Labour Court ruled that a factory worker's contract must follow the industry collective agreement under the industrial line principle.

Puusepänteollisuutta harjoittavan yhtiön palveluksessa olleen, pääosin kiinteistönhoitajana työskennelleen työntekijän työsuhteessa oli sovellettava teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen puusepänteollisuuden työehtosopimusta, johon yhtiö on työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti ollut sidottu, eikä kiinteistönhoitoalan työehtosopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 22

KUULTAVAT

Puusepänteollisuuden Liitto ry

Puu- ja erityisalojen liitto ry

Kiinteistötyönantajat ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

ASIA Sovellettavaa työehtosopimusta koskeva Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö asiassa A / Martela Oyj

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.3.2001

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puusepänteollisuuden Liiton ja Puu- ja erityisalojen liiton välillä 11.12.1997 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa 1998 - 1999 on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISTÄ

1 §

Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Puusepänteollisuuden Liitto ry:n puusepänteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan myös puusepänteollisuuden yhteydessä toimivien huolto-osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

Mikäli jokin muutakin kuin puusepänteollisuutta harjoittava työnantaja on ainoastaan puusepänteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Puusepänteollisuuden Liitto ry:n jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mainittuihin tehdaslaitoksen tai osaston työntekijöiden työsuhteisiin. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Kiinteistöliiton, nykyisen Kiinteistötyönantajat ry:n, ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton, nykyisen Palvelualojen ammattiliitto PAM:n, välillä 7.4.1995 allekirjoitetussa kiinteistönhoitoalan työehtosopimuksessa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISMÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

Tällä Suomen Kiinteistöliitto ry:n ja Kiinteistötyöntekijäin Liitto ry:n välisellä työehtosopimuksella määrätään kiinteistönhoitoyhteisöjen ja kiinteistönomistajayhteisöjen sekä työntekijöiden väliset kiinteistön ylläpitotehtävissä noudatettavat työ- ja palkkasuhteet.

Pöytäkirjamerkintä

Tätä työehtosopimusta voidaan, jos siitä sovitaan erikseen työnantajan ja työntekijän kesken, soveltaa myös asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden sekä yksittäisten kiinteistöjen ja työntekijöiden välisiin työ- ja palkkasuhteisiin Talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen asemesta silloin, kun työsuhteet ovat päätoimisia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

A on Martela Oyj:tä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle varallaolokorvauksia vuosilta 1992 - 1997.

A oli työskennellyt yhtiön palveluksessa laitosmiehenä 1.11.1983 - 21.6.1992. Työvoiman vähennyksen vuoksi hän oli 22.6.1992 lukien siirtynyt yhtiön kiinteistönhoitajaksi. Tässä tehtävässä A oli jatkanut 31.10.1997 asti, jolloin hän oli irtisanoutunut yhtiön palveluksesta. Toimiessaan kiinteistönhoitajana A oli päivystänyt, ollut varalla, tehnyt ovilenkit aamuin illoin sekä käynyt kuittaamassa lvi- ja kulunhälytykset työajan ulkopuolella ilman, että hänelle olisi näistä tehtävistä suoritettu eri korvausta.

A:lle oli 1992 annettu seuraavan sisältöiset kirjalliset työohjeet ja tehtävänkuvaus:

1. Avaa ovet normaali työpäivinä klo 6.30 ja portit 6.45-6.50.

2. Lukitsee ovet (myös turvalukitus) ja portit klo 16.15.

3. Tarkistaa palo-ovet ja kattoikkunat ja sulkee ne tarvittaessa. Osastot sulkevat itse työajan päätyttyä.

4. Varmistaa, että paineilmakompressorit ja ilmastointilaitteet on kytketty työolosuhteiden mukaan.

5. Tarkistaa, että osastojen ja muiden tilojen valot on sammutettu. Osastot huolehtivat itse valojen sammuttamisesta.

6. Lämmityksen ja kattilalaitosten hoito, käyttö ja huolto ohjeiden mukaan. Polttoaineen kulutuksen seuranta ja tilaus.

7. Lämmitysautomatiikan säätö ja seuranta ohjeiden mukaan.

8. Ilmastointilaitteiden säätö ja seuranta ohjeiden mukaan.

9. LVI-laitteiden huolto ja korjaukset.

10. Kiinteistön korjaukset (ikkunat, ovet ym.)

11. Piha-alueen siivous ja puhtaanapito sekä nurmikoiden ja istutusten hoito ja leikkaus. Leikkaus tehdään kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan. Kuivina kausina nurmikot ja istutukset kastellaan tarpeen mukaan.

12. Lumi aurataan tarpeen mukaan kulkuteiltä ja oven edustoilta. Myös portaat lakaistaan. Työt aloitetaan niin aikaisin, että ko. alueet on välttävästi hoidettu ennen normaalityöajan (klo 7.00) alkua. Kulkutiet hiekoitetaan tarvittaessa.

13. Hälytyksen valvonta ja häiriköiden poisto kaikkina vuorokauden aikoina. Jos korjaus tai vian etsintä ja poistaminen vie enemmän kuin ½ tuntia ja jos vika on sen laatuinen, että sitä ei voi siirtää esimerkiksi seuraavaan työpäivään, on siitä ilmoitettava heti tehdaspalveluosaston työnjohtajalle ja toimittava hänen ohjeidensa mukaan.

14. Sprinkler-laitosten valvonta, huolto ja koesoitot ohjeiden mukaan.

15. Liputusten hoito virallisina liputuspäivinä sekä silloin kun työnantaja siitä erikseen ilmoittaa. Päivystysvuorolla myös Ahtelan liputus.

16. Valaistuksesta huolehtiminen ulkoalueilla sekä valaistuksen huolto sisä- ja ulkotiloissa.

17. Suorittaa traktorin viikoittaiset huollot.

18. Kaikki edellä mainitut tehtävät tulee hoitaa myös silloin, kun tehdas siirtyy 2- tai 3-vuorotyöhön tai siitä pois.

19. Toimii Ahtelan talonmiehen sijaisena tarvittaessa.

20. Edellä mainituissa tehtävissä on tukena tehdaspalveluosasto.

21. Kuukauden ensimmäinen ja kolmas viikonloppu on vapaa, alkaen perjantaina ovien sulkemisen jälkeen n. klo 16.30 ja päättyen maanantaina klo 6.00. Poikkeuksista voidaan sopia Ahtelan talonmiehen kanssa tapauskohtaisesti.

22. Hälytykset siirretään (vaihtokytkin TP-osastolla) klo 16.00-6.00 ajaksi Vihdin paloasemalle, josta hälytyksen tullessa otetaan yhteys matkapuhelimeen (nro 949-471919). Työaikana hälytykset tulevat henkilöhakulaitteeseen.

23. Näitä ohjeita on pidettävä yleisohjeina. Tarkoista erikoisseikoista, valvomisesta jne., jotka kestävät tietyn ajan, tullaan aina sopimaan tapauksittain.

24. Näitä ohjeita noudatetaan toistaiseksi. Ohjeiden muutoksista sovitaan kiinteistönhoitajan ja hänen esimiehensä kesken.

A:han olisi hänen työtehtäviensä perusteella tullut soveltaa kiinteistönhoitoalan työehtosopimusta. Ratkaisevassa asemassa olivat hänen työtehtävänsä, ei se minkälaista toimintaa työnantaja harrastaa. Kantansa tueksi A on vedonnut korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 1990:40, jossa puusepänalan yrityksen palveluksessa ollut kirvesmies oli työssään pääosin suorittanut kirvesmiehen ammattitaitoa vaativaa korjaustyötä ja vain vähäisessä määrin yrityksen valmistamien tuotteiden asentamista. Kirvesmiehen työsuhteessa oli sovellettava rakennusalan eikä puusepänteollisuuden työehtosopimusta. Korkein oikeus on siten asettunut sille kannalle, että työntekijän tosiasialliset tehtävät olivat ratkaisevat eikä niin sanottu teollisuuslinjaperiaate.

Kiinteistönhoitoalan työehtosopimuksen soveltaminen nyt riidanalaisessa tilanteessa oli ollut lausuntoasiana Uudenmaan työsuojelupiirissä. Kuultuaan työehtosopimusosapuolia, jotka olivat asiasta erimielisiä, työsuojelutoimisto päätyi lausunnossaan 12.2.1998 toteamaan, ettei se voi määritellä, kumpaa työehtosopimusta, puusepänteollisuuden vai kiinteistönhoitoalan, tässä tapauksessa olisi pitänyt noudattaa.

A:n varallaolo olisi tullut korvata kiinteistönhoitoalan työehtosopimuksen mukaisesti. Korvaus oli 6,90 markkaa tunnilta varallaoloajalta. Mikäli päivystys oli niin sanottua viikkopäivystystä, korvaus oli 600 markkaa viikolta. Työnantaja oli kieltäytynyt korvaamasta varallaoloa katsoen A:n asuntoedun korvanneen varallaolokorvauksen. Asuntoetua ei kuitenkaan olisi saanut sekoittaa varallaolokorvaukseen. A:n tehtäviä on sittemmin hoitanut kolme henkilöä, joille on maksettu varallaolokorvausta 1 000 markkaa viikossa.

VASTAUS

Martela Oyj on kiistänyt kanteen.

Yhtiö harjoittaa puusepänteollisuutta ja on Puusepänteollisuuden Liiton jäsen. Yhtiö on ollut sidottu Puusepänteollisuuden Liiton ja Puu- ja erityisalojen liiton väliseen puusepänteollisuuden työehtosopimukseen. Työehtosopimuksen nimenomaisen määräyksen mukaan sitä sovelletaan myös puusepänteollisuuden yhteydessä toimivien huolto-osastojen työntekijöiden työsuhteisiin. Yhtiö on ollut velvollinen noudattamaan oman toimialansa työehtosopimusta teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti. A oli koko työsuhteensa ajan Puu- ja erityisalojen liiton jäsen.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1990:40 kuvailtu työsuhde ja tehtävät eivät olleet verrattavissa A:n työsuhteeseen ja hänen tehtäviinsä Martela Oyj:ssä. Kyseessä olevassa tapauksessa ei työnantaja ollut järjestäytynyt ja tämä oli velvollinen noudattamaan kullakin eri toimialallaan kyseisen alan yleissitovaa työehtosopimusta. Kirvesmiehen suorittama rakennustyö oli kohdistunut työnantajan asiakkaisiin ja ollut erillistä työtä työnantajan muuhun toimintaan verrattuna. Hänen työnsä ei ollut ollut puusepänteollisuutta eikä sitä tukevaa toimintaa.

Sen sijaan korkein oikeus oli ratkaisussaan KKO 1992:187 todennut, ettei työpaikkakahvio ollut yhtiön varsinaisesta toiminnasta oleva erillinen osa. Korkein oikeus oli vahvistanut, ettei kahvionhoitajan työsuhteeseen työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan ollut sovellettava majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, vaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen autoalan huoltokorjaamoiden työehtosopimusta.

A:n työtehtävät olivat 22.6.1992 alkaen olleet pääosin kiinteistönhoitajan tehtäviä ja osittain myös edelleen laitosmiehen tehtäviä. Hän oli työtehtäviensä muutoksesta huolimatta suorittanut laitosmiehen työtä tarpeen vaatiessa. A:n työtehtävät olivat tukeneet ja palvelleet yhtiön varsinaista toimintaa eli puusepänteollisuutta. Hänen tekemänsä työ ei ole ollut erillinen osa yhtiön varsinaisesta toiminnasta. A:n työsuhteessa oli sovellettava puusepänteollisuuden työehtosopimusta.

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa ei ollut varallaoloa koskevia määräyksiä. Vuoden 1996 loppuun asti voimassa ollut työaikalain varallaolosäännös koski sellaista varallaoloa, joka edellytti työntekijän asunnossaan olemista. Muu varallaolo ja sen korvaus oli sopimuksenvaraista. Uusi työaikalaki sisälsi säännöksen, jossa edellytettiin varallaolon tapahtuvan asunnossa tai muualla. Korvauksen osalta asia oli uudessa laissa jätetty täysin sopimuksenvaraiseksi. Näin ollen lainsäädäntö ja alan työehtosopimus eivät asettaneet mitään vähimmäismäärää varallaolokorvaukselle.

A ei ollut ollut sidottu asunnossa olemiseen ollessaan varalla. Hänellä oli ollut kännykkä käytössään ja hän oli kutsuttaessa tai hälytyksen saatuaan ollut velvollinen saapumaan paikalle. A oli saanut kiinteistönhoitajan tehtäviä vastaan 64 neliömetrin suuruisen huoneiston asuntoedun, joka oli lisäksi sisältänyt veden ja sähkön käyttöoikeuden. Hän oli maksanut vain luontoisedusta menevän veron. A oli näin saanut korvauksen varallaolostaan.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko A:n Martela Oyj:ssä tekemään työhön sovellettava puusepänteollisuuden työehtosopimusta vai kiinteistönhoitoalan työehtosopimusta.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Puusepänteollisuuden Liitolle, Puu- ja erityisalojen liitolle, Suomen Kiinteistöliitolle, nykyiselle Kiinteistötyönantajat ry:lle, ja Kiinteistötyöntekijäin Liitolle, nykyiselle Palvelualojen ammattiliitto PAM:lle, tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Puusepänteollisuuden Liitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan puusepänteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin sekä kyseisten yritysten yhteydessä toimivien huolto-osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

Korkeimman oikeuden päätös KKO 1990:40 koski kahden yleissitovan työehtosopimuksen välistä valintatilannetta. Myös työsuhde oli laadultaan erilainen.

Martela Oyj:tä sitoo normaalisitovana työehtosopimuslain 4 §:n mukaan puusepänteollisuuden työehtosopimus. Kiinteistönhoitoalan työehtosopimuksen soveltaminen voi tulla kysymykseen ainoastaan yleissitovana työsopimuslain 17 §:n mukaan. Kollisiotilanteessa on sovellettava yleissopimuksen syrjäyttävää erityissopimusta eli puusepänteollisuuden työehtosopimusta (ks. Kairinen, Martti: Työoikeus perusteineen 1998, s. 143-144).

Puu- ja erityisalojen liitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:

A:han olisi ollut sovellettava voimassa olevaa ja voimassa ollutta puusepänteollisuuden työehtosopimusta teollisuusliittoperiatteen mukaisesti.

Asiakirjoista käy selville, että A oli hoitanut Martela Oyj:n omia kiinteistöjä.

Jos Martela Oyj:llä olisi, tai olisi ollut, erillinen kiinteistökauppaa harjoittava yhtiö, jonka palveluksessa A olisi ollut, olisi tullut soveltaa kiinteistönhoitoalan työehtosopimusta.

Lisäksi Puu- ja erityisalojen liitto viittaa korkeimman oikeuden tuomioon vuodelta 1992:187, joka tukee Puu- ja erityisalojen liiton kantaa.

Kiinteistötyönantajat ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet seuraavaa:

1. Kiinteistönhoitoalan soveltamisala

Kiinteistönhoitoalan työehtosopimuksen 1 § soveltamisalapykälä kuuluu seuraavasti:

Tällä Suomen Kiinteistöliitto ry:n, Suomen Kiinteistönhoitoyhteisöt ry:n ja Kiinteistötyöntekijäin Liitto ry:n välisellä työehtosopimuksella määrätään kiinteistöpalveluyritysten ja kiinteistöomistajayhteisöjen sekä työntekijöiden väliset kiinteistön ylläpitotehtävissä noudatettavat työ- ja palkkasuhteet.

Soveltamisalapykälän rajauksella on tarkoitettu nimenomaan sitä, että kiinteistönhoitoalalla työskentelevät työntekijät ovat työsuhteessa kiinteistöpalveluyrityksiin taikka kiinteistönomistajayhteisöihin.

Kiinteistöpalveluyritysten piiri on viime vuosina laajentunut, eikä sillä voida enää yksiselitteisesti tarkoittaa puhtaasti esimerkiksi huoltoyhtiönä toimivaa työnantajaa. Toisaalta on todettava, ettei työehtosopimuksen soveltamisalapykälä ole koskaan tarkoittanut esimerkiksi eri teollisuuden aloja, kuten tässä tapauksessa puusepänteollisuutta.

2. Teollisuuslinjaperiaate

Suomen Kiinteistöliitto ry ja Kiinteistötyöntekijäin Liitto ry ovat yleensä työehtosopimuksen rajavetotilanteissa noudattaneet yksimielisesti ns. teollisuuslinjaperiaatetta. Ts. työnantaja on sidottu siihen työehtosopimukseen, jolla toimialalla se toimii.

Vastaavan kannan on ottanut Hämeen työsuojelupiiri lausunnossaan 15.1.1999, jossa katsottiin, että vaikka työntekijät olivat työskennelleet Kiinteistö Oy:n palveluksessa tehden lähinnä huoneistoremontteja, tuli heidän työsuhteisiinsa soveltaa sitä työehtosopimusta, mihin Kiinteistö Oy oli itse työnantajana sitoutunut. Kyseinen Kiinteistö Oy kuului Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry:n kautta Suomen Kiinteistöliitto ry:hyn, joten kyseisiin työehtosopimuksiin Hämeen työsuojelupiirin mukaan tuli soveltaa Kiinteistönhoitoalan työehtosopimusta.

Myös työtuomioistuin on tuomiossaan 24/1978 katsonut, että työnantajalla on oikeus teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti noudattaa omaa työehtosopimustaan silloin, kun esimerkiksi tiettyä työtä (rakennuskorjaustyö) varten yrityksessä ei ole omaa organisaatiota, mikä hoitaisi kyseisiä tehtäviä.

Edellä olevan johdosta katsomme yksimielisesti, että kyseisessä Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevassa tapauksessa ei tule soveltaa Suomen Kiinteistöliitto ry:n, Suomen Kiinteistönhoitoyhteisöt ry:n ja Kiinteistötyöntekijäin Liitto ry:n välillä solmittua Kiinteistönhoitoalan työehtosopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

A on työskennellyt Martela Oyj:n palveluksessa 1.11.1983 - 21.6.1992 laitosmiehenä ja 22.6.1992 - 31.10.1997 kiinteistönhoitajana yhtiön huonekalutehtaalla Nummelassa. Kiinteistönhoitajana A:lle ovat kuuluneet edellä kertoelmassa kuvatut, vuonna 1992 hänen tehtävikseen kirjallisessa tehtävänkuvauksessa vahvistetut tehtävät. Hän on kiinteistönhoitajan tehtävien lisäksi toiminut yhtiön Ahtelan kiinteistöjen talonmiehen varamiehenä ja tehnyt tarvittaessa myös laitosmiehen tehtäviä tehtaalla.

Martela Oyj on Puusepänteollisuuden Liiton jäsenenä ollut työehtosopimuslain 4 §:n nojalla velvollinen soveltamaan puusepänteollisuutta harjoittavassa yrityksessään puusepänteollisuuden työehtosopimusta.

Puusepänteollisuuden Liitto ja Puu- ja erityisalojen liitto ovat työtuomioistuimessa kuultuina olleet yhtä mieltä siitä, että alalla noudatetaan teollisuuslinjaperiaatetta. Sen mukaisesti työpaikan kaikkiin työntekijöihin sovelletaan samaa puusepänteollisuuden työehtosopimusta riippumatta siitä, mitä työtä työntekijä tekee. Tämän mukaisesti myös A:n työsuhteessa on tullut soveltaa puusepänteollisuuden työehtosopimusta. Vastaavasti Kiinteistötyönantajat ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat ilmoittaneet, että ne ovat kiinteistönhoitoalan työehtosopimuksen rajanvetotilanteissa noudattaneet yksimielisesti teollisuuslinjaperiaatetta. Niiden tietämän mukaan teollisuudessa ei ole vastaavissa tilanteissa sovellettu kiinteistönhoitoalan työehtosopimusta silloinkaan, kun työnantaja järjestäytymättömänä ei ole ollut työehtosopimuslain mukaisesti sidottu kyseisen teollisuudenalan työehtosopimukseen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Virtanen, Niskanen, Leivo ja Hynönen jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.