Court rules that a chef-mother managing a school kitchen qualifies for the management pay scale despite cooking duties.

Kunnan koulukeskuksen keittiön keittäjä-emäntä johti koulukeskuksen ruokahuoltoa ja vastasi keittiön toiminnasta. Hänen tehtävänsä oli palkkahinnoittelun mukainen johto- ja esimiestehtävä siitä huolimatta, että hän jossakin määrin osallistui myös ruoanvalmistukseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 2

KANTAJA Kunta-alan unioni ry, Helsinki

VASTAAJA Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA Rautavaaran kunta

ASIA Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.10.2000

Pääkäsittely 30.11.2000

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun muassa Kunta-alan unionin välillä vuosina 1998 - 1999 voimassa olleessa kunnallisessä yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA

3 § Peruspalkka

1 mom. Pääviranhaltijalle ja työntekijälle maksetaan liitteissä 1-7 olevien palkkahinnoittelujen asianomaisen palkkaryhmän mukainen peruspalkka tai liitteen 13 mukaan määräytyvä peruspalkka, jollei sopimuksen määräyksistä muuta aiheudu. Perustellusta syystä palkka-asteikon yläraja voidaan ylittää. Palkkaryhmä ja peruspalkka määräytyvät viranhaltijan ja työntekijän tehtävien ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten perusteella.

Sovelta- Liitteiden 1-7 palkkahinnoittelujen määräyksiä sovelletaan seu-

misohje raavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jollei palkkahinnoittelusta löydy tehtävään sopivaa palkkaryhmää (hinnoittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää

peruspalkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määrättäessä. Työntekijän palkasta sovitaan työsopimuksella em. periaatteiden mukaisesti.

2 mom. Viranhaltijan ja työntekijän peruspalkkaa palkkaryhmän palkka-asteikon rajoissa määrättäessä peruspalkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 5

RUOKAPALVELUHENKILÖSTÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Johto- ja esimiestehtävät muissa yksiköissä

Oppilaitoksen, päiväkodin, palvelutalon tai työpaikkaruokalan ruoanvalmistuksesta ja muusta ruokapalvelusta vastaaminen ja ruokapalveluyksikön toiminnan johtaminen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

b) Ateriamäärä - 1 000

Tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi ravitsemispäällikkö (emäntä).

Kalleusluokka I

7 169-7 851 mk

Kalleusluokka II

7 056-7 657 mk

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rautavaaran kunnan palveluksessa olevaan keittäjä-emäntä A:han tulee soveltaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 5 palkkahinnoittelun kohtaa Johto- ja esimiestehtävät muissa yksiköissä.

Kunta-alan unioni on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Vaatimusten perusteet

A oli toiminut 1.1.1996 alkaen Rautavaaran kirkonkylän koulun ruokalassa keittäjä-emäntänä. Hänen tehtävistään oli laadittu 20.12.1997 päivätty toimenkuvaus. Siinä oli valtuudet -kohdassa tehtäviksi määritelty koulukeskusruokahuollon johto, talousarvion raameissa pysymisen seuranta, tavaroiden tilaaminen ja vastaanottaminen sekä laskujen kirjaaminen. Toimenkuvauksessa viran/toimen tarkoitukseksi oli kirjattu koulukeskuksen ruokahuollon ylläpitäminen. A:n avaintuloksiksi/avaintehtäviksi oli määritetty ruokahuollon johto ja osallistuminen päivittäiseen ruoanvalmistukseen. Vuonna 1998 A:n peruspalkkaa oli 7 056 markkaa kuukaudessa.

A:han tulee soveltaa palkkahinnoittelun kohtaa Johto- ja esimiestehtävät muissa yksiköissä. Kyseistä hinnoittelukohtaa sovelletaan oppilaitoksen ruoanvalmistuksesta ja muusta ruokapalvelusta vastaaviin ja ruokapalveluyksikön toiminnan johdosta huolehtiviin. Rautavaaran kunta oli laatinut A:lle työnkuvan, jossa hänen avaintehtäväkseen oli määritelty ruokahuollon johto. Toimenkuvauksen Valtuudet -kohdassa oli ensimmäiseksi tuotu esiin maininta koulukeskusruokahuollon johdosta. Myös käytännössä A toimi kirkonkylän koulukeskuksen ruokalan emäntänä ja vastasi itsenäisesti koko ruokalan toiminnasta sekä alaisenaan toimivista keittiöapulaisista ja keittäjästä.

Aikaisemmin A oli toiminut päiväkodin keittäjänä. Tällöin hänen palkkansa oli ollut sama kuin koulun ruokalan keittäjä-emännällä. A:n nykyinen työ oli johtotehtävä ja vaativuudeltaan edellytti korkeampaa palkkaa. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n 2 momentin mukaan viranhaltijan ja työntekijän peruspalkkaa palkkaryhmän palkka-asteikkorajoissa määrättäessä peruspalkan määräytymisperusteena oli ensisijaisesti viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus. Näin ollen ei ollut työehtosopimuksen mukaista soveltaa A:han palkkahinnoittelun alinta kohtaa. A:n peruspalkka vuonna 1998 oli 7 056 markkaa, mikä oli liitteen 5 kyseisen kohdan kalleusluokka II:n alaraja. Niinpä hänen palkkaustaan tuli nostaa työn vaativuuden edellyttämällä tavalla.

A:han sovellettavaa hinnoittelukohtaa määrättäessä keskeisintä on se, että hän kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 5 mukaisesti vastaa kyseisen koulun ruokapalvelusta ja sen toiminnasta. Sillä seikalla, että kunnassa oli erikseen johtava emäntä, ei tässä tapauksessa ole merkitystä. Liitteen 5 sanamuoto korostaa sitä, että tarkastelukulma oli juuri kyseisen oppilaitoksen ja ruokapalveluyksikön toiminta. Kyse on siitä vastaamisesta. A:n työ on korostuneen itsenäinen, eikä hän käytännössä ole toiminut ruokapalvelusta vastaavan emännän alaisena siten kuin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen kohdassa Välitön työnjohto edellytettiin.

Asiassa oli käyty 4.2.1999 paikallisneuvottelut ja keskusneuvottelut 28.10.1999. Keskusneuvottelut olivat päättyneet erimielisinä 3.4.2000.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos, jonka lausumaan Rautavaaran kunta on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen, vaatinut sen hylkäämistä ja Kunta-alan unionin velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Rautavaaran kunnan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A toimii ateriapalvelun vastaavan emännän alaisuudessa. Tämä ilmeni A:n ja vastaavan emännän toimenkuvauksista. Vastaavan emännän välittömänä alaisena mainittiin toimenkuvauksessa muiden ohella keskuskoulun keittäjä-emäntä. Esimerkiksi koulukeskuksen keittiön toimintaan liittyvät laskut hyväksyy ateriapalvelun vastaava emäntä. A:n apuna toimii kolme muuta työntekijää. Kaksi heistä työskentelee keittiöapulaisen nimikkeellä ja yksi keittäjän nimikkeellä. Keittäjä toimii samoissa tehtävissä kuin keittiöapulaisetkin. Kahdella näistä A:n alaisista on ammattikoulututkinto keittäjälinjalta.

A työskentelee ateriapalvelun vastaavan emännän välittömänä alaisena ja tekee kahdenlaista työtä: välitöntä työnjohtotyötä ja suorittavaa ruoanvalmistustyötä. Mikäli A:n katsottaisiin tekevän myös johto- ja esimiestehtäviä, ei A:han voitaisi sellaisenaan soveltaa mitään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 palkkahinnoitteluliitteen 5 mukaista yksittäistä palkkaryhmää eikä hinnoittelukohtaa. Johto- ja esimiestehtäviä muissa yksiköissä koskee oma palkkaryhmänsä, välitöntä työnjohtotyötä oma palkkaryhmänsä ja ammattitehtäviä oma palkkaryhmänsä.

Osaan A:n työtehtävistä soveltuu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 5 palkkaryhmä Välitön työnjohto ja osaan palkkaryhmä Ammattitehtävät. Välitön työnjohto -kohta soveltuu A:n tehtävään, koska A:lla on tämän hinnoittelukohdan kuvauksen mukaisesti välitön työnjohtotyö kolmen keittiössä työskentelevän henkilön työnjohtajana ja ateriapalvelun vastaavan emännän välittömänä alaisena. Jos A vastoin vastaajan käsitystä tekisi osittain myös johto- ja esimiestehtäviä, hänen tehtäväänsä pitäisi soveltaa tältä osin Johto- ja esimiestehtävät muissa yksiköissä -hinnoittelukohtaa.

A:n tehtävään soveltuu lisäksi Ammattitehtävät -hinnoittelukohta, koska A:n toimenkuvauksen mukaisena toisena avaintehtävänä oli työskenteleminen keittäjänä osallistumalla päivittäiseen ruoanvalmistukseen. Keittäjä oli mainittu Ammattitehtävät -hinnoittelukohdassa yhtenä esimerkkinä henkilöistä, joihin kohtaa voitiin soveltaa. Keittäjän työ on olennainen osa A:n tehtäviä.

A on siten tehnyt ainakin kahden eri hinnoittelukohdan mukaisia tehtäviä. Yhtä useamman hinnoittelukohdan soveltaminen saman työntekijän tehtäviin ei ole kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten perusteella mahdollista. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n 1 momentin selvän sanamuodon mukaan työntekijälle maksetaan palkkahinnoittelun asianomaisen palkkaryhmän mukainen peruspalkka eli tietyn yhden palkkaryhmän mukainen peruspalkka. Koska A:n tehtävät koostuivat erilaisista tehtävistä, jotka kukin ovat hänen tehtäviensä merkittävä osa, tällaista yhtä hänen tehtäviinsä sovellettavissa olevaa asianomaista palkkaryhmää tai sitä vastaavaa hinnoittelukohtaa ei palkkahinnoittelussa ole.

Soveltamisohjeen määräyksen selvän sanamuodon mukaan tehtävä on hinnoittelun ulkopuolinen, jos palkkahinnoittelusta ei löydy tehtävään sopivaa palkkaryhmää. A:n tehtävä oli juuri tällainen tehtävä, johon sopivaa yhtä tiettyä palkkaryhmää ei ole, mutta johon voidaan soveltaa ainakin kahta tehtävään osittain sopivaa palkkaryhmää. Tämän vuoksi A:n tehtävä on hinnoittelun ulkopuolinen tehtävä.

Koska A:n tehtävä oli hinnoittelun ulkopuolinen tehtävä, hänen palkastaan on pitänyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan sopia työsopimuksella niin, että peruspalkkaa määritettäessä otetaan huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määrättäessä. Tällaisia A:n peruspalkkaa määritettäessä apuna käytettäviä palkkahinnoittelun palkkaryhmiä olivat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 5 mainitut Ammattitehtävät ja Välitön työnjohto sekä Johto- ja esimiestehtävät muissa yksiköissä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

A on toiminut 1.1.1996 alkaen Rautavaaran koulukeskuksen keittiössä keittäjä-emäntänä. A:n palkka on määräytynyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ruokapalveluhenkilöstöä koskevan liitteen 5 kohdan Välitön työnjohto mukaan. Se on vuonna 1998 ollut määrältään 7 056 markkaa kuukaudessa, kun kyseisen kohdan mukaan määräytyvä peruspalkka II kalleusryhmässä on ollut 6 982 - 7 521 markkaa kuukaudessa.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, tulisiko A:n palkkauksen hänen työtehtävänsä huomioon ottaen määräytyä edellä mainitun palkkahinnoittelukohdan asemesta kohdan Johto- ja esimiestehtävät muissa yksiköissä perusteella. Tämän hinnoittelukohdan mukaan peruspalkka vuonna 1998 oli 7 056 - 7 657 markkaa kuukaudessa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on esittänyt, että A on tehnyt ainakin kahden eri hinnoittelukohdan mukaisia tehtäviä. Koska palkkahinnoittelusta ei siten löydy A:n tehtävään sellaisenaan sopivaa palkkaryhmää, tehtävä on sopimuksessa tarkoitettu hinnoittelun ulkopuolinen tehtävä, jonka palkkauksesta on työsopimuksin sovittava ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määrättäessä.

A:n työtehtävät

Vuonna 1997 laaditun toimenkuvauksen mukaan A:n tehtävinä on koulukeskusruokahuollon johto, talousarvion raameissa pysymisen seuranta, tavaroiden tilaaminen ja vastaanottaminen sekä laskujen kirjaaminen. Toimen tarkoitukseksi on määritelty koulukeskuksen ruokahuollon ylläpitäminen ja avaintulokseksi ja -tehtäväksi ruokahuollon johto ja osallistuminen päivittäiseen ruoanvalmistukseen. A:n lähin esimies on ateriapalvelun vastaava emäntä.

Selvityksenä A:n tehtävistä ja koulukeskuksen keittiön töiden järjestelyistä on lisäksi työtuomioistuimessa kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään ja todistajana siivooja, pääluottamusmies B:tä.

A:n kertoman mukaan Rautavaaran koulukeskuksen keittiössä valmistetaan ruoka koulukeskuksen koululaisille, yhdelle sivukoululle sekä päiväkodin lapsille eli yhteensä 360 henkilölle. Eri rakennuksessa toimivassa ateriapalvelun keittiössä valmistetaan ruokaa etupäässä terveyskeskuksen vuodeosastolle ja vanhusten ateriapalvelulle. Koulukeskuksen keittiössä työskentelee keittäjä-emännän apuna kaksi keittäjää ja yksi keittiöapulainen. A:n tehtäviin kuuluu talousarvion laatiminen ja seuranta, tilausten teko, tavaran vastaanotto, laskujen kirjaaminen, ruokalistan suunnitteleminen sekä ruoanvalmistukseen osallistuminen. Kunnan sivistyslautakunta vahvistaa koulukeskuksen keittiön talousarvion. A:n arvion mukaan hänen kahdeksantuntisesta työpäivästään kuusi tuntia kuluu emännän tehtävissä ja kaksi tuntia keittäjän työssä. Ateriapalvelun keittiön vastaava emäntä hyväksyy koulukeskuksen keittiön laskut, mutta hän ei muutoin ole puuttunut koulukeskuksen keittiön töihin.

B on kertonut itse työskennelleensä aiemmin noin 10 vuoden ajan sivukoululla keittäjä-siivoojana. Tuona aikana hän oli satunnaisesti työskennellyt myös sekä koulukeskuksen että ateriapalvelun keittiössä. Todistajan mukaan A toimii koulukeskuksen keittiön itsenäisenä emäntänä vastaavalla tavalla kuin ateriapalvelun vastaava emäntä. Ainoana poikkeuksena on, että viimeksi mainittu emäntä hyväksyy koulukeskuskeittiön laskut. Yksikön johtaminen on periaatteessa kokoaikaista vastuuta siitä, että tarvittavat tarvikkeet on hankittu, ruoka valmistuu ajallaan, ruoka riittää ja asiat muutoinkin tulevat hoidetuiksi. A:lla ei todistajan tietämän mukaan ollut varsinaisia keittovuoroja eikä hänen tarvinnut keittiötyöhön enää juuri muutoinkaan osallistua, kun keskuskeittiössä työskentelee nykyään A:n lisäksi kaksi keittäjää ja yksi keittiöapulainen. Vastaavasti ateriapalvelun lähes vastaavan suuruisessa keittiössä työskentelee kahden emännän lisäksi keittäjä ja kaksi keittiöapulaista.

Esitetty selvitys osoittaa, että A on varsin itsenäisesti johtanut kyseistä keittiöyksikköä, vastannut keittiön toiminnasta ja osallistunut myös itse keittäjänä varsinaiseen ruoanvalmistukseen. Työtuomioistuimelle esitetyn arvion mukaan, jonka oikeellisuutta ei ole riitautettu, A on käyttänyt työajastaan noin kolme neljäsosaa emännän tehtäviin ja noin yhden neljäsosan keittäjän tehtäviin.

Ruokapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelu ja A:n palkkaus

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkausmääräyksiä on muutettu 1.1.1998 lukien. Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina sopimusmuutosten valmisteluun eri sopijapuolilta osallistuneita neuvottelijoita. He ovat kaikki kertoneet yhdensuuntaisesti, että tarkoituksena on ollut luopua nimikekohtaisesta palkkahinnoittelusta ja siirtyä tehtävien ja niiden vastuullisuuden perusteella määräytyvään hinnoitteluun. Muun muassa erilaiset yhdistelmänimikkeet poistettiin sopimuksesta. Hinnoittelumääräyksiin otettiin kuitenkin lyhyiden tehtävämääritysten lisäksi joitakin kyseiseen hinnoittelukohtaan tyypillisesti kuuluvia nimikkeitä ohjaamaan hinnoittelukohtiin sijoittamista.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ruokapalveluhenkilöstöä koskevan liitteen 5 mukaan palkkahinnoittelukohtaa Johto- ja esimiestehtävät muissa yksiköissä sovelletaan työntekijään, jonka tehtävänä on oppilaitoksen, päiväkodin, palvelutalon ja työpaikkaruokalan ruoanvalmistuksesta ja muusta ruokapalvelusta vastaaminen ja ruokapalveluyksikön toiminnan johtaminen. Esimerkkinä ammattiryhmästä, joka voi kuulua tämän palkkahinnoittelukohdan soveltamispiiriin (ateriamäärän ollessa alle 1000) on mainittu ravitsemispäällikkö ja emäntä. Vastaavasti hinnoittelukohtaan Välitön työnjohto kuuluu muun muassa sairaalan, terveyskeskuksen, huoltolaitoksen, koulun, oppilaitoksen, päiväkodin, palvelutalon ja työpaikkaruokalan ruokapalvelusta vastaavan alaisena tehtävä välitön työnjohtotyö. Esimerkkitehtävinä on tässä kohdassa mainittu ravitsemistyönjohtaja ja hovimestari.

Työtuomioistuimessa sopijapuolten tarkoituksesta kuulluilla todistajilla on ollut erilaisia käsityksiä siitä, miten palkkaus määräytyy sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijä tekee usean eri hinnoittelukohdan mukaista työtä. Tähän kysymykseen ei työtuomioistuimen näkemyksen mukaan ole kuitenkaan tässä tapauksessa tarvetta ottaa kantaa. A:n työtehtävistä esitetty selvitys nimittäin osoittaa, että hän on johtanut koulukeskuksen ruokahuoltoa ja käytännössä vastannut koulukeskuksen keittiöstä. Tämän tehtävän vaativuutta ja vastuuta ei vähennä se, että A on samaan aikaan myös itse osallistunut edellä todetulla tavalla ruoanvalmistukseen. Näin ollen sillä seikalla, että A on johtotehtävänsä ohella tehnyt jossakin määrin myös alempaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvia tehtäviä, ei tässä nimenomaisessa tapauksessa ole merkitystä oikean palkkahinnoittelukohdan määräytymisen kannalta.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:n tehtävät ovat laadultaan ja vastuullisuudeltaan vastanneet hinnoittelukohdassa Johto- ja esimiestehtävät muissa yksiköissä tarkoitettuja tehtäviä, minkä vuoksi hänen palkkauksensa tulee määräytyä yksinomaan tämän hinnoittelukohdan perusteella.

Oikeudenkäyntikulut

Neuvotteluosapuolet ovat edellä todetuin tavoin jääneet erimielisiksi siitä, miten uutta 1.1.1998 lukien käyttöön otettua palkkahinnoittelua on sovellettava silloin, kun kysymys on erilaisten tehtävien yhdistelmästä muodostuvasta tehtäväkokonaisuudesta. Kunnallisella työmarkkinalaitoksella ja Rautavaaran kunnalla on ollut asian epäselvyyden vuoksi perusteltua aihetta saattaa keittäjä-emännän oikea palkkahinnoittelukohta työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Näin ollen Kunta-alan unionin on jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Rautavaaran kunnan palveluksessa olevan keittäjä-emäntä A:n palkkaus määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ruokapalveluhenkilöstöä koskevan liitteen 5 kohdan Johto- ja esimiestehtävät muissa yksiköissä perusteella.

Asiaan osalliset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Vänttinen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.