Labor court dismissed union claim that all teacher duties count toward regular working hours in adult education centers.

Kysymys siitä, voivatko yksityisissä ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa työskentelevät opettajat lukea työajaksi kaiken sen työn, mitä he opetustuntien lisäksi tekevät työvelvoitteidensa täyttämiseksi vai sisältyvätkö jotkut tehtävät opetustunteihin.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 4

KANTAJA

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Helsinki

VASTAAJA

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Pääkaupunkiseudun Aikuiskoulutussäätiö, Helsinki

ASIA Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.9.2000

Pääkäsittely 23.10.2000

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja toiselta puolen muiden ohella Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n välillä 20.5.1998 solmitussa yksityisten ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Säännöllinen työaika

1. Kokoaikaisen opettajan säännöllinen työaika on 38 1/4 tuntia viikossa

2. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia järjestettäväksi myös siten, että se tasoittuu enintään vuoden aikana keskimäärin 38 1/4 tuntiin viikossa.

3. Osa-aikaisen opettajan työaika voidaan paikallisesti sopia järjestettäväksi myös siten, että se tasoittuu enintään vuoden aikana sovittuun tuntimäärään.

4. Opettajalla ei saa olla ilman hänen suostumustaan oppitunteja enempää kuin 33 viikossa. Em. tasoittumista koskevia määräyksiä sovelletaan myös oppituntien osalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty sisältyvät myös samojen asianosaisten solmimaan 1.3.2000 voimaan tulleeseen yksityisten ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevaan työehtosopimukseen, jonka 10 §:n 2 kohtaan on lisäksi otettu seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuoden tasoittumisjakso voidaan ylittää.

Työajan ylitys korvataan rahakorvauksella, joka lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 163. Rahakorvauksen sijasta voidaan antaa myös vastaava vapaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on vaatinut vahvistettavaksi, että yksityisiä ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen 10 §:n 1 ja 2 kohtien mukaan opettajan säännölliseen työaikaan kuuluvat kaikki työnantajan opettajan tehtäväksi määräämät tai muutoin opettajalle kuuluvat velvollisuudet.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on myös vaatinut Erityispalvelujen Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Lisäksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on vaatinut Erityispalvelujen Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työehtosopimusmääräysten tausta ja tulkinta

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välillä yksityisiä ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskeva työehtosopimus oli solmittu ensimmäisen kerran 1.2.1994. Tähän sopimukseen opettajien työaikamääräykset oli kirjattu suoraan yksityisiä valtionapulaitoksia koskeneesta toimiehtosopimuksesta. Toimiehtosopimuksen työaikaa koskevat määräykset puolestaan oli tarkoituksellisesti sovittu samansisältöisiksi kuin kunnallisia ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevien työehtosopimusten vastaavat määräykset. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen työnantajapuolta edustaneen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toimiehtosopimuksen työnantajapuolta edustaneen Valtion työmarkkinalaitoksen sekä Akavan/Opetusalan Ammattijärjestön välillä oli tuolloin vallinnut ja vallitsee edelleen yksimielisyys opettajien säännöllisen työajan käsitteestä. Tämän mukaan säännölliseen työaikaan sisältyy sekä opetustuntien pitäminen että opettajan työvelvollisuuksiin kuuluva kaikki muu työ.

Yksityisiä ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevalla määräyksellä ei ole tarkoitettu poiketa toimiehtosopimuksella ja kunnallisen alan ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevalla työehtosopimuksella sovitusta säännöllisen työajan käsitteestä ja tulkinnasta.

Opetustuntien enimmäismäärä on työehtosopimuksessa rajattu siten, että ilman opettajan omaa suostumusta opetustunteja ei saa olla enempää kuin 33 tuntia viikossa. Tästä rajoituksesta oli sovittu aikanaan Akavan/Opetusalan Ammattijärjestön vaatimuksesta, jotta viikottaisen tai vuotuisen työajan enimmäismäärien rikkomisilta vältyttäisiin. Opettajan säännölliseen työaikaan opetustuntien lisäksi sisältyviä muita tehtäviä ei toimiehtosopimuksessa eikä myöskään kunnallisen alan työehtosopimuksessa eikä myöskään nyt kysymyksessä olevassa työehtosopimuksessa ole mainittu. Työaikaan sisältyvää muuta työtä opetustuntien lisäksi on muun muassa opetuksen valmistelu, opetusmateriaalin hankkiminen ja valmistaminen, kokeiden suunnittelu ja korjaus, opetustyöhön liittyvät kokoukset ja oppilastyö.

Työnantajan menettely

Pääkaupunkiseudun Aikuiskoulutussäätiö, jäljempänä myös Amiedu, on soveltanut työehtosopimuksen opettajien säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä siten, että opettajat eivät saa lukea työajaksi kaikkea työvelvoitteidensa hoitamiseen tarvittavaa aikaa. Amiedun opettajat ovat velvollisia laatimaan kuukausittain työtunneistaan tunti-ilmoitukset, joihin ei kuitenkaan saa merkitä todellisia työtunteja. Ilmoitukset on vaadittu laadittaviksi siten, että opettaja saa merkitä ilmoitukseen vain osan todellisuudessa tekemistään työtunneista. Tällä menettelyllä pyritään osoittamaan, että opettajan todellinen työaika on työehtosopimuksen säännöllisen työajan mukainen.

Amiedun työehtosopimuksen vastainen työaikakäytäntö kävi ilmi muun muassa johtoryhmän kokouksessa 13.9.1999 tehdystä päätöksestä. Tämän mukaan jatkossa työsopimuksiin kirjataan, että palkkaan kuuluu opetustuntien valmistelu. Tämän mukainen ehto on sisällytetty Amiedun tekemiin opettajien työsopimuksiin 13.9.1999 jälkeen. Amiedu oli tulkinnut työehtosopimuksen määräyksiä siten, että opettajan velvollisuus on valmistella opetus ainakin osaksi omalla ajallaan. Edellä mainitun johtoryhmän päätöksen kanssa samansisältöinen kanta oli kirjattu myös 1.9.1999 pidetystä paikallisneuvottelusta laadittuun pöytäkirjaan. Pöytäkirjan mukaan tavanomaisen, toistuvan opetustunnin valmistelutyöt, jotka ovat vähäiset, kuuluvat palkkaan. Työnantajan käyttämä sanonta "kuuluvat palkkaan" tarkoittaa sitä, että opettaja ei saa merkitä tunti-ilmoitukseensa valmistelutyötä eikä tätä työtä siten saa merkitä työajaksi.

Esimerkiksi erään osa-aikaisen Amiedun opettajan toteutuneet työtunnit olivat olleet syyskuussa 156,4 tuntia, lokakuussa 120,4 tuntia, marraskuussa 119,9 tuntia ja joulukuussa 95,5 tuntia. Viralliset tunti-ilmoitukseen hyväksytyt tunnit olivat kuitenkin olleet syyskuussa 110,2 tuntia, lokakuussa 95 tuntia, marraskuussa 89 tuntia ja joulukuussa 68,5 tuntia.

Kokoaikaisen opettajan keskimääräinen todellinen viikkotyöaika oli opettajien tekemän työaikaseurannan mukaan tavanomaisesti 40-50 tuntia. Työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika sen sijaan on 38 tuntia 15 minuuttia. Työnantajan kannan mukaan edellä todetuin tavoin muodostunut todellinen työaika ei ole erikseen korvattavaa yli- tai lisätyötä.

Erimielisyydestä käydyt neuvottelut

Työaikamääräysten tulkinnasta syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu paikallisesti 1.9.1999. Neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen. Asiasta oli käyty myös työehtosopimukseen osallisten liittojen välinen neuvottelu 19.5.2000. Työnantajaliitto oli neuvottelupöytäkirjaan kirjatulla kannalla jättänyt ottamatta kantaa työehtosopimusmääräyksen oikeaan sisältöön. Työnantajaliitto oli ainoastaan todennut, että Amiedun opettajien työt ja heille maksettu palkka ovat työehtosopimuksen mukaiset.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n vaatimuksista huolimatta Erityispalvelujen Työnantajaliitto ei ollut puuttunut työnantajan työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn eli siihen, että opettajien edellytetään tekevän työtä, jota he eivät saa sisällyttää tunti-ilmoituksiinsa eivätkä siten myöskään säännölliseen työaikaan. Työnantaja on velvoittanut opettajat tekemään osan heille määrätyistä tai heiltä muutoin työvelvoitteina edellytettävästä työstä muuna aikana kuin työaikana ilman korvausta.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ oli vaatinut Erityispalvelujen Työnantajaliittoa valvomaan, että Amiedu noudattaa työehtosopimuksessa sovittua opettajien viikkotyöaikaa. Työnantajaliitto ei ollut kuitenkaan ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin, joten se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on vastauksessaan, johon Pääkaupunkiseudun Aikuiskoulutussäätiö on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n velvoittamista korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Pääkaupunkiseudun Aikuiskoulutussäätiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimusmääräysten tausta ja tulkinta

Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n välillä oli solmittu ensimmäinen työehtosopimus 1.2.1994 toimiehtosopimusjärjestelmän päättymisen yhteydessä. Työehtosopimus oli rakentunut suurelta osin toimiehtosopimukseen, josta opettajien työaikamääräykset oli kirjattu sellaisenaan. Yksityisiä aikuiskoulutuskeskuksia koskeva työehtosopimus ja tätä edeltänyt toimiehtosopimus olivat täysin itsenäisiä sopimuksia ilman liityntäpöytäkirjaa tai viittausta kuntapuolen sopimuksiin. Yksityisiä aikuiskoulutuskeskuksia koskevaa työehtosopimusta tulee siten tarkastella tältä pohjalta.

Vuonna 1991 toimiehtosopimuksen määräyksiä oli muutettu siten, että työaikaa oli lyhennetty ja sovittu 38 1/4 tunnin viikkotyöajasta sekä siirtymisestä kuukausipalkkaan. Tätä ennen opettajalle oli maksettu palkka opetustuntien mukaan. Opetustuntiin oli sisältynyt muun muassa tuntien valmistelu. Toimiehtosopimukseen oli sisältänyt myös pykälä, joka oli koskenut opettajan muuta työvelvollisuutta eli opetustyöhön kuulumattomia tehtäviä. Nämä tehtävät olivat lähinnä oppilaitoksen kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja hallinnollisia tehtäviä. Kuukausipalkkaan siirryttäessä tarkoituksena oli ollut, että opetustuntien lisäksi tehtävä opettajan muuhun työvelvollisuuteen kuuluva työ sisältyy kuukausipalkkaan.

Opettajat jaetaan kokoaikaisiin, osa-aikaisiin ja sivutoimisiin opettajiin. Kokoaikaisen opettajan säännöllinen työaika on 38 1/4 tuntia viikossa. Osa-aikaisen opettajan työaika on työehtosopimuksen mukaan 16-38 1/4 tuntia viikossa ja sivutoimisen opettajan alle 16 tuntia viikossa. Työehtosopimuksessa ei eritellä työtunteja muutoin kuin oppituntien osalta, joita ei voi olla ilman opettajan suostumusta enempää kuin 33 tuntia viikossa.

Työehtosopimuksen mukaan ylityön tekeminen ei ole mahdollista. Tästä ovat työehtosopimukseen osalliset olleet yksimielisiä. Työehtosopimuksen mukaan työaika voidaan kuitenkin järjestää siten, että se tasoittuu enintään vuoden aikana keskimäärin 38 1/4 tuntiin vuodessa. Aikaisemmin sitä ei voitu ylittää edes vuositasolla. Vuosittaisen lisätyön korvaamisesta sovittiin vasta keväällä 2000. Uuden määräyksen mukaan tasoittumisjakso voidaan ylittää, jolloin työajan ylitys voidaan korvata rahakorvauksella eli yksinkertaisella tuntipalkalla tai antamalla vastaava vapaa.

Työaikalakia ei yleensäkään sovelleta opetustyötä tekeviin. Tämä käy ilmi työaikalain perusteluista. Myöskään aikuiskoulutuskeskusten osalta ei ole sovittu työaikalain soveltamisesta opettajiin. Näin ollen opettajia koskevia työaikamääräyksiä ei tule tarkastella työaikalain pohjalta.

Opettajien työtehtävistä

Opettajien työtehtävät vaihtelevat annettavasta koulutuksesta riippuen. Työt koostuvat pääosin lähiopetuksesta, etäopetuksesta, näyttöjen vastaanottamisista, ohjauksesta, työssäoppimisen valvonnasta, opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä hallintoon liittyvistä tehtävistä. Työt tehdään työhön varattujen/resurssoitujen tuntien puitteissa.

Työehtosopimuksessa ei ole otettu kantaa opettajien työtehtäviin muutoin kuin oppituntien pitämisen osalta. Työehtosopimuksen mukaan opettajalla ei saa olla ilman hänen suostumustaan oppitunteja enempää kuin 33 tuntia viikossa. Käytännössä raja on muodollinen, koska oppituntien (lähiopetustuntien) määrä pienenee koulutuksen painopisteen siirtyessä luokkaopetuksen ulkopuolelle. Työtehtävien hoitamiseen varataan riittävästi aikaa ja käytettävät resurssit sovitaan esimiehen kanssa. Opettajan työtehtävien hoitamiseen resurssoidut tunnit noudattavat aikaisemmin sovittuja käytäntöjä. Uusien projektien osalta käytettävissä olevat työtunnit/resurssit sovitaan erikseen yhdessä opettajan ja esimiehen välillä. Mikäli resurssit eivät riitä tehtävien hoitamiseen, on opettajalla mahdollisuus neuvotella asiasta esimiehen kanssa. Ongelmia annetuista resursseista ei kuitenkaan ole ollut.

Opettajat laativat kuukausittain tunti-ilmoituksen töistään. Tunti-ilmoitukseen, jota käytetään palkanmaksun pohjana, merkitään tehdyt tunnit ryhmiteltyinä ainetunnuksien mukaisesti. Tunti-ilmoitukseen opettajat merkitsevät kaikki työtehtävien hoitamiseen sovitut tunnit.

Työnantajan menettely

Amiedussa työnantaja ei ole missään vaiheessa kieltänyt opettajia merkitsemästä tunti-ilmoituksiin työnantajan kanssa sovittuja ja resurssoituja tunteja. Opettajille oli luettu ja luetaan työajaksi kaikki se aika, joka työtehtäviin katsotaan kuluvan. Opettajan työtehtävät ovat itsenäisiä eikä työnantaja pysty valvomaan, missä työt tehdään. Suuri osa työtehtävistä tehdäänkin luokkahuoneen ja oppilaitoksen ulkopuolella, joten työajan seuranta ja valvonta on käytännössä mahdotonta. Mikäli opettaja resurssoiduista tunneista huolimatta haluaa omaehtoisesti venyttää työpäiväänsä tekemällä työtä kotona tai muualla, jää se opettajan omalle vastuulle eikä se ole sellaista työtä, joka työnantajan kuuluu korvata.

Opettajalla ei ole vapaata harkintaa sen suhteen, kuinka paljon työaikaa häneltä työn suorittamiseen kuluu ja lisäksi oikeus saada palkka koko tältä työajalta. Opettajalla ei ole oikeutta itse määritellä palkallisen työpäivän pituutta. Palkanmaksun pohjana käytettävään tunti-ilmoitukseen merkitään ne tunnit, jotka työn suorittamiseen on mahdollista käyttää.

Mikäli opettajalle annettaisiin oikeus itse määrätä työpäivän pituus, johtaisi se työnantajan kannalta täysin mahdottomaan tilanteeseen. Työpäivän pitkittäminen johtaisi huomattavasti korkeampaan päiväpalkkaan. Tällainen menettely ei ole työehtosopimuksen mukaista eikä tällaista käytäntöä ole noudatettu opetusalalla tai aikuiskoulutuskeskuksissa. Ylityön tekeminen ei ole ollut aikaisemmin työehtosopimuksen mukaan edes mahdollista.

Kanteessa mainittu erästä osa-aikaista opettajaa koskeva esimerkki on harhaanjohtava ja virheellinen. Esimerkkiin on ilmeisesti sisällytetty opettajan oman harkinnan perusteella työtunteja ja myös sellaisia tunteja, jotka oli tehty kotona.

Opettajan työpäivä saattaa tilapäisesti muodostua keskimääräistä työpäivää pidemmäksi, mutta se tasoitetaan sovitun tasoitusjakson puitteissa enintään 38 1/4 tuntiin viikossa. Työehtosopimuksen mukaan tasoittumisjakso on enintään vuosi.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Koska työnantajan menettely asiassa oli ollut työehtosopimuksen mukaista, ei myöskään työnantajaliitto ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Erimielisyydessä on kysymys siitä, voivatko yksityisissä ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa työskentelevät opettajat lukea työajaksi kaiken sen työn, mitä he opetustuntien lisäksi tekevät työvelvoitteidensa täyttämiseksi vai sisältyvätkö jotkut tehtävät opetustunteihin. Pääkaupunkiseudun Aikuiskoulutussäätiö (Amiedu) ei ole hyväksynyt opettajien työtunti-ilmoituksiin merkittäväksi kaikkia erityisesti opetustuntien valmisteluun ja kokeiden korjaamiseen kuluneita työtunteja. Amiedun 13.9.1999 jälkeen tekemiin työsopimuksiin on kirjattu, että palkkaan kuuluu opetustuntien valmistelu.

Työehtosopimuksen määräykset ja niiden tausta

Työehtosopimuksen 10 §:n 1 momentin mukaan kokoaikaisen opettajan säännöllinen työaika on 38 1/4 tuntia viikossa. Saman pykälän 2 momentin mukaan säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia järjestettäväksi siten, että se enintään vuoden aikana tasoittuu 1 momentissa mainittuun tuntimäärään. Pykälän 4 momentissa on sovittu oppituntien määrästä, joka ei ilman opettajan suostumusta saa olla enempää kuin 33 viikossa. Työehtosopimuksen työajan tasoittumista koskevia määräyksiä sovelletaan myös oppituntien osalta.

Ensimmäinen yksityisiä ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskeva työehtosopimus on solmittu vuonna 1994 toimiehtosopimusjärjestelmän lakkauttamisen jälkeen. Uuteen työehtosopimukseen työaikamääräykset on otettu samansisältöisinä kuin ne ovat olleet yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuksessa. Mainitun toimiehtosopimuksen määräyksiä oli vuonna 1991 muutettu siten, että ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön osalta oli sovittu uudesta palkkausjärjestelmästä, jossa opettajan palkka määräytyi kuukausipalkkana. Samassa yhteydessä oli sovittu kokoaikaisen opettajan säännölliseksi työajaksi 38 1/4 tuntia viikossa ja mahdollisuudesta sopia paikallisesti työaika järjestettäväksi siten, että se tasoittuu palkanmaksukausittain keskimäärin edellä mainittuun tuntimäärään. Muutoksen yhteydessä oli myös sovittu siitä, että opettajalla ei saa olla oppitunteja enempää kuin 33 tuntia viikossa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puolesta työtuomioistuimessa on työehtosopimuksen määräysten tulkinnasta ja taustasta kuultu todistajina Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n lakimiestä A:ta ja apulaisneuvottelupäällikköä B:tä sekä kunta-alan vastaavien määräysten tulkinnasta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen osastopäällikköä C:tä. Erityispalvelujen Työnantajaliiton puolesta työehtosopimusmääräysten tulkinnasta todistajana on kuultu johtaja D:tä.

Vuonna 1991 käytyjen neuvottelujen lähtökohtana oli A:n mukaan ollut, että opettajalla on tietty työaika ja työaika kattaa kaiken sen työn, mitä opettaja tekee. Neuvotteluissa ei ole tuolloin erikseen keskusteltu siitä, mitä eri osia työaikaan luetaan. Oppituntien valmisteluun liittyviä töitä ei A:n mukaan ennen vuonna 1991 sovittuja muutoksia ollut luettu toimiehtosopimuksen 29 §:ssä tarkoitettuihin työvelvollisuuteen sisältyviin opetustyöhön kuulumattomiin tehtäviin. Opetustuntien valmisteluun liittyvien töiden oli katsottu kuuluneen opetustunneista maksettavaan tuntipalkkioon. Aikuiskoulutuskeskuksia koskevissa työehtosopimuksissa oleva työaikajärjestelmä poikkeaa muusta opetusalasta, jossa opettajalle määrättyyn opetusvelvollisuuteen kuuluu myös oppituntien valmistelu, mitä ei erikseen lueta työaikaan.

B:n mukaan vuonna 1991 toimiehtosopimuksen soveltamisalalla oli aikuiskoulutuskeskusten opettajien osalta sovittu samanlaisista muutoksista kuin kunta-alalla eli palkkauksessa oli siirrytty tuntipalkkajärjestelmästä kuukausipalkkajärjestelmään ja tuntityöaikajärjestelmästä kokonaistyöaikajärjestelmään. Neuvotteluissa oli sovittu opettajan työajan pituudesta. Tuolloin oli sovittu opettajien opetustuntien enimmäismäärästä ja viikkotyöajasta ja poistettu määräykset siitä, mitkä tehtävät kerryttivät työaikaa. Sopimusneuvotteluissa ei vuonna 1991 ollut puhuttu oppitunnin käsitteestä.

C on kertonut, että toimiehtosopimuksen määräykset olivat aina seuranneet kunta-alan ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen määräyksiä. Sopimusmääräyksiä muutettaessa vuonna 1991 kysymys oli ollut lähinnä palkkausjärjestelmään tehdyistä muutoksista. Aikaisemmin aikuiskoulutuskeskusten opettajien palkkaus oli määräytynyt tuntipalkkana ja uusi järjestelmä oli merkinnyt siirtymistä kuukausipalkkaan. Työaikajärjestelmä oli säilynyt entisellään. Sopimuksessa oli sovittu opetustuntien enimmäismäärästä ja viikkotyöajasta. Viimeksi mainittuun luettiin opetustuntien lisäksi aika, joka opettajalta meni työnantajan määräämiin muihin töihin. Oppituntien enimmäismäärä oli tuolloin alennettu aikaisemmasta ja enimmäismääräksi oli sovittu 33.

Oppituntien pitämiseen oli ennen vuotta 1991 luettu aikuiskoulutuskeskuksen opettajilla myös oppituntien valmistelu ja kokeiden korjaaminen. Tähän ei ollut tehty muutosta vuonna 1991 eikä oppitunnin käsite ollut ollut neuvotteluissa esillä. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli jo vuonna 1973 eräässä kunnille lähettämässään yleiskirjeessä ammattikasvatushallituksen kantaan viitaten todennut, että 34 - 38 opetustuntia pitävät sisällään myös oppitunnin valmistelun ja jälkityöt sekä kokeiden korjauksen. Toisin kuin muilla opetusaloilla aikuiskoulutuskeskusten osalta oli jo niiden perustamisesta lähtien eli 1970-luvun alusta alkaen sovittu opettajien kiinteästä viikkotyöajasta.

D:n mukaan yksityisiä aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen työaikamääräykset vastaavat sisällöltään aikaisemman toimiehtosopimuksen määräyksiä. Yksityisellä opetusalalla oppituntiin sisältyväksi katsotaan myös oppituntien valmistelu. Jos kysymys on kokonaan uuden kurssiohjelman tai opetusmateriaalin laatimisesta, otetaan näihin liittyvät tehtävät erikseen huomioon työajassa ja niitä varten opettajalle varataan erikseen aikaa. Työehtosopimuksessa sovittu viikkotyöaika on luonteeltaan tuntimäärä, joka on työnantajan käytettävissä töitä mitoitettaessa. Tähän tuntimäärään luetaan muun muassa oppitunnit, joihin tuntien valmistelu sisältyy, ja opettajan muihin töihin käyttämä aika.

Työaikakäytäntö Amiedussa

Työaikakäytännöstä Amiedussa on kuultu OAJ:n todistajana luottamusmies E:tä ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton todistajana rehtori F:ää.

E on kertonut, että työnantajan määräyksestä opettajat joutuvat omalla ajallaan valmistelemaan opetusta, tekemään oppimateriaalia ja päivittämään sitä sekä suunnittelemaan ja korjaamaan kokeita. OAJ:n toimesta työpaikalla oli tehty tutkimus, jonka tulosten mukaan opettajien työaikakirjanpito osoitti opettajilta kuluvan oppituntien valmisteluun keskimäärin 10 tuntia viikossa. Nämä työt oli työnantajan määräyksen mukaan tehtävä viikoittaisen työajan lisäksi, koska tällaisiin töihin kulunutta aikaa ei saanut merkitä tunti-ilmoituksiin. Mikäli kysymys oli uuden kurssin suunnittelusta, voi työnantaja pyynnöstä myöntää sen valmisteluun lisäresursseja. Työaikajärjestelyissä ei oppilaitoksessa ollut tapahtunut muutoksia siirryttäessä kuukausipalkkajärjestelmään.

F:n mukaan vuonna 1991 tehdyt sopimusmuutokset ovat koskeneet vain palkkausjärjestelmää. Tuolloin ei hänen käsityksensä mukaan ollut tarkoitus sopia siitä, että tuntien valmisteluun ja kokeiden korjaukseen tulisi resurssoida erikseen aikaa. Tämä on ollut käytäntönä myös Amiedussa ja muissa aikuiskoulutuskeskuksissa. Amiedussa suoranaisia opetustunteja opettajilla on keskimäärin 50 prosenttia työajasta. Loppu työaika koostuu muun muassa harjoittelun ja työssäoppimisen valvonnasta sekä hallintoon ja kehitystyöhön liittyvistä tehtävistä. Sekä koko- että osa-aikaisten opettajien kohdalla opetustuntien valmistelu ja kokeiden korjaus kuuluvat Amiedussa omalla ajalla tehtäväksi. Mikäli kysymys on kehittämistyöstä, kuten uuden opetuksen suunnittelusta tai kurssimateriaalien teosta, resurssoidaan opettajalla tähän erikseen aikaa.

Arviointi ja johtopäätökset

Vuonna 1991 on edellä todetuin tavoin sovittu ensin kunta-alaa koskevista ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilökunnan työehtosopimuksen muutoksista, minkä mukaiset muutokset on toteutettu sittemmin myös yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimukseen. Keskeinen muutos on esitetyn selvityksen mukaan ollut palkkausjärjestelmän muuttaminen siten, että opetustuntipalkkioon perustuvasta tuntipalkkajärjestelmästä on sovittu siirryttäväksi kuukausipalkkajärjestelmään. Samassa yhteydessä myös työaikamääräyksiä on muutettu siten, että aiemman määräyksen mukainen 40 tunnin viikkotyöaika on muutettu 38 1/4 tunniksi. Aikaisemman sopimuksen mukaan 40 tunnin viikkotyöaikaan on sisältynyt 35 opetustuntia ja viisi tuntia työnantajan määräämää, opetustyöhön liittyvää tai muulla tavoin kurssikeskuksen kannalta tärkeää työtä. Toimiehtosopimukseen ei myöskään enää ole otettu määräystä opettajan muuhun työvelvoitteeseen kuuluvista eri töistä.

Opetustuntiin oli ennen vuonna 1991 sovittuja muutoksia katsottu kuuluvan myös oppituntien valmistelu ja kokeiden korjaaminen. Oppitunnin käsitteestä ei vuonna 1991 käytyjen neuvottelujen yhteydessä ole keskusteltu eikä neuvotteluissa muutoinkaan ole tullut esille, että aikaisemmasta poiketen esimerkiksi oppituntien valmisteluun ja kokeiden korjaamiseen kuluvan ajan ei enää katsottaisi sisältyvän oppitunnin käsitteeseen. Opettajan muuhun työvelvoitteeseen kuuluvia töitä koskevien määräysten pois jättämisen tarkoituksena ei myöskään ole näytetty olleen ottaa kantaa siihen, että oppitunnin käsitettä tulisi tulkita aikaisemmasta poiketen.

Keskeinen muutos vuonna 1991 on ollut esitetyn selvityksen mukaan palkkausjärjestelmän muuttaminen. Tässä yhteydessä tosin on myös muutettu viikoittaista työaikaa ja oppituntien enimmäismäärää koskevia määräyksiä. Jo ennen uudesta viikkotyöajasta sopimista on aikuiskoulutuskeskuksien opettajia koskevissa sopimuksissa sovittu opettajan viikoittaisesta kokonaistyöajasta. Tähän nähden eivät vuonna 1991 sovitut muutokset ole merkinneet myöskään mitään uuteen kokonaistyöaikajärjestelmään siirtymistä, joka olisi mahdollisesti merkinnyt myös muutosta oppitunnin käsitteeseen. Selvitystä ei myöskään ole esitetty siitä, että vuoden 1991 jälkeen käytännössä opettajan työaikaa laskettaessa olisi menetelty siten, oppituntien valmisteluun ja kokeiden korjaamiseen käytetty aika olisi työajan laskennassa otettu huomioon oppituntiin sisältymättömänä aikana.

Sopimalla kokonaistyöaikamääräyksistä ja erikseen opetustuntien enimmäismääristä osapuolten tarkoituksena on ollut mitoittaa opettajan työt niin, että hän voi normaalisti suoriutua työvelvoitteisiinsa kuuluvista opetus- ja muista tehtävistä sovitun kokonaistyöajan puitteissa. Tässä järjestelmässä, jossa osa työstä on tehty tavanomaisesti muualla kuin oppilaitoksessa, työmäärää on säännelty erityisesti opetustuntien määrällä. Tällöin valmistelu- ja muut opetustunteihin liittyvät tehtävät on esitetyn selvityksen mukaan voitu ottaa huomioon esimerkiksi niin, että teoriapainotteisessa opetuksessa opetustuntien määrä on ollut pienempi kuin käytännönläheisissä oppiaineissa. Sen sijaan opettajien opetustuntien valmisteluun ja kokeiden korjaamiseen yksilöllisesti käyttämä aika on edellä todetun mukaisesti sisältynyt opetustunteihin ilman, että niihin käytettyä työaikaa olisi erikseen kontrolloitu tai edes voitu aina kontrolloida.

Aikuiskoulutuskeskuksen opettajan työhön saattaa siten kuulua sellaisia tehtäviä tai velvollisuuksia, joita ei lueta erillisenä työaikaan. Näin ollen työtuomioistuimella ei ole perusteita hyväksyä vahvistusvaatimusta sellaisena kuin se on kanteessa esitetty.

Valvontavelvollisuus

Kun OAJ ei Erityispalvelujen Työnantajaliitolle lähettämässään kirjeessä ole tarkemmin yksilöinyt Amiedun työehtosopimuksen vastaista menettelyä eikä Amiedun kanteessa esitetyn pohjalta myöskään ole voitu katsoa tällaiseen työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn syyllistyneen, ei Erityispalvelujen Työnantajaliitto ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Pääkaupunkiseudun Aikuiskoulutussäätiön oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun, sen vaatimat toimenpiteet ja siitä aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi korvauksen määräksi 4 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ velvoitetaan korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Pääkaupunkiseudun Aikuiskoulutussäätiö yhteiset oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Tuulensuu, Palomäki ja Porttila jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.