Labor court dismissed union claim that part-time employee service bonus must be pro-rated based on working hours.

Huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen palvelusvuosilisämääräyksestä sovittaessa ei ollut ollut esillä sen soveltaminen osa-aikaisten työntekijöiden työsuhteissa, vaan lähtökohtana oli ollut sopia kokoaikaisen työntekijän oikeudesta kysymyksessä olevaan lisään. Sanamuotonsa puolesta määräys oli sovellettavissa myös alalla myöhemmin yleistyneissä osa-aikaisissa työsuhteissa. Palvelusvuosilisämääräyksen tarkoitusta parhaiten vastaavaksi katsottu tulkinta, jonka mukaan osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus määräytyy hänen työskentelemänsä työajan ja täyden työajan suhteessa.

Yhtiö ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti suorittaessaan osa-aikaeläkkeellä olevalle työntekijälle tämän työaikaa vastaavan osuuden työehtosopimuksen palvelusvuosilisämääräyksen laskentakaavan mukaisesta palvelusvuosilisästä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 3

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

VASTAAJAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Helsinki

Oras Liikenne Oy, Rauma

ASIA Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 26.10.2000

Pääkäsittely 11.12.2000

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 10.4.2000 allekirjoitetussa huoltokorjaamoiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Erilliset lisät

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palvelusvuosilisä

Mom. 5.

Joulukuun 1 päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.

Lisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto

Lisänä suoritettava markkamäärä

lasketaan kaavasta:

10 mutta ei 15 vuotta

1.5 x Lkk x KTA

15 mutta ei 20 vuotta

3 x Lkk x KTA

20 mutta ei 25 vuotta

4.5 x Lkk x KTA

25 vuotta tai enemmän

6 x Lkk x KTA

Jossa: Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä.

KTA on työehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitettu keskituntiansio, III neljännes.

Perusteen toteaminen

1. Kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusjaksoon asti. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.

Työsuhteen päättyminen

2. Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä suoritettiin.

Käsittely palkkahallinnossa

3. Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen 10 §:n mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut, että

työtuomioistuin vahvistaa, että Oras Liikenne Oy on velvollinen suorittamaan työehtosopimuksen 9 §:n 5 momentin mukaisesti palvelusvuosilisän osa-aikaeläkkeellä olevalle työntekijälle,

Autoliikenteen Työnantajaliitto tuomitaan työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja että

Oras Liikenne Oy tuomitaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lisäksi vaatinut Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Oras Liikenne Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, miten huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen soveltamisalalla palvelusvuosilisää kertyy osa-aikaeläkkeellä olevalle työntekijälle.

Oras Liikenne Oy:n palveluksessa oleva työntekijä, jonka palvelusvuosilisästä oli syntynyt erimielisyyttä, työskentelee vain puolet täysiaikaisen työntekijän työajasta eli hän on viikon työssä ja viikon eläkkeellä. Autoliikenteen Työnantajaliiton näkemyksen mukaan tällaiselle työntekijälle tulee maksaa vain puolet työehtosopimuksen laskentakaavan mukaisesta palvelusvuosilisästä. Koska työehtosopimuksen 9 §:n 5 momentin mukainen palvelusvuosilisä perustuu työsuhteen kestoon sekä lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärään, on myös osa-aikaeläkkeellä olevalle työntekijälle maksettava palvelusvuosilisä työehtosopimuksen 9 §:n 5 momenttiin sisältyvän laskentakaavan mukaisesti.

Palvelusvuosilisän kertyminen

Työehtosopimuksen 9 §:n 5 momenttiin sisältyvän palvelusvuosilisän määräytymistä koskevan laskentakaavan mukaan palvelusvuosilisän kertymiseen vaikuttaa työsuhteen kesto, edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä ja keskituntiansio.

Jotta työntekijälle syntyisi oikeus palvelusvuosilisään, tulee työsuhteen olla kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuotta. Työsuhteen keston perusteella määräytyvä kerroin vaihtelee 1.5:n (10 vuoden työskentely) ja 6:n (25 vuoden tai sitä pidempi työskentely) välillä.

Toinen palvelusvuosilisän määräytymiseen vaikuttava tekijä on laskentakaavan mukaan edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä (Lkk). Se, kuinka monelta kuukaudelta työntekijä ansaitsee vuosilomaa, määräytyy vuosilomalain ja lomapalkkasopimuksen mukaisesti. Lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä määräytyy siten normaalisti vuosilomalain perusteella.

Kolmantena palvelusvuosilisän määräytymiseen vaikuttavana tekijänä laskentakaavan mukaan on keskituntiansio (KTA), joka määräytyy normaalisti työehtosopimuksen perusteella.

Työntekijän palvelusvuosilisä määräytyy edellä esitettyjen tekijöiden perusteella, eikä työntekijän työajan pituudella sinänsä ole merkitystä palvelusvuosilisän määräytymisen kannalta. Autoliikenteen Työnantajaliitto on kuitenkin katsonut, että myös työntekijän työaika on otettava huomioon laskettaessa palvelusvuosilisää.

Työehtosopimuksen määräyksen tulkinta

Huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen palvelusvuosilisää koskevia määräyksiä tulee tulkita sanamuodon mukaisesti. Palvelusvuosilisän suuruus määräytyy siten työehtosopimuksessa mainittujen perusteiden mukaisesti. Määräyksestä sovittaessa ei osapuolten välillä ollut keskusteltu siitä, että määräystä tulisi soveltaa osa-aikaisiin sanamuodosta poikkeavasti. Työehtosopimukseen osallisten välisissä neuvotteluissa ei tällainen asia ole myöhemminkään tullut esille. Huoltokorjaamoiden työehtosopimusta ja sen palvelusvuosilisää koskevia määräyksiä oli tarkoitettu sovellettaviksi itsenäisesti. Sopimuksen määräysten tulkinnassa ei ollut tarkoitettu noudattaa muilla työehtosopimusaloilla mahdollisesti sovittua tai omaksuttua tulkintaa.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Oras Liikenne Oy on tietensä rikkonut työehtosopimusta suorittaessaan osa-aikaeläkkeellä olevalle työntekijälle palvelusvuosilisän työehtosopimuksen määräyksestä poikkeavalla tavalla. Autoliikenteen Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa tukiessaan työnantajan työehtosopimuksen selvän ja riidattoman määräyksen vastaista menettelyä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Oras Liikenne Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Oras Liikenne Oy ovat lisäksi vaatineet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tausta

Kanteessa tarkoitettu Oras Liikenne Oy:n palveluksessa oleva huoltokorjaamotyöntekijä työskentelee osa-aikaisena työntekijänä siten, että hänen työaikansa on joka toinen viikko 40 tuntia ja joka toisen viikon hän on osa-aikaeläkkeellä. Hänen vuotuinen työaikansa on siten puolet täysiaikaisen työntekijän työajasta.

Työehtosopimuksessa olevassa laskentakaavassa työajan pituutta ei ole sinänsä otettu huomioon palvelusvuosilisää laskettaessa. Työajan pituus on kuitenkin otettava huomioon siitä syystä, että niin on alun perin tarkoitettu ja muu tulkinta johtaisi kohtuuttomuuteen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välinen huoltokorjaamoiden työehtosopimus perustuu Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n väliseen työehtosopimukseen. Autoliikennealoilla Autoalan Työnantajaliitto oli solminut aikanaan kauppakorjaamoita varten rinnakkaiset työehtosopimukset sekä Metallityöväen Liiton että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kanssa. Kauppakorjaamoita koskevat sopimukset oli sittemmin solmittu vain Metallityöväen Liiton kanssa. Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välistä rinnakkaista huoltokorjaamoiden työehtosopimusta sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyritysten huoltokorjaamoiden työntekijöiden työsuhteissa. Käytännössä työehtosopimukset oli tehty siten, että ensin oli solmittu raskaan metalliteollisuuden työehtosopimus. Tämän jälkeen oli solmittu kauppakorjaamoita koskeva sopimus ja viimeisenä huoltokorjaamoita koskeva sopimus.

Kysymyksessä oleva palvelusvuosilisää koskeva määräys oli otettu ensimmäisen kerran liittojen väliseen huoltokorjaamoiden työehtosopimukseen 1981-1983. Sanamuodoltaan identtinen sopimusmääräys oli kirjattu myös metalliteollisuuden työehtosopimukseen ja sen jälkeen solmittuihin kauppakorjaamoita koskeviin työehtosopimuksiin. Huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen palvelusvuosilisämääräykseen on vuosien mittaan tehty vain yksi muutos. Tämä oli tapahtunut vuonna 1983, jolloin laskentakaavan kertoimia oli suurennettu. Palvelusvuosilisää koskevat määräykset ovat edelleen asiallisesti samansisältöisinä sekä metalliteollisuuden että huoltokorjaamoiden työehtosopimuksissa.

Metalliteollisuuden työehtosopimukseen 1998-1999 oli palvelusvuosilisämääräykseen (10 §:n 5. mom.) kirjattu soveltamisohje, jonka mukaan osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä. Tämä soveltamisohje ei ollut muuttanut tosiasiallista oikeustilaa, vaan sen tarkoituksena oli ollut ainoastaan kirjata osapuolten yhteinen kanta työehtosopimukseen. Metalliteollisuuden työehtosopimukseen osalliset ovat aina tulkinneet työehtosopimustaan niin, että palvelusvuosilisän suuruus suhteutetaan tehtyyn työaikaan. Riitoja asiasta ei liittojen välillä ole ollut.

Sopimuksen tulkinta

Huoltokorjaamotyöntekijän palkka määräytyy pelkästään työn vaativuuden perusteella. Palkkaryhmiä on viisi. Työehtosopimus ei tunne lainkaan niin sanottua kokemusvuosijärjestelmää. Palvelusvuosilisäjärjestelmää koskevat määräykset oli otettu työehtosopimukseen osaltaan kompensoimaan kokemusvuosilisäjärjestelmän puuttumista. Laskentakaava oli mitoitettu ja tarkoitettu täyttä työaikaa tekeville työntekijöille sekä sidottu työssäoloon. Tätä osoittaa sekin, että laskentakaavassa yhtenä palvelusvuosilisän määräytymiseen vaikuttavana tekijänä olivat vuosiloman ansaintakuukaudet siten kuin ne määräytyivät silloisen vuosilomalain mukaan. Osa-aikaisia työntekijöitä ei alalla ollut tuohon aikaan juurikaan ollut, joten nyt esillä oleva ongelma ei ollut tullut esille työehtosopimusneuvotteluissa. Nykyisin osa-aikaisten työntekijöiden määrä alalla on kasvanut. Vuosilomalain mukainen 35 tunnin ansaintasääntö oli otettu lakiin myöhemmin eli vuonna 1986.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on koulutuksessa ja ohjeistuksessaan tulkinnut kiistanalaista työehtosopimusmääräystä siten, että palvelusvuosilisän suuruus suhteutetaan työntekijän todelliseen työaikaan. Huoltokorjaamoalalla palvelusvuosilisämääräystä on siten aina tulkittu samalla tavoin kuin metalliteollisuuden työehtosopimuksen vastaavaa määräystä.

Yleinen periaate työmarkkinoilla on ollut, että osa-aikaiset työntekijät saatetaan samaan asemaan kuin täysiaikaiset työntekijät. Ajatus juontaa juurensa muun muassa työsopimuslain 17 §:stä ilmenevästä työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaatteesta. Kanteessa vaadittu tulkinta johtaisi täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Kanteen mukainen tulkinta merkitsisi sitä, että osa-aikaiset työntekijät asetettaisiin huomattavasti parempaan asemaan kuin täysiaikaiset työntekijät. Osa-aikaiset työntekijät saisivat siten perusteetonta etua ja lopputulos olisi kohtuuton.

Hyvityssakkovaatimuksista

Kanteessa esitetyt hyvityssakkovaatimukset ovat perusteettomia, sillä Autoliikenteen Työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan sellaisessa tilanteessa, jossa osalliset liitot olisivat olleet tulkinnasta yhtä mieltä. Oras Liikenne Oy ei ole myöskään tietensä rikkonut työehtosopimusmääräystä, sillä yhtiön menettely on perustunut työnantajaliiton antamaan ohjeeseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Erimielisyydessä on kysymys siitä, maksetaanko huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen piiriin kuuluvalle osa-aikaiselle työntekijälle työehtosopimuksen 9 §:n 5 momentissa tarkoitettu palvelusvuosilisä samansuuruisena kuin kokoaikaiselle työntekijälle vai määräytyykö sen suuruus suhteessa tehtyyn työaikaan. Oras Liikenne Oy:n palveluksessa oleva työntekijä on työssä joka toinen viikko ja eläkkeellä joka toinen viikko, joten hänen työaikansa on puolet työehtosopimuksen mukaisesta täydestä työajasta. Yhtiö on maksanut työntekijälle puolet täysiaikaisen työntekijän vastaavasta palvelusvuosilisästä.

Työehtosopimusmääräys ja sen tulkinta

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Metallityöväen Liiton välillä solmittuun metalliteollisuuden työehtosopimukseen 1998 - 1999 on palvelusvuosilisää koskevaan määräykseen otettu soveltamisohje, jonka mukaan osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä palvelusvuosilisää koskevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä. Samansisältöinen soveltamisohje on otettu myös Metallityöväen Liiton ja Autoalan Keskusliiton välillä solmittuun auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimukseen. Autoliikenteen Työnantajaliiton mukaan alun perin metalliteollisuuden työehtosopimuksesta otettua palvelusvuosilisämääräystä on myös huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen soveltamispiirissä tarkoitettu tulkittavaksi samalla tavoin kuin metalliteollisuuden työehtosopimuksen vastaavaa määräystä.

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolelta todistajana Metallityöväen Liiton lakimiestä A:ta ja vastaajien puolelta Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n osastopäällikköä B:tä. Sekä A:n että B:n mukaan osa-aikaisia työntekijöitä koskevan edellä mainitun soveltamisohjeen ottaminen työehtosopimukseen ei ole millään tavoin muuttanut aikaisempaa käytäntöä. Palvelusvuosilisää koskevaa määräystä on metalliteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla aina tulkittu siten, että osa-aikaisille työntekijöille palvelusvuosilisä on maksettu suhteutettuna osa-aikatyön pituus täyteen työaikaan.

Huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen palvelusvuosilisää koskevista työehtosopimusneuvotteluista ja määräyksen tulkinnasta on kantajan puolelta kuultu todistajana Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n entistä toimitsijaa C:tä ja todistelutarkoituksessa liittosihteeri D:tä. Vastaajien puolesta edellä mainituista seikoista todistajana on kuultu Autoliikenteen Työnantajaliiton palveluksessa aikaisemmin ollutta E:tä.

C, joka on osallistunut vuoden 1981 huoltokorjaamoiden työehtosopimusta koskeneisiin neuvotteluihin, on kertonut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n tavoitteena olleen saada työehtosopimukseen ikälisäjärjestelmää koskevat määräykset. Kun tämä ei ollut onnistunut, oli osapuolten välillä sovittu palvelusvuosilisämääräyksen ottamisesta työehtosopimukseen. Määräyksestä sovittaessa ei ollut erikseen keskusteltu osa-aikaisista työntekijöistä, mikä oli johtunut siitä, että alalla ei tuohon aikaan ollut ollut osa-aikaisia työntekijöitä.

D on kertomansa mukaan vuoden 1984 jälkeen ollut mukana lähes kaikissa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välisissä sopimus- ja erimielisyysneuvotteluissa. Näissä neuvotteluissa ei koskaan ollut tullut esille osa-aikaisten työntekijöiden palvelusvuosilisäkysymys. D:llä ei myöskään ollut tietoa työnantajaliiton mahdollisista ohjeista, jotka olisivat koskeneet palvelusvuosilisän maksamista osa-aikaiselle työntekijälle. Liitot olivat sen sijaan D:n mukaan sopineet eräissä tapauksissa korvausten suhteuttamisesta tehtyyn työaikaan. Näin oli tapahtunut niissä tilanteissa, joissa ongelma on ollut liittojen välillä nimenomaan esillä. Tällaisesta tulkinnasta oli sovittu muun muassa arkipyhäkorvausten osalta ilman, että asiasta olisi tehty kirjausta työehtosopimukseen. Sen sijaan palvelusvuosilisästä liittojen välillä ei ole vastaavalla tavalla sovittu.

Arviointi ja johtopäätökset

Esitetyn selvityksen mukaan Autoliikenteen Työnantajaliitto on palvelusvuosilisämääräyksen soveltamista koskevissa ohjeissaan alusta alkaen noudattanut tulkintaa, jonka mukaan palvelusvuosilisän määrä on laskettu suhteuttamalla osa-aikatyötä tekevän työntekijän työaika täyttä työaikaa tekevän työntekijän työaikaan. Tulkinta on tältä osin noudattanut metalliteollisuuden ja autokorjaamoalan työehtosopimuksen soveltamisalalla noudatettua ja sittemmin myös kysymyksessä olevien työehtosopimusten soveltamisohjeeseen kirjattua tulkintaa. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT olisi ollut tietoinen näistä Autoliikenteen Työnantajaliiton ohjeista.

Palvelusvuosilisä on luonteeltaan osa työntekijän palkkaa ja sen suuruus määräytyy työehtosopimusmääräyksen sanamuodon mukaan työsuhteen keston, lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän ja keskituntiansion perusteella. Yleinen lähtökohta työoikeudessa ja työehtosopimusten soveltamispiirissä on, että aikapalkalla työskentelevän työntekijän palkan määrään vaikuttaa myös hänen noudattamansa työaika suhteessa kokoaikaisesti työskentelevän työntekijän säännölliseen työaikaan. Esitetyn selvityksen mukaan tätä suhteellisuusperiaatetta on sovellettu myös huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Esimerkiksi arkipyhäkorvauksien osalta liitot ovat sopineet tulkinnasta, jonka mukaan osa-aikaisen työntekijän arkipyhäkorvaus määräytyy suhteessa hänen työskentelemäänsä työaikaan. Mainittua tulkintaa on noudatettu liittojen välillä, vaikka sitä ei ole kirjattu työehtosopimukseen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin pitää palvelusvuosilisämääräyksen tarkoitusta parhaiten vastaavana tulkintaa, jonka mukaan osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus määräytyy hänen työskentelemänsä työajan ja täyden työajan suhteessa. Oras Liikenne Oy ei siten ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti suorittaessaan osa-aikaeläkkeellä olevalle työntekijälle tämän työaikaa vastaavan osuuden työehtosopimuksen 9 §:n 5 momentin laskentakaavan mukaisesta palvelusvuosilisästä. Näin ollen myöskään Autoliikenteen Työnantajaliitto ei ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:llä on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Oras Liikenne Oy:n on jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Oras Liikenne Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mansikkamäki, Niskanen, Sutela, Palomäki ja Hynönen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.