Labour Court allows guaranteed hourly pay at 10% premium for taxi driver working all hours.

Kysymys prosenttipalkalla työskentelevän taksinkuljettajan takuupalkan määräytymisestä.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 39

KUULTAVAT Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Taksiliikenteen Työnantajat ry

ASIA Turun käräjäoikeuden lausuntopyyntö työsuhteen purkamista ja palkkasaatavia koskevassa asiassa

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.6.2001

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Taksiliikenteen Työnantajat ry:n välillä 17.10.1995 solmitussa taksiliikenteen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 §

Palkan määräytyminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Urakkapalkkaisille työntekijöille maksetaan säännölliseltä (72 tai 64 tunnin) työajalta muodostuneen palkan lisäksi kahdeksan (8) tai kuudentoista (16) tunnilta taulukkopalkka korotettuna työehtosopimuksen 8 §:n 5 kohdan mukaisella epämukavan työajan lisällä.

Aikapalkat

5. Työntekijälle maksetaan tämän palkkataulukon ja jäljempänä seuraavien määritelmien mukainen palkka. Taksinkuljettajan epämukavan työajan korvaamiseksi korotetaan taulukkopalkkoja kymmenellä (10) prosentilla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Urakkapalkka

Mikäli työ suoritetaan urakalla maksetaan kuljettajalle palkkaa alle 4 vuotta 31 %, 4 - 8 vuotta 34 % ja yli 8 v 35 % auton bruttotuotosta. Näin maksettu palkka pitää sisällä myös epämukavan työajan lisän.

Urakkatyötä tehtäessä on taulukkopalkka aina taattu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaavansisältöiset määräykset on myös samojen osallisten välillä 30.12.1997 allekirjoitetussa taksiliikenteen työehtosopimuksessa paitsi, että 8 §:n 4 ja 7 kohdissa urakkapalkkainen ja urakkatyö sanat on muutettu prosenttipalkkaiseksi ja prosenttipalkaksi ja 7 kohdan prosenttimääriä on korotettu sekä toinen kappale muutettu kuuluvaksi siten, että tehtäessä työtä prosenttipalkalla on aikapalkka aina taattu.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Autonkuljettaja A on autoilija B:tä vastaan Turun käräjäoikeudessa ajamassaan kanteessa vaatinut B:n velvoittamista suorittamaan hänelle

sairausajan palkkaa 1 814,80 markkaa

epämukavan työajan lisää 18 945 markkaa

lomakorvausta 1 451,84 markkaa

korvausta saamatta jääneistä pekkaspäivistä 9 799,92 markkaa

irtisanomisajan palkkaa 15 452 markkaa ja

työsopimuslain 47 f §:n mukaisena vahingonkorvauksena työsuhteen laittomasta päättämisestä 38 791,35 markkaa, kaikki edellä mainitut määrät korkoineen.

Perusteet

Työsuhde ja sen purkaminen

A oli solminut B:n kanssa työsopimuksen taksinkuljettajan työstä Turun - Kaarinan alueella. Työsuhde oli sovittu alkavaksi 1.9.1997. Palkaksi oli sovittu 31 prosenttia taksin tuotosta ja takuupalkan määräksi 39,28 markkaa tunnissa. Sopimuksen mukaan työsuhteessa noudatetaan taksiliikenteen työehtosopimusta ja työtä tehdään periodityönä siten, että kahden viikon jaksossa työaika on 80 tuntia.

A oli keväällä 1999 loukannut selkänsä, minkä vuoksi hän oli joutunut olemaan sairauslomalla 17. - 30.5.1999. Koska selkä ei ollut täysin parantunut sairausloman jälkeen, oli A:n ja B:n välillä sovittu, että A:n ei tarvitse osallistua raskaiden taakkojen nostamista ja kantamista edellyttäviin ruokakuljetuksiin.

A oli joutunut uudelleen selkänsä vuoksi sairauslomalle 4. - 24.10.1999. Työnantaja oli sairausloman jälkeen antanut A:lle 27.10.1999 kirjallisen varoituksen, jonka syyksi oli ilmoitettu A:n kieltäytyminen annetuista työtehtävistä (ruokakuljetukset) sekä jatkuvat myöhästymiset ja tästä aiheutuneet taloudelliset tappiot. Varoitus oli ollut aiheeton ja perustunut siihen, että A oli joutunut uudelleen sairauslomalle.

Työnantaja oli tämän jälkeen 4.11.1999 purkanut A:n työsopimuksen ilmoittaen perusteeksi työvelvoitteen laiminlyönnin.

Sairausajan palkka

Työehtosopimuksen perusteella työnantajalla olisi ollut velvollisuus maksaa sairaana olevalle työntekijälle palkkaa. Työnantaja oli kuitenkin jättänyt maksamatta A:lle sairausajan palkan ajalta 19.10. - 24.10.1999 eli yhteensä 1 814,80 markkaa.

Epämukavan työajan lisä

Työsopimuksen mukaan A:n palkaksi oli sovittu 31 prosenttia taksin tuotosta ja takuupalkaksi 39,28 markkaa. Viimeksi mainittu markkamäärä oli työehtosopimuksen mukainen vähimmäistaulukkopalkka. Työ oli ollut luonteeltaan sellaista, että työsopimuksessa sovitulla tavalla laskettu provisio ei juuri koskaan ollut ylittänyt takuupalkkaa. Käytännössä työnantaja oli koko ajan maksanut A:lle tuntipalkkaa siten, että hänelle oli maksettu takuupalkkana 171 tunnilta edellä mainitut 39,28 markkaa. Tosiasiassa A:n palkkausmuoto oli näin ollen ollut aikapalkka.

Työehtosopimuksen mukaan aikapalkalla työskenneltäessä työntekijällä oli oikeus epämukavan työajan lisään, joka oli vähintään taulukon mukainen minimitaulukkopalkka korotettuna 10 prosentilla. Näin ollen aikapalkalla työskenneltäessä minimipalkan olisi tullut olla 43,21 markkaa. A oli koko työsuhteensa aikana ansainnut 196 452 markkaa. Työnantaja oli syyskuussa 1999 maksanut hänelle epämukavan työajan lisää 700 markkaa. A:lta oli jäänyt vielä saamatta työssäoloajaltaan epämukavan työajanlisää 18 945 markkaa.

Lomakorvaus

A:lle oli annettu kesällä 1998 12 päivän pituinen kesäloma, vaikka kesälomapäiviä oli kertynyt 14. Vuoden 1999 kesäloman ensimmäiseltä jaksolta A oli menettänyt yhden lomapäivän sen vuoksi, että hän oli ollut töissä kello 05.09 asti aamulla. Toisella jaksolla hänen työvuoronsa oli päättynyt vasta lomapäivänä kello 06.06. A oli siten menettänyt neljä lomapäivää ja hänellä oli siten oikeus saada niitä vastaava lomakorvaus yhteensä 1 451,84 markkaa.

Pekkaspäivät

Jos työntekijä työskenteli aikapalkalla, oli hän työehtosopimuksen mukaan oikeutettu työajanlyhennysvapaisiin eli niin sanottuihin pekkaspäiviin. A ei ollut saanut näitä työajanlyhennyspäiviä, joita hänelle oli työsuhteen aikana kertynyt yhteensä 27 päivää. Työehtosopimuksen nojalla A oli oikeutettu niitä vastaavaan korvaukseen määrältään 9 799,92 markkaa.

Työsopimuksen purkaminen

Työnantaja oli antanut A:lle 27.10.1999 kirjallisen varoituksen sen vuoksi, että A oli työnantajan mukaan kieltäytynyt annetuista työtehtävistä eli ruokakuljetuksista sekä jatkuvasti myöhästynyt ja aiheuttanut työnantajalle taloudellista vahinkoa. Varoitus oli ollut aiheeton. Tämän jälkeen A:n työsuhde oli purettu ja ilmoitettu sen perusteeksi työvelvoitteen laiminlyönti.

Työnantajalla ei ollut ollut perustetta varoituksen antamiseen eikä työsopimuksen irtisanomiseen tai sen purkamiseen. A:lla oli näin ollen oikeus palkkaan irtisanomisajalta eli kahdelta kuukaudelta. Työsuhteen päättymisen jälkeen A oli jäänyt työttömäksi. A:lle oli aiheutunut työnantajan lainvastaisesta työsuhteen päättämisestä vahinkoa, minkä työnantaja oli työsopimuslain 47 f §:n nojalla velvollinen korvaamaan hänelle. Vahinko vastasi viiden kuukauden palkkaa eli määrältään 38 791,35 markkaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

B on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Perusteet

A oli toiminut B:n omistaman taksiauton kuljettajana vuosina 1997 - 1999. Työsuhde oli päätetty työvelvoitteiden laiminlyömisen johdosta marraskuussa 1999. Työsopimusta solmittaessa oli sovittu, että A työskentelee provisiopalkalla ja että hän saa 31 prosenttia auton arvonlisäverottomasta tuotosta. Takuupalkaksi oli sovittu 39,28 markkaa tunnilta ja työajaksi 171 tuntia kuukaudessa. Lisäksi oli sovittu puolen tunnin mittaisesta ruokatunnista työpäivänä. Muu aika tuli käyttää työntekoon.

Suoritetun ajotehtävän jälkeen A oli myös usein tietoisesti hakeutunut asemalle, jossa ajovälityskeskuksen antamien tietojen mukaan oli jo useita ajoneuvoja odottamassa seuraavaa kyytiä. Ainoa selitys tälle menettelylle saattoi olla se, että taksiaseman luona oli sopiva taukopaikka.

A oli usein kieltäytynyt perusteettomasti taksikeskuksen hänelle osoittamasta ajotehtävästä. Eräissä tapauksissa hän oli myös jättänyt tilittämättä ajotehtävien yhteydessä asiakkaalta perittyjä lisämaksuja (käynnistystehtävät).

A oli useasti jättänyt käyttämättä ajovälitykseen liittyvää "kohta vapaa" ja autojonotiedot-toimintoja. Hän ei ollut juurikaan käyttänyt ennakkotilaustiedot-toimintoa. Esimerkiksi syyskuussa 1999 näin oli tapahtunut vain kuusi kertaa, vaikka toimintoja pitäisi käyttää vähintään kerran tunnissa. Jättämällä noudattamatta annettuja ohjeita hän oli menettänyt päivän mittaan useita ajotilauksia.

Edellä mainituin tavoin toimiessaan A:n voitiin katsoa suoranaisesti pyrkineen siihen, että hänelle ei työvuoron aikana tulisi ajotilauksia, vaikka hän oli ilmoittanut koko työvuoron kuluneen työajaksi luettavaan aikaan.

Ajotoiminnon kannattavuuteen olivat vaikuttaneet myös A:n lukuisat myöhästymiset. Vuoden 1999 aikana hänellä oli ollut yli tunnin myöhästymisiä seitsemän ja alle tunnin myöhästymisiä 42. Vaikka A:n palkkaa oli vähennetty myöhästymisten johdosta, olisi hänen velvollisuutenaan ollut saapua ajoissa työtehtäviin ja pyrkiä hankkimaan ajoneuvolle ajotilauksia vuoron alusta alkaen.

A:n palkan muodostumiseen oli siten vaikuttanut ratkaisevasti hänen oma tietoinen menettelynsä. Näissä olosuhteissa A:lla ei ollut oikeutta minkäänlaiseen takuupalkkaan. Hänelle maksettua takuupalkkaa oli pidettävä jopa liiallisena vastikkeena toteutuneesta työsuorituksesta. A ei ollut oikeutettu suurempaan aikapalkkaan, kuin mistä hän oli työnantajan kanssa työsopimuksella sopinut. Takuupalkka määräytyi sen aikapalkan mukaan, josta työnantaja ja työntekijä keskenään olivat sopineet.

Työnantaja oli päättänyt A:n työsuhteen varoituksen jälkeen työvelvoitteen toistuvien laiminlyöntien perusteella. Kun työtehtävistä kieltäytymisiä oli tapahtunut varoituksen antamisen jälkeen 17 kertaa, ei työnantajalla ollut ollut mahdollisuuksia jatkaa työsuhdetta, koska työtehtävien laiminlyönnit olivat vieneet taloudelliset edellytykset kannattavalta kuljetustoiminnalta. Työsopimuksen purkamiseen oli näin ollen A:sta johtuvien henkilökohtaisten syiden lisäksi ollut työnantajan puolelta myös taloudellinen pakko.

Työnantaja oli työsuhteen aikana hoitanut asianmukaisesti työnantajalle kuuluvat velvoitteet. Kanteessa vaadittu sairausajan palkkasaatava oli perusteeltaan ja määrältään oikea. Sairausajan palkan maksamatta jättäminen oli johtunut vakuutusyhtiöltä saadusta virheellisestä tiedosta. A:lle oli annettu myös vuosilomat ja niin sanotut pekkaspäivät määrällisesti riittävinä siitä huolimatta, että kaikkia päiviä ei ennen niiden antamista ollut nimetty nimenomaisesti vuosiloma- tai pekkaspäiviksi. Palkallisia vapaapäiviä A:lle oli annettu kuitenkin niin paljon, että hän oli saanut palkallista vapaata enemmänkin kuin mitä vuosilomalaki ja vuosityöajan lyhentämistä koskevat työehtosopimuksen määräykset olisivat edellyttäneet.

Koska A:n työsuhde oli päätetty asianmukaisesti, olivat myös kanteessa esitetyt työsuhteen purkamiseen perustetut vaatimukset perusteettomia.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, oliko A kerrotuissa olosuhteissa oikeutettu taksiliikenteen työehtosopimuksen 8 §:n 5 kohdan mukaiseen 10 prosentilla korotettuun taulukkopalkkaan.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle ja Taksiliikenteen Työnantajat ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lausunnossaan todennut muun muassa seuraavaa:

2. Taksiliikenteen työehtosopimuksen 8 § 5 kohdan tulkinta

Taksiliikenteen Työnantajat ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen työehtosopimuksen 8 § 5 kohta kuuluu seuraavasti:

"Työntekijälle maksetaan tämän palkkataulukon ja jäljempänä seuraavien määritelmien mukainen palkka. Taksinkuljettajan epämukavan työajan korvaamiseksi korotetaan taulukkopalkkoja kymmenellä (10) prosentilla."

Taksiliikenteen Työnantajat ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen työehtosopimuksen 8 § 4 kohta kuuluu seuraavasti:

"Prosenttipalkkaisille työntekijöille maksetaan säännölliseltä (72 tai 64 tunnin) työajalta muodostuneen palkan lisäksi kahdeksan (8) tai kuudentoista (16) tunnilta taulukkopalkka korotettuna työehtosopimuksen 8 §:n 5 kohdan mukaisella epämukavan työajan lisällä."

3. Johtopäätös

Taksiliikenteen Työnantajat ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välistä työehtosopimuksen 8 § on kyseisessä työsuhteessa tulkittava seuraavasti:

Kun työntekijä on työsopimuksensa mukaisesti velvollinen tekemään työtä kaikkina vuorokauden aikoina, kuten selvityksestäkin käy ilmi, on hänen taulukkopalkkansa 10 prosentilla korotettu taulukkopalkka. Kyseisen työehtosopimuksen 8 § 7 kohdan mukaisesti "tehtäessä työtä prosenttipalkalla on aikapalkka aina taattu" on tässä tapauksessa vertailu tehtävä nimenomaan 10 prosentilla korotettuun palkkaan. Edellä oleva tulkinta on johdettavissa TES 8 § 4 kohdan sanamuodosta.

Taksiliikenteen Työnantajat ry on todennut lausunnossaan muun muassa seuraavaa:

Työehtosopimuksessa ei ole määritelty, missä tilanteissa epämukavan työajan korvaamiseksi korotettuja taulukkopalkkoja tulee soveltaa. Työehtosopimuksessa on erikseen mainittu tiettyjä tilanteita, joissa korotettua taulukkoa on noudatettava. Näitä tilanteita ovat lyhennetyltä työajalta maksettu palkka (7 § 1 kohta), ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset (12 § 6 kohta), sairausajan palkka (13 § 13 kohta) ja uutena 1.2.2001 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa mainittu invataksin kuljettajalle maksettava palkka (8 § 5 kohdan toinen kappale). Sen sijaan työehtosopimuksessa ei ole mainintaa siitä, sovelletaanko korotettua taulukkoa lausuntopyynnössä mainitussa tapauksessa.

Työtuomioistuimessa on 18.6.2001 pidetty valmisteluistunto, jossa työehtosopimukseen osalliset liitot ovat täsmentäneet kirjallisia lausuntojaan.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on todennut, että työehtosopimukseen osallisten välillä vallitsee yksimielisyys siitä, että jos työntekijä työsopimuksensa mukaisesti on käytännössä työskennellyt kaikkina vuorokauden aikoina, on hänelle maksettavan aikapalkan suuruus 10 prosentilla korotettu taulukkopalkka. Tätä 10 prosentilla korotettua palkkaa työntekijälle maksetaan kaikilta työtunneilta, jos hän työsopimuksensa mukaan on velvollinen työskentelemään kaikkina vuorokauden aikoina ja näin myös käytännössä on tapahtunut.

Taksiliikenteen Työnantajat ry on todennut, että lausuntoasiassa tarkoitetussa tilanteessa lähtökohtana on pidettävä työehtosopimuksen 8 §:n 7 kohdan määräystä, jonka mukaan prosenttipalkalla työskenneltäessä aikapalkka on taattu. Sovellettavan aikapalkan suuruus riippuu siitä, miten työtä tosiasiassa on tehty. Jos työntekijä on työsopimuksensa mukaan ollut velvollinen tekemään työtä kaikkina vuorokauden aikoina ja näin myös on tapahtunut, on hänelle maksettava takuupalkka yhtä suuri kuin taulukkopalkka korotettuna 10 prosentilla. Kysymyksessä oleva korotus on olosuhdelisään verrattavissa oleva palkanlisä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Taksiliikenteen työehtosopimukseen osalliset Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Taksiliikenteen Työnantajat ry ovat työtuomioistuimessa kuultuina olleet yhtä mieltä siitä, että käräjäoikeuden lausuntopyynnön kohteena olevassa työehtosopimuksen 8 §:n 5 kohdassa tarkoitettua 10 prosentilla korotettua taulukkopalkkaa maksetaan taksinkuljettajalle korvauksena epämukavasta työajasta tilanteessa, jossa taksinkuljettaja työsopimuksensa mukaan on velvollinen työskentelemään kaikkina vuorokauden aikoina ja hän on näin myös tosiasiassa työskennellyt. Liitot ovat olleet yhtä mieltä myös siitä, että korotettua taulukkopalkkaa taksinkuljettajalle maksetaan tällöin kaikilta työtunneilta.

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat edelleen olleet yhtä mieltä siitä, että jos taksinkuljettajan kanssa on työsopimuksella sovittu työehtosopimuksen 8 §:n 7 kohdassa tarkoitetusta prosenttipalkasta ja hän työsopimuksensa mukaisesti on ollut velvollinen työskentelemään ja käytännössä myös on työskennellyt kaikkina vuorokauden aikoina, tulee hänelle maksaa mainitussa työehtosopimuskohdassa tarkoitettuna takuupalkkana 10 prosentilla korotettua taulukkopalkkaa.

Työtuomioistuimella ei ole syytä poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisestä tulkinnasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että jos A työsopimuksensa mukaan on ollut velvollinen työskentelemään kaikkina vuorokauden aikoina ja hän myös on käytännössä työskennellyt tällä tavoin, hänellä on ollut oikeus 10 prosentilla korotetun taulukkopalkan suuruiseen takuupalkkaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Rekola, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.