Labor court dismissed union claim that employer violated collective agreement by using vacation days to offset shift work.

Kysymys osan vuotta keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehneiden lämpölaitosteknikoiden työajan tasoittumisesta työehtosopimuksen mukaiseksi ja siitä, oliko työntekijöiltä jäänyt saamatta työajan tasaamiseksi annettavia vuorovapaita sen johdosta, että työnantaja oli määrännyt työntekijöiden työvuorolistojen mukaisille ylimääräisille vuorovapaille ja vapaavuoroille muun muassa vuosilomapäiviä.

Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työnantaja menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti määrätessään työntekijät pitämään vuosilomansa kahta useammassa erässä ja vähemmän kuin yhdeksän arkipäivää sisältävissä osissa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 5

KANTAJA

Suomen Konepäällystöliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Helsingin kaupunki

ASIA Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.10.2000

Pääkäsittely 30.10.2000

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Konepäällystöliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisellä työehtosopimuksella Suomen Konepäällystöliiton jäseninä olevien kuntien ja kuntayhtymien työntekijöihin ja viranhaltijoihin on sovittu noudatettavaksi ajalla 2.4.1998 - 15.1.2000 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, AKAVA-JS ry:n, Kunta-alan Unioni ry:n ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n välillä solmittua teknisten sopimusta 1998 - 1999 (TS-98). Viimeksi mainitun sopimuksen keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevassa liitteessä 5 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

3 §

Vuosityöaika

Viranhaltijan/ työntekijän, jolla on oikeus 30 arkipäivän pituiseen vuosilomaan, vuotuinen työaika on 1700 tuntia vuodessa ja viranhaltijan/työntekijän, jonka vuosiloman pituus ylittää 30 arkipäivää, vuotuinen työaika on kutakin 30 arkipäivää ylittävää vuosilomapäivää kohden kuusi tuntia edellä mainittua 1700 tuntia lyhyempi. Mikäli vuosiloma on lyhyempi kuin 30 arkipäivää, työaika on vastaavasti kuusi tuntia edellä mainittua

1700 tuntia pitempi kutakin 30 arkipäivää alittavaa vuosilomapäivää kohden. Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa.

Sov.ohje Vuosityöajat koskevat vain koko kalenterivuoden keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tässä soveltamisohjeen kohdassa on jäljempänä taulukko vuosilomaoikeuden mukaan määräytyvistä vuosityöajoista, joita siis sovelletaan vain niihin viranhaltijoihin/työntekijöihin, jotka tekevät koko vuoden keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Tällaisenkin viranhaltijan/työntekijän vuosityöaika on riippuvainen siitä, montako vuosilomapäivää ao. kalenterivuoden aikana todella pidetään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Em. vuosityöajat eivät koske lainkaan niitä, jotka työskentelevät vain osan vuodesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Vuorovapaat

1 mom. Työajan tasaamiseksi keskimäärin 36 tuntiin viikossa vuoden aikana on viranhaltijalla/työntekijällä oikeus saada hänen kalenterivuoden aikana keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemänsä ajan pituudesta riippuen vuorovapaita (ajantasausvapaita). Vuorovapaa on KVTES:n III luvun 13 §:n mukainen vuorokausi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Vuorovapaita (ajantasausvapaita) annetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehtyjä säännöllisiä työvuoroja

Vuorovapaiden (ajantasausvapaiden) määrä

Vapaavuorojen määrä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12-13

13-14

14-15

35-34

38-37

40-39

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sov.ohje Jos viranhaltija/työntekijä työskentelee koko kalenterivuoden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmänsä mukaisesti, hänen työaikansa tasoittuu automaattisesti keskimäärin 36 tuntiin viikossa. Työtuntijärjestelmä tulee siis laatia siten, että tasoittuminen tällaisessa "normaalitapauksessa" toteutuu. Jos sen sijaan virkasuhde päättyy tai alkaa kesken vuotta taikka viranhaltija esim. välillä työskentelee muussa työaikamuodossa, tasoitetaan hänen työaikansa 36 tuntiin vuorovapaataulukon avulla.

Vuorovapaiden ansaitseminen on laadittu taulukon muotoon ja mikäli viranhaltija/työntekijä tekee vuorotyötä enemmän kuin taulukosta ilmenee, jatketaan vuorovapaataulukkoa vastaavalla tavalla. Tapauksissa, joissa joudutaan taulukon avulla tarkistamaan, onko henkilö saanut riittävän määrän vuorovapaita, on vuorovapaiden määrä riittävä, mikäli annettujen vuorovapaiden määrä sattuu taulukosta ilmenevän "vuorovapaahaarukan" puitteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 mom. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös

1) palkallisen sairausloman ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työvuorot ja

2) työnantajan määräämän, työn edellyttämän koulutuksen ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työvuorot, kuitenkin enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuoden aikana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sov.ohje Vuorovapaiden pitämisen ja päivätyön tekemisen aikana ei ansaita vuorovapaita. Ei edes ns. täytevuoroina tehdyistä päivätöistä ansaita työajan lyhennystä eli vuorovapaita.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5§

Vuorovapaiden antaminen ja korvaaminen

1 mom. Vuorovapaat (ajantasausvapaat) annetaan ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän oman työvuorojärjestelmän mukaisesti. Mikäli tämä ei ole mahdollista, vuorovapaat annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Jos viranhaltijalle/työntekijälle vuorovapaiden määräytymiskauden (yksi kalenterivuosi) aikana ei ole voitu antaa vuorovapaataulukon mukaisesti vuorovapaita, korvataan pitämättä olevat vuorovapaat siirtämällä ne annettaviksi seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä tai maksamalla niiltä KVTES:n III luvun 25 §:n 1 momentin mukainen tuntipalkka kahdeksalta tunnilta kutakin pitämättä olevaa vuorovapaapäivää kohden viimeistään vuorovapaiden määräytymiskauden päättymistä seuraavan kahden kalenterikuukauden kuluessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pysyvä siirto muuhun työaikamuotoon

3 mom. Siirryttäessä pysyvästi keskeytymättömästä vuorotyöstä muuhun työaikamuotoon, korvataan pitämättä jääneet vuorovapaat (ajantasausvapaat) joko antamalla ne vapaana tai maksamalla niistä edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu rahakorvaus. Ylimääräiset vuorovapaat teetetään takaisin.

Sov.ohje Tässä tarkoitettu vuorovapaiden takaisin teettäminen tai rahakorvauksen maksaminen voidaan suorittaa vasta vuorovapaiden määräytymiskauden (kalenterivuoden) päättyessä. Tavoitteena tulee olla, ettei määräytymiskauden päättyessä viranhaltijalla/työntekijällä olisi enää takaisin teetettäviä vuorovapaita.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 §

Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt

1 mom. KVTES:n III luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut arkipyhä- ja aattopäivät eivät lyhennä vuosityöaikaa, vaan kultakin edellä mainitulta päivältä helatorstaita lukuunottamatta maksetaan kahdeksan tunnin korottamaton tuntipalkka myös silloin kun viranhaltija/työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaan työstä vapaana, edellyttäen, että viikon säännöllinen työaika on täysimääräinen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Mikäli se laitoksen toiminnan kannalta kuitenkin on tarkoituksenmukaista, voidaan helatorstaita lukuunottamatta vaihtoehtoisesti antaa KVTES:n III luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu vapaapäivä, joka lyhentää 3 §:ssä mainittua vuosityöaikaa. Tällöin ei tässä pykälässä tarkoitettua rahakorvausta makseta.

Sov.ohje Vain poikkeuksellisesti, mikäli työnantaja katsoo sen laitoksen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi, voidaan keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle henkilölle antaa rahakorvauksen sijasta KVTES:n III luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu ylimääräinen vapaapäivä (ei helatorstaita). Tällainen vapaapäivä lyhentää kahdeksalla tunnilla sopimuksessa tarkoitettuja vuosityöaikoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Työtuntijärjestelmä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sov.ohje Kutakin työpaikkaa varten, missä tehdään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, tulee laatia työtuntijärjestelmä ennakolta koko siksi ajaksi, jossa työaika tasoittuu sovittuun 36 tuntiin viikossa.

Työtuntijärjestelmä on laadittava siten, että normaalitapauksessa koko vuoden kolmivuorotyötä tekevän vuosityöajaksi tulee sovittu tuntimäärä (vuosiloman pituudesta riippuen esim. 1700 - 1610 tuntia).

Poikkeustapauksissa käytetään sopimuksen mukaista vuorovapaataulukkoa. Poikkeustapauksia ovat mm. uusi viranhaltija/työntekijä, työaikamuodosta toiseen siirtotapaukset, seisokkitilanteet ja erilaiset poissaolot eli tapaukset, jolloin viranhaltija/työntekijä työskentelee työtuntijärjestelmästään poikkeavasti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 IV luvussa, jonka määräyksiä noudatetaan TS-98:n osana, on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV LUKU VUOSILOMA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Vuosiloman antaminen

1 mom. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakautena, jollei

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 mom. Vastoin viranhaltijan/työntekijän suostumusta ei vuosilomaa saa antaa kahta useammassa erässä eikä, mikäli mahdollista, vähemmän kuin yhdeksän arkipäivää sisältävissä osissa.

5 mom. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä vuosiloma sisältyy pääosin työtuntijärjestelmän vapaajaksoihin. Tällöin voidaan poiketa

a) viranhaltijan/työntekijän vuosiloman antamista ja jakamista koskevista 1 ja 4 momenttien määräyksistä sekä

b) työntekijän vuosiloman antamista ja jakamista koskevista 1 ja 4 momenttien määräyksistä ja vuosilomalain 4 §:n ja 5 §:n 1 momentin säännöksistä.

Sov.ohje Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vuosiloma annetaan pääsääntöisesti joko yhdessä tai kahdessa jaksossa. Mallityövuorojärjestelmään kuuluvan 140 vuorokauden (100 vuorokauden) jakson aikana on jokaisella 30 (22) vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät arkipäivät luetaan 5 momentin mukaisiksi vuosilomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta annetaan kalenterivuoden loppuun sijoittuvan 60 vuorokauden jakson aikana, mikäli paikallisesti ei ole toisin sovittu. Jos edellä mainittuihin jaksoihin sisältyviä lomapäiviä ei ole tarpeeksi, merkitään tarvittava määrä jonkin 20 vuorokauden jakson arkipäiviksi sattuvia vuorovapaapäiviä lomapäiviksi. Yli 30 päivän vuosilomia määrättäessä saatetaan loma joutua osittain merkitsemään myös työvuorojen päälle.

Sopimuksen mukaiset vuosityöajat koskevat vain viranhaltijoita/työntekijöitä, joiden vuosiloma annetaan lomavuoden aikana. Vuosilomien pitäminen saman kalenterivuoden aikana helpottaa sovittujen vuosityöaikojen noudattamisen seurantaa.

Osa lomasta voidaan määrätä annettavaksi lomakauden ulkopuolella, mikäli se laitoksen toiminnan kannalta on välttämätöntä.

Mikäli esimerkiksi laitoksen toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista poiketa vuosiloman jakamista koskevista määräyksistä tai säännöksistä, ei tarkoituksena kuitenkaan ole, että koko vuosiloma näissäkään tapauksissa jaettaisiin ilman viranhaltijan/työntekijän suostumusta useisiin muutaman päivän mittaisiin jaksoihin tai esimerkiksi viiden viikon vuosiloma viiteen enintään viikon mittaiseen jaksoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Konepäällystöliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisellä työehtosopimuksella on edelleen sovittu, että Suomen Konepäällystöliiton jäseninä oleviin kuntien ja kuntayhtymien työntekijöihin ja viranhaltijoihin noudatetaan ajalla 1.2.2000 - 31.1.2001 teknisten sopimuksen 2000 työ- ja virkaehtoja eräin poikkeuksin. Viimeksi mainitun sopimuksen liitteessä 5 on vastaavat määräykset kuin edelle on jäljennetty.

Teknisten sopimuksen 2000 osana noudatetaan muun muassa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun vuosilomamääräyksiä, joita on muutettu 1.4.1999 lukien voimaan tulleella virka- ja työehtosopimuksella. Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen osallisten 28.1.1999 tekemän sopimuksen mukaan 31.3.1999 mennessä ansaittuun vuosilomaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan sovelletaan 31.3.1999 voimassa olevia KVTES:n 1998 - 1999 vuosilomamääräyksiä

KANNE

Vaatimukset

Suomen Konepäällystöliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Helsingin Energian kaukolämpöosaston huippulämpökeskuksen hoitajille A:lle, B:lle, C:lle, D:lle ja E:lle ajalle 1.11.1999 - 31.3.2000 laadittu kolmivuorotyötä koskeva työvuoroluettelo on Suomen Konepäällystöliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä ajalle 2.4.1998 - 15.1.2000 ja 1.2.2000 - 31.1.2001 tehtyjen Suomen Konepäällystöliiton jäseninä oleviin kuntien ja kuntayhtymien työntekijöihin ja viranhaltijoihin sovellettavien työehtosopimusten vastainen, koska edellä mainitussa työvuoroluettelossa on varsinaiseen palkkaan sisältyvän säännöllisen keskimääräisen viikkotyöajan 36 tuntia/viikko lisäksi määrätty työntekijät vuosilomalle siten, että vuosilomapäivät eivät ole vähentäneet varsinaiseen palkkaan kuuluvaa ja teetettyä 36 tunnin viikkotyöaikaa eikä varsinaiseen palkkaan kuuluvan työajan ylittäviltä työtunneilta ole maksettu teknisten sopimusten liitteen 5 5 §:n 1 ja 3 momentin mukaista rahakorvausta,

vahvistaa, että Helsingin kaupunki on menetellyt vastoin 1 kohdassa mainittuja työ- ja virkaehtosopimuksia määräämällä Helsingin Energian kaukolämpöosaston huippulämpökeskuksen hoitajat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 IV luvun 6 pykälän 4 momentista ilmenevän määräyksen vastaisesti pitämään helmi-maaliskuussa 2000 vuosilomansa kahta useammassa erässä ja vähemmän kuin yhdeksän arkipäivää sisältävissä osissa,

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan Suomen Konepäällystöliitolle työehtosopimuslain 8 - 10 §:n nojalla hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

velvoittaa Helsingin kaupungin maksamaan työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa Suomen Konepäällystöliitolle edellä mainituista työehtosopimusten määräysten rikkomisista, ja

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin kaupungin korvaamaan Suomen Konepäällystöliiton oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen.

Perusteet

Taustaa

A, B, C, D ja E toimivat Helsingin Energian kaukolämpöosaston huippulämpökeskuksen hoitajina. He ovat kaikki työsuhteisia ja heidän työsuhteisiinsa sovellettiin ajalla 2.4.1998 - 15.1.2000 Suomen Konepäällystöliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä 2.4.1998 tehtyä työehtosopimusta. Mainitun työehtosopimuksen osana noudatettiin teknisten sopimuksen (TS) 1998 - 1999 työ- ja virkaehtoja. Suomen Konepäällystöliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos olivat 29.3.2000 solmitulla työehtosopimuksella sopineet, että Suomen Konepäällystöliiton jäseniin noudatetaan ajalla 1.2.2000 - 31.1.2001 edelleen TS-2000:n työ- ja virkaehtoja eräin poikkeuksin ja lisäyksin. Teknisten sopimusten osina noudatetaan eräitä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä kuten muun muassa sopimuksen IV luvun vuosilomamääräyksiä.

Edellä mainitut Helsingin Energian kaukolämpöosaston huippulämpökeskuksen hoitajat tekevät vakiintuneesti osan vuotta eli 1.11. - 31.3. keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Muun osan vuotta he tekevät viisipäiväistä päivätyötä maanantaista perjantaihin. Keskeytymättömässä kolmivuorossa työntekijöille laaditaan työvuorolista siten, että heidän työaikansa tasoittuu työehtosopimuksen mukaiseen keskimäärin 36 tuntiin viikossa tasoittumisjaksolla 1.11. - 31.3. Energialaitoksella oli vuodesta 1980 asti noudatettu omaa 20 vuorokauden jaksoista muodostuvaa listaa.

Tasoittumisjaksolla 1.11.1999 - 31.3.2000 tasoittumisjakson pituus oli 21,71 viikkoa. Teknisten sopimuksen liitteen 5 mukaan työntekijöiden varsinaiseen palkkaan kuuluva työvelvollisuus mainittuna aikana oli 781,56 tuntia (36 h/viikko). Edellä mainittu tuntimäärä oli kahdeksan tunnin työvuoroina 97,7 työvuoroa. Helsingin kaupunki oli teettänyt varsinaiseen palkkaan kuuluvina työvuoroina työntekijöillä 94,7 työvuoroa ja antanut niin sanotut arkipyhät eli kolme päivää vapaa-aikana, jolloin kunkin työntekijän keskimääräiseksi laskennalliseksi työajaksi oli tullut tasoittumisjaksossa 36 tuntia viikossa. Tämän lisäksi työnantaja oli määrännyt työntekijöiden työvuorolistan mukaisille vapaavuoroille ja ajantasausvapaille/vuorovapaapäiville kullekin työntekijälle vuosilomapäiviä enimmillään viisi vuosilomapäivää. Vuosilomapäivien palkka oli sisältynyt varsinaiseen kuukausipalkkaan.

Erimielisyys

Asianosaisten välillä oli syntynyt erimielisyyttä tasoittumisjakson työpäivien sekä ajantasausvapaiden ja vapaavuorojen keskinäisistä määristä. Työnantajan käsityksen mukaan asiassa tuli noudattaa teknisten sopimuksen liitteen 5 4 §:n 2 momentissa olevaa taulukkoa työvuorojen ja vapaiden keskinäisistä määristä. Työnantajan käsityksen mukaan tilanteessa, jossa työntekijöiden viikoittainen keskimääräinen työaika eli 36 tuntia viikossa tuli täyteen, mutta mainitun taulukon mukaan laskettuna työntekijöillä oli vielä "liikaa" vapaapäiviä, nämä vapaapäivät voitiin muuttaa työntekijän vuosilomapäiviksi.

Työntekijäpuolen käsityksen mukaan ratkaisevaa oli työehtosopimuksessa määrätty varsinaiseen palkkaan kuuluva työntekovelvollisuus 36 tuntia/viikko. Työvuorolista oli laadittava tasoittumisjaksolle niin, että työaika tasoittuu edellä mainittuun 36 tuntiin/viikko. Näin oli nytkin tehty lisäämällä työvuorolistapohjaan työntekijöille niin sanottuja täytevuoroja sekä antamalla työvuoroihin rinnastettavat arkipyhät vapaana. Kun työnantaja tämän lisäksi oli määrännyt osan vapaapäivistä vuosilomapäiviksi, olivat ne tosiasiassa lisänneet työntekijöiden varsinaiseen palkkaan kuuluvaa työntekovelvollisuutta, koska työntekijöillä oli oikeus saada vuosilomapäiviltäkin varsinainen palkkansa.

Työntekijät olivat myös katsoneet, että he olivat työehtosopimuksen vastaisesti joutuneet pitämään vuosilomat vuositasolla kahta useammassa erässä ja alle yhdeksän arkipäivää sisältävissä osissa, koska työnantaja oli edellä todetuin tavoin määrännyt vuosilomapäiviä työntekijöiden vapaapäiville.

Asiasta syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu Helsingin kaupungin ja Suomen Konepäällystöliiton välillä 28.10.1999 ja 8.3.2000. Neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen.

Tasoittumisjakson työaika

Teknisten sopimuksen liitteen 5 2 §:n mukaan säännöllinen työaika kolmivuorotyössä on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. Työnantaja oli noudattanut sopimusmääräyksen mukaista vuorokautista työaikaa. Työnantaja oli kuitenkin rikkonut 2 §:n mukaista keskimääräisen viikkotyöajan enimmäismäärää määräämällä työntekijöille vapaapäiviksi vuosilomapäiviä varsinaiseen palkkaan sisältyvän 36 tunnin keskimääräisen työajan lisäksi. Työntekijöillä oli teetetty tasoittumisjakson aikana työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin keskimäärin 36 viikkotyötuntia (mukaan luettuna kolme arkipyhävapaata).

Työnantaja oli perustellut viikkotyöajan ylittämistä teknisten sopimuksen liitteen 5 4 §:n 2 momentissa olevalla taulukolla. Työnantaja oli katsonut, että vaikka työntekijät olivat tehneet keskimäärin 36 viikkotyötuntia, oli heillä edellä mainitun taulukon mukaan tasoittumisjaksolla liikaa vapaapäiviä, minkä vuoksi niistä osa oli merkitty vuosilomapäiviksi. Taulukko ei kuitenkaan ollut tässä tapauksessa ratkaiseva ohje. Joka tapauksessa työnantaja oli tulkinnut työpäivien lukumääriä ja taulukkoa väärin.

Edellä mainitun taulukon jälkeen olevasta soveltamisohjeesta ilmenee, että ratkaisevaa on keskimäärin 36 viikkotyötunnin teettäminen. Soveltamisohjeen toisesta virkkeestä ilmenee, että työvuoroluettelo tulee laatia tasoittumisjaksolle niin, että tasoittuminen 36 tuntiin toteutuu. Kun työtä tehdään koko tasoittumisjakso keskeytyksettä, ratkaisevaa on 36 viikkotyötunnin velvoitteen täyttyminen. Tämä on sama periaate, mikä ilmenee myös edellä mainitun liitteen 5 2 §:stä ja muun muassa työaikalain 6 §:n 2 momentista. Myös saman liitteen 9 §:ään sisältyvät työtuntijärjestelmää koskevat määräykset, jota vastaavat säännökset sisältyvät työaikalain 34 §:ään, lähtevät siitä, että työtuntijärjestelmä on laadittava tasoittumisjaksolle siten, että työaika tasoittuu sopimuksen mukaiseen viikkotyöaikaan.

Työnantajan etukäteen vahvistamaan työvuorolistaan täytevuoroiksi merkitsemät työvuorot eli niin sanotut R-vuorot olivat myös normaaleja aamuvuoroja ja siten työvuoroja, joilta ansaittiin ajantasausvapaita. Kysymys ei ole sellaisista periodin aikana tehtävistä täytevuoroista, joilta ei teknisten sopimuksen määräysten mukaan ansaita ajantasausvapaita.

Työnantaja oli myös tulkinnut vuosilomapäivien luonteen väärin. Vuosiloma lyhentää liitteen 5 2 §:ssä tarkoitettua keskimääräistä viikkotyöaikaa. Tämä ilmenee muun muassa mainitun liitteen 3 §:stä, missä vuoden tasoittumisjaksossa vuosityöaika on määritelty lomaoikeuden suhteessa. Koska nyt ei ollut kysymys vuoden tasoittumisjaksosta, ei taulukkoa voitu soveltaa. Pääperiaate oli kuitenkin selvä eli se, että vuosiloma vähentää loman määrällä 36 tunnin keskimääräistä viikkotyöaikaa. Liitteen 5 4 §:n 2 momentin taulukossa vuosilomia ei ole otettu huomioon työvuorojen määrissä. Sen vuoksi työnantajan päätös, jonka mukaan työntekijöille oli määrätty varsinaiseen palkkaan kuuluvana vuosilomapäiviä tehdyn 36 viikkotyötunnin lisäksi, oli selkeästi virheellinen.

Tässä tapauksessa tasoittumisjaksoon 1.11.1999 - 31.3.2000 sisältyi 152 kalenteripäivää eli 21,71 viikkoa. Työaika tasoittui niin, että työntekijät tekivät tasoittumisjakson aikana keskimäärin 36 viikkotuntia eli koko jakson aikana yhteensä 781,56 tuntia, mikä työvuoroina oli 98 (97,7) työvuoroa. Työvuoroihin oli laskettu tasoittumisjakson kolme arkipyhää, mitkä Helsingin kaupungissa noudatetun käytännön mukaan oli annettu vapaapäivinä. Teknisten sopimuksen liitteen 5 6 §:n 2 momentin mukaan vapaana annetut arkipyhät lyhentävät vuosityöaikaa. Arkipyhävähennys on analogisesti tehtävä alle vuoden tasoittumisjaksoihinkin silloin, kun arkipyhät annetaan vapaapäivinä. Sen vuoksi arkipyhät oli tässä tapauksessa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa työvelvollisuutta laskettaessa rinnastettava tehtyihin työvuoroihin.

Jos ratkaisun perusteena käytettäisiin teknisten sopimuksen liitteen 5 4 §:n 2 momentista ilmenevää taulukkoa, saadaan edellä mainitut arkipyhät mukaan lukemalla työvuoroiksi 98, jolloin taulukon mukaan vuorovapaiden enimmäismäärä on 15 ja vapaavuorojen 40 eli yhteensä 153. Kun tasoittumisjakson päivien lukumäärä oli 152, selvää oli, että vapaavuorotaulukonkin mukaan laskien työvuorot ja vapaat täsmäsivät ilman, että vapaapäiviä tulisi merkitä vuosilomapäiviksi.

Helsingin Energian kaukolämpöosaston nyt omaksuma ratkaisu viikkotyöajan ylittämisestä vuosilomapäivien määrällä oli ainoa laatuaan. Muun muassa Helsingin Energian voimalaitoksilla oli osan vuotta kolmivuorotyötä tekevien (päättyvät työsuhteet ynnä muut vastaavat) kohdalla laskettu yksilöllisesti työ- ja vapaapäivien suhde niin, että viikkotyöaika tasoittui 36 tuntiin. Viikkotyöajassa oli otettu huomioon vapaana annetut arkipyhät.

Vuosilomien antaminen

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 6 §:n 4 momentin mukaan työnantaja ei saa vastoin työntekijän suostumusta antaa vuosilomaa kahta useammassa erässä eikä, mikäli mahdollista, vähemmän kuin yhdeksän arkipäivää sisältävissä osissa.

Helsingin Energia oli määrännyt A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n pitämään helmi-maaliskuussa 2000 vuosilomapäiviään yhdestä neljän päivän pituisissa osissa. Enimmillään vuosilomapäiviä oli määrätty tasoittumisjaksolle yhteensä viisi päivää. Näin oli tapahtunut A:n, C:n ja D:n kohdalla. Lomapäivät oli määrätty Helsingin Energiassa vakiintuneesti noudatetun kolmivuorotyörungon (20 päivän jakso) ajantasausvapaille ja osin myös vapaapäiville. Määrääminen oli tehty lokakuussa ennen kolmivuorotyöjakson alkamista 1.11.1999.

Työnantajan menettelyn johdosta työntekijät olivat joutuneet pitämään vuosilomansa kahta useammassa erässä. Tähän työntekijät eivät olleet antaneet suostumustaan. Muun osan vuosilomastaan he olivat pitäneet tehdessään säännöllistä päivävuoroa kesälomakautena ja talvilomana. Työnantaja olisi kuitenkin voinut antaa kolmivuorotyöjaksolle määrätyn vuosiloman sinä aikana, jolloin työntekijät olivat päivätyössä. Lomapäivät olisi voitu yhdistää kesälomakautena pidettävään lomaan tai muuhun talvilomaan, jolloin loma olisi voitu pitää vähintään yhdeksän arkipäivää sisältävissä osissa.

Työnantaja oli edellä mainitulla toimenpiteellään menetellyt vastoin KVTES:n IV luvun 6 §:n 4 momentin määräystä. Saman pykälän 5 momentin mukaan 4 momentin määräyksistä voidaan poiketa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä. Tämä määräys ei sovellu nyt esillä olevaan tilanteeseen, sillä tätä poikkeusmääräystä voidaan noudattaa vain teknisten sopimuksen liitteen 5 3 §:n mukaisessa työvuorojärjestelmässä, missä työaika on vahvistettu vuositasolla ja vuosityöajan vähennyksenä otetaan huomioon vuosilomaoikeus. Tällöin vuosilomapäivät sijoittuvat pääosin työtuntijärjestelmän vapaapäiville. Tämä lähtökohtainen ero ilmenee hyvin 1.2.2000 lukien voimaan tulleen KVTES:n IV luvun tarkistetusta 6 §:stä.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli ollut tietoinen siitä, että Helsingin kaupunki sovelsi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Konepäällystöliiton välistä työehtosopimusta väärin. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli saanut Helsingin kaupungilta yksityiskohtaisen selvityksen työehtosopimuksen soveltamisesta, mutta tästä huolimatta Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut puuttunut työnantajan menettelyyn. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kohdalla kysymys oli vähintäänkin törkeästä huolimattomuudesta. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli siten laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Koska Helsingin kaupunki oli soveltanut työehtosopimuksen määräyksiä keskeisten työoikeudellisten periaatteiden vastaisesti muun muassa rinnastamalla vapaapäivät ja vuosilomat keskenään sekä toisaalta velvoittamalla työntekijät kuluttamaan lakisääteisiä vuosilomapäiviään vapaapäivinä täyden työntekovelvollisuuden lisäksi, olisi Helsingin kaupungin pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta. Helsingin kaupungilta olisi voitu edellyttää tarvittavaa tietämystä tällaisten soveltamisvirheiden estämiseksi ja lisäksi siltä olisi voitu edellyttää viitseliäisyyttä asian korjaamiseksi tehtyjen huomautusten jälkeen. Helsingin kaupunki oli menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki ovat lisäksi vaatineet Suomen Konepäällystöliiton velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kiistämisen perusteet

Lämpölaitosteknikkojen työaika

Lämpölaitosteknikot A, B, C, D ja E työskentelevät Helsingin Energian kaukolämpöosastolla huippulämpökeskuksen hoitajina. Osan vuotta eli 1.11. - 31.3. he työskentelevät keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja muun osan vuodessa he tekevät päivätyötä noudattaen yleistyöaikaa eli viisipäiväistä 38 1/4 tunnin pituista työviikkoa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltäessä kussakin kahdeksan tunnin pituisessa työvuorossa on yksi lämpölaitosteknikko huippulämpökeskuksen hoitajana. Hänen tehtävänään on Ruskeasuon lämpökeskuksen valvomossa huolehtia Ruskeasuon lämpökeskuksen ja eri puolilla kaupunkia sijaitsevien, kaukokäyttöisten lämpölaitosten toiminnasta.

TS-98:n liitteen 5 2 §:n ja TS-2000:n vastaavan pykälän mukaan säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. Keskimäärin 36 tunnin viikottaista työaikaa voidaan siten teettää myös esimerkiksi viiden kuukauden pituisena ajanjaksona. Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden viikottainen työaika oli tasoittumisjakson aikana 1.11.1999 - 31.3.2000 ollut keskimäärin 36 tuntia. Heidän työaikansa ei siten ollut ylittänyt työehtosopimuksen määräysten mukaista säännöllistä työaikaa.

Vuosiloman antaminen

Erimielisyys kanteessa tarkoitetussa asiassa koski vuosiloman antamista kysymyksessä oleville työntekijöille. Kanteessa tarkoitetuilla työntekijöillä oli ollut riidanalaisia vuosilomapäiviä joko kolme tai viisi. Huippulämpökeskuksen hoitajat olivat kanteenkin mukaan saaneet vuosiloman ajalta varsinaisen kuukausipalkkansa. Esimerkiksi D oli ollut vuosilomalla 17.2. ja 8. - 11.3.2000 ja saanut tältä ajalta varsinaisen kuukausipalkkansa työehtosopimuksen mukaisine lisäyksineen. Samoin oli asianlaita muiden kanteessa tarkoitettujen lämpölaitosteknikoiden kohdalla. Kanteessa tarkoitetut vuosilomat olivat 31.3.1999 päättyneenä lomanmääräytymisvuonna ansaittuja vuosilomia eli lomavuoden 1999 vuosilomia, niin sanottuja talvilomia.

Vuosityöaikaa koskevien määräysten soveltaminen

TS-98:n liitteen 5 3 §:n ja TS-2000:n vastaavan pykälän sekä näiden pykälien soveltamisohjeiden mukaan työntekijän vuosityöaika on sitä lyhyempi, mitä pidempään vuosilomaan hänellä on oikeus, ja sitä lyhyempi, mitä useamman vuosilomapäivän hän pitää kalenterivuoden aikana. Näiden määräysten perusteella vuosiloma siis lyhentää työntekijän vuosityöaikaa. Koko vuoden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevän työntekijän työaika tasoittuu työtuntijärjestelmän mukaisesti mainittuun vuosityöaikaan viidessä vuodessa.

Edellä mainitut vuosityöaikaa koskevat määräykset eivät kuitenkaan TS-98:n liitteen 5 3 §:n soveltamisohjeen ja TS-2000:n vastaavan pykälän soveltamisohjeen mukaan koske lainkaan niitä, jotka työskentelevät vain osan vuodesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. TS:n liitteen 5 määräykset vuosityöajan vähenemisestä vuosiloman pidentyessä eivät siten koske lainkaan vuosiloman vaikutusta A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n työaikojen määräytymiseen. Tämä ei olisi tarpeenkaan, koska heidän vuosilomansa voitaisiin antaa kokonaan kolmivuorotyön tasoittumisjakson ulkopuolisena aikana. Heidän vuosityöaikansakin, jota ei edes ole tarpeen työehtosopimuksen määräysten perusteella seurata, riippuu pääosin muuna aikana kuin kolmivuorotyössä työskentelyn aikana tehdystä työstä.

Vuosiloma ei siis TS:n liitteen 5 määräysten perusteella lyhennä vain osan vuodesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevien työntekijöiden työaikaa. Siinäkin tapauksessa, että vuosiloma vähentäisi myös vain osan vuodesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevien työntekijöiden työaikaa, kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden keskimääräinen säännöllinen enimmäistyöaika ja heille annettu talviloma vastaisivat työehtosopimuksen määräyksiä.

Osavuotisen säännöllisen työajan tasoittaminen vuorovapaataulukon avulla

Kanteessa tarkoitetut työntekijät olivat työskennelleet keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vain osan vuodesta. Kuten edellä on todettu, TS-98:n liitteen 5 3 §:n soveltamisohjeen ja TS-2000:n vastaavan määräyksen soveltamisohjeen mukaan pykälästä ilmenevät vuosityöajat eivät koske lainkaan vain osan vuodesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenteleviä. TS-98:n liitteen 5 4 §:n 2 momentin soveltamisohjeen ja TS-2000:n vastaavan määräyksen soveltamisohjeen perusteella vain osan vuotta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevän työntekijän säännöllinen viikkotyöaika tasoitetaan 36 tuntiin mainitussa momentissa olevan vuorovapaataulukon avulla.

Jos työntekijä on työskennellyt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 84 - 90 säännöllisen työvuoron ajan, hänelle pitää TS:n liitteen 5 4 §:n 2 momentissa olevan taulukon mukaan antaa 12 tai 13 vuorovapaata (ajantasausvapaata) ja 35 tai 34 vapaavuoroa. Kun työntekijälle annetaan vähintään mainitut määrät vuorovapaita ja vapaavuoroja, hänen säännöllinen työaikansa on työehtosopimuksen määräysten mukainen.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyt työvuorot

Kanteessa tarkoitetut viisi lämpölaitosteknikkoa ovat työskennelleet keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tasoittumisajanjakson 1.11.1999 - 31.3.2000. Tähän tasoittumisjaksoon sisältyy 152 kalenteripäivää eli 3 648 tuntia. Jokaiselle viidelle keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tämän ajanjakson työskennelleelle työntekijälle on siten jäänyt tehtäväksi keskimäärin 729,6 työtuntia (3648:5=729,6) eli keskimäärin 91,2 työvuoroa (729,6:8). A:n, C:n ja D:n tehtäväksi oli annettu tasoittumisjakson aikana 90 työvuoroa, B:n tehtäväksi 92 työvuoroa ja E:n tehtäväksi 93 työvuoroa. Heidän tehtäväkseen tuli siten tasoittumisjakson aikana keskimäärin 91 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehtävää työvuoroa.

D:n säännöllinen työaika

D:n tehtäväksi keskeytymättömän kolmivuorotyön työvuoroja annettiin hänen vuorotyöaikaansa koskevaan listaan merkityt 90. Vuorovapaita D:n listaan kertyi tämän vuoksi 24 ja vapaavuoroja 38. D:n työvuorojen, vuorovapaiden ja vapaavuorojen summa oli näin ollen 152, joka on samalla tasoittumisjaksoon sisältyvien kalenteripäivien lukumäärä. TS-98:n liitteen 5 4 §:n 2 momentissa olevan taulukon ja TS-2000:n vastaavan taulukon mukaan 90:stä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdystä säännöllisestä työvuorosta annetaan kuitenkin vuorovapaita (ajantasausvapaita) vain 12 tai 13 ja vapaavuoroja vain 35 tai 34, siis esimerkiksi joko 12 vuorovapaata ja 35 vapaavuoroa tai 13 vuorovapaata ja 34 vapaavuoroa. Työehtosopimuksen mukaan on myös mahdollista antaa 12 vuorovapaata ja 34 vapaavuoroa tai 13 vuorovapaata ja 35 vapaavuoroa. D oli saanut tasoittumisjakson aikana vähintään työehtosopimuksen mukaiset 13 vuorovapaata ja 34 vapaavuoroa.

D:lle olisi näin ollen viiden kuukauden tasoittumisjakson aikana ilman lisätoimenpiteitä kertynyt käytännössä työehtosopimuksen mukaista enemmän sekä vuorovapaita että vapaavuoroja. D:n vuorotyöaikalistaan olisi ilman lisätoimenpiteitä kertynyt vuorovapaita liikaa 11 (24 - 13 = 11) ja vapaavuoroja liikaa 4 (38 - 34 = 4) eli yhteensä 15 ylimääräistä vapaapäivää. D:llä olisi tämän vuoksi voitu teettää toistakymmentä päivätyönä tehtävää täytevuoroa säännöllisen työajan pysyessä silti työehtosopimuksen mukaisena.

Ylimääräisten, liikojen vapaapäivien vähentämiseksi D:llä teetettiin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltävien 90 työvuoron lisäksi päivätyönä keskeytymättömän kolmivuorotyön ulkopuolella viisi täytevuoroa (10. ja 11.11.1999 ja 29. - 31.3.2000) viiden vuorovapaan antamisen sijasta. Näin D:lle jäi päivätyön tekemisestä huolimatta vielä kuusi ylimääräistä vuorovapaata (11 - 5 = 6), koska niin sanottuina täytevuoroina tehdyistä päivätöistä ei TS:n liitteen 5 4 §:n 3 momentin soveltamisohjeen mukaan ansaita työajan lyhennystä eli vuorovapaita.

D:n vuorotyöaikalistassa oli siten vielä kuusi ylimääräistä vuorovapaata ja neljä ylimääräistä vapaavuoroa, joiden aikana hänellä olisi vielä voitu teettää päivätyönä tehtäviä täytevuoroja. Liikoja vapaapäiviä vähennettiin antamalla D:lle kolme ylimääräistä vuorovapaata (2. ja 20.12.1999 sekä 11.1.2000) arkipyhäkorvausvapaiksi.

D:lle jäi näin ollen annettavaksi 13 vuorovapaata ja 36 vapaavuoroa eli kaksi ylimääräistä vapaavuoroa ja siten työehtosopimuksen määräysten mukaista enemmän vapaapäiviä. D on siten saanut tasoittumisjakson 1.11.1999 - 31.3.2000 aikana vähintään työehtosopimuksen mukaisen määrän vuorovapaina ja vapaavuoroina annettuja vapaapäiviä. Tämän vuoksi hänen työaikansa on mainittuna ajanjaksona ollut työehtosopimuksen määräysten mukainen.

C:n työaika

C:n tehtäväksi keskeytymättömän kolmivuorotyön työvuoroja annettiin hänen vuorotyöaikaansa koskevaan listaan merkityt 90. Vuorovapaita C:n listaan kertyi tämän vuoksi 24 ja vapaavuoroja 38. C:n työvuorojen, vuorovapaiden ja vapaavuorojen summa oli näin ollen 152, joka oli samalla kysymyksessä olevan tasoittumisjaksoon sisältyvien kalenteripäivien lukumäärä.

C:lle olisi viiden kuukauden tasoittumisjakson aikana ilman lisätoimenpiteitä kertynyt käytännössä työehtosopimuksen mukaista enemmän sekä vuorovapaita että vapaavuoroja. C:n vuorotyöaikalistaan olisi ilman lisätoimenpiteitä kertynyt vuorovapaita liikaa 11 (24 - 13 = 11) ja vapaavuoroja liikaa neljä (38 - 34 = 4) eli yhteensä 15 ylimääräistä vapaapäivää.

Ylimääräisten, liikojen vapaapäivien vähentämiseksi C:llä teetettiin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltävien 90 työvuoron lisäksi päivätyönä keskeytymättömän kolmivuorotyön ulkopuolella viisi täytevuoroa (25. - 27.1.2000 sekä 6. ja 7.3.2000) viiden vuorovapaan antamisen sijasta. Näin hänelle jäi päivätyön tekemisestä huolimatta vielä kuusi ylimääräistä vuorovapaata (11 - 5 = 6), koska niin sanottuina täytevuoroina tehdyistä päivätöistä ei TS:n liitteen 5 4 §:n 3 momentin soveltamisohjeen mukaan ansaita työajan lyhennystä eli vuorovapaita.

C:n vuorotyöaikalistassa oli siten vielä kuusi ylimääräistä vuorovapaata ja neljä ylimääräistä vapaavuoroa, joiden aikana hänellä olisi vielä voitu teettää päivätyönä tehtäviä täytevuoroja. Liikoja vapaapäiviä vähennettiin antamalla C:lle kolme ylimääräistä vuorovapaata (16. ja 17.2.1999 sekä 7.1.2000) arkipyhäkorvausvapaiksi.

C:n vuorotyöaikalistassa oli tämän jälkeen vielä liikaa vapaapäiviä yhteensä seitsemän eli kolme ylimääräistä vuorovapaata (6 - 3 = 3) ja neljä ylimääräistä vapaavuoroa, joiden aikana hänellä olisi vielä voitu teettää päivätyönä tehtäviä täytevuoroja. C:lle annettiin kuitenkin vuosilomaa ajaksi 15. - 17.2. sekä 24. ja 25.3.2000 eli yhteensä viisi vuosilomapäivää, jotka annettiin kolmen vuorovapaan ja kahden vapaavuoron sijasta. Tämän jälkeen C:n vuorotyöaikalistaan jäi vielä kaksi ylimääräistä vapaavuoroa (4 - 2 = 2) ja siten kaikkiaan kaksi ylimääräistä vapaapäivää.

C:lle jäi näin ollen annettavaksi 13 vuorovapaata ja 36 vapaavuoroa eli kaksi ylimääräistä vapaavuoroa ja siten työehtosopimuksen määräysten mukaista enemmän vapaapäiviä. Hän oli siten saanut tasoittumisjakson 1.11.1999 - 31.3.2000 aikana vähintään työehtosopimuksen mukaisen määrän vuorovapaina ja vapaavuoroina annettuja vapaapäiviä. Tämän vuoksi C:n työaika on mainittuna ajanjaksona ollut työehtosopimuksen määräysten mukainen.

A:n työaika

A:n tehtäväksi keskeytymättömän kolmivuorotyön työvuoroja annettiin hänen vuorotyöaikaansa koskevaan listaan merkityt 90. Vuorovapaita hänen listaansa kertyi tämän vuoksi 24 ja vapaavuoroja 38. A:n työvuorojen, vuorovapaiden ja vapaavuorojen summa oli näin ollen 152, joka oli sama kuin tasoittumisjaksoon sisältyvien kalenteripäivien lukumäärä. A:lle olisi viiden kuukauden tasoittumisjakson aikana ilman lisätoimenpiteitä kertynyt käytännössä työehtosopimuksen mukaista enemmän sekä vuorovapaita että vapaavuoroja. Hänen vuorotyöaikalistaansa olisi ilman lisätoimenpiteitä kertynyt vuorovapaita liikaa 11 (23 - 13 = 11) ja vapaavuoroja liikaa neljä (38 - 34 = 4) eli yhteensä 15 ylimääräistä vapaapäivää.

Ylimääräisten vapaapäivien vähentämiseksi A:lla oli teetetty keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltävien 90 työvuoron lisäksi päivätyönä keskeytymättömän kolmivuorotyön ulkopuolella viisi täytevuoroa viiden vuorovapaan antamisen sijasta. Näin hänelle jäi päivätyön tekemisestä huolimatta vielä kuusi ylimääräistä vuorovapaata (11 - 5 = 6), koska niin sanottuina täytevuoroina tehdyistä päivätöistä ei TS:n liitteen viisi 4 §:n 3 momentin soveltamisohjeen mukaan ansaita työajan lyhennystä eli vuorovapaita.

A:n vuorotyöaikalistassa oli siten vielä kuusi ylimääräistä vuorovapaata ja neljä ylimääräistä vapaavuoroa, joiden aikana hänellä olisi voitu teettää päivätyönä tehtäviä täytevuoroja. Liikoja vapaapäiviä vähennettiin antamalla A:lle kolme ylimääräistä vuorovapaata (13. - 14.12.1999 sekä 3.1.2000) arkipyhäkorvausvapaiksi.

A:n vuorotyöaikalistassa oli tämän jälkeen vielä liikaa vapaapäiviä yhteensä seitsemän eli kolme ylimääräistä vuorovapaata (6 - 3 = 3) ja neljä ylimääräistä vapaavuoroa, joiden aikana hänellä olisi voitu vielä teettää päivätyönä tehtäviä täytevuoroja. A:lle annettiin kuitenkin vuosilomaa ajaksi 2. - 4.3.2000 ja 22. - 23.3.2000 eli yhteensä viisi vuosilomapäivää, jotka annettiin kolmen vuorovapaan ja kahden vapaavuoron sijasta. Tämän jälkeen A:n vuorotyöaikalistaan jäi vielä kaksi ylimääräistä vapaavuoroa (4 - 2 = 2) ja siten kaikkiaan kaksi ylimääräistä vapaapäivää.

A:lle jäi näin ollen annettavaksi 13 vuorovapaata ja 36 vapaavuoroa eli kaksi ylimääräistä vapaavuoroa ja siten työehtosopimuksen määräysten mukaista enemmän vapaapäiviä. Hän on siten saanut kysymyksessä olevan tasoittumisjakson aikana vähintään työehtosopimuksen mukaisen määrän vuorovapaina ja vapaavuoroina annettuja vapaapäiviä. Tämän vuoksi A:n työaika on mainittuna ajanjaksona ollut työehtosopimuksen määräysten mukainen.

B:n työaika

B:n tehtäväksi keskeytymättömän kolmivuorotyön työvuoroja annettiin hänen vuorotyöaikaansa koskevaan listaan merkityt 92. Vuorovapaita hänen listaansa kertyi tämän vuoksi 21 ja vapaavuoroja 39. B:n työvuorojen, vuorovapaiden ja vapaavuorojen summa oli näin ollen myös 152, joka vastasi tasoittumisjaksoon sisältyvien kalenteripäivien lukumäärää.

B:lle olisi tasoittumisjakson aikana ilman lisätoimenpiteitä kertynyt käytännössä työehtosopimuksen mukaista enemmän sekä vuorovapaita että vapaavuoroja. Hänen vuorotyöaikalistaansa olisi ilman lisätoimenpiteitä kertynyt vuorovapaita liikaa seitsemän (21 - 14 = 7) ja vapaavuoroja liikaa kaksi (39 - 37 = 2) eli yhteensä yhdeksän ylimääräistä vapaapäivää. Ylimääräisten vapaapäivien vähentämiseksi B:llä teetettiin keskeytymättömässä kolmivuorossa työskenneltävien 92 työvuoron lisäksi päivätyönä keskeytymättömän kolmivuorotyön ulkopuolella kolme täytevuoroa (18.11.1999, 8.2.2000 ja 31.3.2000) kahden vuorovapaan ja yhden vapaavuoron antamisen sijasta. Näin hänelle jäi päivätyön tekemisestä huolimatta vielä viisi ylimääräistä vuorovapaata (7 - 2 = 5) ja yksi ylimääräinen vapaavuoro.

B:n vuorotyöaikalistassa oli siten vielä viisi ylimääräistä vuorovapaata ja yksi ylimääräinen vapaavuoro, joiden aikana hänellä olisi vielä voitu teettää päivätyönä tehtäviä täytevuoroja. Liikoja vapaapäiviä vähennettiin antamalla B:lle kaksi ylimääräistä vuorovapaata ja yksi ylimääräinen vapaavuoro (8.12. ja 27.12.1999 sekä 17.1.2000) arkipyhäkorvausvapaiksi. B:n vuorotyöaikalistassa oli tämän jälkeen vielä liikaa vapaapäiviä yhteensä kolme eli kolme ylimääräistä vuorovapaata (5 - 2 =3), joiden aikana hänellä olisi vielä voitu teettää päivätyönä tehtäviä täytevuoroja. B:lle annettiin kuitenkin vuosilomaa ajaksi 29.2. sekä 16. ja 17.3.2000 eli yhteensä kolme vuosilomapäivää. Tämän jälkeen B:n vuorotyöaikalistaan ei enää jäänyt ylimääräisiä vapaapäiviä.

B:lle jäi näin ollen annettavaksi 14 vuorovapaata ja 37 vapaavuoroa ja siten työehtosopimuksen määräysten mukainen määrä vapaapäiviä. Hän on siten saanut tasoittumisjakson aikana vähintään työehtosopimuksen mukaisen määrän vuorovapaina ja vapaavuoroina annettuja vapaapäiviä. B:n työaika on mainittuna ajanjaksona ollut työehtosopimuksen määräysten mukainen.

E:n työaika

E:n tehtäväksi keskeytymättömän kolmivuorotyön työvuoroja annettiin hänen vuorotyöaikaansa koskevaan listaan merkityt 93. Vuorovapaita hänen listaansa kertyi tämän vuoksi 21 ja vapaavuoroja 38. E:n työvuorojen, vuorovapaiden ja vapaavuorojen yhteismäärä oli näin ollen 152 eli yhtä suuri kuin tasoittumisjaksoon sisältyvien kalenteripäivien määrä.

E:lle olisi viiden kuukauden tasoittumisjakson aikana ilman lisätoimenpiteitä kertynyt käytännössä työehtosopimuksen mukaista enemmän sekä vuorovapaita että vapaavuoroja. Hänen vuorotyöaikalistaansa olisi ilman lisätoimenpiteitä kertynyt vuorovapaita liikaa seitsemän (21 - 14 = 7) ja vapaavuoroja liikaa yksi (38 - 37 = 1) eli yhteensä kahdeksan ylimääräistä vapaapäivää.

Ylimääräisten vapaapäivien vähentämiseksi E:llä teetettiin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltävien 93 työvuoron lisäksi päivätyönä keskeytymättömän kolmivuorotyön ulkopuolella kaksi täytevuoroa (15.11.1999 ja 2.2.2000) kahden vuorovapaan antamisen sijasta. Näin hänelle jäi päivätyön tekemisestä huolimatta vielä viisi ylimääräistä vuorovapaata (7 - 2 = 5), koska niin sanottuina täytevuoroina tehdyistä päivätöistä ei TS:n liitteen 5 4 §:n 3 momentin soveltamisohjeen mukaan ansaita työajan lyhennystä eli vuorovapaita.

E:n vuorotyöaikalistassa oli siten vielä viisi ylimääräistä vuorovapaata ja yksi ylimääräinen vapaavuoro, joiden aikana hänellä olisi vielä voitu teettää päivätyönä tehtäviä täytevuoroja. Liikoja vapaapäiviä vähennettiin antamalla E:lle kolme ylimääräistä vuorovapaata (16.11.1999 sekä 13. ja 14.1.2000) arkipyhäkorvausvapaiksi.

E:n vuorotyöaikalistassa oli tämän jälkeen vielä liikaa vapaapäiviä yhteensä kolme eli kaksi ylimääräistä vuorovapaata (5 - 3 = 2) ja yksi ylimääräinen vapaavuoro, joiden aikana hänellä olisi voitu teettää päivätyönä tehtäviä täytevuoroja. E:lle annettiin kuitenkin vuosilomaa ajaksi 15.1.2000 sekä 24. ja 25.2.2000 eli yhteensä kolme vuosilomapäivää, jotka hänelle annettiin kahden vuorovapaan ja yhden vapaavuoron sijasta. Tämän jälkeen E:n vuorotyöaikalistaan ei enää jäänyt ylimääräisiä vapaapäiviä.

E:lle jäi näin ollen annettavaksi 14 vuorovapaata ja 37 vapaavuoroa ja siten työehtosopimuksen määräysten mukainen määrä vapaapäiviä. Hän oli siten saanut kysymyksessä olevan tasoittumisjakson aikana vähintään työehtosopimuksen mukaisen määrän vuorovapaina ja vapaavuoroina annettuja vapaapäiviä. E:n työaika oli mainittuna ajanjaksona ollut työehtosopimuksen määräysten mukainen.

Vuosiloman antaminen

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 vuosilomamääräysten muuttamisesta 28.1.1999 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n mukaan "31.3.1999 mennessä ansaittuun vuosilomaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan sovelletaan 31.3.1999 voimassa olevia KVTES:n 1998 - 1999 vuosilomamääräyksiä."

KVTES:n 1998 - 1999 IV luvun 6 §:n 6 momentin mukaan vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviksi luetaan 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut päivät. Viimeksi mainitun määräyksen mukaan vuosilomapäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät ja momentissa luetellut aattopäivät. Myös saman luvun 5 §:n 1 momentista ilmenee, että vuosilomapäivät ovat arkipäiviä. Vuosiloman pituus on mainitun momentin mukaan jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden 3, 2 ½ tai 2 arkipäivää.

Vuosiloma, joka on ansaittu lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1998 - 31.3.1999, annetaan siis arkipäivinä. Myös arkipäiviksi sattuvat vapaapäivät voidaan näin ollen antaa vuosilomapäiviksi. Helsingin kaupunki ei siten ole toiminut työehtosopimuksen määräysten vastaisesti antaessaan A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n vuosilomat kanteessa tarkoitetuin tavoin eli antaessaan vuosilomapäiviksi työvuoroluetteloon alun perin vapaapäiviksi merkittyjä arkipäiviä.

KVTES:n 1998 - 1999 Iv luvun 6 §:n 4 momentin mukaan vuosilomaa ei saa vastoin viranhaltijan tahtoa antaa kahta useammassa erässä eikä, mikä mahdollista, vähemmän kuin yhdeksän arkipäivää sisältävissä osissa.

A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n vuosilomista osa on annettu lomakauden ulkopuolella kahta useammassa erässä ja vähemmän kuin yhdeksän arkipäivää sisältävissä osissa. He ovat kuitenkin työskennelleet tasoittumisjakson 1.11.1999 - 31.3.2000 ajan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudattaen viisivuorojärjestelmää. KVTES:n 1998 - 1999 IV luvun 6 §:n 5 momentin mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä vuosiloma sisältyy pääosin työtuntijärjestelmän vapaajaksoihin, jolloin voidaan poiketa muun ohella edellä mainituista vuosiloman jakamista osiin koskevista 6 §:n 4 momentin määräyksistä. Tämä työnantajan yksipuolinen poikkeamismahdollisuus koskee myös vain osan vuotta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenteleviä.

A:lta, B:ltä, C:ltä, D:ltä ja E:ltä ei siten edes ole tarvinnut saada suostumusta vuosiloman antamiseen kahta useammassa osassa tai lyhyemmissä kuin yhdeksän arkipäivää sisältävissä osissa. Helsingin kaupunki oli tältäkin osilta menetellyt työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti.

Vaadituista hyvityssakkoseuraamuksista

Helsingin kaupunki oli vuosilomia antaessaan menetellyt työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Näin ollen ei Kunnallinen työmarkkinalaitos myöskään ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Helsingin kaupunki oli menetellyt asiassa paitsi työehtosopimuksen määräysten mukaisesti myös Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Näin ollen myöskään Helsingin kaupunki ei ollut syyllistynyt asiassa työehtosopimuksen tieten rikkomiseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Taustaa

Helsingin Energian kaukolämpöosastolla huippulämpökeskuksen hoitajina työskentelevät A, B, C, D ja E työskentelevät vuosittain ajan 1.11. - 31.3. keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Muun ajan vuodesta he työskentelevät päivätyössä viitenä päivänä viikossa ja heidän viikottainen työaikansa on 38 1/4 tuntia. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä varten työnantaja on laatinut työntekijöille työvuorolistan, joka on vahvistettu ennen keskeytymättömän kolmivuorotyön aloittamista.

Ajalle 1.11.1999 - 31.3.2000 tehtyihin työvuorolistoihin tehtävien työvuorojen lukumääräksi on D:lle, C:lle ja A:lle merkitty 90, B:lle 92 ja E:lle 93. Työajan tasaamiseksi teknisten sopimuksen liitteen 5 mukaiseksi työnantaja on merkinnyt työvuorolistoihin liitteen 4 §:n 2 momentin vuorovapaataulukossa tarkoitetut vuorovapaat ja vapaavuorot. Mainitun taulukon mukaan vuorovapaita annetaan keskeytymättömässä kolmivuorossa tehdyistä säännöllisistä työvuoroista siten, että 84:stä - 90:stä tehdystä säännöllisestä työvuorosta annettavien vuorovapaiden määrä on 12 - 13 ja vapaavuorojen määrä 35 - 34. Jos keskeytymättömässä kolmivuorossa tehtyjen säännöllisten työvuorojen lukumäärä on 91 - 97, on annettavien vuorovapaiden määrä 13 - 14 ja vapaavuorojen määrä 38 - 37.

Koska D:n työvuorolistaan olisi muutoin tullut vuorovapaita ja vapaavuoroja yli edellä mainitun taulukon määrien, on D:lle merkitty keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltävien työvuorojen lisäksi tehtäväksi viiden vuorovapaan sijasta päivätyönä viisi täytevuoroa. Lisäksi D:lle työvuorolistaan merkityt kolme ylimääräistä vuorovapaata on annettu arkipyhäkorvausvapaiksi sekä annettu kolmen vuorovapaan ja kahden vapaavuoron sijasta viisi vuosilomapäivää ajoiksi 17.2.2000 ja 8. - 11.3.2000. D:lle on tämän jälkeen jäänyt annettavaksi 13 vuorovapaata ja 36 vapaavuoroa.

C:n työvuorolistaan merkittyjen ylimääräisten vuorovapaiden ja vapaavuorojen vähentämiseksi hänellä on teetetty keskeytymättömän kolmivuorotyön ulkopuolella viisi täytevuoroa viiden vuorovapaan sijasta. Hänelle on myös annettu kolme ylimääräistä vuorovapaata arkipyhäkorvausvapaiksi sekä annettu kolmen vuorovapaan ja kahden vapaavuoron sijasta yhteensä viisi vuosilomapäivää ajoiksi 15. - 17.2.2000 ja 24.- 25.3.2000. C:lle on jäänyt annettavaksi 13 vuorovapaata ja 36 vapaavuoroa.

A:lla on ylimääräisten vapaapäivien vähentämiseksi teetetty keskeytymättömän kolmivuorotyön ulkopuolella viisi täytevuoroa viiden vuorovapaan antamisen sijasta. Hänelle on annettu kolme ylimääräistä vuorovapaata arkipyhäkorvausvapaiksi sekä annettu kolmen vuorovapaan ja kahden vapaavuoron sijasta yhteensä viisi vuosilomapäivää ajoiksi 2. - 4.3.2000 ja 22. - 23.3.2000. A:lle on jäänyt annettavaksi 13 vuorovapaata ja 36 vapaavuoroa.

B:llä on ylimääräisten vapaiden vähentämiseksi teetetty keskeytymättömän kolmivuorotyön ulkopuolella kolme täytevuoroa kahden vuorovapaan ja yhden vapaavuoron antamisen sijasta. Lisäksi hänelle on annettu arkipyhäkorvausvapaiksi kaksi ylimääräistä vuorovapaata ja yksi ylimääräinen vapaavuoro sekä kolmen ylimääräisen vuorovapaan sijasta vuosilomaa ajoiksi 29.2.2000 ja 16.-17.3.2000. B:lle on jäänyt annettavaksi 14 vuorovapaata ja 37 vapaavuoroa.

E:llä on ylimääräisten vapaapäivien vähentämiseksi teetetty keskeytymättömän kolmivuorotyön ulkopuolella kaksi täytevuoroa kahden vuorovapaan antamisen sijasta. Hänelle on lisäksi annettu arkipyhäkorvausvapaiksi kolme ylimääräistä vuorovapaata ja kahden vuorovapaan sekä yhden vapaavuoron sijasta hänelle on annettu kolme vuosilomapäivää ajoiksi 15.1.2000 ja 24. - 25.2.2000. E:lle on jäänyt annettavaksi 14 vuorovapaata ja 37 vapaavuoroa.

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko edellä mainituille työntekijöille voitu määrätä vuosilomapäiviä ylimääräisille vuorovapaille ja vapaavuoroille sekä onko vuosiloman antaminen työntekijöille kahta useammassa erässä ja vähemmän kuin yhdeksän arkipäivää sisältävissä osissa ollut mahdollista.

Työehtosopimuksen määräykset ja niiden tulkinta

Koska kanteessa tarkoitetut työntekijät eivät työskentele koko kalenterivuotta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, tapahtuu heidän työaikansa tasoittaminen siten edellä mainittujen teknisten sopimuksen liitteen 5 määräysten soveltamisohjeiden mukaan liitteen 4 §:n 2 momentin vuorovapaataulukon avulla.

Edellä mainitun 4 §:n 2 momentin mukaan vuorovapaita annetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyistä säännöllisistä työvuoroista. Saman pykälän 3 momentissa on määräykset siitä, mitkä poissaolot katsotaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi. Tämän määräyksen soveltamisohjeessa on todettu, että vuorovapaiden pitämisen ja päivätyön tekemisen aikana ei ansaita työajan lyhennystä eli vuorovapaita. Soveltamisohjeen mukaan vuorovapaita ei ansaita edes niin sanottuina täytevuoroina tehdyistä päivätöistä.

Kanteessa mainituille työntekijöille vahvistettuihin työvuorolistoihin on merkitty jo ennen keskeytymättömän kolmivuorotyön aloittamista ylimääräisten vuorovapaiden ja vapaavuorojen vähentämiseksi tehtäväksi täytevuoroja niin sanottuina R-vuoroina. Suomen Konepäällystöliiton mukaan kysymys ei ole ollut varsinaisista periodin aikana tehtävistä täytevuoroista, koska ne oli sisällytetty jo ennen periodin alkua laadittuihin työvuorolistoihin. Lisäksi Suomen Konepäällystöliitto on katsonut, että koska kysymys on ollut normaaleista aamuvuoroista, olisi myös näiltä R-vuoroilta tullut ansaita vuorovapaita.

Työtuomioistuimessa kuullun D:n mukaan työntekijät ovat työskennelleet R-vuorossa noudattaen samaa työaikaa kuin aamuvuorossa eli työt ovat alkaneet kello 7 ja loppuneet noin kello 15. Normaalisti päivätyötä tehtäessä noudatetaan lyhyempää työaikaa eli maanantaista torstaihin työaika on 7,8 tuntia päivässä ja perjantaisin 7,2 tuntia. Todistajana kuullun piirimestari F:n mukaan R-vuoroiksi merkityt vuorot ovat olleet päivävuoroja, joissa työaika on ollut maanantaista torstaihin 7,8 tuntia ja perjantaisin 7,2 tuntia.

Epäselväksi on esitetyn selvityksen perusteella jäänyt, kuinka pitkä tarkalleen on ollut R-vuoron pituus. Työnantaja on joka tapauksessa merkinnyt R-vuorot työvuorolistoihin vuorovapaiden ja vapaavuorojen päälle ja R-vuorojen teettämisen tarkoituksena on ollut vähentää työvuorolistoihin merkittyjen ylimääräisten vuorovapaiden ja vapaavuorojen määrää siten, että vapaiden määrä olisi lähempänä vuorovapaataulukon mukaisia määriä. Näin ollen se seikka, että R-vuorot on vahvistettu etukäteen ja että niiden teko on ajoittunut samaan aikaan kuin aamuvuoro, ei estä pitämästä näitä vuoroja edellä mainitussa soveltamisohjeessa tarkoitettuina täytevuoroina. Tällaisilta täytevuoroilta ei soveltamisohjeen mukaan ansaita vuorovapaita.

Työnantaja on edellä todetuin tavoin merkinnyt työntekijöiden ylimääräisille vuorovapaille ja vapaavuoroille myös arkipyhävapaita. Suomen Konepäällystöliitto on katsonut, että koska vapaana annettava arkipyhä vähentää teknisten sopimuksen liitteen 5 6 §:n 2 momentin mukaan työntekijän vuosityöaikaa, olisi arkipyhävapaat varsinaiseen palkkaan kuuluvaa työvelvollisuutta laskettaessa tullut myös nyt esillä olevassa tilanteessa rinnastaa tehtyihin työvuoroihin. Mainitusta työehtosopimusmääräyksestä ilmenevin tavoin annettu arkipyhävapaa lyhentää teknisten sopimuksen liitteen 5 3 §.ssä mainittua vuosityöaikaa. Kun vuosityöaikaa koskevat määräykset eivät kuitenkaan tule sovellettaviksi, mikäli keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehdään vain osan vuotta, ei edellä mainitusta 6 §:n 2 momentin määräyksestä voida tehdä sitä johtopäätöstä, että arkipyhävapaat tulisi ottaa työaikaa lyhentävänä huomioon myös tilanteissa, joissa työajan tasoittaminen tapahtuu liitteen 4 §:n 2 momentin vuorovapaataulukon avulla.

Suomen Konepäällystöliiton mukaan myös työntekijöille annetut vuosilomapäivät olisi tullut ottaa huomioon työntekijöiden varsinaiseen palkkaan kuuluvaa 36 tunnin viikkotyöaikaa vähentävästi. Teknisten sopimuksen liitteen 5 3 §:ssä on edellä todetuin tavoin sovittu koko vuoden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevän työntekijän vuosityöajasta, joka määräytyy työntekijän vuosilomaan oikeuttavien päivien ja hänen todellisuudessa kalenterivuoden aikana pitämiensä vuosilomapäivien mukaan. Sopimuksen vuosityöaikaa koskevat määräykset eivät kuitenkaan koske niitä, jotka työskentelevät vain osan vuodesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Näin ollen työehtosopimuksen määräyksistä ei ole saatavissa tukea sille, että kysymyksessä olevassa tilanteessa vuorovapaille tai vapaavuoroille sijoitetut lomapäivät olisi tullut ottaa kantajan esittämin tavoin huomioon viikkotyöaikaa vähentävästi.

Kanteessa tarkoitetuille työntekijöille vuosiloma on annettu pääosin aikana, jolloin he ovat työskennelleet päivätyössä. Osa vuosilomasta heille on annettu edellä todetuin tavoin siten, että vuosilomapäiviä on määrätty pidettäväksi siten, että niillä on korvattu työvuorolistaan sisältyviä ylimääräisiä vuorovapaita ja vapaavuoroja. Vuosilomapäivien antaminen edellä mainituin tavoin on myös merkinnyt sitä, että vuosilomia on annettu kahta useammassa erässä ja vähemmän kuin yhdeksän arkipäivää sisältävissä jaksoissa. Kun keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä vuosilomaa sisältyy pääosin työtuntijärjestelmän vapaajaksoihin ja kun tällöin voidaan poiketa myös vuosiloman antamista ja jakamista koskevista KVTES:n IV luvun 6 §:n 1 ja 4 momentin määräyksistä, ei työnantajan edellä mainituin tavoin vuosilomapäiviä antaessaan voida katsoa menetelleen KVTES:n määräysten vastaisesti.

Johtopäätökset

Kanteessa tarkoitetut työntekijät ovat pitäneet pääosan vuosilomastaan tehdessään päivätyötä. Kun KVTES:n IV luvun 6 §:n 5 momentin mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vuosiloma sisältyy vapaajaksoihin ja kun myös vuosiloman antamista ja jakamista koskevista määräyksistä poikkeaminen on mahdollista, ei työnantaja myöskään ole menetellyt työehtosopimusten määräysten vastaisesti antaessaan vuosilomia keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltäessä siten kuin on tapahtunut.

Helsingin kaupunki ei näin ollen ole työvuorolistojen laatimisen ja niiden soveltamisen yhteydessä menetellyt työehtosopimusten määräysten vastaisesti. Näin ollen ei myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että Suomen Konepäällystöliitolla on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n toisesta virkkeestä ilmenevän oikeusohjeen mukaisesti saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Niskanen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.