Labor court dismissed union claim that wage increases must apply from Jan 1, 2000 regardless of pay period start date.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan työehtosopimuksessa sovitut palkankorotukset tulevat voimaan sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 16.1.2000. Sopimusneuvotteluissa oli todettu, että tämä ajankohta oli yhtä lähellä tammikuun ja helmikuun alkua, joten palkankorotukset tulivat voimaan 1.1.2000 lukien. Tulkintaerimielisyydessä oli kysymys siitä, oliko neuvotteluissa tarkoitettu sopia, että palkankorotukset palkanmaksukauden alkamisajankohdasta riippumatta tulevat voimaan 1.1.2000 lukien.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 25

KANTAJA Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry, Helsinki

VASTAAJAT Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry, Helsinki

Kvaerner Masa-Yards Oy, Helsinki

ASIA Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.3.2001

Pääkäsittely 7.5.2001

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten välillä 20.1.2000 allekirjoitetussa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §

Palkkaratkaisu

Sovittiin, että tämän sopimuksen ylempien toimihenkilöiden palkkoja korottava vaikutus on 3,1 % vuonna 2000.

Niissä yrityksissä, joissa on yhteisymmärryksessä otettu käyttöön työehtosopimuksessa tarkoitettu palkkapolitiikka, palkkoja korotetaan palkkapolitiikan mukaisesti. Muilla työpaikoilla korotetaan palkkoja 2,6 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja lisäksi 0,5 %:lla paikallisesti sovittavalla tavalla. Ellei päästä sopimukseen, miten tämä 0,5 % käytetään, jaetaan se yleiskorotuksena.

Palkankorotukset tulevat voimaan sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 16.1.2000.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:ää tulkitaan siten, että siinä sovittu palkankorotus tulee kaikilta osin voimaan 1.1.2000 alkaen,

vahvistamaan, että Kvaerner Masa-Yards Oy on tietensä rikkonut allekirjoituspöytäkirjan 2 §:ää jättämällä maksamatta palveluksessaan oleville ylemmille toimihenkilöille palkankorotukset ajalta 1. - 15.1.2000,

tuomitsemaan Kvaerner Masa-Yards Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsemaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Kvaerner Masa-Yards Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n mukaan palkankorotukset tulevat voimaan sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 16.1.2000. Työehtosopimusneuvotteluissa 16.1.2000 oli keskusteltu palkankorotusten voimaantuloajankohdasta. Työnantajaliitto oli esittänyt, että palkankorotukset tulisivat voimaan sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä oli lähinnä 16.1.2000. Työnantajaliitto oli lisäksi ilmoittanut lausekkeella tarkoitettavan sitä, että jos sopimukseen päästäisiin 16.1.2000, niin siinä sovitut korotukset tulisivat voimaan vuoden 2000 alusta eli 1.1.2000 alkaen. Osallisjärjestöt olivat olleet kyseessä olevan lausekkeen sisällöstä ja tulkinnasta tuolloin yksimielisiä.

Kvaerner Masa-Yards Oy:n Helsingin uusi telakka ja Turun uusi telakka olivat kuitenkin jättäneet suorittamatta palveluksessaan oleville ylemmille toimihenkilöille edellä sovitut palkankorotukset ajalta 1. - 16.1.2000. Yhtiössä oli käytössä kahden viikon kausipalkka myös ylempien toimihenkilöiden kohdalla ja yhtiö oli katsonut, ettei korotusta tarvitsisi suorittaa ennen kuin 17.1.2000 lukien, koska tämä ajankohta olisi "lähinnä 16.1.2000". Koska työehtosopimusosapuolet olivat kuitenkin yksimielisesti sopineet, että korotukset tulisivat kaikilta osin voimaan vuoden 2000 alusta lukien, niin yhtiön olisi tullut noudattaa tätä yhteisesti hyväksyttyä tulkintaa.

Työnantajaliiton edustajat olivat 16.1.2000 ennen toimihenkilöjärjestön edustajien kanssa käytyjä neuvotteluja keskustelleet palkankorotusten voimaanastumispäivästä Teknisten Liitto TL ry:n edustajien kanssa. Näissä neuvotteluissa oli käsitelty nyt esillä olevaa ongelmaa. Näin ollen työnantajaliiton edustajien olisi pitänyt ottaa asia esille myös toimihenkilöjärjestön edustajien kanssa, mikäli olisivat halunneet vedota muuhun kuin yhteisesti hyväksyttyyn tulkintaan asiassa. Kvaerner Masa-Yards Oy:n lisäksi kaksiviikkoispalkanmaksukautta sovellettiin myös esimerkiksi Outokumpu Oyj:n yhtiöissä, joissa työskenteli noin 1800 ylempää toimihenkilöä.

Palkankorotusten voimaantulosta ei voida sopia palkkaustavasta riippuen eri tavalla. Työnantajaliiton kannan mukaan niille, joiden palkanmaksukausi sattui olemaan kaksiviikkoiskausi, voitaisiin palkankorotusta ruveta suorittamaan kaksi viikkoa myöhemmin kuin muille. Ylempiä toimihenkilöitä kohdeltaisiin tämän tulkinnan mukaan eriarvoisesti ilman asiallista perustetta. Koska työnantajaliitto ei ollut antanut työehtosopimusneuvotteluissa sovitun mukaisia ohjeita Kvaerner Masa-Yards Oy:lle, oli työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Kvaerner Masa-Yards Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Kvaerner Masa-Yards Oy ovat lisäksi vaatineet Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Asianosaisjärjestöjen 20.1.2000 solmimassa työehtosopimuksessa oli sovittu muun muassa 3,1 %:n suuruisesta palkankorotuksesta. Palkankorotuksen voimaantulomääräyksen teksti oli esitetty ensimmäisen kerran työehtosopimusneuvotteluissa 10.1.2000. Tuolloin esitetty sanamuoto oli tullut sellaisenaan myöhemmin allekirjoituspöytäkirjan 2 §:ksi. Siihen oli lisätty ainoastaan neuvottelutuloksen saavuttamispäivämäärä.

Valtaosalla metalliteollisuuden ylemmistä toimihenkilöistä palkanmaksukautena on kalenterikuukausi. Tämän vuoksi työnantajaliiton edustaja oli neuvotteluissa lyhyesti todennut, että jos neuvottelutulos saataisiin aikaan 16.1.2000, tulisivat palkankorotukset voimaan 1.1.2000 alkaen. Tällä oli luonnollisesti tarkoitettu vain henkilöitä, joiden palkanmaksukausi oli kalenterikuukausi. Tuolloin ei ollut keskusteltu erikseen palkankorotusten voimaantulosta siinä tapauksessa, että palkanmaksukausi oli muu kuin kalenterikuukausi.

Seuraavan kerran asia oli otettu jälleen työnantajaliiton edustajan toimesta esille 16.1.2000 käydyissä neuvotteluissa, jolloin oli lyhyesti todettu, että palkankorotukset tulevat voimaan 1.1.2000, mikäli neuvottelutulos saavutettaisiin 16.1.2000. Tuolloinkin oli tarkoitettu henkilöitä, joiden palkanmaksukausi oli kalenterikuukausi. Kyseisestä päivämäärästähän oli yhtä pitkä matka sekä tammi- että helmikuun alkuun. Neuvotteluissa ei tuolloin ollut keskusteltu esitetystä sanamuodosta poikkeavasta tulkinnasta. Näin ollen neuvottelussa ei ollut myöskään voitu sopia, että korotukset tulisivat kaikilta osin voimaan vuoden 2000 alusta lukien, vaan tekstin sanamuodon mukaisesti sen palkanmaksukauden alusta, mikä oli lähinnä 16.1.2000.

Palkankorotusten voimaantulosta oli täysin vastaavansisältöinen ehto sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden työehtosopimuksissa. Kaikkia henkilöstöryhmiä oli ollut tarkoitus kohdella tässä tilanteessa samalla tavalla. Työnantajaliiton edustajat eivät olleet 16.1.2000 ennen toimihenkilöjärjestön edustajien kanssa käytyjä neuvotteluja keskustelleet palkankorotusten voimaanastumispäivästä Teknisten Liiton edustajien kanssa. Asia ei ylipäänsä ollut ollut yhdenkään henkilöstöryhmän kanssa minkäänlainen ongelma, koska palkkaratkaisun voimaantuloa koskevan määräyksen sanamuoto oli selvä. Työnantajaliiton edustaja oli kuullut Teknisten Liiton kanssa käydyn neuvottelun jälkeen Teknisten Liiton edustajien keskinäisen keskustelun, jossa oli todettu se työnantajaliiton kantaa vastaava tulkinta, että palkkaratkaisun voimaantulo riippui siitä, minkä palkanmaksukauden alku oli lähinnä päivämäärää 16.1.2000.

Kvaerner Masa-Yards Oy:ssä oli ylemmillä toimihenkilöillä palkanmaksukautena kaksi viikkoa. Lähinnä 16.1.2000 oleva palkanmaksukausi oli alkanut 17.1.2000, joten yhtiössä ylempien toimihenkilöiden palkat olivat tulleet sopimuksen mukaisesti voimaan tuosta päivämäärästä lukien. Edellinen palkanmaksukausi olisi alkanut 3.1.2000.

Yhtiö oli myös aikaisempien palkankorotusten osalta toiminut vastaavasti. Vuonna 1999 palkankorotukset olivat tulleet voimaan 1.1.1999 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Tämän vuoksi palkankorotukset olivat yhtiössä tulleet voimaan 4.1.1999, jolloin oli alkanut lähinnä kyseistä päivämäärää oleva palkanmaksukausi. Vuonna 1998 palkankorotusta koskeva teksti oli ollut vastaavanlainen kuin vuonna 1999 ja korotukset olivat yhtiössä tulleet voimaan 5.1.1998, jolloin oli alkanut lähinnä 1.1.1998 oleva palkanmaksukausi.

Tässä tapauksessa sanamuodon tulkinta tuki työnantajaliiton kantaa. Palkankorotukset tulivat voimaan sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä oli lähinnä 16.1.2000. Jos osapuolten tarkoitus olisi ollut sopia palkankorotusten voimaantulosta yleisesti 1.1.2000, ei käytetylle sanamuodolle olisi ollut mitään perusteita.

Yhtiö oli toiminut asiassa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan sanamuodon ja työnantajaliitolta saamansa tulkinnan mukaisesti. Se ei ollut voinut tietensä rikkoa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa. Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, vaan se oli toiminut asiassa allekirjoituspöytäkirjan sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ovat 16.1.2000 saavuttaneet neuvottelutuloksen uudesta työehtosopimuksesta, joka on allekirjoitettu 20.1.2000. Allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n mukaan työehtosopimuksessa sovitut palkankorotukset tulevat voimaan sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 16.1.2000.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Kvaerner Masa-Yards Oy menetellyt allekirjoituspöytäkirjan vastaisesti maksaessaan Helsingin uudella telakalla ja Turun uudella telakalla korotettua palkkaa 17.1.2000 alkaen. Yhtiössä on ollut käytössä kahden viikon palkanmaksukaudet, joista neuvottelutulosta edeltänyt kausi oli alkanut 3.1. ja seuraava 17.1. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on väittänyt sopijapuolten työehtosopimusneuvotteluissa sopineen, että palkankorotukset tulisivat voimaan 1.1.2000 alkaen.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Työnantajapuoli on neuvottelussa 10.1.2000 esittänyt ensimmäisen tekstiluonnoksen palkankorotusten voimaantulomääräykseksi:

"Ellei paikallisesti muuta sovita, palkankorotukset tulevat voimaan sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä x.x.2000*).

x.x. = neuvottelutuloksen saavuttamispäivämäärä".

Määräys otettiin lopulliseen allekirjoituspöytäkirjaan ilman paikallisen sopimisen mahdollisuutta ja täydennettynä neuvottelutuloksen saavuttamispäivämäärällä 16.1.2000.

Työtuomioistuimessa on riidanalaisen määräyksen tarkoituksesta kuultu sopimusneuvotteluihin osallistuneita Insinööriliiton neuvottelupäällikköä Aleksei Solovjewiä, Tekniikan Akateemisten Liiton neuvottelupäällikköä Yrjö Taivaista ja Insinööriliiton asiamiestä Ari Mickosta sekä Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n osastopäällikköä Sten Ståhlea, keskusliiton apulaisjohtajaa Seppo Kiljusta ja keskusliiton silloista johtajaa Ralf Sjöblomia.

Solovjewin kertoman mukaan työehtosopimusneuvotteluissa 16.1.2000 palkankorotuksen voimaantulosta oli käyty lyhyt keskustelu. Todistaja oli kysynyt työnantajapuolen edustajilta, mitä voimaantuloteksti tarkoittaa. Hänelle oli vastattu, että jos neuvottelutulos saavutetaan tuona päivänä, niin palkankorotukset tulevat voimaan vuoden alusta. Palkankorotusten ajankohta on ollut toimihenkilöpuolelle tärkeä, koska jos neuvottelut olisivat jatkuneet seuraavaan päivään, palkankorotusten maksaminen olisi mitä todennäköisimmin siirtynyt seuraavan kuun eli helmikuun alkuun. Asiasta sovittaessa todistajalla ei ollut tiedossa, että joillakin työpaikoilla olisi sovellettu muuta kuin kalenterikuukauden mukaista palkanmaksukautta. Aikaisemmilla sopimuskierroksilla palkankorotusten voimaantuloajankohdat eivät olleet aiheuttaneet ongelmia.

Taivainen on kertonut Solovjewin kysyneen neuvotteluissa 16.1.2000 Sjöblomilta, mitä riidanalaisella määräyksellä tarkoitettiin. Sopimuksessa puhuttiin palkanmaksukauden alusta ja asia haluttiin varmistaa. Sjöblom oli vastauksessaan antanut ymmärtää, että palkankorotukset tulisivat voimaan tammikuun eli vuoden 2000 alusta, jos sopimukseen päästäisiin 16.1.2000. Muutoin palkankorotusten maksaminen siirtyisi helmikuun 2000 alkuun. Samalla tavalla korotusten maksuajankohtaa oli aiemmin tulkittu myös kuntapuolella, jonka neuvotteluissa todistaja aiemmin oli ollut mukana. Mistään erityisistä palkanmaksukausista ei 16.1. ollut keskusteltu. Myös Mickoksen mukaan kysymys oli ollut siitä, tuleeko palkankorotus voimaan tammikuun vai helmikuun 2000 alusta. Jos sopiminen olisi siirtynyt seuraavan vuorokauden puolelle, korotusten voimaantuloa ei olisi enää voitu sopia vuoden alkuun.

Sjöblom on puolestaan kertonut todenneensa neuvottelussa 16.1.2000, että jos neuvottelutulos saavutettaisiin ennen kello 24, niin siitä seuraisi, että palkankorotus astuisi voimaan tammikuun alusta lukien. Tuosta päivästä oli yhtä pitkä matka tammikuun ensimmäiseen ja helmikuun ensimmäiseen päivään ja vanhan työmarkkinakäytännön mukaan tulkinta suoritettaisiin tällöin palkansaajapuolen eduksi. Neuvotteluissa oli esillä kuukauden palkanmaksukausi sen vuoksi, että lähes kaikissa työnantajaliiton jäsenyrityksissä on ylemmillä toimihenkilöillä palkanmaksukautena kalenterikuukausi. Muut vaihtoehdot tuskin olivat edes mielessä, mutta ne kaikki ratkeavat allekirjoituspöytäkirjaan kirjatun pääsäännön mukaan. Alalla on todistajan mukaan noudatettu lisäksi periaatetta, että palkankorotuksia ei toteuteta kesken palkanlaskentakauden.

Kiljunen on kertonut vastaavalla tavalla kuin Ståhle ja Sjöblom. Todistajan mukaan Sjöblom oli neuvottelussa 16.1.2000 kello 22 yhteenvetona esittänyt, että neuvottelupäivästä oli yhtä pitkä matka kulumassa olevan palkanmaksukauden alkuun ja myös seuraavan palkanmaksukauden alkuun ja että jos 16.1.2000 saavutettaisiin neuvottelutulos, niin palkankorotukset astuisivat voimaan tammikuun 2000 alusta. Sjöblom oli tarkoittanut kalenterikuukauden mukaista palkanmaksukautta, mutta määräyksen sanamuoto ottaa huomioon myös muut kuin kalenterikuukauden pituiset palkanmaksukaudet, joita eräissä yrityksissä on käytössä. Määräys on säilynyt alalla vastaavan sisältöisenä vuodesta 1995, jolloin solmittiin ensimmäinen alan työehtosopimus. Palkankorotukset eivät olleet koskaan astuneet voimaan kesken palkanmaksukauden.

Arviointi ja johtopäätökset

Todistajien yhdensuuntaisista kertomuksista ilmenee, että sekä neuvottelussa 10.1. että 16.1.2000 on työnantajapuolelta tulkittu tehtyä esitystä palkankorotusten voimaantulomääräykseksi siten, että palkankorotukset tulevat voimaan 1.1.2000 lukien, jos neuvottelutulokseen päästään viimeistään 16.1.2000. Tämä päivämäärä on neuvotteluissa todettu ratkaisevaksi sen vuoksi, että siitä on ollut yhtä pitkä aika sekä tammikuun että helmikuun alkuun. Asian selventäminen neuvottelussa on ollut tärkeätä, koska valtaosalla ylemmistä toimihenkilöistä palkanmaksukausi on ollut kalenterikuukausi. Näissä tilanteissa työnantajapuolelta esitetty tulkinta on vastannut yleistä palkankorotusten maksukäytäntöä ja on myös ollut sopusoinnussa allekirjoitusmääräyksen sanamuodon kanssa.

Todistajien kertomuksista on edelleen todettavissa, että keskusteltaessa palkankorotusten voimaantuloajankohdasta neuvottelijat olivat pitäneet mielessä vain niitä tilanteita, joissa palkanmaksukausi on kalenterikuukausi. Alalla on kuitenkin sovellettu myös muita palkanmaksukausia ja tämä oli otettu huomioon myös alan työehtosopimuksissa, joita oli solmittu vuodesta 1995 alkaen. Yleensä korotusajankohta oli määritelty niin, että palkankorotukset oli sovittu tulemaan voimaan x.x. tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Sen sijaan palkankorotukset eivät alalla olleet tulleet koskaan voimaan kesken palkanmaksukauden. Riidanalainen määräys, jolla palkankorotusten voimaantuloajankohta on sidottu palkanmaksukauden alkamiseen, on siten vastannut alan aiempaa käytäntöä. Määräys on vastaavan sisältöisenä otettu myös alan työntekijä- ja toimihenkilösopimuksiin.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että osapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi ollut määräyksen sanamuodon vastaisesti sopia palkankorotusten tulevan palkanmaksukaudesta riippumatta voimaan 1.1.2000 alkaen.

Kvaerner Masa-Yards Oy ei näin ollen ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti maksaessaan palveluksessaan oleville ylemmille toimihenkilöille palkankorotukset 17.1.2000 lukien. Myöskään Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ei ole laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Kvaerner Masa-Yards Oy:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu yhteensä 12 927,50 markkaa. Korvausvaatimuksen määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN velvoitetaan korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Kvaerner Masa-Yards Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 12 927 markalla 50 pennillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, H. Rautiainen, Virtanen, Palomäki ja Hölttä jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.