Labor court dismissed teacher's claim for reduced teaching hours due to insufficient location changes per collective agreement.

Kunnallisen opetusalan virkaehtosopimuksen mukaan kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan opettajan opetusvelvollisuutta vähennetään yksi viikkotunti, jos hän työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän. Määräystä oli sopijapuolten yhteisen kannan mukaisesti tulkittava niin, että jaksojärjestelmässä työskenneltäessä huojennuskorvauksen saaminen edellytti, että opetuspaikan vaihtoja oli keskimäärin vähintään yksi viikossa.

Lehtorilla ei ollut ollut opetuspaikkojen vaihtoja siten, että vaihtoja olisi ollut lukuvuodessa keskimäärin vähintään yksi viikossa. Näin ollen hänellä ei ollut oikeutta virkaehtosopimuksessa tarkoitettuun huojennuskorvaukseen.

Koska paikallisneuvotteluja ei ollut vaadittu pääsopimuksen mukaisessa määräajassa, oli puhevalta aikaisempaan lukuvuoteen kohdistuneen vaatimuksen osalta menetetty ja kanne tältä osin liian myöhään nostettu.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 38

KANTAJA Lehtori Leena Keronen

VASTAAJA Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA Tampereen kaupunki

ASIA Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.4.2001

Pääkäsittely 5.6.2001

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA- JS ry:n välillä solmitun vuosina 1995 - 1997 voimassa olleen kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen lukiota koskevassa liitteessä 2 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 §

Soveltamisala

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 mom. Opetushenkilöstön palvelussuhteessa noudatetaan sen lisäksi, mitä tässä liitteessä on erikseen määrätty, seuraavia kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 (peruskoulu) määräyksiä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

42 § 3 ja 4 mom. kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan opettajan opetusvelvollisuuden huojennus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 42 §:n 3 momentissa on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

42 §

Opetusvelvollisuuden huojennukset

3 mom. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan opettajan opetusvelvollisuutta vähennetään yksi viikkotunti, jos hän työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän.

Soveltamisohje

Jos toimipaikkojen välinen matka on alle yksi kilometri, ei edellä olevaa huojennusta tehdä.

4 mom. Jos opettaja työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän viikossa vähintään keskimäärin kolme kertaa, on huojennus puolitoista viikkotuntia, mikäli vaihtoja on viikossa keskimäärin vähintään viisi, on huojennus kaksi vuosiviikkotuntia, ja jos vaihtoja on vähintään keskimäärin kahdeksan, on huojennus kaksi ja puoli vuosiviikkotuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty sisältyvät samojen osapuolten välillä solmittuihin vuonna 1999 ja vuonna 2000 voimassa olleisiin kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksiin.

KANNE

Vaatimukset

Keronen on vaatinut vahvistettavaksi, että Tampereen kaupunki on velvollinen maksamaan hänelle lukuvuosilta 1996 - 1997 ja 1999 - 2000 kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 42 §:n 3 momentin mukaisen huojennuskorvauksen, koska hän on opettanut kahdessa eri toimipaikassa ja joutunut vaihtamaan toimipaikkaa kesken päivää.

Keronen on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.

Perusteet

Keronen toimii Tammerkosken lukion aikuislinjan vakinaisena lehtorina. Hän oli lukuvuonna 1996 - 1997 antanut opetusta sekä Tammerkosken koulun että Hervannan ammattioppilaitoksen tiloissa. Toimipisteiden välinen matka on noin 10 kilometriä. Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen lukiota koskevan liitteen 2 yleisten määräysten 1 §:n 3 momentissa olevan viittauksen mukaan kahdessa tai useammassa toimipisteessä opettavan lukion opettajan opetusvelvollisuuden huojennuksessa noudatetaan liitteen 1 42 §:n 3 momentin määräystä. Tämän mukaan kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan opettajan opetusvelvollisuutta vähennetään yhdellä viikkotunnilla, jos hän työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän.

Tammerkosken lukion aikuislinjalla on lukuvuodessa yhteensä 33 työviikkoa. Lukuvuoden 1996 - 1997 alussa koulun rehtori oli lähettänyt Tampereen kaupungille koulun vahvistetun työsuunnitelman, johon oli merkitty Keroselle sekä Tammerkosken koululla että Hervannan ammattioppilaitoksen tiloissa määrätyt tunnit. Tammerkosken koululla pidettäviä tunteja Keroselle oli merkitty 12,6 viikkotuntia ja Hervannan ammattioppilaitoksella 6 viikkotuntia. Lukuvuoden 1996 - 1997 aikana Tampereen kaupunki oli ottanut palkanmaksussa käyttöön menettelyn, jonka mukaan kahdessa tai useammassa toimipisteessä opettavan opettajan huojennuskorvauksen maksaminen tapahtuu jälkikäteen lukuvuoden lopussa. Kerosta olikin pyydetty toukokuussa 1997 kellonaikojen tarkkuudella yksilöimään ne päivät, jolloin hän oli antanut opetusta sekä Tammerkosken koululla että Hervannan ammattioppilaitoksella.

Kerosen laatiman selvityksen mukaan hänellä oli ollut lukuvuonna 1996 - 1997 kesken työpäivää tapahtuneita koulunvaihtoja 23, kun myös 2.9.1996 pidettäväksi määrätty ryhmänohjaajan tunti otettiin huomioon. Vaikka Keronen oli opettanut kummassakin koulussa syksystä kevääseen, ei vaihtoja käytännössä ollut tullut jokaiselle viikolle muun muassa koejärjestelyistä ja juhlatilaisuuksista johtuen. Toisaalta vaihtoja oli joinakin viikkoina ollut kaksikin kertaa. Jaksolukua noudattavissa kouluissa tämä on normaalia ja siksi vaihtokerrat onkin Tampereen kaupungin maksutavan mukaan esitettävä keskiarvona. Keskiarvo kuitenkin on harvoin niin sanottu tasaluku. Jos keskiarvo vaaditaan tasalukuna, yleisen käytännön mukaista on, että desimaaliluku tasoitetaan lähimpään kokonaislukuun.

Kerosen tekemän selvityksen johdosta Tampereen kaupunki oli katsonut, että koska koulunvaihtoja oli tullut jakolaskun mukaan 0,7 viikkoa kohden, ei opettajalle tarvinnut maksaa huojennuskorvausta. Tampereen kaupungin mukaan korvausta ei maksettaisi edes 32:lta koulunvaihdolta, koska yksikin kouluviikko, jolloin koulun vaihtoa ei tapahdu, nollaa koko vuoden. Tampereen kaupunki oli katsonut, että kysymys ei ollut säännöllisestä koulun vaihdosta, ellei vaihtoja ollut keskimäärin vähintään yksi viikossa. Tampereen kaupunki oli kuitenkin vuoteen 1996 asti noudattanut käytäntöä, jonka mukaan huojennuskorvaus oli maksettu, vaikka koulun vaihtojen lukumääräksi ei olisi tullut keskimäärin vähintään yhtä viikossa.

Koska neuvottelut palvelussuhdepäällikön kanssa eivät olleet johtaneet tulokseen, Keronen oli ottanut yhteyttä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n Tampereen alueen pääluottamusmieheen. Hän oli myös tiedustellut asiaa useita kertoja OAJ:n edunvalvontaosastolta. Kummaltakin taholta Keronen oli saanut ristiriitaisia tietoja vaatimustensa oikeellisuudesta. Kerosen joulukuussa 2000 OAJ:n edunvalvontaosastolta saaman kirjallisen selvityksen mukaan asiasta ei haluta neuvotella, koska asiasta vallitsee tulkinnallinen yksimielisyys Kunnallisen työmarkkinajärjestön kanssa.

Keronen oli lukuvuonna 1999 - 2000 joutunut opettamaan sekä Tammerkosken koululla että Hervannan ammattioppilaitoksessa siten, että koulunvaihtoja oli kertynyt 28. Tampereen kaupunki ei ollut nytkään suostunut suorittamaan huojennuskorvausta, sillä kun koulun vaihtojen lukumäärä 28 jaettiin työviikkojen lukumäärällä 33 saatiin tulokseksi 0,85.

OAJ:n ja Kunnallisen työmarkkinajärjestön omaksuma tulkinta asiassa on kohtuuton ja yleistä oikeustajua loukkaava. Se on myös virkaehtosopimuksen vastainen. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettaminen on opettajan työmäärää lisäävä rasite, josta virkaehtosopimuksen mukaan tulee suorittaa asianmukainen korvaus.

Palkka-asiasta ei ollut käyty lain vaatimia paikallis- eikä keskusneuvotteluja, mikä ei kuitenkaan johtunut Kerosesta. Keronen oli Tampereen kaupungin palvelussuhdepäällikön kanssa käymiensä neuvottelujen osoittauduttua tuloksettomiksi ottanut yhteyttä OAJ:n Tampereen alueen pääluottamusmieheen. Pääluottamusmies oli kuitenkin ilmoittanut, että paikallisneuvotteluja ei voida aloittaa, koska OAJ ei olisi niissä pääluottamusmiehen tukena. Joulukuussa 2000 Keronen oli saanut OAJ:ltä kirjallisen vahvistuksen siitä, että asiasta ei haluta neuvotella, koska asiasta vallitsee tulkinnallinen yksimielisyys Kunnallisen työmarkkinajärjestön kanssa. Keronen oli 6.12.2000 päivätyllä kirjeellä pyytänyt OAJ:ltä todistusta siitä, että järjestö kieltäytyy ajamasta kannetta työtuomioistuimessa. OAJ on sittemmin toimittanut Keroselle hänen pyytämänsä todistuksen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Tampereen kaupunki on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Kerosen velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kiistämisen perusteet

Kunnallisen pääsopimuksen 11 §:n mukaan paikallis- ja keskusneuvotteluja on vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on tapahtunut tai olosuhde syntynyt. Vanhenemisajan kulumisen keskeyttää vain kirjallinen paikallis- tai keskusneuvottelupyyntö, mutta ei muu kirjallinen vaatimus tai välitön neuvonpito. Kerosen vaatimus kohdistuu lukuvuosiin 1996 - 1997 ja 1999 - 2000. Virkaehtosopimuksen tulkinnasta ei ole pyydetty eikä ole käyty paikallis- eikä keskusneuvotteluja. Näin ollen lukuvuoden 1996 - 1997 palkan osalta Keronen on menettänyt puhevaltansa. Tältä osin kanne tulisi vanhentuneena hylätä.

Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan opettajan opetusvelvollisuuden huojennus on kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 42 §:n 3 momentin mukaan 1 tunti, mikäli vaihtoja on viikossa keskimäärin 1 - 2. Vielä 1970-luvulla ja pitkälle 1980-luvulle oppilaiden lukujärjestykset ja opettajien työjärjestykset olivat peruskoulussa ja lukiossa jokaisena lukuvuoden kouluviikkona samanlaiset. Sittemmin 1980-luvulla ja erityisesti 1990-luvulla oli siirrytty jakso-opetukseen, jolloin luku- ja työjärjestys vaihtelivat jaksoittain. Tällöin tuli tarpeelliseksi sopia siitä, miten huojennus lasketaan jaksojärjestelmässä. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja AKAVA-JS/OAJ olivatkin sopineet siitä, että vuotuiset vaihdot lasketaan yhteen ja jaetaan työviikkojen lukumäärällä ja jos näin saatu luku on 1, syntyy oikeus huojennukseen.

Jo vuonna 1979 kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston tiedotuksissa oli julkaistu kunnallisen sopimusvaltuuskunnan lakimiehen kirjoitus, joka koski kiertävän opettajan opetusvelvollisuuden huojennusta. Kirjoituksessa todetaan, että jos koulussa noudatetaan kahden viikon jaksojärjestelmää ja vaihtoja kahdessa viikossa on vain yksi, ei huojennukseen ole oikeutta. Peruskoulun ja lukion opetushenkilöstön palvelussuhdeopas 1999 sisältää 5 luvussa kiertävän opettajan opetusvelvollisuuden huojennus- ja matkakustannusten- korvaustekstin, jossa on esitetty sama asia. Edellä mainitusta tulkinnasta ei ole ollut erimielisyyttä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja AKAVA- JS / OAJ:n välillä koskaan. Tulkinta on ollut vakiintunut.

Eräissä palkanlaskennallisissa asioissa on sovittu desimaaliluvun pyöristämisestä alempaan tai ylempään täyteen tasalukuun. Pyöristämisestä on kuitenkin tällöin erikseen sovittu osapuolten välillä. Jollei tällaista sopimusta ole, ei myöskään pyöristystä tehdä. Esimerkiksi kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 4 §:n 2 momentissa on todettu, että aineenopettaja, jonka opetusvelvollisuuteen luetaan vähintään yksi tunti lukiosta, saa yhden palkkaluokan yhteisyyslisän. Jos opettaja tarvitsee opetusvelvollisuutensa täytteeksi lukiosta esimerkiksi vain 0,5 - 0,9 tuntia, mitään pyöristystä ei tehdä, vaan opettaja jää vaille kysymyksessä olevaa palkkaluokkaa.

Kunnallisessa opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa on monenlaisia rajoja, ehtoja ja edellytyksiä tietyn palkkaedun saamista varten. Rajojen asettaminen on usein välttämätöntä sopimusmääräysten kustannusvaikutuksen rajoittamiseksi käytettävissä oleviin resursseihin. Toisinaan raja on asetettu jonkin työmäärän tai olosuhteen toistuvuuden määrän mittariksi. Näiden rajojen, ehtojen ja edellytysten kohdalla yleinen ongelma on, että joku aina jää rajan taakse tai melkein rajalle. Keronen kuuluu tähän joukkoon. Sopimusmääräyksen oikea soveltaminen ja tulkinta ei voi kuitenkaan perustua henkilökohtaiseen harkintaan, vaan osapuolet ovat sidotut sopimiensa rajojen noudattamiseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Tammerkosken lukion aikuislinjan vakinainen lehtori Leena Keronen on lukuvuosina 1996 - 1997 ja 1999 - 2000 antanut opetusta sekä Tammerkosken koululla että Hervannan ammattioppilaitoksen tiloissa. Opetuspaikkojen välinen matka on noin 10 kilometriä. Lukuvuoteen sisältyvän 33 työviikon aikana Kerosella on lukuvuonna 1996 - 1997 ollut kesken päivän tapahtuneita toimipaikan vaihtoja 23. Lukuvuonna 1999 - 2000 vastaavia vaihtoja hänellä on ollut 28.

Keronen on vaatinut Tampereen kaupunkia suorittamaan hänelle kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 42 §:n 3 momentin mukaisesti huojennuskorvausta edellä mainituilta lukuvuosilta. Tampereen kaupunki on kieltäytynyt huojennuskorvauksen maksamisesta, koska Kerosella ei mainittuina lukuvuosina ole ollut mainitussa sopimuskohdassa tarkoitettuja toimipaikan vaihdoksia keskimäärin vähintään yhtä viikossa.

Keronen on syksyllä 1997 tiedustellut Tampereen kaupungin opettajien palkka-asioita hoitavalta palvelussuhdeasiainhoitajalta edellisen lukuvuoden huojennuskorvauksen suorittamisesta. Palvelussuhdeasiainhoitaja on tuolloin ilmoittanut, että Keroselle ei makseta huojennuskorvausta, koska hänellä ei ole ollut toimipaikan vaihtoja joka viikko. Palvelussuhdeasiainhoitajan Keroselle ilmoittaman mukaan korvaus maksetaan vain siinä tapauksessa, että vaihtokertojen lukumääräksi saadaan vähintään kokonaisluku yksi laskutoimituksessa, jossa toimipaikkojen vaihtojen lukumäärä jaetaan kouluviikkojen lukumäärällä.

Keronen on ollut tämän jälkeen yhteydessä OAJ:n Tampereen alueen pääluottamusmieheen ja OAJ:n edunvalvontaosaston edustajiin. Kerosen edellä mainituilta henkilöiltä saaman tiedon mukaan asiassa vallitsee tulkinnallinen yksimielisyys OAJ:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä. Pääluottamusmies on tähän tulkinnalliseen yksimielisyyteen vedoten ilmoittanut Keroselle, että paikallisneuvotteluja ei voida aloittaa, koska OAJ ei ole niissä pääluottamusmiehen tukena. OAJ on joulukuussa vuonna 2000 antanut Keroselle kirjallisen todistuksen siitä, että järjestö kieltäytyy ajamasta kannetta asiassa.

Sopimusmääräykset ja niiden tulkinta

Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 42 §:n 3 momentin mukaan kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan opettajan opetusvelvollisuutta vähennetään yksi viikkotunti, jos hän työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän. Saman pykälän 4 momentin mukaan huojennus on puolitoista viikkotuntia, mikäli opettaja työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän vähintään keskimäärin kolme kertaa viikossa. Mikäli vaihtoja on viikossa keskimäärin vähintään viisi tai vähintään keskimäärin kahdeksan, on opettajalla sopimuskohdassa mainituin tavoin oikeus vastaavasti suurempaan huojennukseen.

Kerosen työtuomioistuimessa todistajana kuulustuttaman pääluottamusmies A:n kertoman mukaan Tampereella on työnantajan ja opettajien edustajien välisessä neuvottelussa vuonna 1994 sovittu huojennuskorvauksen suorittamisesta siten, että opettajat lukuvuoden päättyessä selvittävät lukuvuoden aikana kesken päivän tapahtuneiden toimipaikkojen vaihdon lukumäärän. Opettajille on maksettu huojennuskorvausta desimaaliluvun tarkkuudella. Tätä käytäntöä on noudatettu parin vuoden ajan, minkä jälkeen kaupunki on muuttanut tulkintaa aiemmasta siten, että huojennuskorvauksia ei enää ole suoritettu desimaaliluvun tarkkuudella. Yhden viikkotunnin huojennuksen saaminen on siten edellyttänyt, että toimipaikkojen vaihtojen lukumäärän on tullut olla vähintään keskimäärin tasan yksi viikossa. A:n käsityksen mukaan tulkinnan muutos on perustunut tietoon, jonka kaupungin palkanlaskijat ovat saaneet kuntatyönantajan koulutuksessa ollessaan.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kantansa tueksi viitannut muun muassa lakimiehensä kirjoitukseen, joka on julkaistu vuonna 1979 kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tiedotuksissa. Tässä kirjoituksessa on "kiertävän" opettajan opetusvelvollisuuden huojennuksen kohdalla muun muassa todettu, että milloin koulussa noudatetaan 10-päiväistä lukujärjestystä ja vaihtoja on esimerkiksi periodissa yksi, ei huojennusta opetusvelvollisuuteen tule.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 42 §:n 3 momentissa ei ole 4 momentin sanamuotoa vastaavasti nimenomaan todettu sitä, että yhden viikkotunnin huojennuskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että toimipaikan vaihtoja on keskimäärin vähintään tasan yksi viikossa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan virkaehtosopimusta sovellettaessa ei desimaaliluvun tarkistusta tasaluvuksi tehdä muutoin kuin sellaisissa palkanlaskennallisissa asioissa, joiden kohdalla sopimuksessa on näin nimenomaan sovittu. Virkaehtosopimukseen osalliset ovat myös yhtä mieltä siitä, että edellä mainittua virkaehtosopimuksen 42 §:n 3 momenttia on tarkoitettu tulkittavaksi siten, että jaksojärjestelmää noudatettaessa huojennuskorvausta maksetaan vain, jos kesken päivää tapahtuneiden toimipaikan vaihtojen lukumäärä on keskimäärin vähintään yksi viikossa. Näin määräystä on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan myös vakiintuneesti käytännössä tulkittu.

Virkaehtosopimuksen määräyksiä samoin kuin työehtosopimuksen määräyksiä tulkittaessa oikeuskäytännössä merkitystä on annettu osapuolten tarkoitukselle ja yhteiselle tulkinnalle. Vaikka kysymyksessä olevan virkaehtosopimuksen 42 §:n 3 momentin sanamuoto verrattuna 4 momentin sanamuotoon sinänsä saattaa tukea kanteessa omaksuttua tulkintaa, ei työtuomioistuimella kuitenkaan ole asiassa esiin tulleiden seikkojen perusteella perustetta poiketa osapuolten yhteisestä tulkinnasta. Kun jaksojärjestelmässä Kerosella ei ole ollut lukuvuonna 1999 - 2000 toimipaikan vaihdoksia keskimäärin vähintään yhtä viikossa, ei Tampereen kaupunki ole velvollinen suorittamaan hänelle vaadittua huojennuskorvausta.

Oikeudenkäyntikulut

Tampereen kaupunki on aikaisemmin noudattanut kanteessa vaadittua tulkintaa ja myös kysymyksessä olevan sopimusmääräyksen sanamuodosta on saatavissa sille tukea. Kerosella on siten ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen tutkittavaksi. Tämän vuoksi asianosaisten on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Määttänen, Niskanen, Palomäki ja Wetterstrand jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.