Union union fined for violating peace obligations by participating in employer lockout threats.

Painostaakseen yhtiötä peruuttamaan toimihenkilöiden irtisanomiset ammattiliitto oli päättänyt asettaa yhtiön maksuvälitys- ja yrityssaartoon. Saarto oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut yhtiön ja liiton alayhdistyksen välillä solmitun yrityskohtaisen työehtosopimuksen määräyksiin.

Toimihenkilöyhdistys ei ollut rikkonut työrauhavelvollisuutta yksinomaan sillä perusteella, että sen yläyhdistys oli ryhtynyt työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuivat toimihenkilöyhdistyksen solmimaan työehtosopimukseen. Toimihenkilöyhdistyksen luottamusmies oli kuitenkin ammattiliiton puolesta ja ohjeistamana välittänyt yhtiölle uhkauksia työtaistelun laajentamisesta ja muutoinkin esittänyt ehtoja työtaistelun lopettamiselle. Ammattiliiton painostustoimenpiteisiin näin osallistumalla luottamusmies oli menetellyt työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvoitteen vastaisesti. Toimihenkilöyhdistys, joka vastasi edustajansa menettelystä, oli vastaavasti rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 46

KANTAJA

Kauppatalo Hansel Oy, Helsinki

VASTAAJA

Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry, Helsinki

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.9.2001

Pääkäsittely 20.9.2001

KANNE

Vaatimukset

Kauppatalo Hansel Oy on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, ja

velvoittaa Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry:n korvaamaan Kauppatalo Hansel Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Kauppatalo Hansel Oy on maaliskuussa 2001 irtisanonut seitsemän toimihenkilön työsopimukset. Irtisanottujen joukossa oli muun muassa Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja. Mainittu toimihenkilöyhdistys on järjestäytynyt Suomen Rahoitus- ja Erityisalojen Ammattiliitto SUORA ry:hyn. Kaikki irtisanotut kuuluvat toimihenkilöyhdistykseen ja sitä kautta myös ammattiliittoon.

SUORA käynnisti neuvottelut yhtiön kanssa irtisanomisten peruuttamiseksi. Kun yhtiö katsoi, ettei se voinut peruuttaa irtisanomisia, asetti ammattiliitto yhtiön maksuvälitys- ja yrityssaartoon 1.6.2001 kello 6 alkaen. Maksuvälityssaarto jatkuu edelleen ja se kohdistuu ainakin sovellettavan työehtosopimuksen työnjohtomääräykseen.

SUORAn ja sen ammattiosaston yhteydet ja yhteistyö ovat siinä määrin kiistattomia, että toimihenkilöyhdistyksen on katsottava osallistuneen maksuvälityssaarrolla uhkailemiseen ja myöhemmin saarron toteuttamiseen. Ammattiliitto ajaa omissa nimissään toteuttamallaan maksuvälityssaarrolla omien jäsentensä asiaa, joten kysymys ei ole mistään myötätuntotyötaistelusta.

Toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja oli ammattiliiton hallituksen yläpuolella olevan edustajiston jäsen. SUORA ilmoitti hallituksensa päätöksentekijäksi maksuvälityssaartoon ryhtymisessä. Paikallinen toimihenkilöyhdistys ei ole ollut pelkästään tietoinen saarrosta, vaan se on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa sitä. Toimihenkilöyhdistys osallistuu maksuvälityssaartoon, jonka ammattiliitto on muodollisesti toimeenpannut.

SUORA osallistui työtuomioistuimessa aiemmin Kauppatalo Hansel Oy:tä vastaan ajettuun työrauhakanteeseen, jota muodollisesti ajoi Toimihenkilöyhdistys sopijaosapuolena. Vastaavasti Toimihenkilöyhdistys osallistuu maksuvälityssaartoon, jota muodollisesti "ajaa" SUORA.

Toimihenkilöyhdistyksen painostustoimenpiteet olivat siten alkaneet jo toukokuun 2001 lopulla ja se on osallistunut luottamusmiehen kautta saarron jatkumisella uhkailemiseen ja saarron toteuttamiseen vielä syyskuussa kuluvana vuonna.

Työehtosopimuksen osana ei noudateta keskusjärjestöjen välistä hyvityssakkopöytäkirjaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry on lisäksi vaatinut Kauppatalo Hansel Oy:n velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kauppatalo Hansel Oy oli maaliskuussa 2001 kutsunut henkilöstön edustajat yt-neuvotteluihin. Neuvottelujen käymisen jälkeen yhtiö irtisanoi seitsemän toimihenkilön työsopimukset päättymään syyskuussa 2001. SUORA piti työsopimusten irtisanomisia perusteettomina yrittäen jatkaa asiaa koskevia neuvotteluja. Neuvottelut eivät yhtiön neuvotteluhaluttomuuden vuoksi kuitenkaan lainkaan edenneet.

Tämän johdosta SUORAn puheenjohtajisto päätti 21.5.2001, liiton hallituksen annettua siihen valtuutuksen, julistaa yhtiö maksuvälitys- ja yrityssaartoon. Toimenpiteestä päätöksen tehneeseen puheenjohtajistoon ei kuulunut vastaajayhdistyksen edustajaa. Ammattiliiton hallitukseenkaan ei kuulunut ketään vastaajayhdistyksen jäsentä eikä edustajaa. Ammattiliiton edustajisto oli liiton hallituksen yläpuolella, mutta edustajisto ei ollut tehnyt päätöksiä puheen olevasta saarrosta eikä edustajisto ollut edes käsitellyt asiaa ennen saarron aloittamista.

Ammattiliiton ei ennen saarron toimeenpanemista tai sen jälkeen tullut vakiintuneen käytännön tai sääntöjensä perusteella kysyä vastaajayhdistyksen kantaa tai halua saarron toimeenpanemiselle.

Maksuvälityssaarto tarkoittaa sitä, että rahalaitoksissa ei käsitellä yhtiöön meneviä tai yhtiöstä tulevia rahoja tai muita maksuvälineitä. Yrityssaarto puolestaan tarkoittaa, ettei yhtiöstä tulevia tilauksia tai tavaroita käsitellä tai vastaanoteta pankeissa, Kelassa, Alkossa, Raha-automaattiyhdistyksessä tai Veikkauksessa. Yhtiön toimitusjohtajan 30.5.2001 postitettu viesti osoitti yhtiön tienneen, mitä saarron piiriin kuuluu, miten se toteutetaan ja kuka sen pani toimeen. Saarto toimeenpantiin yhtiön ulkopuolella. Yhtiön palveluksessa olevat henkilöt eivät osallistuneet saarron toimeenpanemiseen.

Se seikka, että luottamusmies oli kertonut sovun irtisanomisasiassa lopettavan maksuvälityssaarron, ei ollut luottamusmiehen päätettävissä oleva asia, vaan yleisessä tiedossa oleva tosiasia. SUORA ilmoitti jo saarron alkamisesta tiedottaessaan, että saartoon ryhdytään, kun neuvotteluissa ei päästy tulokseen ja saarto kestää niin kauan, että liittoa tyydyttävä neuvottelutulos saadaan aikaan. Saarto päättyisi tiedotteen mukaan silloin, kun ammattiliitto tekisi siitä päätökseen.

Luottamusmiehen 5.9.2001 tekemä esitys oli syntynyt siten, että yhtiön toimitusjohtaja oli kertonut luottamusmiehelle halunsa saattaa irtisanomiskiista pikaiseen ratkaisuun. Samassa yhteydessä toimitusjohtaja oli pyytänyt luottamusmiestä tekemään esityksen, jolla tilanne saataisiin laukeamaan. Luottamusmies oli näin menetellyt. Yhtiö ei ollut antanut 6.9.2001 luvattua vastaesitystä.

Työehtosopimuksen osana noudatetaan kaupan alan työehtosopimusta keskusjärjestöjen välisine hyvityssakkopöytäkirjoineen.

Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry:ssä oli 61 jäsentä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Taustaa

Kauppatalo Hansel Oy on maaliskuussa 2001 irtisanonut taloudellisista ja tuotannollisista syistä seitsemän toimihenkilön työsopimukset. Heidän joukossaan on ollut Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja.

Painostaakseen yhtiötä peruuttamaan irtisanomiset Suomen Rahoitus- ja Erityisalojen Ammattiliitto SUORA, jonka alayhdistys edellä mainittu toimihenkilöyhdistys on, on 21.5.2001 päättänyt asettaa yhtiön maksuvälitys- ja yrityssaartoon 1.6.2001 kello 6 alkaen.

SUORAn 22.5.2001 päivätyn tiedotteen mukaan yhtiön seitsemän toimihenkilön irtisanomisessa kyse ei ollut tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä, vaan työnantajan yrityksestä päästä eroon pitkään palvelleista toimihenkilöistä, muiden ohessa toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtajasta. Tiedotteessa on todettu maksuvälityssaarron merkitsevän sitä, että yhtiöön ei välitetä tai vastaanoteta maksuja tai maksuvälineitä eli pankkien kautta kulkeva rahayhteys katkeaa. Yrityssaarto tarkoittaa tiedotteen mukaan sitä, että SUORAn jäsenet eivät vastaanota yhtiöstä tavaroita tai välitä sinne tilauksia. Tiedotteessa 29.5.2001 on täsmennetty yrityssaarron tarkoittavan, että Kauppatalo Hansel Oy:stä tulevia tilauksia tai tavaroita ei käsitellä tai vastaanoteta pankeissa, Kelassa, Alkossa, Raha-automaattiyhdistyksessä tai Veikkauksessa.

Saarto on ollut edelleen voimassa jutun pääkäsittelypäivänä.

Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry:n työtaistelutoimenpiteet

Kanteessa on katsottu Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry:n rikkoneen työrauhavelvollisuutensa. SUORAn julistama saarto kohdistuu työtaistelutoimenpiteenä sen oman paikallisyhdistyksen solmimaan työehtosopimukseen. Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry on ollut työtaistelusta tietoinen ja suhtautunut siihen myönteisesti. Liitto ja sen paikallisyhdistys muodostavat tällaisessa tilanteessa kokonaisuuden, jossa myös paikallisyhdistys on vastuussa työrauhan rikkoutumisesta.

Toiseksi toimihenkilöyhdistys on kanteen mukaan rikkonut työrauhavelvollisuutensa sitä kautta, että sen puheenjohtaja ja luottamusmies ovat pyrkineet painostamaan työnantajaa työtaistelulla, sen jatkumisella ja myös sen laajentumisella. Yhdistys on tosiasiallisesti osallistunut saarron toimeenpanemiseen ja sillä uhkaamiseen.

Kanteen tueksi on esitetty kolme luottamusmiehen yhtiön johdolle lähettämää sähköpostiviestiä. Niissä kaikissa luottamusmies on ilmoittanut, että saarto- ja muista painostustoimenpiteistä luovutaan, jos irtisanomiskiistassa päästään toimihenkilöpuolta tyydyttävään ratkaisuun. Viestit sisältävät myös yksilöidyt esitykset erimielisyyden ratkaisemiseksi. Luottamusmiehen 30.5.2001 lähetetyssä viestissä on lisäksi todettu, että saarto voi laajeta keskusjärjestö STTK:hon, jolloin se koskee suurta joukkoa yhtiön asiakaskunnasta.

Työtuomioistuimessa on toimihenkilöyhdistyksen painostustoimista kuultu kantajan nimeäminä todistelutarkoituksessa Kauppatalo Hansel Oy:n toimitusjohtajaa A:ta sekä todistajina johtajia B:tä ja C:tä. Vastaajapuolelta on vastaavasti kuultu todistelutarkoituksessa luottamusmies D:tä ja todistajana osastopäällikkö E:tä.

A on kertonut, että hän oli keskustellut irtisanomisista SUORAn toiminnanjohtajan kanssa 9.5. Tuossa keskustelussa toiminnanjohtaja oli esittänyt, että olisi hyvä, jos kaikki irtisanotut voitaisiin uudelleen sijoittaa, mutta erityisesti toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja. A:n kysyttyä, eikö kaikkia tulisi kohdella samalla tavalla toiminnanjohtaja oli sanonut, että he pitävät erityistä huolta omista luottamushenkilöistään. Seuraavana päivänä Iltalehti oli julkaissut uutisen irtisanomisista ja siihen liittyvästä saarrosta. Vielä samana päivänä oli keskusteltu luottamusmiehen ja yhdistyksen puheenjohtajan kanssa siitä, mitä saarto tarkoittaa. Kenelläkään heistä ei ollut asiasta selvää kuvaa. A:n tiedusteltua, olivatko puheenjohtaja ja luottamusmies asian takana ja että eihän mitään tällaista voida tehdä elleivät he anna lupaa puheenjohtaja ja luottamusmies olivat myöntäneet, että asia on näin.

Kesäkuun lopulla luottamusmies oli kertonut tavanneensa yhdessä SUORAn toiminnanjohtajan ja yhdistyksen puheenjohtajan kanssa 20.6. kauppa- ja teollisuusministerin Hanselin asioissa. Luottamusmiehen mukaan ministerillä oli hyviä ystäviä STTK:ssa ja hän oli entisenä ammattiyhdistysaktiivina kiinnostunut tilanteesta. Ministeri oli pitänyt toivottavana, että asiassa päästäisiin sopimukseen. Luottamusmies oli sanonut, että käsityksensä mukaan Hanselin asioita varten oli perustettu joku erillinen työryhmä, mikä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa. Kauppa- ja teollisuusministeri on Hanselin kannalta keskeisessä asemassa ja tämän vuoksi toimitusjohtaja oli kokenut luottamusmiehen esiintymisen painostukseksi irtisanomisriidassa.

A on edelleen kertonut, että hänelle oli jo ennen saarron alkamista ollut selvää, että painostustoimenpiteisiin ei ryhdytä, jos irtisanomisista päästään sovintoon. Vastaavasti saarron alettua oli selvää, että työtaistelutoimet loppuvat samalla edellytyksellä. Sen sijaan kanteen nostaminen käräjäoikeudessa irtisanomisten lainmukaisuudesta ei lopettanut työtaistelua. Saarto on käytännössä vaikeuttanut yhtiön sijoitustoimintaa ja erityisesti vientikauppaa.

B ja C ovat osaltaan kertoneet luottamusmiehen toimista ja työtaistelun laajentamisuhkauksista samalla tavalla kuin toimitusjohtaja A. Luottamusmies ei ollut ilmaissut toimivansa asiassa SUORAn puolesta vaan hän oli esiintynyt neuvottelujen osapuolena täysin valtuuksin. Luottamusmiehen ilmoitukset asian viemisestä eteenpäin ja työtaistelun jatkamisesta ja laajentamisesta oli koettu uhkauksiksi yhtiötä kohtaan.

D on kertonut, että toimihenkilöyhdistys ei ollut tehnyt mitään päätöksiä saarrosta eikä kukaan toimihenkilöyhdistyksen jäsen ole osallistunut saartoon. Luottamusmies oli saanut SUORAsta tiedon, että mikäli irtisanomisasia etenee, niin saarto voitaisiin sen jälkeen lopettaa. Tämän tiedon todistaja on välittänyt edelleen myös yhtiön johdolle muun muassa tekemissään sovintoesityksissä.

Yt-neuvottelut irtisanomisista oli aloitettu helmikuussa 2001. Tuossa yhteydessä oli oltu yhteydessä SUORAan, joka oli avustanut neuvottelujen käymisessä. Saarrosta todistaja oli kuullut ensimmäisen kerran 10.5., jonka jälkeen hän oli ollut yhteydessä liittoon selvittääkseen, mistä saarrossa oli kysymys. Toimihenkilöyhdistyksen hallitus oli käsitellyt asiaa ensimmäisen kerran joskus toukokuun 10. ja 17. päivien välisenä aikana. Työtaistelutoimien laajenemismahdollisuudesta todistaja oli saanut tietää SUORAn tiedotteesta elo-syyskuun vaiheessa.

D on edelleen kertonut informoineensa yhtiön johtoa oma-aloitteisesti ilman, että hänellä olisi ollut SUORAlta minkäänlaista valtuutusta toimia asiassa. Vastaajayhdistyksen oikeudenkäyntiasiamieheen todistaja sitävastoin oli ollut yhteydessä ja tämä oli myös avustanut todistajaa 5.9. tehdyn sovintoesityksen laatimisessa.

E on kertonut, että irtisanomiset Kauppatalo Hansel Oy:ssä tapahtuivat 27.3.2001. Suoran hallitus kokoontui seuraavana päivänä, jolloin myös irtisanomisista keskusteltiin. Samoin asia saatettiin tiedoksi edustajiston kokouksessa 30.3. SUORA päätti pyrkiä neuvotteluteitse saamaan asiassa ratkaisun. Samalla päätettiin ottaa liitolle vastuu neuvottelujen käymisestä. Liitto ryhtyi myös valmistelemaan toimenpiteitä sen varalle, että neuvottelutulokseen ei päästä. Kun neuvottelut eivät edenneet, liiton hallitus valtuutti 18.5.2001 puheenjohtajiston päättämään saarrosta. Tämä päätös tehtiin 21.5.2001.

Kauppatalo Hansel Oy:n palveluksessa olleet toimihenkilöt olivat kääntyneet liiton puoleen saadakseen apua vaikeassa tilanteessa. He tai toimihenkilöyhdistys eivät kuitenkaan ole esittäneet mihinkään painostustoimenpiteisiin ryhtymistä. Saarto on liiton tavanomaisesti käyttämä painostuskeino tällaisissa tilanteissa ja sitä oli oma-aloitteisesti valmisteltu liiton edunvalvontaosastolla. Toimihenkilöyhdistys ei ollut mukana saarrosta päätettäessä tai sitä toimeenpantaessa.

Kauppatalo Hansel Oy:n johto oli kieltäytynyt neuvottelemasta muiden kuin luottamusmiehen kanssa. Koska SUORA ei päässyt neuvottelukosketukseen yhtiön kanssa, neuvotteluja kävi luottamusmies, jota liitto oli taustalla tukemassa ja antamassa ohjeita neuvotteluja varten. Tätä kautta yhtiölle myös välitettiin ne ehdot, joilla saarto purkautuu, vaikka toimihenkilöyhdistyksellä itsellään ei ollut asiassa mitään päätösvaltaa.

E on vielä kertonut, että SUORA:n hallitus oli 20.8. päättänyt esittää palkansaajakeskusjärjestöjen kokoukselle pyynnön saada keskusjärjestöiltä tukea vaatimuksilleen. Liitto näki näin voimakkaat toimenpiteet tarpeellisiksi sen vuoksi, että irtisanomisia pidettiin aiheettomina, niissä nähtiin ikärasismin piirteitä ja irtisanottujen joukossa oli ammattiyhdistysaktiivi. SUORAn ja paikallisen toimihenkilöyhdistyksen edustajille tapaamisen kauppa-ja teollisuusministerin kanssa oli todistajan käsityksen mukaan järjestänyt STTK.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että Kauppatalo Hansel Oy:tä koskevaan maksuvälitys- ja yrityssaartoon on ryhdytty SUORAn päätöksellä ja sen ovat toteuttaneet SUORAn jäsenjärjestöihin kuuluvat toimihenkilöt pankeissa ja Kelassa, Alkossa, Raha-automaattiyhdistyksessä sekä Veikkauksessa. Saarrolla on pyritty painostamaan Kauppatalo Hansel Oy:tä peruuttamaan taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla toimeenpannut irtisanomiset.

Kauppatalo Hansel Oy:n ja sen toimihenkilöiden välisissä työsuhteissa sovelletaan yhtiön ja Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry:n välistä, 23.12.1994 solmittua yrityskohtaista työehtosopimusta. Toimihenkilöyhdistys on työehtosopimuksen solmiessaan kuulunut jäsenenä Valtion Laitosten ja Yhtiöiden Toimihenkilöliitto VLTL ry:hyn. Mainitun liiton ja silloisen Pankkitoimihenkilöliitto ry:n yhdistyessä vuonna 2000 toimihenkilöyhdistyksestä tuli SUORAn jäsenyhdistys.

Kauppatalo Hansel Oy:n ja toimihenkilöyhdistyksen välisessä työehtosopimuksessa on määräykset työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijöitä. Maksuvälitys- ja yrityssaarto on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut näihin määräyksiin.

Kauppatalo Hansel Oy on edellä todetun mukaisesti väittänyt, että SUORA ei voi laillisesti kohdistaa työtaistelutoimenpiteita jäsenyhdistyksensä solmimaan työehtosopimuksen siten, että tuo paikallinen toimihenkilöyhdistys vapautuisi vastuusta. Kysymyksessä on kantajan mukaan sellainen liiton ja sen alayhdistyksen muodostama kokonaisuus, josta alayhdistys ei voinut irtaantua.

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtosopimus velvoittaa muun muassa yhdistyksiä, joiden jäsenet tai alayhdistykset ovat yhdistyksen suostumuksella tehneet työehtosopimuksen, välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tuohon työehtosopimukseen. Tarkoittamatta ottaa tässä yhteydessä kantaa siihen, onko SUORA mainitussa lainkohdassa tarkoitetun suostujayhdistyksen asemassa suhteessa toimihenkilöyhdistykseen työtuomioistuin toteaa, että tästä säännöksestä tai työehtosopimuslaista muutoinkaan ei voida johtaa työehtosopimuksen solmineelle alayhdistykselle sen omista toimenpiteistä riippumatonta vastuuta yläyhdistyksen työtaistelutoimenpiteistä. Näin ollen toimihenkilöyhdistyksen ei voida katsoa rikkoneen työrauhavelvollisuutta yksinomaan sillä perusteella, että sen yläyhdistys on ryhtynyt työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat toimihenkilöyhdistyksen solmimaan työehtosopimukseen.

Asiassa on jäänyt riittävästi selvittämättä, että toimihenkilöyhdistys olisi ollut SUORAn tekemän saartopäätöksen takana. Toimihenkilöyhdistyksen luottamusmies on kuitenkin SUORAn puolesta ja ohjeistamana välittänyt yhtiölle uhkauksia työtaistelun laajentamisesta ja muutoinkin esittänyt ehtoja työtaistelun lopettamiselle. Yhtiöllä on ollut perusteet suhtautua vakavasti esitettyihin uhkauksiin, jotka myös ovat käytännössä toteutuneet. SUORAn painostustoimenpiteisiin näin osallistumalla luottamusmies on menetellyt työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvoitteen vastaisesti. Toimihenkilöyhdistys, joka vastaa edustajansa menettelystä, on vastaavasti rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Edellä todetuilla perusteilla Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry on velvollinen maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Kauppatalo Hansel Oy:lle. Vastaajayhdistyksen mukaan hyvityssakkoa määrättäessä on otettava huomioon. että osana yrityskohtaista työehtosopimusta sovelletaan kaupan alan työehtosopimusta. Tuon sopimuksen osana taas sovelletaan keskusjärjestöjen kesken sovittua pöytäkirjaa hyvityssakkojen enimmäismääristä. Kauppatalo Hansel Oy on puolestaan kiistänyt, että hyvityssakkojen enimmäismääristä olisi työehtosopimuksin sovittu.

Kauppatalo Hansel Oy:n edellä todettu kanta saa tukea siitä, että työtuomioistuimen tuomiolla TT 2001:29 ratkaistussa työrauha-asiassa, jossa kantajana oli Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry ja vastaajana Kauppatalo Hansel Oy, väitettä hyvityssakkopöytäkirjan soveltamisesta osana yrityskohtaista työehtosopimusta ei esitetty. Toisaalta sopimuksessa viitatun kaupan työehtosopimuksen osana sovelletaan kyseistä hyvityssakkopöytäkirjaa. Lisäksi Kauppatalo Hansel Oy:n työehtosopimuksen 17 §:ssä on nimenomaisesti sovittu seuraamuksiksi sopimuksen rikkomisesta työehtosopimuslain mukaiset ja keskusjärjestöjen välillä sovitut seuraamukset. Tällä perusteella työtuomioistuin katsoo sopijapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavaksi tulkinnan, jonka mukaan osana yrityskohtaista työehtosopimusta sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa keskusjärjestöjen välillä sovittua pöytäkirjaa hyvityssakkojen enimmäismääristä.

Mainitun pöytäkirjan mukaan paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.2000 lukien työehtosopimuslaista poiketen 15.400 markkaa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kauppatalo Hansel Oy:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 9 500 markkaa. Korvausvaatimuksen määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla ja ottaen huomioon hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry:n maksamaan hyvityssakkoa Kauppatalo Hansel Oy:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa.

Kauppatalo Hansel Oy:n Toimihenkilöt ry velvoitetaan lisäksi korvaamaan Kauppatalo Hansel Oy:n oikeudenkäyntikulut 9 500 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Sutela, K. Rautiainen, Palomäki ja Kolula jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.