Union branch fined for striking against job cuts and threatening employer during negotiations.

Työntekijöiden lakkojen tarkoituksena oli ollut vastustaa työnantajan suunnitelmia henkilöstön vähentämiseksi. Lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä.

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt todellisiin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Kun lisäksi osaston puheenjohtaja ja sitä edustanut pääluottamusmies olivat esittäneet työtaistelu-uhkauksia ja osallistuneet työtaistelutoimenpiteisiin, osasto tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 34

KANTAJA Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry, Helsinki

VASTAAJA Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

KUULTAVA Pohjois-Espoon Metallityöväen ammattiosasto ry, Espoo

ASIA Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.6.2001

KANNE

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Pohjois-Espoon Metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista maksamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on lisäksi vaatinut Pohjois-Espoon Metallityöväen ammattiosaston velvoittamista korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Powerware Oy oli 22.3.2001 antanut työntekijöille esityksen yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen aloittamisesta. Neuvottelut olivat liittyneet kysynnän vähentymisestä johtuneeseen työn vähentymiseen ja siitä aiheutuneeseen 5 - 10 henkilön vähentämisen tarpeeseen lomauttamalla tai irtisanomalla. Työtaistelutoimenpiteet olivat alkaneet neuvotteluesityksen antamisen jälkeen perjantaina 23.3.2001 noin kello 12, jolloin kaikki työpaikalla olleet noin 75 työntekijää muiden ohella pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat ryhtyneet lakkoon. Työntekijät olivat olleet lakossa koko iltapäivän ja palanneet työhön normaalisti seuraavana maanantaina 26.3.2001.

Ensimmäinen yt-neuvottelu oli pidetty 26.3.2001, jolloin työntekijöiden edustajat pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat esitettyjen lomautusten vaihtoehtoina ehdottaneet muun ohella ulkoistettujen töiden ottamista takaisin omaan tuotantoon, lomautusten kohdistamista koko henkilöstöön ja eläkeratkaisuja. Toinen yt-neuvottelu oli käyty 27.3.2001, jolloin työntekijöiden edustajat olivat toistaneet esityksen siitä, että lomautukset kohdistuisivat kaikkiin henkilöstöryhmiin. Työnantajan mukaan työ ei ollut kuitenkaan vähentynyt oleellisesti muissa kuin tuotannon työntekijätehtävissä.

Pääluottamusmies oli pyytänyt työnantajalta luvan tiedotustilaisuuden järjestämiseen 28.3.2001 käynnissä olleiden yt-neuvottelujen johdosta. Työnantaja oli antanut luvan tilaisuuden järjestämiseen kello 9.30 - 9.50 Pääluottamusmies ja yt-neuvotteluryhmän työntekijäjäsenet olivat kokouksen aikana kahteen eri kertaan ilmoittaneet yhtiön johdolle, että työntekijät aloittaisivat lakon, mikäli kollektiivisiin lomautuksiin ei suostuttaisi. Tilaisuus oli jatkunut kello 11 asti, jolloin työntekijät lukuun ottamatta pääluottamusmiestä olivat ryhtyneet lakkoon. Kaikki tuotannon työntekijät olivat 29.3.2001 olleet lakossa. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, että työntekijät palaisivat töihin 30.3.2001, kuten myös oli tapahtunut. Lakkoon osallistuivat muiden ohella myös ammattiosaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet.

Työnantajan edustaja oli kahteen eri kertaan kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin, jotta työntekijät olisivat palanneet työpaikalle. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, ettei hänellä ollut keinoa, millä hän saisi työntekijät palaamaan työhönsä.

Työnantaja oli 30.3.2001 noin kello 13 ilmoittanut neuvotteluryhmän työntekijöiden edustajille ratkaisustaan, jolla 10 tuotannon työntekijää irtisanottiin. Ilmoituksen jälkeen kaikki työssä olleet tuotannon työntekijät olivat ilman työnantajan lupaa pitäneet kokouksen, jossa oli kuitenkin päätetty olla jatkamatta työtaistelua.

Työtaistelutoimenpiteet olivat aiheuttaneet huomattavia taloudellisia tappioita työnantajalle sekä vaarantanut asiakassuhteita ja viivästyttänyt toimitusaikoja.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut työehtosopimuksen vastaisesti painostaa työnantaja suostumaan työntekijöiden yt-neuvotteluissa esittämiin vaatimuksiin. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuuta korosti se, että pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksia. Lisäksi he olivat olleet tekemässä päätöksiä työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä ja osallistuneet työtaisteluun. Ammattiosasto ja luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin, jotta ammattiosaston jäsenet olisivat pidättäytyneet laittomista työtaistelutoimenpiteistä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto on vastauksessaan, johon Pohjois-Espoon Metallityöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Powerware Oy:n palveluksessa työskenteli noin 90 työntekijää, joista noin 80 kuului Pohjois-Espoon Metallityöväen ammattiosastoon. Ammattiosaston toimikunnan jäsenistä, joita oli yhteensä kuusi, neljä työskenteli yhtiön tuotantolaitoksessa. Yksi toimikunnan jäsenistä oli työntekijöiden pääluottamusmies. Ammattiosaston puheenjohtaja oli myös kyseessä olevan yhtiön työntekijä. Ammattiosaston jäseniä oli osallistunut niihin työnseisauksiin, joita kanteessa kerrotulla tavalla oli järjestetty yhtiön tuotantolaitoksessa maaliskuussa 2001.

Työnantajan 22.3.2001 antama yt-neuvotteluesitys yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen aloittamisesta liittyivät suunnitelmiin irtisanoa yhtiön palveluksesta 5 - 10 henkilöä. Työnantajan yt-neuvotteluesitys aikaansai esitystä seuranneena päivänä 23.3.2001 työntekijöiden poistumisen työpaikalta kello 12. Työntekijöiden poistumista ei ollut edeltänyt minkäänlainen työpaikkakokous. Poistumiset työpaikalta olivat tapahtuneet hallitsemattomasti siten, ettei pääluottamusmiehellä eikä myöskään ammattiosaston toimikunnan jäsenillä ollut mitään mahdollisuutta puuttua työpaikalta poistumiseen. Pääluottamusmies oli poistunut työpaikalta sen vuoksi, että hän oli mennyt selvittämään asiaa työntekijäliittoon. Samoin työpaikalta oli poistunut varapääluottamusmies, joka ei kuitenkaan ollut ammattiosaston jäsen.

Ammattiosasto tai luottamusmiehet eivät olleet järjestäneet työnseisauksia. Ammattiosasto ei ollut vallinneissa olosuhteissa kuitenkaan kyennyt estämään työnseisausten alkamista. Mahdollisen hyvityssakon määrää arvioitaessa oli otettava huomioon, että työnseisaukset olivat olleet hyvin lyhytaikaisia ja toisaalta ammattiosasto oli kyennyt estämään työnseisausten jatkumisen 30.3.2001.

Työnantajalle työnseisauksesta syntynyt vahinko ei voinut olla suuri, jos sitä ylipäänsä oli syntynyt ollenkaan, kun otetaan huomioon työnantajalta säästyneet palkkakustannukset ja se, että työnseisaukset oli aiheuttanut nimenomaan työnantajan tarve tilauskannan huonontumisen johdosta vähentää työvoimaa irtisanomalla. Näin ollen työnantaja ei ollut todennäköisesti kärsinyt vahinkoa lainkaan.

Ammattiosastossa oli noin 200 maksavaa jäsentä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Powerware Oy on 22.3.2001 antanut työntekijöille esityksen yt-neuvottelujen aloittamisesta. Yhtiön tarkoituksena on ollut ilmoittamiensa taloudellisten ja tuotannollisten syiden johdosta irtisanoa tai lomauttaa 5-10 työntekijää. Vastalauseena työnantajan suunnittelemille henkilöstövähennyksille yhtiön 75 työntekijää poistui 23.3.2001 kello 12 työpaikalta ja oli lakossa koko iltapäivän.

Yhtiössä on kanteessa kerrotuin tavoin käyty 26. ja 27.3.2001 yt-neuvotteluja henkilöstön vähentämisestä. Työntekijät ovat työmaakokouksessaan aamupäivällä 28.3.2001 käsitelleet neuvottelutilannetta ja äänestäneet työtaisteluun ryhtymisestä. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti työntekijät ryhtyivät välittömästi kokouksen jälkeen kello 11 lakkoon, joka jatkui vielä seuraavan päivän.

Työntekijät ovat edelleen 30.3.2001 kello 13 jälkeen työnantajan ilmoitettua irtisanomisista järjestäneet ilman lupaa kokouksen yhtiön ruokalassa. Sen jälkeen työtaistelutoimet eivät ole jatkuneet.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijät. Lakkojen tarkoituksena on edellä todetuin tavoin ollut vastustaa työnantajan suunnittelemia henkilöstövähennyksiä, joten lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet yleissopimuksen mainittuun määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Pohjois-Espoon Metallityöväen ammattiosasto ei ole ryhtynyt todellisiin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Päinvastoin sen puheenjohtaja ja sitä työpaikalla edustanut pääluottamusmies ovat esittäneet työnantajalle työtaistelu-uhkauksia ja myös osallistuneet työtaistelutoimenpiteisiin. Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa työrauhavelvoitteen vastaisesta toiminnasta, on näin rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Pohjois-Espoon Metallityöväen ammattiosasto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 3 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pohjois-Espoon Metallityöväen ammattiosaston maksamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 14 000 markkaa.

Pohjois-Espoon Metallityöväen ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Rekola, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.