Labor union fined for breaching collective agreement duties and neglecting supervision obligations during strikes.

Tehtaan työntekijät olivat olleet kolmeen otteeseen lakossa vastalauseena työnantajan suunnitelmille yhtiön tytäryhtiön osakekannan siirtämisestä ulkopuoliselle yhtiölle. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan toimenpide oli tehtaalla suullisen sopimuksen nojalla sovelletun paperiteollisuuden työehtosopimuksen vastainen. Työnseisaukset olivat kohdistuneet osapuolia sitovan pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen ja määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijöitä.

Työnseisauksista oli päätetty ammattiosaston luottamushenkilöiden koolle kutsumissa työpaikkakokouksissa, ja työvuorossa olleet luottamushenkilöt olivat myös osallistuneet työnseisauksiin. Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa menettelystä, oli siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt sanottaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tai odotettavissa olevien uusien työnseisausten estämiseksi. Liitto oli näin laiminlyönyt valvontavelvollisuuden.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 41

KANTAJA Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry, Helsinki

VASTAAJA Paperiliitto ry, Helsinki

KUULTAVA Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 ry, Eura

ASIA Työrauhavelvollisuuden rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 11.9.2001

Pääkäsittely 13.9.2001

KANNE

Vaatimukset

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys on lisäksi vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Åkerlund & Rausing Oy oli heinäkuussa 2001 suoritetun toimialajärjestelyn seurauksena siirtynyt maailmanlaajuisen Amcor-pakkaustuotekonsernin omistukseen. Suomen toimintojen osalta Åkerlund & Rausing Oy:n toiminta tulisi jatkumaan Amcor Flexibles Finland Oy -nimisenä yhtiönä, jonka tuotantolaitokset sijaitsivat Kauttualla ja Lieksassa. Åkerlund & Rausing Oy kuului aiemmin Ahlstrom-konserniin. Kauttuan ja Lieksan tehtaat tuottivat pääosaltaan elintarviketeollisuudelle lähinnä muoviraaka-aineesta valmistettuja joustopakkauksia. Tuotteet kytkeytyivät täten kiinteästä elintarvikkeiden tuotantoketjuun.

Työnantaja oli Kauttuan tehdasta koskien järjestäytynyt kahteen työnantajajärjestöön, syväpainon ja telanvalmistuksen osalta Viestintäalan Työnantajaliitto ry:hyn ja muilta osin Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistykseen. Työntekijöistä 45 oli syväpainon ja telanvalmistuksen osalta järjestäytynyt Viestintäalan Ammattiliitto ry:hyn ja muiden 135 työntekijän osalta Paperiliittoon.

Åkerlund & Rausing Oy oli näin Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen jäsenenä ollut sidottu Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen ja Paperiliiton väliseen pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimukseen. Yhtiö ei tältä osin ollut minkään muun työnantajajärjestön jäsen. Yhtiö ei ollut myöskään solminut paikallista työehtosopimusta ammattiosaston eikä työntekijäliiton kanssa. Työnantaja oli kuitenkin soveltanut työpaikalla paperiteollisuuden työehtosopimusta, vaikka sillä ei ollut ollut tähän työehtosopimuslain mukaan velvollisuutta. Soveltaminen ei ollut ollut ristiriidassa pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen sisällön kanssa, koska määräykset olivat suurimmaksi osaksi identtisiä ja paperiteollisuuden työehtosopimuksessa eräiltä osin työntekijöiden kannalta edullisempia. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltaminen oli jäänne ajalta, jolloin Ahlström Oy:n Kauttuan tehdas oli vielä Metsäteollisuus ry:n jäsen. Yhtiön ero Metsäteollisuus ry:stä oli tullut voimaan 1.1.1996 lukien.

Åkerlund & Rausing Oy perusti vuonna 1995 omistukseensa Kauttuan Paikallispalvelut Oy -nimisen palveluyrityksen toimittamaan siivous-, kiinteistönhuolto-, jätteenkuljetus- ja konttoripalveluja sekä emoyhtiölle että muille yrityksille. Myöhemmin yhtiön nimi oli muutettu Servisec Oy:ksi. Palveluyhtiön henkilöstön kokonaismäärä oli 20, joista 13 oli Paperiliiton jäseniä. Servisec Oy oli ollut perustamisestaan lähtien järjestäytymätön työnantaja. Åkerlund & Rausing Oy ja Säkkiväline Oy olivat kesäkuussa 2001 sopineet alustavasti kokonaisjärjestelystä, jonka mukaan Servisec Oy:n koko osakekanta siirtyisi Åkerlund & Rausing Oy:ltä Säkkiväline Oy:lle ja yhtiöiden välillä solmittaisiin pitkäaikainen kokonaispalveluun perustuva yhteistyösopimus. Järjestelyn toteutus kaavailtiin tapahtuvaksi syyskuussa 2001.

Työnantaja oli 18.6.2001 paikallisessa neuvottelussa kertonut pääluottamusmiehelle kaavailuista myydä Servisec Oy:n koko osakekanta Säkkiväline Oy:lle. Pääluottamusmies oli neuvotteluesityksessään 19.6.2001 ilmoittanut, että työntekijäpuoli vastusti kaavailtua omistusoikeuden muutosta osakkeisiin ja että tätä pidettiin työntekijäpuolella työehtosopimuksen vastaisena ulkoistamistoimenpiteenä. Lisäksi pääluottamusmies esitti, että työnantaja siirtäisi Servisec Oy:n palveluksessa olleet 17 paperityöntekijää Åkerlund & Rausing Oy:hyn työsuhteeseen. Paperiliiton puheenjohtaja tapasi 25.6.2001 Åkerlund & Rausing Oy:n hallintojohtajan Kauttualla ja osakekaupasta keskusteltiin vapaamuotoisesti. Åkerlund & Rausing Oy:n toimitusjohtaja vastasi 26.6.2001 kirjallisesti pääluottamusmiehen neuvotteluesitykseen torjuen pääluottamusmiehen kaavailtua osakekauppaa koskevat väitteet sekä esitetyt työsuhteiden siirrot Servisec Oy:stä Åkerlund & Rausing Oy:hyn.

Yhtiön hallintojohtajan ja Paperiliiton puheenjohtajan neuvottelut asiasta jatkuivat 2.7.2001 Kauttualla. Hallintojohtajan ja puheenjohtajan neuvottelut jatkuivat aiemmin sovitulla tavalla 20. ja 27.7.2001 Helsingissä. Hallintojohtaja esitti ratkaisun hakemista muun muassa paikallisen työehtosopimuksen kautta. Puheenjohtaja asetti edellytykseksi neuvottelujen käymiseksi tältä pohjalta sen, että Servisec Oy:tä ei myytäisi Säkkiväline Oy:lle. Hallintojohtaja teki neuvottelussa 3.8.2001 puheenjohtajalle ratkaisuehdotuksen, joka edelleen käsitti Servisec Oy:tä koskevan yrityskaupan ja paikallisen työehtosopimuksen solmimisen. Puheenjohtajan torjuttua esityksen oli yhteisesti todettu neuvottelujen tulleen päätepisteeseen. Hallintojohtajan ja puheenjohtajan välisessä neuvottelussa 13.8.2001 vahvistettiin yhteisesti neuvottelujen päättyminen tuloksettomana.

Edellä todetuissa yhtiön hallintojohtajan ja Paperiliiton puheenjohtajan välillä käydyissä neuvotteluissa puheenjohtaja toistuvasti toi esille, ettei kaavailtua yrityskauppaa tule toteuttaa ja että se toteutuessaan olisi paperiteollisuuden työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien määräysten vastainen. Hallintojohtaja puolestaan korosti, että kyseessä oli pelkkä omistusoikeuden siirtyminen, osakekauppa, joka ei vaikuttanut mitenkään työntekijöiden työsuhteen ehtoihin.

Asiasta oli vielä käyty 22.8.2001 paikallisten osapuolten välinen neuvottelu pääsemättä ratkaisuun. Ammattiosaston neuvottelijat osaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies olivat edellyttäneet muun muassa paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamista Servisec Oy:n kaikkiin työntekijöihin työehtosopimuskauden loppuun. Siten myös Säkkiväline Oy:n olisi tullut soveltaa mainittua työehtosopimusta kyseessä olevaa yhtiötä sitovan työehtosopimuksen ohella tai sijasta. Hallintojohtaja torjui vaatimuksen ilmoittaen, että hän ei voinut sopia asiaa, koska se kuului kaupan toteuduttua Säkkiväline Oy:n yksinomaiseen päätäntävaltaan.

Lakko alkoi uudelleen 28.8.2001 kello 9 samassa laajuudessa ja samasta syystä kuin aikaisemmin. Työntekijät olivat 30.8.2001 kello 6 palanneet työhön siten kuin he olivat tiedotteessaan 28.8.2001 ilmoittaneet. Työtaistelu alkoi jälleen entisessä laajuudessaan pääluottamusmiehen työnantajalleen 4.9.2001 ilmoittamalla tavalla 6.9.2001 klo 6. Lakko päättyi 8.9.2001 kello 6. Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys oli 4.9.2001 ja 6.9.2001 päivätyillä Paperiliitolle osoitetuilla kirjeillään edellyttänyt työntekijäliitolta tehokkaita toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Samoin Åkerlund & Rausing Oy oli edellyttänyt ammattiosastolta pikaisia ja riittäviä toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi. Paperiliiton vastauksissa Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistykselle ei ole edelleenkään yksilöity mihin toimenpiteisiin liitto on ryhtynyt työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi.

Åkerlund & Rausing Oy:n jäsenyydestä Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksessä johtui, että työehtosopimuslain perusteella sovellettavaksi työrauhavelvollisuuksineen puolin ja toisin tuli Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen ja Paperiliiton välillä solmittu pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimus. Sillä seikalla, että jäänteinä aikaisemmilta ajoita Kauttuan tehtaalla oli noudatettu Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välistä paperiteollisuuden työehtosopimusta, ei tältä osin ollut oikeudellista merkitystä, koska soveltaminen oli perustunut pelkkään käytäntöön, ei työnantajan eikä työnantajaliiton, johon työnantaja jäsenenä kuului, solmimaan työehtosopimukseen eikä työehtosopimuslakiin.

Työtaistelu oli kohdistunut pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen soveltamisalaa ja työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen sekä kyseisen työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin. Työnjohto-oikeuden piiriin kuuluivat työsuhteiden palauttamista sekä osakekaupan peruuttamista koskevat vaatimukset. Vaatimukset paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisesta ja paperiteollisuuden työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien määräysten soveltamisesta kohdistuivat puolestaan edellä mainitun työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston asettama pääluottamusmies ja osaston puheenjohtaja olivat esittäneet edellä mainittuja työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksia ja painostaneet työnantajaa suostumaan niihin. He olivat myös osallistuneet aktiivisesti lakon toimeenpanemiseen ja lakkoon muiden luottamushenkilöiden ja työntekijöiden ohella. Huolimatta työnantajan vaatimuksista ammattiosasto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi. Ammattiosasto oli näin laiminlyönyt sille työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuudet.

Paperiliitto oli ollut selvillä tilanteen kehittymisestä Kauttuan tehtaalla. Se ei kuitenkaan ollut, huolimatta Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen toistuvista kehotuksista, ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi. Päin vastoin Paperiliitto oli virheellisesti ja verukkeena passiiviselle menettelylleen katsonut Åkerlund & Rausing Oy:n Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen jäsenyrityksenä rikkovan Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä solmittua paperiteollisuuden työehtosopimusta. Paperiliitto oli näin laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto on vastauksessaan, johon Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen velvoittamista korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kaikkien Kauttuan tehtaan työntekijöiden työehdot olivat kokonaisuudessaan ja täysin vakiintuneesti määräytyneet paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti. Kyseessä ei ollut myöskään mikään ainutlaatuinen tilanne. Useiden Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen jäsenyritysten, varsinkin työntekijämäärältään suurempien yksiköiden, soveltamat työehdot oli sovittu määräytyviksi paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti. Sovellettava työehtosopimus oli myös Kauttuan tehtaan työntekijöiden kannalta olennainen seikka eikä asiasta ollut ollut työpaikalla minkäänlaista epäselvyyttä ennen kesällä 2001 esille noussutta yritysjärjestelyä. Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen ja Paperiliiton välistä työehtosopimusta ei Kauttuan tehtaalla ollut sovellettu miltään osin koko tehtaan toiminnan aikana. Koska Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ei ollut osallinen tehtaalla sovellettuun työehtosopimukseen, yhdistyksellä ei ollut asiassa puhevaltaa ja sen kanne piti jättää tutkimatta.

Åkerlund & Rausing Oy oli käynyt työntekijäpuolen edustajien kanssa palveluyhtiö Servisec Oy:n suunniteltuun omistajanvaihdokseen liittyviä neuvotteluja sen jälkeen, kun pääluottamusmiehelle oli 18.6.2001 kerrottu työnantajan suunnitelmista. Servisec Oy oli työnantajaliittoihin järjestäytymätön yritys, jonka työntekijöihin oli koko yrityksen toiminta-ajan sovellettu paperiteollisuuden työehtosopimusta.

Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n kirjelmässä, jonka pääluottamusmies oli 19.6.2001 allekirjoittanut, ammattiosasto ilmoitti vastustavansa Åkerlund & Rausing Oy:n suunnittelemaa palveluyhtiö Servisec Oy:n osakkeiden myyntiä Säkkiväline Oy:lle. Osasto ilmoitti, että suunniteltu toimintojen ulkoistaminen oli sekä Åkerlund & Rausing Oy:ssä että Servisec Oy:ssä noudatettavan paperiteollisuuden työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien määräysten vastainen.

Paikallisten osapuolten välillä oli neuvoteltu 27.6.2001. Tällöin oli todettu, että neuvottelutuloksen syntymiselle suoraan työnantajan ja ammattiosaston välillä ei ollut edellytyksiä. Neuvottelut oli päätetty siirtää hallintojohtajan ja puheenjohtajan kesken sovitulla tavalla käytäväksi Paperiliiton ja Åkerlund & Rausing Oy:n välillä. Paperiliiton puheenjohtaja neuvotteli yrityksen edustajien kanssa useaan kertaan tulokseen pääsemättä. Asian palauduttua paikalliselle tasolle oli vielä 22.8.2001 käyty työnantajan ja ammattiosaston edustajien välinen neuvottelu.

Työnantajan ryhdyttyä suunnitelluilla toimenpiteillä horjuttamaan jo vakiintunutta paperiteollisuuden työehtosopimuksen sitovuutta myös Servisec Oy:n työntekijöihin ammattiosaston jäsenet olivat ryhtyneet lyhyillä työnseisauksilla painostamaan työnantajaa.

Työehtosopimukseen osallisten ja muutoin sidottujen yhdistysten ja työnantajien työrauhavelvollisuudesta oli säädetty työehtosopimuslain 8 §:ssä. Samassa lainkohdassa oli myös säännökset mainittujen yhdistysten velvollisuudesta valvoa työehtosopimuksen määräysten noudattamista. Työrauhavelvollisuus oli siis selvästi yhteydessä sitovan työehtosopimuksen olemassa oloon. Työehtosopimuksella sovitaan työsuhteessa noudatettavista ehdoista ja vastapainoksi sidottujen tahojen noudatettavaksi tuli laissa tarkemmin määritelty työrauhavelvollisuus. Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ei ollut ollut sopimassa Kauttualla noudatettavasta työehtosopimuksesta eikä sillä tämän vuoksi voinut olla työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuutta kyseisen tehtaan työntekijöihin sovellettavien työehtojen osalta.

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimuksen valvontavelvollisuus ja työrauhavelvollisuus kytkeytyivät välttämättömästi toisiinsa. Kun Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksellä ei ollut valvontavelvollisuutta Åkerlund & Rausing Oy:n Kauttuan tehtaan työntekijöiden työehtojen toteutumisen osalta, ei sillä voinut olla myöskään oikeutta vaatia tehtaan työntekijöitä edustavia järjestöjä tuomittavaksi työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Kun ei ollut velvollisuuksia, ei voinut olla näitä velvollisuuksia otettaessa saavutettuja oikeuksiakaan. Tästä periaatteesta poikkeaminen johtaisi työehtosopimuslailla tavoitellun tasapuolisuuden vakavaan horjuttamiseen.

Työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuutta ja valvontavelvollisuutta ei voida myöskään käsitellä täsmentämättä mihin työehtosopimukseen nämä velvoitteet perustuivat. Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen kanne perustui sen Paperiliiton kanssa 15.12.2000 solmiman työehtosopimuksen määräyksiin. Työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus oli sopimus, jolla sovittiin ehdoista, joita työsopimuksessa tai työsuhteessa muutoin oli noudatettava. Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen ja Paperiliiton välistä työehtosopimusta ei miltään osin noudatettu Åkerlund & Rausing Oy:n Kauttuan tehtaan työntekijöiden työsuhteissa. Yhtiön ja Paperiliiton edustajien välisissä keskusteluissa oli erikseen todettu, että edes Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen ja Paperiliiton välisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevat määräykset eivät tulleet sovellettaviksi.

Åkerlund & Rausing Oy:n Kauttuan tehtaalla oli koko sen olemassaoloajan noudatettu paperiteollisuuden työehtosopimusta. Tämä järjestely oli yrityksen Metsäteollisuus ry:stä eroamisen jälkeen ollut luonteeltaan kahden osapuolen, työnantajan ja ammattiosaston yhteisesti hyväksymä järjestely. Tilanne oli pitkäaikainen ja täysin vakiintunut eikä sitä ollut kummaltakaan puolelta asetettu kyseenalaiseksi. Ammattiosaston ja sen jäsenten kannalta sovellettavan työehtosopimuksen määräytyminen oli täysin olennainen edunvalvontakysymys, koska paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräykset monelta olennaiselta osin poikkesivat pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksesta. Tärkeimpiä olivat ulkopuolista työvoimaa, lomautussuojaa ja kausipalkan tarkistuksissa sovellettavaa neuvottelumenettelyä koskevat määräykset.

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen ja Paperiliiton välillä oli olemassa voimassa oleva työehtosopimus. Åkerlund & Rausing Oy ja Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 olivat keskinäisellä yhteisymmärryksellään vakiintuneesti sopineet, että tämän sopimuksen määräysten sijasta työpaikalla tulivat noudatettavaksi paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräykset. Tällaisen järjestelyn olemassaolo oli ollut täysin Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen kuten myös Paperiliiton tiedossa. Samanlaisia järjestelyjä oli toteutettu useissa Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen jäsenyrityksissä, erityisesti suuremmissa paperinjalostusalaa. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevassa määräyksessä oli mainittu myös paperin- ja kartonginjalostustehtaat, joten paperiteollisuuden työehtosopimus soveltui hyvin myös jalostusyksiköiden käyttöön.

Työehtosopimuslain 1 §:n mukaan työehtosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa on sovittu työsopimuksessa ja työsuhteessa muuten noudatettavista ehdoista. Työnantajien sopiessa työntekijäyhdistysten kanssa työsuhteessa noudatettavista vähimmäisehdoista tulivat nämä yhdistykset sidotuiksi laissa tarkemmin määriteltyyn työrauhavelvollisuuteen. Työnantajapuoli saisi kohtuuttoman ja työehtosopimuslaissa tavoitellun tasapainoisuusperiaatteen kanssa ristiriidassa olevan edun, jos se voisi työrauhakanteen perusteena vedota sellaisen työehtosopimuksen määräyksiin, jossa ei ollut sovittu ainoastaan kyseisen työnantajan soveltamasta työsuhteen ehdosta. Pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimus oli Åkerlund & Rausing Oy:n työntekijöihin nähden täysin ulkopuolinen sopimus. Heihin ei ollut koskaan sovellettu ainoatakaan tämän työehtosopimuksen määräystä.

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys oli vedonnut siihen, että Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys olisi valvonut pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen noudattamista varmistumalla, että vähintään tämän sopimuksen mukaisia työehtoja sovellettiin Kauttuan tehtaalla. Yhdistyksen kannasta ilmeni, että ainoa valvonta oli toteutunut sitä kautta, että yhdistys oli tiennyt paperiteollisuuden työehtosopimuksen olevan voimassa kyseisellä tehtaalla. Koko valvonta oli todellisuudessa ollut täysin fiktiivistä, tätä työrauhakannetta varten luotu rakennelma.

Koska pahvin- ja paperinjalostusalaa koskevaa työehtosopimusta ei miltään osin noudatettu Åkerlund & Rausing Oy:n Kauttuan tehtaalla, eivät kanteessa esitetyt taistelutoimet olleet voineet kohdistua pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen määräyksiin.

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys oli lähettänyt Paperiliitolle kirjeitä, joissa oli pyydetty ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Paperiliiton vastauksissa oli todettu, että asiat tuli ratkaista soveltamalla oikein paperiteollisuuden työehtosopimusta. Paperiliitto ja sen ammattiosasto olivat pyrkineet viikkokausia jatkuneissa neuvotteluissa löytämään useiden esillä olleiden vaihtoehtoja pohjalta neuvotteluratkaisun kiistaan. Neuvottelujen kuluessa ei edes työrauhakanteen vireillepanon jälkeen ollut ollut erimielisyyttä siitä, että Åkerlund & Rausing Oy:n Kauttuan tehtaalla sovellettiin paperiteollisuuden työehtosopimusta.

Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:ssä oli työssäkäyviä jäseniä noin 550.

PAHVIN- JA PAPERINJALOSTAJAIN YHDISTYKSEN LAUSUMA

Paperiliiton oikeudenkäyntiväitteeseen vastatessaan Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys on esittänyt, että Åkerlund & Rausing Oy:n jäsenyys Metsäteollisuus ry:ssä päättyi 1.1.1996. Yhtiön sidottuisuus Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen ja Paperiliiton solmimaan pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimukseen alkoi 1.1.1998. Yhtiön toimeenpanema muutos järjestäytymisessään johtui siitä, ettei sen tuotantolaitosten lähinnä muovista valmistettavien pakkausten valmistamiseen liittyvällä toiminnalla ollut enää aikaisemmassa määrin liittymää sen paremmin paperin tuotantoon kuin sen jalostamiseenkaan. Järjestäytyessään Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistykseen yhtiö noudatti työmarkkinoilla vallitsevaa käytäntöä, että saman teollisuusalan työnantajat liittyivät jäseniksi työnantajayhdistykseen, joka solmii juuri kyseisellä alalla sovellettavan työehtosopimuksen. Järjestäytyessään yhtiö huolehti samalla siitä, että se sai hyväkseen työehtosopimuslain tarkoittaman suojan laittomia työtaisteluja vastaan.

Oikeudellisesti edellä kuvattu muutos Åkerlund & Rausing Oy:n järjestäytymisessä merkitsi työehtosopimuslakiin perustuvan sidottuisuuden päättymistä Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä solmittuun paperiteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen ja vastaavasti työehtosopimuslain 4 §:n mukaisen normaalisitovuuden alkamista Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen ja Paperiliiton välillä solmittuun jalostetehtaita koskevaan työehtosopimukseen. Työehtosopimusten normaalisitovuusjärjestelmä perustui järjestäytymiseen ja tämä muodosti koko työmarkkinamekanismin peruslähtökohdan. Normaalisitovuuteen liittyi myös työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetty työrauhavelvollisuus.

Normaalisitovuuden perusteella Åkerlund & Rausing Oy oli näin ollut velvollinen noudattamaan vähimmäisehtoina pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimusta kokonaisuudessaan. Näin oli siitä huolimatta, että työnantaja oli soveltanut työntekijöihin Metsäteollisuus ry:n jäsenyyden aikaisena jäänteenä paperiteollisuutta koskevaa työehtosopimusta. Johtuen siitä, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräykset olivat työntekijöiden kannalta kokonaisuutena arvioiden pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen määräyksiä edullisempia, paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisesta ei ollut aiheutunut ristiriitaa jalostetehtaita koskevaan työehtosopimukseen verrattuna. Toisin sanoen noudattamalla omasta aloitteestaan ja ilman työehtosopimuslakiin ja työehtosopimukseen perustuvaa velvoitetta paperiteollisuuden työehtosopimusta olivat myös työnantajan työehtosopimukseen perustuvat vähimmäisehtoina noudatettavat työehtosopimusmääräykset täyttyneet.

Paperiliitto oli ollut selvillä, ettei sen solmimaa paperiteollisuuden työehtosopimusta noudateta Kauttualla työehtosopimuslain tarkoittamin oikeusvaikutuksin. Tämä kävi ilmi Paperiliiton 24.5.2000 tekemästä esityksestä solmia Åkerlund & Rausing Oy:n kanssa yrityskohtainen työehtosopimus, joka sisällöltään vastasi paperiteollisuuden työehtosopimusta nro 40. Yhtiö kuitenkin torjui Paperiliiton esityksen.

Paperiliiton puheenjohtaja ja Åkerlund & Rausing Oy:n hallintojohtaja olivat käyneet neuvotteluja, joissa neuvottelumenettely oli johtunut siitä, että Servisec Oy ei ollut järjestäytynyt sekä siitä, että neuvotteluissa haettiin ratkaisua muiden muassa paikallisen pakkausalan erityispiirteet huomioon ottavan työehtosopimuksen kautta. Neuvottelumenettelystä ei voida tehdä vastaajan esittämää johtopäätöstä, että noudatettavana työehtosopimuslakiin perustuen olisi paperiteollisuuden työehtosopimus. Pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä asiassa oli kuitenkin myös noudatettu, mitä osoitti asiasta liitoille niiden mahdollisia toimenpiteitä varten laadittu erimielisyysmuistio.

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys omasi asiassa asialegitimaation ja oli siten jutussa kantajan asemassa. Vastaavasti Paperiliitto oli vastaajan asemassa ja Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 kuultavan asemassa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Kanteeseen vastatessaan Paperiliitto on väittänyt, että Åkerlund & Rausing Oy:ssä ei ole sovellettu kanteessa tarkoitettua pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimusta, vaan yrityksessä on noudatettu paperiteollisuuden työehtosopimusta, johon kantajayhdistys ei ole osallinen. Siten Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksellä ei ole asiassa kanneoikeutta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Åkerlund & Rausing Oy:ssä on kanteessa kerrotuin tavoin käyty neuvotteluja työntekijäpuolen kanssa yhtiön tytäryhtiön osakekannan siirtämisestä ulkopuoliselle yhtiölle. Neuvottelujen päätyttyä 22.8.2001 työntekijät ilmoittivat, että he eivät hyväksy suunniteltuja muutoksia. Vastalauseena työnantajan suunnitelmille Kauttuan tehtaan kaikki Paperiliittoon kuuluvat työntekijät poistuivat 23.8.2001 kello 12 työpaikalta ja olivat lakossa 25.8.2001 kello 6 asti. Lakko alkoi samassa laajuudessa uudelleen 28.8.2001 kello 9 ja päättyi 30.8.2001 kello 6. Työtaistelu alkoi uudelleen entisessä laajuudessaan 6.9.2001 kello 6 ja päättyi 8.9.2001 kello 6.

Lakkoihin osallistui 114 työntekijää. Heidän joukossaan olivat kaikki ammattiosaston asettamat luottamusmiehet yhtä luottamusmiestä lukuun ottamatta sekä pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja.

Sovellettava työehtosopimus

Yleisen Teollisuusliiton sopimusjohtaja Ensio Aura ja Paperiliiton puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki ja liiton palkkasihteeri Esko Viljanen ovat työtuomioistuimessa kuultuina kertoneet paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisesta Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistykseen järjestäytyneissä yrityksissä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi eräät paperitehtaista yhtiöitetyt, paperia jatkokäsittelevät yksiköt. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltaminen perustuu joko nimenomaiseen liityntäpöytäkirjaan tai suulliseen välipuheeseen työntekijäpuolen kanssa. Työehtosopimusten eroina ovat muun muassa erilaisista työaikamuodoista johtuvat määräykset sekä pidemmälle menevät ulkopuolisen työvoiman käyttöä ja lomautussuojaa koskevat määräykset paperiteollisuuden työehtosopimuksessa. Soveltamisalamääräysten puolesta Åkerlund & Rausing Oy:n kaltainen yritys voi esitetyn selvityksen mukaan kuulua kummankin työehtosopimuksen alaisuuteen.

Åkerlund & Rausing Oy on jo ennen 1.1.1996 tapahtunutta eroamistaan Metsäteollisuus ry:stä ollut vuodesta 1992 myös Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen jäsen. Ollessaan Metsäteollisuus ry:n jäsen yhtiö oli soveltanut yrityksessään paperiteollisuuden työehtosopimusta. Metsäteollisuus ry:n jäsenyydestä johtunut yhtiön sidottuisuus paperiteollisuuden työehtosopimukseen jatkui vielä sopimuksen voimassaolon päättymiseen 31.12.1997 asti. Tämän jälkeen yhtiö on ollut työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottu pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimukseen. Vastaavasti Paperiliitto ja sen paikallinen ammattiosasto ovat suhteessa yhtiöön olleet sidottuja tähän työehtosopimukseen. Tapahtuma-aikana on ollut voimassa 1.2.2001 ja 31.1.2003 väliseksi ajaksi solmittu pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimus.

Yhtiö on 1.1.1998 jälkeenkin käytännössä soveltanut työntekijöihinsä paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen määräyksiä edullisempina työehtoina. Yhtiön hallintojohtaja Eero Ravantti on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että työntekijäpuoli on kahteen otteeseen, kesällä 1997 ja keväällä 2000 tehnyt yhtiölle esityksen solmia yhtiön ja Paperiliiton välille yrityskohtainen työehtosopimus paperiteollisuuden työehtosopimuksen noudattamisesta. Todistajana kuullun pääluottamusmies Veikko Nurmen mukaan näin oli tarkoitus saada aikaan normaali työehtosopimussuhde. Yhtiö on kuitenkin torjunut esitykset. Hallintojohtajan ilmoituksen mukaan yhtenä syynä tähän oli se, että yhtiön tavoitteena oli neuvotella sen erityistarpeet joustopakkausten valmistuksessa huomioon ottava, pelkkää liityntäsopimusta yksityiskohtaisempi paikallinen työehtosopimus.

Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen selvittämättä, että yhtiö olisi solminut Paperiliiton tai sen paikallisosaston kanssa työehtosopimuslain 2 §:ssä säädetyt muotovaatimukset täyttävän sopimuksen paperiteollisuuden työehtosopimuksen noudattamisesta yhtiössä. Toisaalta osapuolten sidottuisuus pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimukseen työrauhavelvoitteineen ei työtuomioistuimen mielestä ole lakannut sillä perusteella, että yrityksessä on - tytäryhtiön myynnistä nyt syntyneeseen riitaan asti - yhteisymmärryksessä työntekijäpuolen kanssa käytännössä noudatettu paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaisia työehtoja. Näin ollen Paperiliiton ja sen paikallisosaston vastuuta kanteessa tarkoitettujen työnseisausten järjestämisestä on arvioitava pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen perusteella.

Työtaistelujen kohdistuminen työehtosopimukseen

Työnseisausten tarkoituksena on ollut vaikuttaa työnantajan suunnittelemaan tytäryhtiö Servisec Oy:n osakkeiden kauppaan, joka työntekijäpuolen käsityksen mukaan on ollut paperiteollisuuden työehtosopimuksessa tarkoitettu, paikallista sopimista edellyttävä ulkoistamistoimenpide. Työnseisaukset, jotka on järjestetty työnantajan painostamiseksi soveltamaan asiassa paperiteollisuuden työehtosopimusta, ovat kohdistuneet pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalamääräykseen. Yhtenä vaihtoehtoisena vaatimuksena on lisäksi ollut, että toteutettavassa järjestelyssä Servisec Oy:n Paperiliittoon kuuluville työntekijöille tarjottaisiin mahdollisuus siirtyä emoyhtiön palvelukseen. Tältä osin työnseisaukset ovat kohdistuneet pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen 4 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijöitä.

Ammattiosaston ja liiton vastuu

Työnseisauksista on päätetty ammattiosaston luottamushenkilöiden koolle kutsumissa työpaikkakokouksissa, ja työvuorossa olevat luottamushenkilöt ovat myös osallistuneet työnseisauksiin. Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa menettelystä, on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Paperiliiton puheenjohtaja on osallistunut työtaisteluja edeltäneisiin neuvotteluihin, joten liitto on ollut selvillä osapuolten välisestä erimielisyydestä. Liitto on myös saanut välittömästi tiedon työnseisausten alkamisesta. Paperiliitto ei kuitenkaan ole ryhtynyt sanottaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tai odotettavissa olevien uusien työnseisausten estämiseksi. Liitto on näin laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Oikeudenkäyntikulut

Paperiliitto ja sen Kauttuan osasto n:o 7 ovat velvollisia työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla yhteisvastuullisesti korvaamaan Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen oikeudenkäyntikulut. Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys on ilmoittanut kulujensa määräksi oikeudelle esitetyn erittelyn mukaisesti yhteensä 49 959 markkaa. Paperiliitto on paljoksunut vaadittua korvausta. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että asian laatu, sen edellyttämät toimenpiteet, aiheutuneet kustannukset ja käytetty veloitusperuste huomioon ottaen korvaus on määrältään kohtuullinen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton ja Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n maksamaan hyvityssakkoa Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistykselle, osaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 21 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 33 000 markkaa.

Paperiliitto ja sen Kauttuan osasto n:o 7 velvoitetaan lisäksi yhteisvastuullisesti korvaamaan Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen oikeudenkäyntikulut 49 959 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Tuulensuu, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Palomäki, jonka lausuntoon jäsen Sulkunen yhtyi, lausui:

Yhdyn tuomioon muilta osin, mutta arvioitaessa liiton ja ammattiosaston vastuuta työtaistelutoimenpiteiden työehtosopimuksen soveltamisalaan kohdistumisen osalta on otettava huomioon, että käytännössä paperiteollisuuden työehtosopimusta on riidattomasti sovellettu Åkerlund & Rausing Oy:ssä ja sen tytäryhtiössä Servisec Oy:ssä senkin jälkeen, kun emoyhtiö on eronnut Metsäteollisuus ry:n jäsenyydestä. Tämä alentaa hyvityssakkojen määrää. Tällä perusteella tuomitsen työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton ja Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n maksamaan hyvityssakkoa Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistykselle, osaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 13 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 25 000 markkaa.

Katson lisäksi oikeudenkäyntikulujen osalta, että korvattavana osuutena on pidettävä 20 000 markkaa. Tällä perusteella velvoitan Paperiliiton ja sen Kauttuan osasto n:o 7:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen oikeudenkäyntikulut 20 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.