Union appeal dismissed; employee's resignation accepted after employer offered voluntary exit option.

Työnantaja oli ilmoittanut, että linja-autonkuljettaja ei lukuisten työsopimusrikkomusten johdosta voinut jatkaa yhtiön palveluksessa. Samalla kuljettajalle oli tarjottu mahdollisuutta itse irtisanoutua, jolloin hänelle maksettaisiin kahden viikon palkka ilman työntekovelvollisuutta. Kuultuaan asiassa luottamusmiestä kuljettaja oli irtisanoutunut yhtiön palveluksesta.

Työnantajalla oli ollut painavia perusteita harkita työsuhteen päättämistä. Tässä tilanteessa yhtiö ei ollut menetellyt asiattomasti esittäessään työntekijälle mahdollisuutta itse irtisanoutua yhtiön palveluksesta. Toisaalta ei ollut perusteita katsoa, että työntekijä olisi yhtiön tieten erehtynyt jostakin työsuhteen päättämisen kannalta merkityksellisestä seikasta tai että hänen irtisanoutumistaan muutoinkaan olisi voitu pitää pätemättömänä. Työsopimuksen katsottiin lakanneen työntekijän oman irtisanoutumisen johdosta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 20

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

VASTAAJA

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Connex Espoo Oy, Espoo

ASIA Irtisanomissuojasopimuksen rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.11.2000

Pääkäsittely 29.1.2001

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välisessä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa soveltamisohjeineen on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

13 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä muut näihin verrattavat seikat.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tai 15 §:ssä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 47 f tai 51 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Connex Espoo Oy:n menetelleen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti päättäessään linja-autonkuljettaja A:n työsopimuksen,

velvoittaa Connex Espoo Oy:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa lomakorvauksineen 5 438,36 markkaa laillisine korkoineen,

velvoittaa Connex Espoo Oy:n maksamaan irtisanomissuojasopimuksen 12 ja 13 §:n nojalla korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 159 451,50 markkaa laillisine korkoineen,

tuomitsee Autoliikenteen Työnantajaliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Connex Espoo Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

A oli työskennellyt linja-autonkuljettajana Oy Linjebuss Espoo Ab:n, nykyisen Connex Espoo Oy:n palveluksessa 6.10.1998 alkaen. A:n työsuhde yhtiöön oli tosiasiallisesti päättynyt työnantajan toimesta tapahtuneen työsopimuksen päättämisen johdosta 30.9.1999. Työnantaja oli maksanut työsuhteen päättyessä A:lle kahden viikon palkan ilman työntekovelvoitetta.

Työnantajan väittämistä asiakkaiden valituksista ei A:lle ollut annettu mitään selvitystä eikä hän ollut niistä eikä niiden taustalla olleista tapahtumista tietoinen. A oli 14.9.1999 erehtynyt ajamansa linjan reitistä. Kun hän oli huomannut erehdyksensä hän oli palannut ajamaan ajamatta jääneen osan siitä. Kysymyksessä oli ollut inhimillinen erehdys reitin suhteen. A:lle ei ollut koskaan annettu suullisia tai kirjallisia varoituksia.

A oli muodollisesti itse irtisanonut työsopimuksensa, koska työnantaja oli ilmoittanut, että hänen työsuhteensa muuten purettaisiin. Kysymyksessä oli kuitenkin tosiasiallisesti ollut työnantajan toimesta tapahtunut työsopimuksen päättäminen. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa työnantajalla ei ollut oikeutta työsopimuksen purkamiseen eikä edes sen irtisanomiseen.

A oli ollut työttömänä työsuhteen päättymisestä lähtien 13.3.2000 saakka. Sen jälkeen hän oli ollut työssä 13.3. - 12.7.2000 ja uudelleen työttömänä 12.7. - 20.11.2000. Hän oli ollut 20.11.2000 lukien jälleen työssä. Korvauksen suuruutta määrättäessä tuli sitä lisäävänä seikkana ottaa erityisesti huomioon A:n työttömyyden kesto, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä ja työnantajan asema suuryrityksenä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ei ollut valvonut, että Connex Espoo Oy noudattaa työehtosopimusta. Erimielisyysneuvotteluissa 28.6.2000 se oli hyväksynyt yhtiön menettelyn.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto on vastauksessaan, johon Connex Espoo Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n velvoittamista korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Connex Espoo Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö ei ollut irtisanonut A:n työsopimusta, vaan A oli itse vapaaehtoisesti irtisanoutunut yhtiön palveluksesta. Yhtiöllä olisi kuitenkin ollut lakiin ja työehtosopimukseen perustuva oikeus vaihtoehtoisesti joko purkaa tai irtisanoa A:n työsopimus. Hän oli toistuvista puhutteluista, huomautuksista ja varoituksista huolimatta jatkanut linja-autonkuljettajalle täysin sopimatonta käyttäytymistä asiakkaita ja työtovereitaan kohtaan sekä työvelvoitteidensa laiminlyömistä.

Yhtiön ja A:n välillä oli työsuhteen alusta alkaen ollut runsaasti asiakaspalveluun ja A:n käyttäytymiseen sekä työntekoon liittyviä ongelmia. Kevään ja kesän 1999 aikana yhtiöön oli tullut runsaasti A:ta koskevia asiakasvalituksia. Näistä asioista yhtiön liikennepäällikkö B oli pitänyt A:lle lukuisia vakavahenkisiä puhutteluja, joiden avulla hän oli pyrkinyt ohjaamaan A:ta ystävällisempään asiakaspalveluun.

Palatessaan kesällä 1999 vapaapäiviensä jälkeen työhön Virosta A oli useasti jäänyt tulematta työvuorolleen. Yhtiön yksikönjohtaja D oli puhutellut häntä asiasta ja antanut hänelle varoituksen. Elokuussa 1999 eräs asiakas oli ilmoittanut B:lle, ettei A ollut ottanut autoon pyrkineitä koululaisia kyytiin. B oli puhutellut asiasta A:ta ja antanut tälle suullisen varoituksen toistuvista asiakaspalvelun puutteista. Yhtiöön oli jälleen 24.8.1999 valitettu A:n virheellisestä ajosta ja sopimattomasta käytöksestä. Tästä tapahtumasarjasta B oli antanut A:lle toisen suullisen varoituksen. A oli 14.9.1999 jättänyt linjansa ajamisen kesken ja näin laiminlyönyt työvelvoitteensa. Edelleen 15.9.1999 hän oli jättänyt ottamatta pysäkin kohdalla viittoilleen asiakkaan kyytiin. Edellä kerrottujen tapahtumien lisäksi useat A:n työtoverit olivat valittaneet yhtiön liikennepäällikölle A:n sopimattomasta käytöksestä linjanvaihtojen yhteydessä.

A irtisanoutui itse yhtiön palveluksesta noudattaen normaalia kahden viikon irtisanomisaikaa. Hänellä ei ole mitään saatavia yhtiöltä. Yhtiöllä on joka tapauksessa ollut työsopimuslaissa ja irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut perusteet purkaa tai irtisanoa A:n työsopimus. Kokonaisuutena arvioiden yhtiöltä ei voitu vallinneissa olosuhteissa kohtuudella vaatia työsopimuksen jatkamista. Yhtiöllä oli siten tärkeä syy purkaa A:n työsopimus tai vähintäänkin erityisen painava syy se irtisanoa. Mahdollisen korvauksen suuruutta määrättäessä tulee sitä vähentävänä seikkana ottaa huomioon A:n työsuhteen lyhyys ja hänen itsensä antama aihe sen päättämiseen.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ei ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin. A:n työsopimuksen päättyminen oli tullut työnantajaliiton tietoon vasta jälkikäteen liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsopimuksen päättyminen

A on 6.10.1998 alkaen työskennellyt linja-autonkuljettajana nykyisen Connex Espoo Oy:n palveluksessa. Yhtiön liikennepäällikkö B kutsui 15.9.1999 A:n kesken työvuoron varikolle ja otti tältä rahastuslaukun pois laskentaa varten. B oli samalla kehottanut A:ta tulemaan seuraavana päivänä yhtiön yksikönjohtajan D:n puhutteluun. Keskustelussa D:n luona 16.9.1999 olivat olleet läsnä A:n lisäksi luottamusmies C ja B. A oli tuossa tilaisuudessa ilmoittanut irtisanoutuvansa yhtiön palveluksesta.

Kanteessa on katsottu, että A on irtisanoutunut painostuksen alaisena, koska hän oli erehdytettynä luullut työnantajalla tuolloin olleen oikeus purkaa työsopimus. Kun työnantajalla ei kuitenkaan ollut oikeutta purkaa tai edes irtisanoa työsopimusta, kysymyksessä on kanteen mukaan tosiasiallisesti ollut työnantajan suorittama työsopimuksen päättäminen.

Työtuomioistuimessa on kuultu A:n irtisanoutumisesta ja siihen johtaneista tapahtumista A:ta itseään sekä todistajina keskustelutilaisuuteen 16.9.1999 A:n lisäksi osallistuneita D:tä, B:tä ja C:tä.

A on kertonut, että palaverissa 16.9.1999 työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet, että A:sta oli tullut runsaasti asiakasvalituksia ja että työsuhteen jatkaminen ei sen vuoksi olisi enää mahdollista. Tilaisuudessa oli käyty läpi muutamia asiakasvalituksia, poissaoloja ja eräitä muita asioita. Jotkut tapahtumista olivat sellaisia, ettei A:lla ollut niistä tietoa, jotkut taas eivät pitäneet paikkaansa tai olivat johtuneet olosuhteista tai erehdyksestä. D oli esittänyt, että A voisi itse irtisanoutua, jolloin hänelle maksettaisiin kahden viikon palkka ilman työntekovelvoitetta. Vaihtoehtona hän oli ilmoittanut, että työsuhde päätettäisiin heti. Läsnä ollut luottamusmies on tämän johdosta suositellut A:lle, että hän itse irtisanoutuisi, koska hän ei muussa tapauksessa olisi saanut kahden viikon palkkaa. A oli tämän johdosta suostunut työnantajan esitykseen ja irtisanoutunut itse yhtiön palveluksesta.

A:n mukaan tilaisuuden päättyessä hän oli vielä sanonut B:lle, että jos tavataan jossakin ravintolassa, niin hän antaa tälle "turpaan". Kaikki läsnä olleet olivat kuitenkin ymmärtäneen sanonnan pelkäksi vitsiksi ja sen myös sellaiseksi todenneet.

B:n mukaan tilaisuuden ollessa jo päättymässä ja kaikkien osallistujien ollessa poistumassa neuvotteluhuoneesta A oli uhannut todistajaa sanomalla, että tämä saisi "turpiin" seuraavan kerran ravintolassa tavattaessa. Yksikönjohtaja oli todennut, ettei palaveri vielä päättyisikään, koska tämän johdosta työnantajan edustaja voisi purkaa A:n työsopimuksen. Luottamusmiehen kehotuksesta A on kuitenkin perunut uhkauksensa sanoen, että se oli ollut vain leikkiä. Todistaja ei ollut kokenut asiaa leikinlaskuksi, vaan se oli selvä uhkaus. Myöskään A ei ollut ilmeisesti kokenut asiaa leikiksi, koska ei ollut suostunut palaverin päätteeksi kättelemään B:tä, vaikka oli muita osanottajia kätellyt.

D on työtuomioistuimessa kertonut, että alunalkaen hänen tarkoituksenaan oli ollut antaa A:lle kirjallinen varoitus. Kun kuitenkin A:n menettelystä oli kertynyt runsaasti vakavia valituksia, ei työsuhteen jatkamiselle enää ollut edellytyksiä. Tämän vuoksi todistaja oli 16.9.1999 ilmoittanut A:lle, että työsopimus irtisanotaan kuukauden irtisanomisajalla tai A voi itse irtisanoutua, jolloin hänelle maksetaan kahden viikon palkka ilman työntekovelvollisuutta. Samassa yhteydessä oli myös todettu, että jälkimmäinen vaihtoehto helpottaisi työnsaantia vastaisuudessa. Myös luottamusmies oli todennut, että tulevaisuuden kannalta olisi paras itse irtisanoutua. A oli tosin itse epäillyt, että työnantaja kuitenkin saattaisi ilmoittaa työsuhteen päättymisen todellisen syyn, jos sitä toiset työnantajat kysyvät. Hän oli sitten kuitenkin ilmoittanut itse irtisanoutuvansa tehtävästään. Neuvottelu on käyty rauhallisesti keskustellen ilman minkäänlaista painostusta työnantajan taholta.

D:n mukaan tilaisuuden päätteeksi A on kääntynyt liikennepäällikköön päin ja sanonut lyövänsä tätä, kun he seuraavan kerran tapaavat jossakin ravintolassa. Todistaja oli välittömästi tämän jälkeen pyytänyt tilaisuuteen osallistuneita istumaan takaisin pöydän ääreen ja ilmoittanut, että nyt oli olemassa A:n työsopimuksen purkuperuste. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun todistaja oli puhunut tässä tilaisuudessa työsopimuksen purkamisesta. Luottamusmies oli kehottanut A:ta ottamaan sanansa takaisin ja A olikin todennut, ettei hän ollut ilmaisulla mitään tarkoittanut. Todistaja oli päättänyt pitää voimassa A:n irtisanoutumisen.

Luottamusmies C on työtuomioistuimessa todistajana kertonut, että tilaisuudessa 16.9.1999 käytiin läpi neljä tai viisi A:ta koskenutta asiakaspalautetta. Yhtiön yksikönjohtaja oli ennen asiakaspalautteista käytyä keskustelua ilmoittanut A:lle, että hänen tulisi ottaa lopputili tai työsuhde lopetettaisiin työnantajan toimesta. D oli ilmoittanut, että jos A sanoisi itsensä irti, niin hän saisi kahden viikon palkan ilman työntekovelvoitetta ja kenties A:n työnsaanti tämän jälkeen helpottuisi. Muussa tapauksessa hänen työsopimuksensa päätettäisiin työnantajan toimesta ja palkanmaksu päättyisi tilaisuutta edeltäneeseen päivään. Todistajan saaman käsityksen mukaan työnantaja oli joka tapauksessa päättänyt lakkauttaa A:n työsopimuksen ja palaverissa oli kysymys enää vain päättämisen ehdoista. Viittaus työnsaantimahdolisuuksiin tulevaisuudessa oli kuulostanut uhkaukselta vaikeuttaa työnsaantia, jos A ei suostu itse irtisanoutumaan. Kuitenkin todistaja oli suositellut A:lle lopputilin ottamista.

C:n mukaan edellä tarkoitetun palaverin päättyessä A oli sanonut B:lle, että "jos tulet pimeällä vastaan, niin turpaan tulee". Yksikönjohtajan ensimmäinen lausahdus tähän oli, että ilmeisesti tämä oli vitsi. Tämän jälkeen liikennepäällikkö oli hänkin hetken mietittyään sanonut, että A:n lausuma oli ilmeisesti vitsi. Siihen A on vastannut, että kysymyksessä oli vitsi.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että A:ta koskeneet asiakaspalautteet ja sopimattomaksi tai työvelvoitteiden vastaiseksi väitetty muu menettely on käyty läpi puhuttelussa 16.9.1999. A:lle on ilmoitettu, ettei hänen työsuhdettaan voitaisi enää lukuisten valitusten takia jatkaa. Työnantajan toimittaman työsopimuksen päättämisen vaihtoehtona A:lle on annettu mahdollisuus itse irtisanoutua, jolloin hänelle maksettaisiin palkka kahdelta viikolta ilman työntekovelvollisuutta. Tällöin myös työtodistukseen merkittäisiin työsuhteen päättymisen syyksi oma pyyntö, millä seikalla olisi merkitystä uutta työpaikkaa haettaessa. Myös saapuvilla ollut luottamusmies on suositellut A:lle irtisanoutumista. A on tämän jälkeen ilmoittanut irtisanoutuvansa yhtiön palveluksesta.

Kuulemistilaisuuden päättyessä A on uhannut tavattaessa lyödä B:tä. Hän on kuitenkin ilmoittanut peruuttavansa uhkauksensa sen jälkeen kun yhtiön puolelta oli katsottu uhkailun mitätöivän saavutetun neuvottelutuloksen ja muodostavan perusteen purkaa heti työsopimuksen. Tämän jälkeen yhtiö on tähän seikkaan purkuperusteena enemmälti vetoamatta hyväksynyt irtisanoutumisen.

A on itse irtisanonut työsopimuksensa. Näyttämättä on jäänyt, että Connex Espoo Oy olisi menetellyt niin, että sen voitaisiin tosiasiallisestikaan katsoa päättäneen A:n työsopimuksen. Koska yhtiö ei siten ole kanteessa väitetyllä tavalla rikkonut irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä, A:lla ei ole oikeutta vaadittuihin korvauksiin. Myöskään Autoliikenteen Työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Connex Espoo Oy:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian latu ja sen edellyttämät toimenpiteet kohtuullinen kulukorvauksen määrä on 4 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Connex Espoo Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Niskanen, Sutela, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.