Labor court allows union dismissal of employee for persistent poor performance despite warnings.

Ostoreskontranhoitajan aikaansaannos työssään oli huomautuksista ja varoituksista huolimatta olennaisesti alittanut tason, jota työntekijältä kohtuudella voitiin edellyttää. Työnantajalla oli olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen ollut irtisanomissyytä vastaavat perusteet osoittaa työntekijä hänelle viimeksi tarjottuun tehtävään ja työntekijän siitä kieltäydyttyä irtisanoa hänen työsopimuksensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 43

KANTAJA

Tehy ry, Helsinki

VASTAAJA

Järjestöammattilaiset JAMI ry, Helsinki

ASIA

Työsopimuksen irtisanominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.8.2001

Pääkäsittely 11.9.2001

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisjärjestöjen välisessä vuosien 1998 - 2000 työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §

TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilöstä johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole erityisen painava.

Tällaisina syinä ei voi pitää ainakaan työsopimuslain 37 §:n 2 momentissa mainittuja syitä, sellaisina kuin ne ovat tätä työehtosopimusta tehtäessä. Työnantaja ei saa irtisanoa tai purkaa työsuhdetta sinä aikana, jolloin toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi.

Mikäli irtisanomisen syynä pidetään toistuvaa työntekovelvoitteen laiminlyömistä, on edellytyksenä, että toimihenkilö on luottamusmiehen läsnäollessa annetusta perustellusta tai kirjallisesta varoituksesta huolimatta jatkanut laiminlyöntiään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos Järjestöammattilaiset Jami r.y. ilmoittaa kahden (2) viikon kuluessa työnantajalle, että irtisanominen on tapahtunut tämän sopimuksen vastaisesti, irtisanominen ei tule voimaan ellei paikallisesti tai Jamin ja työnantajan välisissä neuvotteluissa yhteisesti todeta irtisanomisen olleen sopimuksenmukainen taikka jompikumpi osapuoli nosta asian johdosta kannetta työtuomioistuimessa. Edellä sanottu koskee myös purkamistapauksia, jos toimihenkilöpuoli katsoo, ettei irtisanominenkaan olisi kyseisessä tapauksessa ollut mahdollinen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Tehy on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että sillä on ollut työehtosopimuksen 3 §:n estämättä oikeus irtisanoa ostoreskontranhoitaja A:n työsopimus 8.2.2001 päättymään 8.8.2001.

Tehy on lisäksi vaatinut Järjestöammattilaiset JAMI:n velvoittamista korvaamaan Tehyn oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A:n työsuhde Tehyyn oli alkanut 23.9.1985. Hän oli toiminut kassanhoitajana pääasiallisena tehtävänään kassakladien, maksuliikenteen, keräilytilien ja käteiskassan hoitaminen.

Tehy irtisanoi A:n työsopimuksen 8.2.2001 päättymään 8.8.2001. Ensimmäinen irtisanomisperuste oli ollut aikaansaamattomuus. Hänen aikaansaamansa työtulos oli vastannut vain noin yhtä kolmasosaa normaalijoutuisuudella työskentelevän työntekijän työtuloksesta. Parannusta ei ollut tapahtunut varoituksesta huolimatta. Toinen irtisanomisperuste oli ollut se, ettei A ollut oppinut käyttämään vuoden 2000 alussa käyttöönotettua uutta atk-ohjelmaa. Sen takia hänelle ei ollut voitu tarjota muuta työtä kuin lähtevien laskujen tarkistusta ja manuaalipostitusta. Tätä työtä A oli kieltäytynyt vastaanottamasta.

A ei ollut loppuvuonna 1997 enää pystynyt suoriutumaan kaikista työtehtävistään huolimatta runsaasta ylitöiden tekemisestä. Työnantaja oli tämän takia palkannut palvelukseensa uuden toimihenkilön, jolle oli jaettu osa A:n työtehtävistä. A:lle olivat lähinnä jääneet ostoreskontran hoito ja tallennustehtävät. Hän ei ollut hyväksynyt sitä, että käteiskassan hoitaminen oli siirtynyt häneltä pois, vaikka hän oli valittanut liiallista työmäärää. Tämän jälkeen A:n suhtautuminen työtehtäviin ja esimiesten määräyksiin oli muuttunut entistä vastentahtoisemmaksi.

Tehy oli keväällä 1999 päättänyt ryhtyä hoitamaan itse ammattiosastopalautteiden maksamisen ammattiosastoille. Tämä työ oli osoitettu A:n tehtäväksi. Hän oli kuitenkin kieltäytynyt siitä. A:lle oli työstä kieltäytymisen vuoksi jouduttu antamaan kirjallinen varoitus 18. ja 28.6.1999.

Koska A ei ollut selviytynyt kaikista työtehtävistään, häntä oli syksyllä 1999 kehotettu menemään työkyvyn arviointiin. Siitä hän oli tuolloin kieltäytynyt. Uudenmaan työsuojelupiiri suoritti 27.1.2000 työsuojelutarkastuksen A:n työolosuhteista. A suostui sittemmin työkyvyn arviointiin, joka suoritettiin 17.4. - 8.6.2000.

A oli työskennellyt niin sanotussa raharyhmässä, jonka käyttöön oli hankittu vuoden 1999 jälkipuoliskolla uusi atk-ohjelma. Ohjelma oli otettu täysimääräisesti käyttöön vuoden 2000 alussa. Huolimatta koulutuksesta ja opastuksesta A ei koskaan ollut oppinut käyttämään ohjelmaa, mistä oli aiheutunut vaikeuksia muille raharyhmän työntekijöille. A:n toimenkuva oli muotoutunut aikojen kuluessa eikä siitä koskaan ollut tehty mitään nimenomaista sopimusta.

Koska A:n aikaansaama työtulos oli ollut enintään yksi kolmasosa normaalijoutuisuudella työskentelevän työntekijän työtuloksesta, hänelle oli 19.10.2000 annettu kirjallinen varoitus. Asiassa ei ollut tapahtunut parannusta varoituksesta huolimatta. Vaikka A:lle oli annettu yli vuoden ajan koulutusta ja opastusta, hän ei ollut oppinut uuden atk-ohjelman käyttöä.

A:n aikaansaamattomuuden, osaamattomuuden ja yhteistyökyvyssä esiintyneiden ongelmien takia oli raharyhmän kokouksessa 1.11.2000 käyty läpi raharyhmän työntekijöiden toimenkuvat sillä tuloksella, että A:lle oli katsottu jatkossa voitavan osoittaa ainoastaan lähtevien laskujen tarkistusta ja manuaalipostitusta. Hän oli ilmoittanut kieltäytyvänsä kyseisestä toimenkuvasta. Tämän johdosta Tehyllä ei ollut ollut muuta mahdollisuutta kuin irtisanoa A:n työsopimus.

Järjestöammattilaiset JAMI oli 15.2.2001 ilmoittanut työnantajalle, että irtisanominen oli tapahtunut työehtosopimuksen vastaisesti. Asianosaisjärjestöjen välillä 7.3.2001 käydyissä erimielisyysneuvotteluissa asia oli jäänyt erimieliseksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Järjestöammattilaiset JAMI on vastauksessaan kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Järjestöammattilaiset JAMI on lisäksi vaatinut Tehyn velvoittamista korvaamaan Järjestöammattilaiset JAMI:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli työskennellyt Tehyn palveluksessa 23.9.1985 alkaen eli yhtäjaksoisesti lähes 15 vuotta ennen irtisanomistaan 8.2.2001. Hän oli työskennellyt noin 13 vuoden ajan kassanhoitajana. Hänen tehtäviinsä olivat kuuluneet käteiskassan hoitaminen ja sen lisäksi maksuliikenteen, keräilytilien ja kassakladien hoitaminen käsin ja atk:lla.

Työterveyslaitoksen psykologian osasto oli vuonna 1999 tehnyt Tehyn henkilöstön työilmapiirikartoituksen. Tutkimuksessa oli ilmennyt, että tutkimuksen kysymyksiin vastanneista lähes kymmenesosa oli kokenut joutuvansa työpaikalla henkisen väkivallan kohteeksi. A:n tapaus oli räikeä esimerkki tutkimuksen tarkoittamasta henkisestä väkivallasta työpaikalla. Hänen työsopimuksensa irtisanomista tuli tarkastella tätä taustaa vasten. Työnantajan iloittamat irtisanomisperusteet aikaansaamattomuus ja oppimattomuus eivät siten olleetkaan irtisanomisen todelliset syyt. Todellisuudessa A oli syrjivän ja eriarvoisen sekä henkistä väkivaltaa tarkoittavan kohtelun seurauksena asetettu sellaiseen asemaan, että hänen normaali työskentelynsä oli käytännössä estynyt. Työtulos- ja oppimisnopeusvertailu ei siten tullut kysymykseen A:n työsuhteen irtisanomisen perusteena.

Työnantaja oli 8.5.1998 muuttanut A:n työtehtäviä yksipuolisesti ottamalla häneltä pois käteiskassan hoitamista koskevat tehtävät. A oli tuolloin Tehyn talouspäällikön pyynnöstä luovuttanut käteiskassan toimihenkilölle, joka oli tullut Tehyn palvelukseen työllistämiskoulutuksen kautta määräaikaiseen työsuhteeseen noin puoli vuotta ennen työsuhteen vakinaistamista 1.3.1998. A oli pyytänyt työnantajalta selvitystä niistä syistä, miksi käteiskassan hoitaminen oli siirtynyt häneltä toiselle toimihenkilölle. A ei ollut saanut pyytämiään selvityksiä ja sen vuoksi hän oli kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle, ettei hyväksynyt tehtyjä toimenpiteitä. A:n työsopimuksen olennaiseksi sisällöksi oli 23.9.1985 - 8.5.1998 käytännössä tullut käteiskassan hoitamista koskeva tehtävä. Siitä johtuen hänellä oli ollut perusteltu syy tiedustella työnantajalta perusteita yksipuolisin toimenpitein tapahtuneeseen työsopimuksensa muuttamiseen.

A:n työsopimuksen tarkoittamien työtehtävien pääasiallinen sisältö oli työsuhteen alusta lähtien noudatetun käytännön mukaisesti ollut kassanhoitoon liittyvää. Tämä työsopimuksen pääasiallinen tehtäväkokonaisuus oli otettu pois A:lta työnantajan yksipuolisin toimenpitein perustetta ilmoittamatta. Se seikka, että A:n palkkaukseen ei tuossa yhteydessä ollut puututtu, ei tehnyt työnantajan yksipuolista toimenpidettä oikeutetuksi.

A:lle oli 18.6.1999 annettu kirjallinen toimeksianto ammattiosastopalautteiden käsittelystä. Hän ei ollut voinut ottaa vastuuta tehtävästä, koska hänellä ei voinut olla varmuutta tehtävästä suoriutumisesta normaalin työajan puitteissa ja asetetussa määräajassa muiden työtehtävien siitä kärsimättä. Tämän jälkeen tilanne työpaikalla oli vaikeutunut ja työpaikan ilmapiiri oli ollut varsin tulehtunut.

Tehy oli kerrotunlaisessa tulehtuneessa tilanteessa kohdistanut A:han muun muassa ylityökiellon sekä muitakin toimenpiteitä, jotka olivat merkinneet eriarvoista ja syrjivää kohtelua häntä kohtaan. A:n työhuone oli muutettu ilman perustetta. Hän ei ollut saanut valita työterveyshuollossa hoitavaa lääkäriä kuten muut toimihenkilöt. A:n vuosilomien ajankohtia oli muutettu eikä niitä ollut vahvistettu riittävän ajoissa. A oli määrätty työkykytutkimuksiin vielä sen jälkeenkin, kun hän oli jo toimittanut lääkärinlausunnon siitä, että hän oli työkykyinen. Myös atk-koulutuksen osalta A oli asetettu eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin toimihenkilöihin. Hän olisi selviytynyt hyvin kaikista hänelle osoitetuista töistä, mikäli hän olisi saanut tehtävään perehdyttämisen ja asianmukaisen koulutuksen sekä mikäli työmäärät olisi suhteutettu hänen työaikaansa. A oli suorittanut atk-kurssin hyvin arvosanoin, joten oppimattomuus irtisanomisperusteena oli väärä.

Keväällä 2000 tapahtuneiden työsuojelupiirin tarkastuksen ja A:ta koskevan työkykyarvioinnin suorittamisen jälkeenkään tulehtunut tilanne ei ollut korjaantunut työpaikalla. Päin vastoin syksyllä 2000 A:lle oli annettu varoitus alitehoisen työskentelyn perusteella. Varoitus oli ollut aiheeton. A:n työtulos ei ollut ollut niin alhainen, että työnantajalle olisi sillä perusteella muodostunut hyväksyttävä irtisanomisperuste. A oli vuonna 2000 kieltäytynyt hänelle tarjotusta toimenkuvasta, koska se oli käsittänyt hänen työsopimukseensa verrattuna vain toisarvoisia tehtäviä. Työnantajalla ei ollut ollut hyväksyttävää irtisanomisperustetta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

Tehy ry on 8.2.2001 irtisanonut järjestön ostoreskontranhoitajana vuodesta 1985 lukien toimineen A:n työsopimuksen päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajan kuluttua 8.8.2001.

Irtisanomisilmoituksen mukaan perusteena A:n työsopimuksen irtisanomiseen on ollut varoituksesta huolimatta jatkunut aikaansaamattomuus työtehtävien hoidossa ja työstä kieltäytyminen. A:n aikaansaama työtulos on ollut vain yksi kolmasosa normaalijoutuisuudella työskentelevän työntekijän työtuloksesta. Irtisanomisilmoituksen mukaan A ei ollut hänelle annetusta koulutuksesta huolimatta oppinut käyttämään toimiston raharyhmän käyttöön vuotta aiemmin hankittua uutta atk-ohjelmaa. Hänelle ei ollut sen vuoksi voitu tarjota muuta työtä kuin lähtevien laskujen tarkistusta ja manuaalipostitusta, mitä työtä A on kieltäytynyt vastaanottamasta.

Jutussa on kysymys siitä, onko työnantajalla ollut peruste määrätä A hänelle viimeksi osoitettuihin tehtäviin siten, että A on työsopimuksen päättämisen uhalla ollut velvollinen vastaanottamaan nuo tehtävät. Vakiintuneen käytännön mukaan työnantaja voi työnjohto-oikeutensa perusteella määrätä työntekijän tehtäviin, jotka eivät olennaisesti muuta hänen työsuhteensa ehtojen mukaisia tehtäviä. Irtisanomiseen oikeuttavalla perusteella työnantaja voi olennaisestikin muuttaa työntekijän toimenkuvaa. Kanteessa on vedottu A:n aikaansaamattomuuteen, osaamattomuuteen ja yhteistyökyvyttömyyteen irtisanomisperusteina. Uutta toimenkuvaa on tarjottu irtisanomisen vaihtoehtona.

Työsopimuksen irtisanomiseen johtaneet tapahtumat

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajapuolen nimeäminä todistajina A:n irtisanomiseen johtaneista tapahtumista hänen esimiehinään eri aikoina toimineita talouspäällikkö B:tä, raharyhmän entistä esimiestä C:tä ja tämän seuraajaa D:tä sekä ryhmän työntekijää E:tä. Vastaavasti Tehyn nimeäminä on kuultu todistelutarkoituksessa luottamusmies F:ää ja työpaikkaosaston entistä puheenjohtajaa G:tä sekä todistajana työpaikan entistä työsuojeluvaltuutettua H:ta, jotka kaikki ovat kertoneet A:n työstä suoriutumisesta ja kohtelusta työpaikalla.

A on otettu Tehyn palvelukseen kassanhoitajaksi 1985. B:n mukaan hankaluudet A:n työtehtävien hoidossa olivat alkaneet vuoden 1997 lopulla, kun toimiston hoidettavana oleva työmäärä oli kasvanut. Tuolloin toimistoon oli palkattu uusi työntekijä, jolle seuraavana keväänä siirrettiin A:n tehtävänä ollut käteiskassan hoito. Tähän oli kuulunut muun muassa matkaennakoiden maksamista ja bussilippujen sekä lounas- ja taksiseteleiden jakamista työntekijöille. Siirto oli osaksi johtunut myös siitä, että A:n tapa hoitaa käteiskassaa oli aiheuttanut valituksia, kun tämä oli esimerkiksi lomalle lähtiessään ottanut kassan avaimen mukaansa. A ei kuitenkaan ollut hyväksynyt työtehtäviensä muutosta.

Tämän jälkeen A:n työtehtäviin kuului ostoreskontran ja pankkilähettimaksujen hoito. Keväällä 1999 hänen tehtäväkseen annettiin niin sanottujen ammattiosastopalautteiden maksaminen, joka tehtävänä rinnastui pankkilähettimaksujen hoitoon. B:n ja tässä vaiheessa A:n lähimmäksi esimieheksi tulleen C:n kertomuksen mukaan A toistuvasti kieltäytyi tästä tehtävästä työmääräänsä vedoten. Lopuksi C itse otti hoitaakseen tämän neljä kertaa vuodessa suoritettavan ja kerrallaan 2-3 tuntia vievän tehtävän. A:lle annettiin kieltäytymisen johdosta kahdesti kirjallinen varoitus. Samoihin aikoihin hänelle annettiin ylityökielto, joka perustui yhtäältä esimiesten arvioon A:n työtehtävien vaatimasta ajasta ja toisaalta heidän havaintoonsa, että A usein oli työpäivän aikana jossakin muualla kuin työhuoneessaan.

C on työtuomioistuimessa selostanut myös tekemäänsä erittelyä ja laskelmaa A:lle kuuluneiden töiden päivittäin vaatimasta ajasta. Selvityksen mukaan tehtäviin kului 50 minuuttia tehollista työaikaa. C:n seuraajaksi A:n esimiehenä tullut D on todistajana kertonut todenneensa, että A:lla oli selvästi vähemmän työtehtäviä kuin raharyhmän muilla työntekijöillä. D:n arvion mukaan A:lta oli kulunut noin viikko sellaisiin työtehtäviin, joista olisi pitänyt tavanomaisella työtahdilla selviytyä vajaassa työpäivässä. A:n sairauspoissaolojen aikana muut työntekijät olivat pystyneet hoitamaan A:n tehtävät oman työnsä ohella.

Työtehossa esiintyneiden ongelmien johdosta A oli syksyllä 1999 osoitettu työkyvyn arviointiin. Tähän hän aluksi kieltäytyi osallistumasta, mutta sai sitten työnantajan suostumuksella ja kustannuksella hakeutua itse valitsemansa lääkärin tutkimuksiin.

Loppuvuonna 1999 Tehyn toimiston raharyhmän käyttöön hankittiin uusi atk-ohjelma. A:lla on ollut vaikeuksia omaksua uuden ohjelman käyttöä siitä huolimatta, että hän on saanut siihen henkilökohtaista lisäkoulutusta. Raharyhmässä kirjanpitäjänä työskennelleen E:n mukaan A:n hitaus heijastui myös hänen työhönsä sitä hidastaen. Hitauden yhtenä syynä E:n ja B:n mukaan oli A:n korostunut pyrkimys tarkkuuteen ja erilaisiin työsuorituksen tarkistuksiin ja varmistuksiin. Todistajien mukaan raharyhmän työhön aiheutui vaikeuksia myös siitä, että A huomautuksista huolimatta noudatti yhteisestä sovitusta poikkeavia menettelytapoja atk-ohjelman käytössä. G on lisäksi työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että raharyhmän työilmapiirissä oli muutenkin ongelmia esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuuden ja työsuhteiden määräaikaisuuden takia.

Lokakuussa 2000 A:lle on annettu varoitus heikosta työtuloksesta verrattuna normaalijoutuisuudella työskentelevän työntekijän tulokseen. Loppuvuoden aikana koko raharyhmän toimintaa järjestettiin uudelleen, ja tässä yhteydessä selvitettiin myös A:lle soveltuvaa toimenkuvaa. Luottamusmies F on työtuomioistuimessa kertonut osallistuneensa työnantajan aloitteesta useisiin tällaisiin keskusteluihin, joissa on pohdittu vaihtoehtoja A:n irtisanomiselle. Raharyhmän kokouksissa marras-joulukuussa 2000 A:lle voitiin kuitenkin osoittaa vain lähtevien laskujen tarkastusta ja manuaalipostitusta. B:n ja D:n mukaan tämä oli johtunut A:n soveltumattomuudesta atk-ohjelmaa käyttävän ryhmän muunlaiseen yhteistyöhön. A:n kieltäydyttyä tarjotuista tehtävistä hänen työsopimuksensa on irtisanottu 8.2.2001.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa sovellettavan työehtosopimuksen 3 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilöstä johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole erityisen painava. Tällaisina syinä ei voida pitää ainakaan työsopimuslain 37 §:n 2 momentissa mainittuja syitä. Mikäli irtisanomisen syynä pidetään toistuvaa työntekovelvoitteen laiminlyömistä, on edellytyksenä, että toimihenkilö on luottamusmiehen läsnäollessa annetusta perustellusta tai kirjallisesta varoituksesta huolimatta jatkanut laiminlyöntiään.

Työntekijällä on velvollisuus suorittaa työsopimuksen mukaisia tai siihen läheisesti verrattavia tehtäviä ja näissä rajoissa noudattaa työnantajan antamia määräyksiä. A on työsuhteensa alussa toiminut Tehy ry:ssä kassanhoitajana siihen liittyvine tehtävineen. A:n toimenkuva on kuitenkin ajan myötä muotoutunut siten, että siihen on lisätty tai siitä on poistettu tehtäviä siten kuin Tehyn taloushallinnon tarpeet kulloinkin ovat edellyttäneet. Muutokset eivät ole vaikuttaneet A:n työsopimuksen mukaisiin etuihin. Työtuomioistuimen arvion mukaan A:n tehtävien muutokset ovat pysyneet hänen toimenkuvansa rajoissa.

Ammattiosastopalautteiden maksaminen ammattiosastoille on ollut A:n toimenkuvaa vastaava, työmäärältään suppea tehtävä, joka hänen olisi tullut suorittaa. A:n siitä kieltäydyttyä työnantaja on antanut hänelle kirjallisen varoituksen. A on tehtävästä kieltäytyessään laiminlyönyt työvelvoitteensa.

Vuoden 1999 jälkipuoliskolla raharyhmään, jossa A on työskennellyt, on hankittu uusi atk-ohjelma. Työnantaja on järjestänyt kaikille työntekijöille atk-koulutusta uusien tehtävien oppimiseksi. A on osallistunut atk-koulutukseen ja saanut myös erityistä lisäopetusta. Tästä huolimatta hänen työskentelystä on ollut hidasta ja ryhmän yhteistyöhön sopeutumatonta. A:lle on annettu 19.10.2000 työtehon puutteista irtisanomisuhkainen varoitus, jota ei ole osoitettu aiheettomaksi. Varoitus ei ole johtanut A työskentelyn tehostamiseen.

Vuoden 1970 työsopimuslain 13 §:n mukaan työntekijän on suoritettava hänelle annettu työ huolellisesti, noudattaen niitä määräyksiä, mitä työnantaja työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen toimivaltansa mukaisesti antaa. A:lla on ollut työtehtävien laiminlyöntejä ja työnantajan määräysten noudattamatta jättämisiä vuodesta 1999 lukien. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan A:n työskentelystä esitetty selvitys osoittaa, että hänen aikaansaannoksensa on huomautuksista ja varoituksista huolimatta olennaisesti alittanut tason, jota työntekijältä kohtuudella voidaan edellyttää. Työnantajan aloitteesta on pyritty selvittämään A:n työkyvyn puutteiden mahdollisia terveydellisiä syitä sekä löytämään hänelle paremmin soveltuvia tehtäviä. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että työnantaja olisi syrjinyt A:ta tai muutoin kohdellut häntä siten, että työvelvoitteen laiminlyönnille olisi hyväksyttävää perustetta.

Olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että Tehy ry:llä on ollut irtisanomissyytä vastaavat perusteet osoittaa A hänelle viimeksi tarjottuun tehtävään ja A:n siitä kieltäydyttyä irtisanoa hänen työsopimuksensa.

Oikeudenkäyntikulut

Järjestöammattilaiset JAMI ry on jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut. Tehy ry on ilmoittanut niiden määräksi 25 846 markkaa, minkä Järjestöammattilaiset JAMI ry on ilmoittanut määrältään hyväksyvänsä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Tehy ry:llä on 8.2.2001 ollut työehtosopimuksen 3 §:n estämättä oikeus irtisanoa ostoreskontranhoitaja A:n työsopimus päättymään 8.8.2001.

Järjestöammattilaiset JAMI ry velvoitetaan korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 25 846 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Niskanen, Tuulensuu, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.