Labor court dismissed union's claim that a substitute union rep had special dismissal protection under collective agreement.

Pääluottamusmies oli ollut pitkään sairauslomalla, jonka aikana työnantaja oli purkanut varaluottamusmiehen työsopimuksen. Jutussa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko varaluottamusmies luottamusmiessopimuksen edellyttämällä tavalla tullut pääluottamusmiehen sijaan ja siten luottamusmiehen työsuhdeturvan piiriin ja oliko työnantajalla ollut perusteet päättää luottamusmiehen työsopimus.

Toissijaisesti kysymys oli siitä, oliko puhdistus- ja siivousalalla sovittu työehtosopimuksin muiden kuin luottamusmiesten työsuhdeturvasta ja oliko näitä määräyksiä rikottu. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 26

KANTAJA Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Helsinki

VASTAAJA Kiinteistöpalvelualat KIPA ry, Helsinki

KUULTAVA SOL Palvelut Oy, Helsinki

ASIA Luottamusmiessopimuksen vastainen menettely ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.2.2001

Pääkäsittely 2.4.2001

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisjärjestöjen välillä 1.3.2000 - 31.1.2001 voimassa olleessa puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § IRTISANOMISAJAT

1. Työsuhteen päättämiseen ja päättämismenettelyyn noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.

2. Työnantajan irtisanoessa irtisanomisaika on:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Valitseminen

Ammattiosastoon kuuluvat yrityksen työntekijät valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja luottamusmiehen sekä tarvittaessa luottamusmiehen varamiehen.

Mikäli luottamusmiehiä esitetään valittavaksi yrityksen jollekin työehtosopimusalalle enemmän kuin yksi, on valinnasta sovittava työnantajan kanssa.

Ammattiosastolla on oikeus järjestää vaali työpaikalla. Kaikille jäsenille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen. Vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luottamusmiestehtävän päättymisestä ammattiosaston on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii sijaisena. Saatuaan tiedon valituista luottamusmiehistä työnantajan tulee ensi tilassa antaa luottamusmiehelle kirjallinen ilmoitus siitä, kuka toimii vastaavana työnantajan edustajana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhdeturva

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksilösuoja

Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomissuoja.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 43 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen järjestysmääräyksien rikkomisen johdosta on mahdollista vain, jos kyseinen luottamusmies on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Korvaukset

Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti työnantajan on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 47 f §:n 2 momentissa on säädetty ja tällöin on otettava huomioon myös työntekijän luottamusmiesasema. Mikäli tuomioistuimen harkinnan mukaan edellytykset työsuhteen jatkamiselle olisivat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, otetaan se huomioon korvausta lisäävänä tekijänä. Liitot voivat yksittäistapauksissa sopia myös 10 kuukauden palkka pienemmästä korvauksesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa SOL Palvelut Oy:n menetelleen luottamusmiessopimuksen 4 §:n tai ainakin työehtosopimuksen 6 §:n 1 kohdan vastaisesti purkaessaan siivooja A:n työsopimuksen,

velvoittaa SOL Palvelut Oy:n maksamaan A:lle työehtosopimuksen 6 §:n perusteella irtisanomisajan palkkaa kolmelta kuukaudelta lomakorvauksineen yhteensä 10 565,47 markkaa laillisine kokoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä,

velvoittaa SOL Palvelut maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesta päättämisestä 20 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 55 566 markkaa laillisine kokoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä, ja

velvoittaa Kiinteistöpalvelualat KIPA:n ja SOL Palvelut Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A työskenteli siivoojana SOL Palvelut Oy:n palveluksessa 19.10.1993 ja 31.5.2000 välisen ajan. Hän työskenteli eri siivouskohteissa Jalasjärvellä ja hänen viimeisin työkohteensa oli S-Market Roope.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto ry:n jäsenosastoon Seinäjoen Seudun Kiinteistönhoitajat ry:hyn kuuluvat SOL Palvelut Oy:n palveluksessa olevat kiinteistönhoitajat olivat lokakuussa 1999 valinneet siivooja B:n pääluottamusmieheksi ja A:n varapääluottamusmieheksi. Ammattiosasto oli vahvistanut valinnat 6.10.1999 ja ilmoittanut valinnoista kirjallisesti työnantajalle. Pääluottamusmies oli 17.11.1999 lukien jäänyt pitkälle alkukesään 2000 jatkuneelle sairauslomalle. Luottamusmiestehtäviä oli tuolloin ryhtynyt hoitamaan A.

A oli siivonnut vuosia Seinäjoen Voimalan työkohdetta ja 2.1.2000 lukien S-Market Roopen myymälää. Työnantaja oli määrännyt myymälän työajaksi 3 tuntia 20 minuuttia päivässä. Siivousaika oli maanantaista perjantaihin kello 19 - 22.20.

Työnantaja oli 14.4.2000 vedoten työn huonoon laatuun antanut A:lle kirjallisen varoituksen. A:n työsopimus oli purettu 31.5.2000 yhtiön palveluohjaajan ja palveluesimiehen päätöksellä. Myös purkamisen perusteena oli ollut työn huono laatu. Kirjallinen ilmoitus purkamisesta oli annettu postitse 7.6.2000. A:n siivoustyön laatu oli kuitenkin ollut tavanomainen eikä muiden vastaavaa työtä tekevien työstä poikkeava. Työsuhteen päättämiselle ei siten ollut lain mukaisia purkamis- tai irtisanomisperusteita.

Työnantaja oli tiennyt A:n luottamusmiesasemasta hänen hoitaessa luottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä muun muassa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotossa ja osallistuessa työnantajan kustannuksella luottamusmieskursseille. Pääluottamusmiehen sairausloma oli ollut pitkä, minkä työnantaja oli hyvin tiennyt. Yhtiö oli sen aikana lakannut maksamasta pääluottamusmiehelle luottamusmieskorvausta. Yhtiössä oli käytäntönä, että luottamusmiehen ollessa sairaana varaluottamusmies astui automaattisesti hänen sijaansa. Pääluottamusmies oli lisäksi ilmoittanut työnantajalle varapääluottamusmies A:n hoitavan luottamusmiestehtäviä hänen sairauslomansa aikana.

Luottamusmiehen suoja on korostettu. Luottamusmiehen työsuhde voidaan päättää ainoastaan purkamalla työsopimuslain 43 §:n nojalla ja luottamusmiessopimuksessa mainitulla tavalla luottamusmiehen rikkoessa järjestysmääräyksiä toistuvasti ja olennaisesti. Tällaisesta tilanteesta ei A:n tapauksessa ollut kysymys. Työnantajalla ei ollut A:n työsopimuksen purkuperustetta eikä edes irtisanomisperustetta siinäkään tapauksessa, ettei hänellä olisi ollut luottamusmiesaseman mukaista suojaa.

Todelliset syyt A:n työsuhteen päättämiseen liittyvät hänen aktiivisuuteensa puhdistus- ja siivousalan palkkausjärjestelmän käyttöönottamisessa SOL Palvelut Oy:ssä. Käyttöönottoon oli liittynyt ongelmia ja hitautta, mikä oli aiheuttanut erimielisyyksiä yhtiön aluejohdon kanssa.

Yhtiö oli riittämättömillä perusteilla päättänyt A:n työsuhteen purkamalla. Luottamusmiesasemasta seurasi, että elleivät työsopimuksen purkamisedellytykset täyttyneet, tulivat luottamusmiehen irtisanomismääräykset kysymykseen. Työnantaja ei ollut missään vaiheessa edes väittänyt sillä olleen luottamusmiehenä työskennelleen A:n työsuhteen irtisanomisperusteita. Mikäli katsottaisiin, ettei A olisi ollut luottamusmiesasemassa, oli hänen työsuhteensa purettu riittämättömillä perusteilla. Hänen työsuhteensa irtisanomisellekaan ei ollut esitetty riittäviä perusteita.

Kiinteistöpalvelualat KIPA ei A:n työsopimuksen päättämisen yhteydessä ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteeseen työnantajaa kohtaan työsuhteen palauttamiseksi tai asian sopimiseksi. Työnantajajärjestön tiedossa oli koko ajan ollut työntekijäpuolen selvitykset tapahtumista. Järjestö ei ollut selvittänyt asioita, vaan oli yhtynyt työnantajan väitteisiin laiminlyöden näin valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kiinteistöpalvelualat KIPA on vastauksessaan, johon SOL Palvelut Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kiinteistöpalvelualat KIPA on lisäksi vaatinut Palvelualojen ammattiliitto PAM:n velvoittamista korvaamaan Kiinteistöpalvelualat KIPA:n ja SOL Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A ei ollut luottamusmiehen erityissuojan piirissä, joten työnantajan menettely ei ole voinut olla luottamusmiessopimuksen vastaista. Vaikka A olisikin ollut luottamusmiehen erityissuojan piirissä, olisi SOL Palvelut Oy:llä joka tapauksessa ollut luottamusmiessopimuksen 4 §:n mukainen peruste A:n työsopimuksen purkamiseen, koska A oli varoituksesta huolimatta jatkuvasti laiminlyönyt työtehtäviään.

Luottamusmiessopimuksen 3 §:n mukaan työnantajalle on ilmoitettava aina erikseen, milloin luottamusmiehen varamies toimii varsinaisen luottamusmiehen sijaisena. Tällaista ilmoitusta, jonka mukaan A olisi toiminut varsinaisen pääluottamusmiehen sijaisena, ei työnantajalle ollut tehty. Päinvastoin ennen kuin A:lle oli huhtikuussa 2000 annettu kirjallinen varoitus oli yhtiön paikallisjohtaja ollut puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen, joka oli ilmoittanut edelleen hoitavansa pääluottamusmiehen tehtävää. Samassa puhelinkeskustelussa paikallisjohtaja oli kertonut pääluottamusmiehelle A:n laiminlyönneistä ja yhtiön järjestämän koulutuksen ylenkatsomisesta sekä siitä, että A:lle tultaisiin antamaan kirjallinen varoitus. Pääluottamusmiehellä ei tuolloin ollut ollut mitään varoituksen antamista vastaan.

Yhtiössä ei ollut sellaista käytäntöä, että varapääluottamusmies astuisi pääluottamusmiehen sijaan sairaustapauksessa. Sekä A että pääluottamusmies olivat molemmat jo alun alkaen olleet mukana palkkauudistusta käsittelevässä työryhmässä. A ei siten ollut hoitanut luottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotossa. Hän oli ainoastaan jatkanut omien tehtäviensä hoitamista kyseisessä ryhmässä. Kiinteistöpalvelualat KIPA ja Kiinteistötyöntekijäin Liitto olivat sopineet ammattiyhdistyskoulutuksen korvaamisesta siten, että pääluottamusmiehen lisäksi myös varapääluottamusmies sai osallistua koulutusryhmän hyväksymälle kurssille ilman, että hänen palkkaansa vähennettäisiin. Kun A oli hakeutunut kurssille, oli nimenomaan ollut puhe siitä, että hän osallistuisi kurssille varapääluottamusmiehen ominaisuudessa.

Kun pääluottamusmiehen sairausloma oli aina vain jatkunut, työnantaja oli lakannut maksamasta hänelle luottamusmieskorvausta. Tämä seikka ei kuitenkaan osoittanut, että A olisi toiminut pääluottamusmiehen sijaisena. Työnantajan mahdollinen velvollisuus maksaa pääluottamusmiehelle luottamusmieskorvausta oli työehtosopimuksen 15.4 §:ään liittyvä tulkintakysymys. Se seikka, oliko varapääluottamusmiehen sijaantulosta ilmoitettu luottamusmiessopimuksen mukaisesti, oli eri kysymys. A:lle ei ollut maksettu luottamusmieskorvausta eikä hän sellaista ollut edes vaatinut. Tarkoituksenmukaisuussyistä yhtiössä oli omaksuttu paikallinen käytäntö, jonka mukaan pääluottamusmiehellä oli käytössään työnantajan kustantama matkapuhelin. Se oli ollut pääluottamusmiehen käytössä aina 21.8.2000 saakka, jolloin hän oli jäänyt opintovapaalle. A:lla ei siten ollut ollut käytössään tätä pääluottamusmiestehtävän hoitoon liittyvää välinettä.

Edellä todetut seikat osoittivat, että A ei ollut luottamusmiessopimuksen mukaisen erityissuojan piirissä silloin, kun hänen työsuhteensa purettiin.

Työehtosopimuksen 6 §:n otsikkona oli "Irtisanomisajat". Määräyksen materiaalinen sisältö oli ilmaistu 6 §:n 2 kohdassa, joka koski irtisanomisajan pituutta, ja 6 §:n 3 kohdassa, joka koski irtisanomisajan laskemista. Työnantajan noudatettavana oleva irtisanomisaika olisi ollut kanteessa mainittu 3 kuukautta, joten määräyksen oikeasta tulkinnasta ei ollut riitaa. Kuten 6 §:n otsikosta ja 6 §:n 1 kohdan sanamuodosta ilmeni, sisälsi 6 §:n 1 kohta ainoastaan informatiivisen kirjauksen. Työsopimuslain säännökset, jotka koskivat työsuhteen päättämisen perustetta ja päättämisessä noudatettavaa menettelyä, eivät olleet osa työehtosopimusta. Työehtosopimus ei sisältänyt mitään muutakaan kohtaa, jonka nojalla muun työntekijän kuin varsinaisen luottamusmiehen työsuhteen purkamisen tai irtisanomisen laillisuus voisi tulla arvioitavaksi. Työnantaja ei siten ollut voinut syyllistyä työehtosopimuksen 6 §:n vastaiseen menettelyyn.

A oli aloittanut työskentelynsä S-Market Roopessa 3.1.2000 ja tuolloin hänelle oli annettu perehdytys kohteeseen. Perehdytyksestä ja laitoshuoltajan ammattitutkinnosta huolimatta A:lle oli jouduttu antamaan useita parannuskehotuksia. Työn huonoa jälkeä A oli perustellut sillä, että hän oli aikaisemmin työskennellyt erilaisessa kohteessa. Useaan otteeseen A:lle oli tarjoutunut tilaisuus osallistua yhtiön järjestämään koulutukseen, jossa hänen ammattitaitonsa olisi kohentunut, mutta hän oli osallistunut vain yhteen tutor-siivoojan pitämään turvallisuuskoulutukseen.

Koska A ei useista huomautuksista huolimatta ollut parantanut työn jälkeä, hänelle oli jouduttu antamaan kirjallinen varoitus 14.4.2000. Tuolloin pidetyssä laadunvarmennuksessa oli havaittu sellaista pinttynyttä likaa, joka oli kertynyt pidemmän ajan kuluessa. Laiminlyöntiä oli tapahtunut muun muassa lihankäsittelyhuoneen koneissa, etenkin jauhelihamyllyssä osineen, kassoissa, tuulikaapissa, hyllyjen alustoissa ja reunoissa sekä maitokaapin ovissa. Vaikka A oli aloittanut lomansa 13.4.2000 ja ollut siis varoituksen antopäivänä 14.4.2000 lomalla, annettu varoitus oli ollut aiheellinen, sillä hän oli ehtinyt olla lomalla vain yhden päivän. A:ta oli huomautettu töiden puutteellisesta suorittamisesta aiemminkin. Hänen siivotessaan Seinäjoen Voimalaitosta hänelle oli annettu kaksi suullista huomautusta huonosta siivouksesta.

Yhtiön palveluohjaajan mennessä 31.5.2000 tekemään laadunvarmennusta S-Market Roopeen hän oli havainnut A:n jättäneen astiat tiskaamatta ja pöydät pyyhkimättä. Samanlaista töiden laiminlyöntiä, josta A oli jo aikaisemmin saanut useita huomautuksia ja kirjallisen varoituksen, oli tapahtunut koko ajan ja jatkuvasti.

A:lle oli annettu työhön perehdytys, hänellä oli ollut mahdollisuus osallistua koulutukseen, häntä oli huomautettu jatkuvasti työn huonosta jäljestä ja annettu varoitus. A oli toistuvasti ja olennaisesti sekä useista huomautuksista ja varoituksista huolimatta jättänyt olennaiset työvelvoitteensa täyttämättä. Yhtiö ei ollut purkanut A:n työsuhdetta vastoin luottamusmiessopimuksen määräyksiä tai työsopimuslain 43 §:n säännöksiä. Yhtiöllä oli ollut riittävät perusteet A:n työsopimuksen purkamiseen. Perusteet olivat olleet riittävät myös työsopimuksen irtisanomiseksi.

Koska työnantaja ei ollut rikkonut luottamusmiessopimuksen eikä työehtosopimuksen määräyksiä, työnantajayhdistys ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja työsopimuksen päättäminen

A on 19.10.1993 alkaen työskennellyt SOL Palvelut Oy:n palveluksessa siivoojana. Hän työskenteli usean vuoden ajan Seinäjoen Voimalassa ja sen jälkeen vuoden 2000 alusta Jalasjärvellä S-Market Roope nimisessä myymälässä. A oli 1.10.1999 valittu siivoojien varapääluottamusmieheksi.

Yhtiö on 31.5.2000 purkanut A:n työsopimuksen sillä perusteella, että hän oli varoituksesta huolimatta jatkuvasti laiminlyönyt työtehtäviään. Työnantajan purkaessa A:n työsopimuksen siivoojien pääluottamusmies oli sairauslomalla, joka oli alkanut 17.11.1999.

Asian ratkaisemiseksi on ensin otettava kantaa siihen, oliko A työsopimuksen purkamisen tapahtuessa pääluottamusmiehen asemassa ja oliko työnantajalla luottamusmiessopimuksen mukaiset perusteet purkaa hänen työsopimuksensa. Jos A:n ei katsota olleen pääluottamusmiehen asemassa, on ratkaistava, onko kiinteistönhoitoalalla työehtosopimuksin sovittu työntekijöiden työsuhdeturvasta työsopimuksen päättämistilanteissa ja onko työnantaja menetellyt tämän sopimuksen vastaisesti.

A:n pääluottamusmiesasema

Pääluottamusmies B oli edellä todetun mukaisesti marraskuussa 1999 jäänyt sairauslomalle, joka jatkui eri jaksoissa kesään 2000 saakka. Työnantaja maksoi B:lle luottamusmieskorvaukset helmikuun loppuun 2000. Tuolloin korvauksen maksaminen oli lopetettu vetoamalla B:n sairauslomaan, mutta sen jälkeen luottamusmieskorvausta ei ollut maksettu myöskään A:lle.

Työtuomioistuimessa on pääluottamusmiehen tehtävien hoitamisesta keväällä 2000 kuultu A:ta itseään sekä todistajina pääluottamusmies B:tä ja paikallisjohtaja C:tä.

A on kertonut hoitaneensa aina tarpeen tullen pääluottamusmiehen tehtäviä sen jälkeen, kun pääluottamusmies oli jäänyt sairauslomalle. Hän oli muun muassa antanut uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittyviä neuvoja muille työntekijöille ja osallistunut toukokuussa 2000 luottamusmieskurssille. Työnantajan edustajien kanssa hän ei ollut joutunut neuvottelemaan. Pääluottamusmiehen tehtävien siirtämisestä A:lle ei ollut nimenomaisesti sovittu, mutta hän oli olettanut tehtävien pääluottamusmiehen sairausloman alkaessa siirtyneen automaattisesti hänen hoidettavikseen. Kuitenkin myös B oli hoitanut luottamusmiestehtäviä sairauslomansa aikana ja kysymys siitä, kuka tuolloin oli pääluottamusmies, oli A:lle ollut vähän epäselvä.

B on kertonut, että hänet oli valittu pääluottamusmieheksi 1.10.1999 alkaen 31.12.2000 päättyväksi toimikaudeksi. Hän oli itse katsonut hoitavansa pääluottamusmiehen tehtäväänsä myös sairausloman aikana aina helmikuun loppuun 2000, jolloin työnantaja oli lopettanut luottamusmieskorvauksen maksamisen. Tuolloin ei ollut keskusteltu A:n kanssa tehtävien siirtymisestä hänelle, mutta B oli olettanut niin tapahtuneen automaattisesti. Työnantajalle ei ollut erityisesti ilmoitettu tehtävien siirtymisestä, mutta työnantajan oli täytynyt se tietää lopettaessaan korvauksen maksamisen B:lle. B oli tämänkin jälkeen käynyt keskusteluja muun muassa paikallisjohtaja C:n kanssa ja antanut puhelimitse työntekijöille neuvoja. Kuitenkaan varsinaisiin neuvotteluihin B ei ollut osallistunut joulukuun 1999 jälkeen ja hänen neuvontatoimintansa oli ollut luonteeltaan epävirallista.

B on edelleen kertonut, että paikallisjohtaja C oli soittanut hänelle vain kerran ja se oli tapahtunut toukokuun toisella viikolla. Tuolloin oli keskusteltu muun muassa A:n käynneistä eri työkohteissa, johon C oli kehottanut B:tä puuttumaan. Silloin oli ollut esillä myös A:n osallistuminen luottamusmieskursseille, jonka työnantaja oli aiemmin evännyt. Niinikään oli keskusteltu A:n saamasta varoituksesta. B ei sen sijaan muistanut, että C olisi kysynyt, kuka hoiti tuolloin luottamusmiestehtäviä.

C, joka toimii paikallisjohtajana yhtiön Vaasan alueella, on puolestaan kertonut, että A:n mahdollisesta toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena ei ollut millään tavalla ilmoitettu työnantajalle. Kun pääluottamusmiehen sairauslomien vuoksi oli ollut epäselvää, kuka näitä tehtäviä hoiti, oli todistaja puhelimitse tiedustellut tätä asiaa B:ltä. Tuolloin B oli ilmoittanut, että hän toimii edelleen pääluottamusmiehenä. A:n asian yhteydessä todistaja oli ollut kahdesti puhelinyhteydessä B:n kanssa. Näistä jälkimmäisen puhelun aikana oli käyty pääluottamusmiestehtävien hoitamista koskenut keskustelu. Puheluja oli B:n ja todistajan välillä ollut kaiken kaikkiaan useita ja niitä oli soitettu molemmin puolin.

C:n mukaan A ei ollut käytännössä hoitanut luottamusmiehen tehtäviä eikä hänelle ollut maksettu luottamusmieskorvauksia, joita hän ei ollut myöskään pyytänyt. A oli alusta alkaen kuulunut toimikuntaan, joka oli perustettu siivoojien palkkauudistuksen toteuttamista varten ja johon olivat kuuluneet pääluottamusmies ja eri alueiden siivoojia. A oli kuulunut tähän toimikuntaan turvevoimalan työntekijänä edustamassa töiden pisteytyksessä tämän toimipaikan tuntemusta. Sen sijaan hän ei ollut osallistunut tähän työhön luottamusmiesasemassa.

Noin kuukautta ennen varoituksen antamista A:lle C oli tiedustellut B:ltä, oliko tämä antanut A:lle määräyksen käydä eri asiakaskohteissa keskustelemassa siellä työskennelleiden SOL:n siivoojien kanssa. Siivoojat olivat ilmoittaneet kokevansa A:n käynnit häiritseviksi, minkä vuoksi todistaja oli puuttunut asiaan. B oli luvannut olla yhteydessä A:han ja pyytää tätä lopettamaan tällaiset käynnit, jotka A jostakin syystä oli kokenut oikeudekseen.

C on edelleen kertonut, että hänen toimialueellaan toimii kaksi pääluottamusmiestä. Heidän sairastellessaan varapääluottamusmiesten toimimisesta sijaisena ei ole tehty ilmoituksia. Todistajan tiedusteltua syytä tähän toinen pääluottamusmiehistä oli olettanut tehtävien siirtymisen tapahtuvan automaattisesti. Todistaja oli kuitenkin vaatinut ilmoituksen siirrosta, koska sairauspoissaolot ovat eri pituisia ja työnantajan on mahdotonta tietää, kuka kulloinkin toimii pääluottamusmiehenä.

Varapääluottamusmiehen toimimisesta puhdistus- ja siivousalalla pääluottamusmiehen sijaisena on kuultu todistajina Palvelualojen ammattiliitto PAM:n toimitsijaa D:tä ja KIPA:n entistä toimitusjohtajaa E:tä.

D on kertonut, että alalla ei ole ollut käytäntönä ilmoittaa kirjallisesti varapääluottamusmiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena. Etukäteen tiedossa olevien poissaolojen kuten lomien aikana varapääluottamusmies yleensä automaattisesti siirtyy pääluottamusmieheksi, jolloin hänelle myös maksetaan luottamusmieskorvaukset. Aivan lyhyiden poissaolojen aikana tehtäviä ei siirretä, ellei siihen ole erityistä tarvetta, mutta pidempien sairauspoissaolojen yhteydessä siirto tapahtuu ja siitä ilmoitetaan yleensä palkanlaskijalle tai muulle työnantajan edustajalle. Automaattisesti tehtävien siirtyminen ei tällaisissa tapauksissa kuitenkaan tapahdu.

E on puolestaan kertonut, että varaluottamusmies ei automaattisesti tule luottamusmiehen sijaan, vaan tämä edellyttää ammattiosaston kirjallista ilmoitusta työnantajalle. Tämä on ollut vanha ja selkeä käytäntö, jota on noudatettu myös Kiinteistötyöntekijäin Liiton sopimuksen piirissä. Todistaja on edelleen kertonut sopineensa vuoden 2000 alkupuolella Kiinteistötyöntekijäin Liiton silloisen puheenjohtajan kanssa, että myös varapääluottamusmies voi pääluottamusmiehen lisäksi osallistua luottamusmieskursseille.

Työtuomioistuin toteaa, että puhdistus- ja siivousalalla sovellettavan (PT/SAK) luottamusmiessopimuksen mukaan valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luottamusmiestehtävän päättymisestä ammattiosaston on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii sijaisena. Tälle ilmoitukselle ei määräyksen sanamuodon mukaan ole sovittu tarkempia muotomääräyksiä.

Kantajaliitto on viitannut A:n pääluottamusmiesaseman tueksi siihen, että A oli ollut yhtiön palkkaustyöryhmän jäsen ja myös osallistunut luottamusmieskursseille toukokuussa 2000. A on esitetyn selvityksen mukaan ollut mukana palkkaustyöryhmässä toimialansa edustajana samanaikaisesti pääluottamusmies B:n kanssa. Esitetyn selvityksen mukaan luottamusmieskursseille voivat myös varapääluottamusmiehet alalla sovitun käytännön mukaan osallistua. Näin ollen mainituista seikoista ei voida tehdä päätelmiä sen suhteen, onko A ollut pääluottamusmiehen asemassa.

Toisaalta A:n ei ole näytetty työnantajaan päin hoitaneen luottamusmiestehtäviä tai muutoinkaan toimineen niin, että työnantajan voitaisiin katsoa edes tosiasiallisesti ymmärtäneen hänet pääluottamusmieheksi. Työnantaja on päinvastoin pyrkinyt rajoittamaan A:n liikkumista muissa työkohteissa. SOL Palvelut Oy:ssä ei ole myöskään selvitetty syntyneen sellaista työnantaja hyväksymää käytäntöä, että varapääluottamusmies automaattisesti siirtyisi pääluottamusmiehen estyneenä ollessa pääluottamusmiehen sijaan. Tällaista käytäntöä ei ainakaan sairaustapauksissa ole muutoinkaan ollut puhdistus- ja siivousalalla. Yhtiö ei ole myöskään maksanut A:lle luottamusmieskorvauksia.

Selostetussa pitkähkön ajan jatkuneessa epäselvässä tilanteessa työntekijäpuoli työtuomioistuimen mielestä on kantanut riskin siitä, että A:n tulo pääluottamusmiehen sijaiseksi olisi tehty työnantajalle selväksi, mitä työehtosopimuskin on edellyttänyt. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi työsopimuksensa purkuajankohtana toiminut pääluottamusmiehen sijaisena ja että hän siten olisi tuolloin ollut pääluottamusmiehen asemassa.

Työehtosopimuksen 6 §:n 1 kohdan sisältö

Työtuomioistuimessa on työehtosopimuksen 6 §:n 1 kohdan sisällöstä ja tulkinnasta kuultu toimitsija F:ää sekä edellä mainittuja D:tä ja E:tä.

F on kertonut, että työehtosopimusneuvottelut vuonna 1997 olivat olleet varsin sekavat johtuen siitä, että työnantajapuolella uudeksi keskusjärjestöksi oli tullut Palvelutyönantajat ry. Tässä tilanteessa työnantajapuoli ei ollut valmis solmimaan erillistä irtisanomissuojasopimusta, jollainen alalla siihen saakka oli ollut. Todistaja oli ymmärtänyt, että työehtosopimuksen 6 §:ään otetun määräyksen kautta irtisanomissuojasopimuksen tilalle oli saatu sopimus siitä, että työsopimuslain säännöksiä sovelletaan työehtosopimuksen osana. Todistaja ei osannut sanoa, miksi määräys oli sijoitettu osaksi irtisanomisaikoja koskevaa määräystä. Hän ei ollut mukana sellaisissa neuvotteluissa, jossa olisi työnantajapuolen kanssa tarkemmin käsitelty kyseisen viittausmääräyksen sisältöä ja merkitystä.

Myös D on kertonut, että palkansaajapuoli joutui vuoden 1997 työehtosopimusneuvotteluissa luopumaan irtisanomissuojasopimuksesta. Todistaja itse ei ollut mukana aivan viimeisessä neuvottelussa, jossa sopimuksesta lopullisesti päätettiin. Hänen muistissaan ei ollut mitään erityisiä keskusteluja 6 §:ään otetun määräyksen sisällöstä. Kuitenkaan myöskään sellaisia keskusteluja ei ollut käyty, että määräys olisi ollut vain informatiivinen viittaus työsopimuslakiin. Kyseisen sopimuskierroksen neuvottelut olivat tulopoliittisesta sopimuksesta johtuen olleet erittäin tiukkatahtiset ja niissä pyrittiin säilyttämään entiset tekstit ja tulkinnat.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen sopijapuolten tarkoituksena olisi ollut sopia siitä, että työsopimuslain työsuhteen päättämistä koskevia säännöksiä sovelletaan osana mainittua työehtosopimusta. Palvelualojen ammattiliitto PAM ei siten voi perustaa vaatimuksiaan A:n työsopimuksen sopimuksenvastaisesta purkamisesta puhdistus- ja siivousalan työehtosopimukseen.

Yhteenveto

A ei irtisanomisen tapahtuessa ole ollut pääluottamusmiehen asemassa. Hänen työsopimuksensa purkamiseen ei siten voida soveltaa luottamusmiessopimuksen määräyksiä.

Puhdistus- ja siivousalalla ei muiden kuin luottamusmiesten osalta ole työehtosopimuksin sovittu työsuhteen päättämisen perusteista eikä työsopimuksen perusteettoman purkamisen seuraamuksista. Näin ollen Palvelualojen ammattiliitto PAM:lla ei ole työehtosopimukseen perustuvaa oikeutta vaatia, että A:n työsopimuksen purkaminen vahvistettaisiin perusteettomaksi ja hänelle tuomittaisiin maksettavaksi korvausta työsuhteen työehtosopimuksen vastaisesta päättämisestä.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen ammattiliitto PAM on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kiinteistöpalvelualat KIPA ry:n ja SOL Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet kohtuullinen korvauksen määrä on 6 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM velvoitetaan korvaamaan Kiinteistöpalvelualat KIPA ry:n ja SOL Palvelut Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 6 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Sutela, Lindahl, Sulkunen ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Luottamusmiessopimuksen jälkisuojaa koskevasta määräyksestä seuraa, ettei työtuomioistuimen ole arvioitava sitä kysymystä, kumpi luottamusmiehistä, pääluottamusmies vai varapääluottamusmies, on luottamusmiessuojan piirissä; arviointi tulee kysymykseen vain jälkimmäisen osalta. Kun luottamusmiehen korostettu työsuhdeturva on luottamusmiesjärjestelmän keskeisiä lähtökohtia (TT 72/1989, ks. myös TT 168/1988 ja TT 36/1995), on myös varapääluottamusmies A:n luottamusmiesasemaa arvioitava näistä lähtökohdista.

A:lle on annettu 14.4.2000 kirjallinen varoitus hänen työskentelystään S-Market Roopessa Jalasjärvellä. Varoituksen perusteena oli laadunvarmennuksessa havaittu pinttynyt lika. Lisäksi A:lle on huomautettu toistuvasti myös muista siivouksessa esiintyvistä puutteista. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että ainakaan kaikki havaitut tai väitetyt puutteet siivouksessa olisi luettava juuri A:n viaksi. Muutoinkin on jäänyt näyttämättä, että A olisi luottamusmiessopimuksessa tarkoitetulla tavoin toistuvasti ja olennaisesti jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä. Näin ollen hänellä on oikeus tässä sopimuksessa tarkoitettuun korvaukseen ja irtisanomisajan palkkaan lomakorvauksineen.

A:n luottamusmiesasema on kuitenkin varmistunut edellä kerrotuin tavoin vasta tämän oikeudenkäynnin yhteydessä. Näin ollen Kiinteistöpalvelualat KIPA ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Edellä lausutuilla perusteilla vahvistan SOL Palvelut Oy:n menetelleen luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesti purkaessaan A:n työsopimuksen. Velvoitan yhtiön maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkana lomakorvauksineen yhteensä 10 565,47 markkaa ja luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesta päättämisestä kohtuulliseksi arvioimani 50 000 markkaa, kummatkin määrät korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä. Hylkään Kiinteistöpalvelualat KIPA:aa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen. Velvoitan Kiinteistöpalvelualat KIPA:n ja SOL Palvelut Oy:n korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut 25.000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.