Court dismissed union claim that factory site was not a valid work location under construction contract terms.

Teollisuussähköurakointia harjoittavan yhtiön toisen yhtiön tehdasalueen sisällä sijaitsevaa toimipistettä ei voitu pitää talonrakennusalan työehtosopimuksen työhönottomääräyksessä tarkoitettuna työhönottopaikkana.

Kysymyksessä olevan kalenterivuoden alusta voimaan tulleesta työehtosopimuksesta oli poistettu työehtosopimukseen aikaisemmin sisältynyt määräys, joka oli koskenut niin sanottua montulle palkkaamismahdollisuutta. Työnantajalla ei enää muutoksen voimaantulon jälkeen ollut ollut mahdollisuutta palkata uusia määräaikaisia työntekijöitä paperitehtaalla käynnissä olleeseen työkohteeseen siten, että työntekijöiden työhönottopaikaksi olisi katsottu paperitehtaan alueella sijaitseva yhtiön toimipiste.

Yhtiö velvoitettu suorittamaan uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen määräaikaisiin työsuhteisiin otetuille työntekijöille kanteessa vaaditut kulukorvaukset, jotka oli laskettu pitäen lähtökohtana sitä, että työntekijöiden työhönottopaikkana oli yhtiön toisella paikkakunnalla sijaitseva konttori.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei yhtiö ollut rikkonut työehtosopimusta tietensä eikä myöskään työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 40

KANTAJA Sähköalojen ammattiliitto ry, Tampere

VASTAAJAT Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry, Helsinki

Are Oy, Helsinki

ASIA Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.6.2001

Pääkäsittely 7.8.2001

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Rakennusliitto ry:n sekä toiselta puolen muiden ohella Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry:n välillä 11.12.1997 allekirjoitetussa talotekniikka-alan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖHÖNOTTOPAIKAT

Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Talotekniikka-alan työehtosopimuksen liitteessä 3, joka sisältää sähköasennusta koskevat urakkatyö- ym. erityismääräykset, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

MATKAKUSTANNUKSET

KORVAUKSET TYÖHÖNOTTOPAIKAN ULKOPUOLELLA TEHTÄVISTÄ TÖISTÄ

A RUOKARAHATYÖT

Ruokarahatöillä tarkoitetaan töitä, jotka tehdään alueella, josta työntekijä voi saapua yöksi työhönottopaikkaansa.

1 Ruokarahat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Ateriakorvaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 Matkakulut

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 Matka-ajan korvaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B PÄIVÄRAHATYÖT

Päivärahatöillä tarkoitetaan töitä, jotka suoritetaan vieraalla paikkakunnalla, josta työntekijä ei voi saapua yöksi työhönottopaikkaansa.

1 Päivärahat 1.1.1998 alkaen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Matkakulut ja matka-ajan korvaus

2.1 Matkakulut

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.2 Matka-ajan palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut, että

1) Are Oy:n velvoitetaan suorittamaan työsuhdesaatavia seuraavasti:

A:lle ajalta 2.1. - 9.4.1998 päivärahoja, kilometrikorvauksia, korvauksia matkatunneilta sekä yöpymisrahoja yhteensä 13 234,60 markkaa,

B:lle ajalta 9.2. - 3.4.1998 päivärahoja, kilometrikorvauksia ja korvauksia matkatunneilta yhteensä 4 293,90 markkaa,

C:lle ajalta 12.3.1998 - 25.3.1998 päivärahoja, kilometrikorvauksia, korvausta matkatunnilta ja yöpymisrahoja yhteensä 1 724,30 markkaa,

D:lle ajalta 2.2. - 9.4.1998 päivärahoja, kilometrikorvauksia, korvausta matkatunneilta ja yöpymisrahoja yhteensä 7 922,10 markkaa,

E:lle ajalta 26.2. - 25.3.1998 päivärahoja, kilometrikorvauksia ja korvausta matkatunnilta yhteensä 1 848,30 markkaa,

F:lle ajalta 23.2. - 25.3.1998 päivärahoja, kilometrikorvauksia ja korvausta matkatunnilta yhteensä 2 084,30 markkaa,

G:lle ajalta 17.3. - 25.3.1998 päivärahoja ja yöpymisrahoja yhteensä 989 markkaa,

H:lle ajalta 12.1. - 3.6.1998 päivärahoja, yöpymisrahoja, kilometrikorvauksia ja korvausta matkatunneilta yhteensä 18 269,10 markkaa,

I:lle ajalta 9.2. - 25.3.1998 päivärahoja, kilometrikorvauksia ja korvausta matkatunnilta yhteensä 3 799,30 markkaa,

J:lle ajalta 9.2. - 25.3.1998 päivärahoja, kilometrikorvauksia ja korvauksia matkatunneilta yhteensä 3 398,20 markkaa,

K:lle ajalta 11.3. - 25.3.1998 päivärahoja ja yöpymisrahoja yhteensä 1 627 markkaa,

L:lle ajalta 16.2. - 27.3.1998 päivärahoja, kilometrikorvauksia ja korvauksia matkatunneilta yhteensä 3 588,90 markkaa,

M:lle ajalta 24.2. - 27.3.1998 päivärahoja ja yöpymisrahoja yhteensä 3 406 markkaa,

N:lle ajalta 12.3. - 25.3.1998 päivärahoja ja yöpymisrahoja yhteensä 1 641 markkaa,

O:lle ajalta 9.2. - 25.3.1998 päivärahoja, kilometrikorvauksia ja korvauksia matkatunneilta yhteensä 3 572,20 markkaa,

P:lle ajalta 26.1. - 3.6.1998 päivärahoja, yöpymisrahoja, kilometrikorvauksia ja korvauksia matkatunneilta yhteensä 15 539,20 markkaa, ja

Q:lle ajalta 23.2. - 25.3.1998 päivärahoja yhteensä 1 687 markkaa, sekä

kaikille edellä mainituille työsuhdesaataville viivästyskorkoa kunkin työsuhdesaatavaerän eräpäivästä lukien.

2) Are Oy tuomitaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja

3) Sähkö- ja telealan työnantajaliiton tuomitaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon, sekä

4) Are Oy ja Sähkö- ja telealan työnantajaliitto velvoitetaan korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Are Oy:llä ollut UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken tehtaalla PK 3-projektissa työehtosopimuksessa tarkoitettu työhönottopaikka.

Talotekniikka-alan (aikaisemmin sähköasennusala) työehtosopimus oli muuttunut 1.1.1998 alkaen. Tuolloin oli poistunut mahdollisuus palkata määräaikaisia työntekijöitä siten, että heidän työhönottopaikkansa olisi kysymyksessä oleva työmaa. Ennen 1.1.1998 voimaan tullutta työehtosopimusmuutosta sähköasennusalan työehtosopimuksessa oli ollut seuraavansisältöinen työhönottopaikkaa koskeva määräys:

5 §

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B

Työhönottopaikat

1 Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysyväisluonteista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.

2 Yksinomaan määrättyä työtä varten jollekin työmaalle työhön otetun työntekijän työhönottopaikka on ko. työmaa, ja tästä on hänelle työhön otettaessa selvästi ilmoitettava.

Työmaalla tarkoitetaan tällöin rakennusta, rakennelmaa tai alueellisesti täsmällisesti määriteltyä rakennusryhmää.

Tässä kohdassa tarkoitetulle työntekijälle suoritetaan 13 § A 1 suuruista ruokarahaa kultakin täydeltä työpäivältä. Kerrannaistaulukkoa sovelletaan ilman matka-aikoja. Lisäksi työntekijälle maksetaan matkakulujen korvauksena todelliset matkakulut, enintään kuitenkin tämän työehtosopimuksen päivärahan suuruisena.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuoden 1998 alussa voimaan tulleeseen talotekniikka-alan työehtosopimukseen ei enää sisältynyt edellä olevaa työehtosopimuksen 5 §:n B 2-kohtaa. Mainitusta ajankohdasta alkaen työhönottopaikkana on voitu käyttää vain saman pykälän 1-kohdassa tarkoitettuja toimipaikkoja. Are Oy on kuitenkin käyttänyt edelleen aikaisemman työehtosopimusmääräyksen 5 §:n B 2-kohdassa tarkoitettuja tiloja työhönottopaikkana, vaikka se ei enää ole ollut mahdollista. Työehtosopimuksen muutoksen voimaantulon jälkeen tehtävissä työsopimuksissa työntekijöiden työhönottopaikaksi olisi pitänyt määrätä yrityksen pää- tai haaratoimisto.

Työnjohto-/työmaaparakki, joka on toiminut ennen 1.1.1998 niin sanottujen montulle palkattujen eli määräaikaisten asentajien työhönottopaikkana, on voinut toimia PK 3 -projektin työhönottopaikkana niille asentajille, joiden määräaikainen työsopimus oli solmittu ennen 1.1.1998 ja heidänkin kohdallaan enintään sovitun määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen asti. Toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin ei kysymyksessä olevaa paikkaa ole voitu määritellä työhönottopaikaksi vanhojenkaan työehtosopimusmääräysten mukaan.

PK 3-projektin työmaata koskevissa, 1.1.1998 jälkeen solmituissa työsopimuksissa työhönottopaikaksi ei ole enää työehtosopimuksen mukaan voitu sopia tehtaan aitojen sisäpuolella olevaa työnjohto-/työmaaparakkia. Mainittu parakki ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettu yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvä pysyväisluontoinen toimipaikka. Työhönottopaikaksi on tullut määrittää työnantajan pää- tai haarakonttori, jonka perusteella myös kulukorvaukset on maksettava.

Sähköalojen ammattiliiton työehtoasiamies oli neuvotellut erimielisyydestä Are Oy:n ja Sähkö- ja telealan työnantajaliiton edustajien kanssa. Työnantajapuolen edustajat olivat esittäneet, että Are Oy:llä voi olla pysyväisluontoinen työhönottopaikka UPM-Kymmene Oyj:n alueella.

Asiasta oli neuvoteltu liittojen välillä muun muassa 12.3.1999, jolloin oli sovittu, että työnantajaliitto selvittää työnantajalta, kuinka monta määräaikaista työsuhdetta on solmittu projekti 3:n työmaalle 1.1.1998 jälkeen. Selvitys oli sovittu annettavaksi viikon 11 aikana. Lisäksi työnantajaliiton tehtäväksi oli annettu selvittää, montako työpäivää kukin työntekijä oli ollut työssä kohteessa määräaikaisessa työsuhteessa. Työnantajaliiton on edelleen tullut selvittää, minkälaisia kulukorvauksia asentajakohtaisesti työsuhteessa on maksettu ja minkälaiset kulukorvaukset olisi tullut maksaa Jyväskylän työhönottopaikasta työmaalle laskettuna työehtosopimuksen mukaisesti.

Työnantajaliiton osastopäällikkö oli kuitenkin muutaman viikon kuluttua ilmoittanut, että työnantajaliitto ei selvitä vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Edellä mainitut tiedot oli saatu suoraan työnantajalta syksyllä 1999. Neuvotteluja asiasta oli tämän jälkeen käyty marraskuun 15. päivään 2000 asti, mutta sovintoon asiassa ei ollut päästy.

Niille sähköasentajille, joiden työsuhde oli alkanut 1.1.1998 tai sen jälkeen Are Oy on ollut velvollinen suorittamaan kulukorvaukset pysyväisluontoisen työhönottopaikan mukaan. Työntekijöiden lähin pysyväisluontoinen työpaikka on tammikuun alun ja elokuun 21. päivän 1998 välisenä aikana ollut Are Oy:n Jyväskylän konttori. Niille työntekijöille, joille työnantaja oli järjestänyt majoituksen työntekemispaikkakunnalle, vaaditaan kilometrikorvausta Jyväskylän työhönottopaikasta Jämsänkosken työntekemispaikkaan yhdeltä edestakaiselta matkalta viikossa ja siihen liittyen matka-ajan palkkaa yhdeltä tunnilta viikossa. Lisäksi työnantaja on velvollinen suorittamaan näille työntekijöille päivärahaa viideltä päivältä viikossa. Tällaisia työntekijöitä, joille majoitus työntekemispaikkakunnalle oli järjestetty, ovat B, E, F, I, J, L, O ja Q. Näille työntekijöille maksettavaksi vaadituista saatavista on vähennetty työnantajan maksamat ruokarahat ja matkakorvaukset.

Työnantaja ei ollut järjestänyt majoitusta muille vaatimuskohdassa mainituille työntekijöille, joita ovat A, C, D, G, H, K, M, N ja P. Näille työntekijöille vaaditaan kulukorvauksia kuten edellisessä kappaleessa mainituille työntekijöille. Työnantaja on lisäksi velvollinen suorittamaan heille neljä yöpymisrahaa viikossa. Vaadituista saatavista on vähennetty työnantajan maksamat ruokarahat.

Are Oy on menetellyt vastoin työehtosopimuksen määräyksiä kieltäytyessään maksamasta edellä mainituille sähköasentajille vaadittuja kulukorvauksia pysyväisluontoisen työhönottopaikan mukaan. Sähkö- ja telealan työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa tukiessaan yhtiön työehtosopimuksen vastaista menettelyä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ja Are Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry ja Are Oy ovat lisäksi vaatineet Sähköalojen ammattiliiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kiistämisen perusteet

Erimielisyydessä on kysymys toisaalta siitä, onko Are Oy:llä ollut UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken tehtaalla talotekniikka-alan työehtosopimuksessa tarkoitettu työhönottopaikka ja ellei näin ole asianlaita, onko Are Oy:n siitä huolimatta ollut mahdollista palkata PK 3 -projektissa työskentelyä varten kanteessa mainitut työntekijät siten, että heidän työhönottopaikkanaan on edelleen ollut vuoden 1997 työehtosopimuksen 5 §:n B 2-kohdassa tarkoitettu työhönottopaikka.

Vuoden alusta 1998 voimaan tullut kanteessa selostettu työehtosopimuksen työhönottopaikkaa koskevan määräyksen muutos on merkinnyt sitä, että mainitun ajankohdan jälkeen alkaneille uusille rakennustyömaille työntekijöitä palkattaessa työhönottopaikkana ei ole voitu käyttää kysymyksessä olevaa työmaata. Niin sanottu montulle palkkaus ei enää ole ollut mahdollista.

Kysymyksessä oleva Are Oy:n toimipiste täyttää vuoden 1997 loppuun asti voimassa olleen sähköasennusalan työehtosopimuksen 5 §:n B 1 -kohdassa tarkoitetulle työhönottopaikalle asetetut edellytykset. Vuoden 1998 alusta voimaan tulleen työehtosopimuksen työhönottopaikkaa koskevan määräyksen muutoksesta huolimatta työnantajalla on ollut mahdollisuus palkata työntekijöitä työhönottopaikkana sanottu toimipiste.

Työehtosopimuksen työhönottopaikkaa koskevan määräyksen muuttaminen ei merkinnyt sitä, että nyt kysymyksessä olevalla teollisuuslaitoksen alueella ei voisi olla aikaisemmin voimassa olleen työehtosopimuksen 5 §:n B 1-kohdassa tarkoitetut kriteerit täyttävää työhönottopaikkaa. Työehtosopimuksesta pois jätetyllä 2-kohdan määräyksellä oli aikanaan tarkoitettu nimenomaan rakennustyömaita, jotka eivät täyttäneet 1-kohdassa tarkoitettua pysyväisluontoisuuden tunnusmerkkiä, joka on työhönottopaikan eräs tärkeä kriteeri.

Sähköalan ammattiliiton mukaan kysymyksessä oleva yhtiön toimipiste on toiminut työhönottopaikkana ennen 1.1.1998 vain niin sanottujen montulle palkattujen asentajien kohdalla. Puheena olevaan toimipisteeseen on kuitenkin voitu palkata myös toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen työntekijöitä, sillä kysymyksessä oleva toimipiste täyttää työehtosopimuksen määräykset pysyväisluontoisesta, yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvästä toimipaikasta. Eri asia on, kuinka paljon sellaisia vakinaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä on ollut, joiden työhönottopaikka on ollut kysymyksessä oleva yrityksen toimipiste.

Työehtosopimuksessa tai työehtosopimusneuvotteluissa ei ole sovittu siitä, että työhönottopaikka ei voisi olla tehtaan aitojen sisäpuolella. Näin ollen työehtosopimuksessa tarkoitettu yrityksen toimipaikka (pää- tai haarakonttori) voi sijaita myös tehtaan aitojen sisäpuolella. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa Are Oy:n toimipisteessä on ollut toimisto, jota työnjohto ja työntekijät ovat käyttäneet eri puolilla laajaa tehdasaluetta sijainneilla työmailla tai työkohteessa työskennellessään tukikohtana ja muun muassa varastona.

Sähköalojen ammattiliiton toimitsija oli pyytänyt UPM-Kymmene Oyj:ltä selvitystä liittyen pysyväisluontoiseen työhönottopaikkaan. UPM-Kymmene Oyj:n tehdaspäällikön allekirjoittamassa kirjelmässä oli selvitetty viime vuosien merkittävimpiä ja pitkäkestoisimpia investointitöitä Jämsänkosken tehtaalla. Tästä selvityksestä saattaa saada kuvan, että Are Oy ei olisi jatkuvasti eikä työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla pysyväisluontoisesti toiminut tehdasalueella olleessa toimipaikassaan. Tosiasia kuitenkin on, että Are Oy on 1980-luvun puolivälistä lähtien jatkuvasti toiminut sanotusta pisteestä eli paikalla on ollut pysyvä työnjohto sekä yhtiön työntekijöitä. Työntekijöiden määrä on tosin vaihdellut, kuten se yleensäkin saattaa vaihdella suoritettavien töiden mukaan.

Työhönottopaikan kriteerit täyttävälle toimipisteelle ei työehtosopimusneuvotteluissa eikä työehtosopimuksessa ole asetettu mitään rajoituksia myöskään asiakasmäärän suhteen. Mahdollista on, että yritys palvelee jostakin työhönottopaikaksi kelpaavasta toimipisteestään vain yhtä asiakasta. Tämä ei ole harvinaista.

Työehtosopimusneuvotteluja talotekniikka-alalle oli käyty ensimmäistä kertaa vuonna 1997. Kysymyksessä oli ollut kahden aikaisemmin erillisen työehtosopimuksen eli sähköasennusalan ja LVI-alan työehtosopimusten yhdistäminen yhdeksi talotekniikka-alan työehtosopimukseksi. Työntekijäpuolelta sopijapuolina olivat olleet Sähköalojen ammattiliitto ja Rakennusliitto.

Kanteessa tarkoitetut työntekijät on voitu palkata vanhan, vuonna 1997 voimassa olleen työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen vielä vuonna 1998 työhönottopaikkanaan Are Oy:n Jämsänkosken toimipiste.

Kanteessa esitetyt saatavien markkamäärät on sinänsä oikein laskettu. Are Oy:llä ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa saatavia, koska yhtiö on menetellyt asiassa työehtosopimuksen mukaisesti. Näin ollen myöskään Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ei ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P ja Q ovat työskennelleet 1.1.1998 jälkeen kanteessa esitetyin tavoin eripituisissa määräaikaisissa työsuhteissa Are Oy:n palveluksessa UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken tehtaalla PK 3-projektiin liittyvissä töissä. Are Oy on katsonut työntekijöiden talonrakennusalan työehtosopimuksen 4 §:ssä tarkoitetuksi työhönottopaikaksi kysymyksessä olevan tehtaan alueella sijaitsevan Are Oy:n toimipaikan ja maksanut heille työehtosopimuksen mukaiset kulukorvaukset tämän mukaan.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Are Oy:llä ollut kysymyksessä olevan tehtaan alueella sellainen toimipaikka, jota voidaan pitää vuoden 1998 alusta voimaan tulleen työehtosopimuksen 4 §:ssä tarkoitettuna työhönottopaikkana. Lisäksi asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työnantajalla joka tapauksessa ollut oikeus vielä 1.1.1998 jälkeen palkata kysymyksessä olevaan jo aiemmin tarjottuun työkohteeseen määräaikaisiin työsuhteisiin työntekijöitä käyttäen työhönottopaikkana kysymyksessä olevaa toimipaikkaa.

Työehtosopimusmääräykset ja niiden tulkinta

Talotekniikka-alan työehtosopimuksen 4 §:n mukaan työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu. Samansisältöinen määräys on sisältynyt jo tätä ennen voimassa olleeseen sähköasennusalan työehtosopimukseen, joka vuoden 1998 alusta alkaen on yhdistetty putkiasennusalan ja putkieritysalan työehtosopimusten kanssa yhdeksi talotekniikka-alan työehtosopimukseksi. Uudesta työehtosopimuksesta on jätetty pois mahdollisuus ottaa määräaikaisia työntekijöitä suoraan tietylle työmaalle. Esitetyn selvityksen mukaan putkiasennus- ja putkieristysalan työehtosopimukseen ei ole sisältynyt tällaista niin sanottua montulle palkkaamisen mahdollisuutta eikä työhönottopaikan käsitettä ollut haluttu laajentaa. Myös työnantajapuolella oli kilpailusyistä ollut tarvetta luopua siitä.

Työtuomioistuin on lausuntoasiassa nro 2001-27 ottanut kantaa kysymyksessä olevan työhönottopaikkaa koskevan määräyksen tulkintaan. Lausunnossaan työtuomioistuin on muun muassa todennut, että kun osapuolet ovat sopineet työhönottopaikkamääräyksen ottamisesta talotekniikka-alan työehtosopimukseen entisen sisältöisenä, on osapuolten katsottava hyväksyneen sen, että työehtosopimuksen sinänsä vanha sanamuoto vastaa edelleen osapuolten tarkoitusta. Kun sanamuodolle ei ole osoitettu muuta sisältöä, määräystä on työtuomioistuimen lausunnossa todetun mukaan tulkittava lähinnä siten kuin sanamuotoa sopimustausta huomioon ottaen yleisessä kielenkäytössä tulkitaan.

Lausunnossa todetun mukaan toimipaikan on työehtosopimuksen mukaan oltava yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvä ja pysyväisluontoinen. Toimipaikkaa voidaan työtuomioistuimen käsityksen mukaan pitää sopimuksessa tarkoitetulla tavalla pysyväisluontoisena, jos se on tarkoitettu toimimaan toistaiseksi ilman ennalta määrättyä lopettamisajankohtaa. Lausunnossaan työtuomioistuin on myös todennut, että ollakseen yrityksen toimipaikka kyseisen tilan tulee joka tapauksessa olla jollakin muulla tavalla kuin pelkästään työkohteena yhdistettävissä kyseisen yrityksen toimintaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi yrityksen ilmoittelussa, puhelinluettelossa, ulkoisin opastein tai muulla todettavalla tavalla.

Määräyksen tulkinnasta työtuomioistuin on edelleen todennut, että toimistolla tarkoitetaan yleisessä kielenkäytössä yrityksen toimitilaa, jossa tehdään toimistotyötä, toisin sanoen työtä, joka koostuu asiakirjojen kirjoittamisesta ja käsittelystä ynnä muista sellaisista tehtävistä. Yrityksen tulee siten työhönottopaikaksi katsottavassa toimistossaan hoitaa ainakin jossakin määrin toimistotehtäviään. Lausunnossa todetun mukaan työehtosopimuksessa työhönottopaikalle määriteltyjen edellytysten on kaikkien toteuduttava. Näitä edellytyksiä, kuten pysyväisluontoisuutta, toimintaorganisaatioon liittymistä ja toimipaikkaa toimistona on tulkittava lähinnä siten kuin niitä yleisessä kielenkäytössä tulkitaan.

Are Oy:n Jämsänkoskella sijaitseva toimipaikka työhönottopaikkana

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Are Oy:n toimialapäällikköä R:ää ja työnjohtajaa S:ää, jotka ovat kertoneet Are Oy:n toiminnasta ja toimipaikasta UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken tehtaan alueella.

R, jonka toimipaikka on yhtiön Jyväskylän konttori, on kertonut, että Are Oy:llä on ollut 1980-luvun puolivälistä asti sähköasentajia työssä UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken tehtailla. Työntekijät ovat työskennelleet Are Oy:n suuremmissa ja pienemmissä urakoissa sekä erilaisissa kunnossapitotöissä. Kysymyksessä oleva toimipaikka on palvellut sekä UPM-Kymmene Oyj:n Kaipolan että Jämsänkosken tehtaiden työnjohtajia. Toimipaikassa on koko sen olemassaoloajan ollut työssä myös Are Oy:n palveluksessa oleva työnjohtaja.

Minkäänlaista ilmoittelun tarvetta Are Oy:llä ei ole kysymyksessä olevassa toimipisteessä ollut, koska asiakkaina ovat olleet UPM-Kymmene Oyj:n tehtaiden edustajat, joiden tiedossa Are Oy:n toiminta alueella on ollut. Are Oy:n vuoden 2001 organisaatiokaaviossa omaksi laatikokseen on merkitty teollisuusurakointi, jonka johtajan toimipaikka on Tampereella. Organisaatiokaaviossa ei ole erikseen mainittu teollisuusurakointia suorittavaa Jämsänkosken toimipaikkaa. R ei muistanut, onko jossakin vaiheessa ollut laadittuna sellainen yhteystiedot sisältävä lista, jossa kysymyksessä olevan UPM-Kymmene Oyj:n tehtaan alueella olevan toimiston tiedot olisi mainittu. Jämsänkosken toimipaikka on toiminut itsenäisesti, mutta se on kuitenkin ollut tavallaan Jyväskylän konttorin alakonttori.

S on kertonut työskennelleensä Are Oy:n palveluksessa työnjohtotehtävissä Jämsänjokilaaksossa. Are Oy:llä on ollut UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken tehtaan alueella parakkitoimisto, josta käsin hän on hoitanut työtään. Alueella on ollut myös Are Oy:n varastotiloja. Toimistotilan katolla on ollut kyltti osoittamassa, että kyse on Are Oy:n työmaasta ja toimistosta. Samoin varastoissa on ollut kilvet osoittamassa niiden kuulumista Are Oy:lle. Toimistotiloissa S:llä on ollut käytössään normaali toimistovarustus kuten puhelin, faksilaite ja kirjoituskoneet. Are Oy:n työntekijät ovat työskennelleet UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailla erilaisissa huoltotöissä ja projekteissa. Toimipiste on palvellut UPM-Kymmene Oyj:n tehtaita. Mikäli tehtailla käynnissä olleissa projekteissa on ollut mukana useita urakoitsijoita, on Are Oy:n kysymyksessä oleva toimipiste palvellut myös tarvittaessa näitä urakoitsijoita.

S:n tehtäviin on kuulunut UPM-Kymmene Oyj:n tehtailta tulevien työtilausten vastaanotto. Tilatut huoltotyöt on tehty tuntityönä, jotka S on laskuttanut tilaajalta. Suuremmista töistä urakkatarjoukset on laskettu Jyväskylässä. Jos kysymys on ollut pienestä tai keskisuuresta urakkatyöstä, tarjouksen on voinut tehdä S. S:n tehtävänä on ollut asentajien tuntilappujen tarkastaminen ja niiden toimittaminen palkanlaskentaa ja -maksua varten Jyväskylän konttoriin. Alueen työkohteissa tarvittavan uuden työvoiman palkkaaminen ei ole kuulunut S:lle vaan projektipäällikölle tai työvoimapäällikölle. S:n mukaan hänen työnsä ei ole poikennut normaalista työnjohtajan toimenkuvasta.

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että Are Oy:llä on ollut kanteessa tarkoitettu toimipaikka yhtäjaksoisesti 1980-luvun puolivälistä alkaen. Toimipaikka on tarkoitettu myös toimimaan ilman määrättyä lopettamisajankohtaa. Kysymys on siten ollut työehtosopimuksen työhönottopaikkaa koskevassa määräyksessä tarkoitetuin tavoin pysyväisluontoisesta toimipaikasta.

Yhtiön organisaatiokaaviossa ei ole erikseen mainittu Jämsänkosken toimipaikkaa eikä myöskään yhtiön yhteystietoja koskevassa luettelossa ole ollut toimipaikan osoite- ja puhelintietoja. Tehdasalueen sisäpuolella sijaitsevat toimitilat on varustettu yhtiön kyltein. Niiden tarkoituksena on lähinnä ollut osoittaa ulkopuolisille Are Oy:n työskentelevän alueella tarkoittamatta kuitenkaan mainostaa juuri tämän vain rajoitettua asiakaskuntaa palvelevan toimipisteen palveluja.

Työnjohtajan toimitilassa on ollut käytössä toimistovarustusta. Toimitilassa ei kuitenkaan ole tehty työnjohtajalle tässä ominaisuudessa kuuluvien työnjohtoon liittyvien tehtävien lisäksi muita varsinaisia toimistotehtäviä. Toimipaikasta käsin tehdyt työt ovat liittyneet vain Are Oy:n UPM-Kymmene Oyj:n tehtaiden alueella tehtäviin töihin, eikä toimipistettä ole edes tarkoitettu palvelemaan muissa kohteissa tehtäviä töitä. Toimipiste onkin ollut työkohteena yhdistettävissä Are Oy:n toimintaan UPM-Kymmene Oyj:n kysymyksessä olevalle alueella sijaitsevilla kahdella tehtaalla tehtäviin töihin. Toimipaikka ei siten esitetyn selvityksen mukaan täytä niitä edellytyksiä, joiden työtuomioistuimen edellä mainitussa lausunnossa todetuin tavoin on täytyttävä, jotta toimipistettä voitaisiin pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuna työhönottopaikkana.

Niin sanottu montulle palkkaamisen mahdollisuus 1.1.1998 jälkeen

Työnantajapuoli on katsonut, että vaikka vuoden 1998 alussa voimaan tulleesta työehtosopimuksesta on jätetty montulle palkkaamismahdollisuutta koskeva määräys pois, on montulle palkkaaminen ollut edelleen mahdollista tilanteissa, joissa kysymys on ennen työehtosopimuksen voimaantuloa tarjotusta projektista. Työnantajapuolen mukaan työehtosopimusneuvotteluissa osapuolten tarkoituksena on ollut, että määräyksen muutos ei saa aiheuttaa yllättäviä lisäkustannuksia ennen työehtosopimuksen voimaantuloa tarjottuihin projekteihin. Tätä periaatetta on työnantajapuolen mukaan noudatettu aikaisempienkin työehtosopimusmuutosten yhteydessä ja se on ollut työnantajapuolen vaatimus myös talotekniikka-alan työehtosopimuksesta neuvoteltaessa vuonna 1997.

Työehtosopimuksen työhönottopaikkaa koskevista työehtosopimusneuvotteluista työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa Sähköalojen ammattiliiton työehtoasiamiestä T:tä sekä todistajana Sähkö- ja telealan työnantajaliiton osastopäällikköä U:ta.

T:n mukaan työehtosopimusneuvotteluissa on työhönottopaikkaa koskevan määräyksen muuttamisen yhteydessä käsitelty erilaisia määräyksen soveltamiseen liittyviä vaihtoehtoja. Työhönottopaikkaa koskevan määräyksen voimaantuloajankohdasta ei kuitenkaan ole sovittu työehtosopimuksen voimaantuloajankohdasta poikkeavasti. Niiden 14 vuoden aikana, jolloin T on osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin, on kaksi tai kolme kertaa sovittu urakkahinnoittelun muutosten soveltamisen alkamisajankohta toiseksi kuin työehtosopimuksen voimaantulo. Uusia määräyksiä on tällöin sovittu sovellettaviksi vain töissä, jotka on tarjottu jonkin mainitun päivän jälkeen. Kysymys on ollut merkittävistä urakkahinnoitteluun tehdyistä muutoksista ja poikkeava voimaantuloajankohta on myös kirjattu työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan.

T:n mukaan Sähköalojen ammattiliiton vuonna 1997 työehtosopimusneuvotteluissa tekemän matkakulujen korvaamista koskevien määräysten muuttamista koskevassa esityksessä on ollut kirjaus muutosten voimaantuloajankohdasta. Tämä on johtunut siitä, että muutosehdotusten hyväksyminen olisi merkinnyt huomattavia ja ennakoimattomia muutoksia. Työntekijäliiton esityksestä ei juuri yksikään kohta ollut toteutunut. Jos esityksen mukaiset muutokset olisi hyväksytty, olisi työnantajapuoli T:n näkemyksen mukaan edellyttänyt selkeää kirjausta työehtosopimukseen, mikäli voimaantulon osalta olisi voinut vallita epäselvyyttä.

Asianosaisliittojen välillä on eräiden aikaisempien urakkahinnoittelumuutosten yhteydessä sovittu muutosten voimaantuloajasta työehtosopimuksen voimaantulosta poikkeavasti. Näissä tilanteissa poikkeavasta voimaantulosta on otettu nimenomainen määräys työehtosopimukseen. Vuoden 1998 alussa voimaan tulleeseen työehtosopimukseen tällaista määräystä ei ole otettu. Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ei myöskään ole maininnut poikkeavasta voimaantuloajankohdasta laatimassaan kiertokirjeessä. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsookin näyttämättä jääneen, että osapuolten välillä olisi sovittu montulle palkkausmahdollisuuden säilyttämisestä myös 1.1.1998 jälkeen alkaneissa määräaikaisissa työsuhteissa. Näin ollen ei myöskään Are Oy ole voinut palkata kanteessa tarkoitettuja työntekijöitä siten, että heidän työhönottopaikakseen on katsottu Are Oy:n UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken tehtaan alueella sijaitseva toimipaikka.

Yhteenveto

Työtuomioistuin toteaa, että Are Oy:n UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken tehtailla olevaa toimipaikkaa ei voida pitää työehtosopimuksen 4 §:ssä tarkoitettuna työhönottopaikkana. Are Oy ei myöskään ole voinut enää 1.1.1998 jälkeen palkata kysymyksessä olevalla tehtaalla käynnissä olleeseen PK 3-projektiin uusia työntekijöitä käyttäen työhönottopaikkana kysymyksessä olevaa toimipaikkaa. Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työhönottopaikaksi on näin ollen katsottava Are Oy:n Jyväskylän konttori ja työntekijöillä on siten oikeus kanteessa vaadittuihin korvauksiin, jotka on määriltään myönnetty oikeiksi.

Työehtosopimuksen rikkominen

Kun asia kuitenkin on ollut tulkinnanvarainen, ei Are Oy kieltäytyessään vaadittujen korvausten maksamisesta ole rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden ei myöskään Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ole Are Oy:n menettelyn hyväksyessään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi asianosaisten on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Are Oy velvoitetaan suorittamaan korvauksia seuraavasti:

A:lle 13 234,60 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaan 1 507,60 markalle 23.1.1998 lukien, 1 946,60 markalle 6.2.1998 lukien, 1 946,60 markalle 20.2.1998 lukien, 1 946,60 markalle 6.3.1998 lukien, 1 901,30 markalle 20.3.1998 lukien, 1 901,30 markalle 3.4.1998 lukien ja 2 084,60 markalle 9.4.1998 lukien,

B:lle 4 293,90 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 261 markalle 20.2.1998 lukien, 1 486,60 markalle 6.3.1998 lukien, 1 200,30 markalle 20.3.1998 lukien, 838 markalle 3.4.1998 lukien sekä 508 markalle 3.4.1998 lukien,

C:lle 1 724,30 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.4.1998 lukien,

D:lle 7 922,10 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 810,30 markalle 20.2.1998 lukien, 1 946,60 markalle 6.3.1998 lukien, 1 673,30 markalle 20.3.1998 lukien, 1 483,30 markalle 3.4.1998 lukien ja 2 008,60 markalle 9.4.1998 lukien,

E:lle 1 848,30 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 1 048,30 markalle 20.3.1998 lukien ja 800 markalle 25.3.1998 lukien,

F:lle 2 084,30 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 261 markalle 6.3.1998 lukien, 1 086,30 markalle 20.3.1998 lukien ja 737 markalle 25.3.1998 lukien,

G:lle 989 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.4.1998 lukien,

H:lle 18 269,10 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 389 markalle 23.1.1998 lukien, 1 946,60 markalle 6.2.1998 lukien, 1 946,60 markalle 20.2.1998 lukien, 1 946,60 markalle 6.3.1998 lukien, 1 635,30 markalle 20.3.1998 lukien, 1 438 markalle 3.4.1998 lukien, 1 870,60 markalle 17.4.1998 lukien, 1 670,60 markalle 30.4.1998 lukien, 1 808,60 markalle 15.5.1998 lukien, 1 946,60 markalle 29.5.1998 lukien ja 1 670,60 markalle 3.6.1998 lukien,

I:lle 3 799,30 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 261 markalle 20.2.1998 lukien, 1 500 markalle 3.4.1998 lukien, 1 162,30 markalle 20.3.1998 lukien ja 876 markalle 25.3.1998 lukien,

J:lle 3 398,20 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 261 markalle 20.2.1998 lukien, 1 486,60 markalle 6.3.1998 lukien, 964,60 markalle 20.3.1998 lukien ja 686 markalle 25.3.1998 lukien,

K:lle 1 627 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 113 markalle 20.3.1998 lukien ja 1 514 markalle 3.4.1998 lukien,

L:lle 3 588,90 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 1 212,30 markalle 6.3.1998 lukien, 1 024,60 markalle 20.3.1998 lukien, 1 126 markalle 27.3.1998 lukien ja 226 markalle 27.3.1998 lukien,

M:lle 3 406 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 251 markalle 6.3.1998 lukien, 1 365 markalle 20.3.1998 lukien, 1 552 markalle 27.3.1998 lukien ja 238 markalle 27.3.1998 lukien,

N:lle 1 641 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 9.4.1998 lukien,

O:lle 3 572,20 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 261 markalle 20.2.1998 lukien, 1 312,60 markalle 6.3.1998 lukien, 1 372,60 markalle 20.3.1998 lukien ja 626 markalle 25.3.1998 lukien,

P:lle 15 539,20 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 389 markalle 6.2.1998 lukien, 1 946,60 markalle 20.2.1998 lukien, 1 984,60 markalle 6.3.1998 lukien, 1 711,30 markalle 20.3.1998 lukien, 1 476 markalle 3.4.1998 lukien, 1 908,60 markalle 17.4.1998 lukien, 1 670,60 markalle 30.4.1998 lukien, 1 532,60 markalle 15.5.1998 lukien, 1 557,60 markalle 29.5.1998 lukien ja 1 362,30 markalle 3.6.1998 lukien sekä

Q:lle 1 687 markkaa ja viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen korkokannan mukaan 261 markalle 6.3.1998 lukien, 740 markalle 20.3.1998 lukien ja 686 markalle 25.3.1998 lukien.

Kanne hylätään enemmälti.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Arko, Sulkunen ja Palanko-Laaka jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun muilta osin, mutta velvoitan Sähkö- ja telealan työnantajaliiton ja Are Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut 12 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.