä lääkehuolto oli tunnin kestäneen työnseisauksen aikana turvattu.

Työnseisaus oli rajoittunut sekä valtakunnallisesti, että työnseisaukseen osallistuneiden toimintayksiköiden osalta. Tämän lisäksi työnseisausten toiminnallista haittaa olivat omiaan vähentämään niiden järjestäminen yleiseen lounastaukoaikaan, jolloin työyksiköissä oli muutenkin hiljaista. Myös osastoilta aamulla saadut lääketilaukset oli kaikissa yksiköissä toimitettu ennen työnseisauksen alkamista osastoille.

Tässä asiassa oli perusteita jättää vastaajayhdistykset hyvityssakkoon tuomitsematta työnseisauksen poikkeuksellisen lyhytaikaisuuden, alueellisen rajoittuneisuuden, sairaaloiden lääkehuollolle aiheuttamatta jääneiden häiriöiden sekä työnseisaukseen osallistuneiden työntekijöiden ja viranhaltijoiden vähäisen henkilömäärän johdosta. Näissä oloissa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen etu ei myöskään vaatinut vastaajayhdistysten tuomitsemista hyvityssakkoihin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja hyvityssakkoseuraamusta voidaan pitää ilmeisen kohtuuttomana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Lastentarhaopettajaliitto LTOL:n, Sosiaalityöntekijäin Liiton ja Suomen Farmasialiiton puolesta on 9.11.2000 liittojen yhteyshenkilöille toimitettu samana päivänä järjestettävästä työtaistelusta seuraava tiedote:

Lastentarhanopettajat, sosiaalityöntekijät ja farmaseutit järjestävät työnseisauksen tänään torstaina 9.11.2000. Lastentarhanopettajaliiton ja Sosiaalityöntekijäin Liiton jäsenet jäävät pois työstä koko päivän ajaksi kuudella paikkakunnalla: Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Joensuussa. Farmaseutit poistuvat työpaikoiltaan yhden tunnin ajaksi Helsingissä ja Turussa.

Kunnallisten päiväkotien toimintaan selkeästi vaikuttava Lastentarhanopettajaliiton ja Sosiaalityöntekijäin Liiton työnseisaus alkoi kello 6.00 ja päättyy illalla kello 22.00. Päivähoidon osalta työnseisaus on rajattu koskemaan kunnallisia päiväkoteja.

Sosiaalityöntekijäin Liiton jäsenten osalta työnseisaus koskee liiton jäseniä sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuten esimerkiksi sosiaalitoimistoissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa ja lastensuojelulaitoksissa.

Farmaseutit poistuvat työpaikoiltaan kello 12.00 - 13.00. Tunnin kestävä mielenilmaus koskee Suomen Farmasialiiton jäseniä apteekeissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa kahdella paikkakunnalla, Helsingissä ja Turussa. Mielenilmaus koskee sekä yksityisen työnantajan että julkisen sektorin palveluksessa olevia farmaseutteja.

Lastentarhanopettajaliitto, Sosiaalityöntekijäin Liitto ja Suomen Farmasialiitto järjestävät työnseisuksen ja mielenilmauksen vauhdittaakseen tulopoliittisia neuvotteluja ja saadakseen tuloratkaisuun keskusjärjestönsä AKAVAn vaatiman koulutuspalkkaerän. Koulutuspalkkaerä loisi alun koulutettujen, alipalkattujen, naisvaltaisten alojen palkkatason korjaamiseen. Aiemmilla tasa-arvo-, nais- ja matalapalkkaerillä ei ole kyetty korjaamaan koulutettujen naisten alipalkkaisuutta. AKAVAssa alipalkattuja on kaikkiaan yli 40 000.

Esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen lastentarhanopettajan keskimääräinen kokonaisansio on 9 600 mk kuukaudessa. Summa on 2 000 markkaa kuukaudessa alle suomalaisen palkansaajan - koulutuksesta riippumatta - keskipalkan. Sosiaalityöntekijä, jolta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, ansaitsee keskimäärin 10 700 mk. Farmaseutti, tutkintonaan alempi korkeakoulututkinto, saa palkkaa 11 000 mk kuukaudessa.

Työnseisaukset toteutettiin tiedotteessa ilmoitetun mukaisesti. Niihin osallistui Helsingin Lastentarhanopettajat ry:stä 941, Joensuun Lastentarhaopettajat ry:stä 100, Oulun lastentarhanopettajat ry:stä 296, Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:stä 284, Turun Lastentarhanopettajat ry:stä 305 ja Vantaan Lastentarhanopettajat ry:stä 352 jäsentä.

Sosiaalityöntekijöitä osallistui lakkoon Helsingin Sosiaalityöntekijät ry:stä 519, Oulun Seudun Sosiaalityöntekijät ry:stä 93, Tampereella Pirkanmaan sosiaalityöntekijät ry:stä 139, Joensuussa Pohjois-Karjalan sosiaalityöntekijät ry:stä 24, Vantaalla Uudenmaan Sosiaalityöntekijät ry:stä 216 ja Turussa Varsinais-Suomen Sosiaalityöntekijät ry:stä 134 jäsentä. Lisäksi lakossa oli kantajan ilmoituksen mukaan Helsingissä kuusi Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO ry:n jäsentä.

Suomen Farmasialiiton sairaala- ja terveyskeskusfarmasian jäsenyhdistys SATEFA:n jäseniä osallistui työnseisaukseen kaikkiaan 17, joista Helsingissä 13 ja Turussa neljä.

Lakkoon osallistui sekä virkasuhteisia että työsuhteisia työntekijöitä. Kuntasektorin henkilöstön lisäksi työtaisteluun osallistui samanaikaisesti myös yksityisten työnantajien palveluksessa olevia sosiaalialan työntekijöitä. Heidän osaltaan kanne työrauhavelvollisuuden vastaisesta menettelystä on ratkaistu työtuomioistuimen tuomiolla TT 2001:17.

Työtaistelun kohdistuminen virka- ja työehtosopimukseen

Toimintapäivän tarkoituksena oli tukea käynnissä olleissa tulopoliittisissa neuvotteluissa esillä ollutta koulutuspalkkaerän hyväksymistä koskevaa vaatimusta ja vaatimuksia kysymyksessä olevien alojen palkkauksen korjaamiseksi. Työtuomioistuimen vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan työtaistelu, jolla työehtosopimuksen voimassa ollessa pyritään vaikuttamaan uuden solmittavan työehtosopimuksen sisältöön, kohdistuu voimassa olevan työehtosopimuksen vastaaviin määräyksiin. Työtaistelu on siten kohdistunut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Järjestöjen vastuu työtaistelutoimenpiteistä

Sosiaalityöntekijäin Liitto, Lastentarhanopettajaliitto LTOL ja Suomen Farmasialiitto sekä niiden edellä mainitut paikalliset jäsenyhdistykset ovat työnseisauksen toimeenpannessaan rikkoneet työehtosopimuslain 8 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n mukaisen työrauhavelvollisuutensa.

Asian käsittelyn yhteydessä on jäänyt riitaiseksi, onko Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO:n jäseniä osallistunut työtaisteluun. Joka tapauksessa työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että mainittu järjestö olisi ollut toimeenpanemassa työnseisausta tai että sillä olisi etukäteen tai edes työtaistelun aikana ollut työtaistelusta ja jäsentensä mahdollisesta osallistumisesta siihen sellaista tietoa, että sillä olisi ollut velvollisuus ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi. Näyttämättä on siten jäänyt, että Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO olisi asiassa rikkonut työrauhavelvollisuutensa tai laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Näyttämättä on myös jäänyt, että OAJ:n Turun paikallisyhdistys tai OAJ:n Oulun paikallisyhdistys olisivat olleet toimeenpanemassa työnseisausta ja siten kanteessa väitetyllä tavalla rikkoneet työrauhavelvollisuuttaan.

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat SOSTER on myöntänyt kanteen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä oikeaksi.

Kunnallinen työmarkkinalaitos lähetti 8.11. AKAVA-JS:lle ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:lle kirjallisen ilmoituksen, jossa on vaadittu järjestöjä ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi. AKAVA-JS toimitti ilmoituksen saatuaan valvontakirjeet Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:lle, jonka jäsenjärjestö Lastentarhanopettajaliitto LTOL on, ja Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat SOSTER:lle, jonka jäsenjärjestöjä Sosiaalityöntekijäin Liitto ja Suomen Farmasialiitto ovat. OAJ toimitti puolestaan valvontakirjeen Lastentarhanopettajaliitto LTOL:lle.

Työtuomioistuin toteaa, että AKAVA-JS:llä ja OAJ:llä on ollut etukäteen syytä varautua siihen, että edellä mainitut järjestöt ryhtyvät työtaistelutoimenpiteisiin. Tätä on ennakoitu myös AKAVA-JS:n ja OAJ:n puheenjohtajan kirjoittamassa kolumnissa. Tässä tilanteessa AKAVA-JS:n ja OAJ:n olisi työtuomioistuimen mielestä tullut aktiivisemmin puuttua siihen, että niiden jäsenjärjestöt eivät ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin. Ilmoitettuja yhteydenottoja ja edellä todettua lähinnä muodollisena pidettävää valvontakirjeiden lähettämistä ei tässä tapauksessa voida pitää riittävinä toimenpiteinä järjestöille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Hyvityssakkojen määristä

Edellä todetuista työrauhavelvollisuuden rikkomisista ja valvontavelvollisuuden laiminlyönneistä hyvityssakkoja määrättäessä on työehtosopimuslain 10 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:n mukaisesti otettu huomioon kaikki esille tulleet asianhaarat kuten työtaistelun laajuus, siitä aiheutuneiden vahinkojen suuruus ja tuomittavan yhdistyksen koko. Suomen Farmasialiiton ja sen sairaala- ja terveyskeskusfarmasian jäsenyhdistys SATEFA:n hyvityssakkoja määrättäessä on erityisesti otettu huomioon niiden toimeenpaneman työnseisauksen lyhyt kesto ja siihen osallistuneiden jäsenten vähäinen määrä.

Oikeudenkäyntikulut

Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoihin tuomitut vastaajat ovat velvolliset työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla korvaamaan yhteisvastuullisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 6 000 markkaa. Vastaajat ovat myöntäneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee jäljempänä mainitut järjestöt maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla hyvityssakkoa Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle,

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 20 000 markkaa,

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 15 000 markkaa.

Lastentarhanopettajaliitto LTOL ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 25 000 markkaa,

Helsingin Lastentarhanopettajat ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa,

Joensuun Lastentarhaopettajat ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 500 markkaa,

Oulun lastentarhanopettajat ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa,

Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa,

Turun Lastentarhanopettajat ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa,

Vantaan Lastentarhanopettajat ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa,

Sosiaalityöntekijäin Liitto ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 20 000 markkaa,

Helsingin Sosiaalityöntekijät ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10 000 markkaa,

Oulun Seudun Sosiaalityöntekijät ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 500 markkaa,

Pirkanmaan Sosiaalityöntekijät ry :n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa,

Pohjois-Karjalan sosiaalityöntekijät ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa,

Uudenmaan Sosiaalityöntekijät ry :n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 markkaa,

Varsinais-Suomen Sosiaalityöntekijät ry :n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa,

Suomen Farmasialiitto ry :n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa,

Suomen Farmasialiiton sairaala- ja terveyskeskusfarmasian jäsenyhdistys SATEFA ry :n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1 000 markkaa, ja

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat SOSTER ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.

Edellä tuomiolauselmassa mainitut järjestöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 6 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Enemmälti kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Niskanen, Voipio, Palomäki ja Sipiläinen jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.