Labour Court dismisses claim that church member organizations can independently appoint trustees under collective agreement.

Kysymys siitä, onko kirkon luottamusmiessopimuksen mukaan sopimuksen allekirjoittajärjestöjen lisäksi niiden jäsenjärjestöillä itsenäinen oikeus asettaa luottamusmiehiä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 19

KANTAJA

Seurakuntien Viran ja Toimenhaltijain Liitto SVTL ry, Helsinki

VASTAAJAT

Kirkon sopimusvaltuuskunta

Joensuun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä, Joensuu

ASIA Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.12.2000

Pääkäsittely 5.2.2001

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kirkon sopimusvaltuuskunnan sekä toiselta puolen Kunta-alan unioni ry:n ja Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL:n välillä 3.12.1993 allekirjoitetussa kirkon luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmies

2 §

1 mom.

Tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä hoitamaan järjestöllä voi olla luottamusmies sekä tarvittaessa varaluottamusmies.

Soveltamisohje:

Milloin saman järjestön toimesta valitaan samaan työnantajayksikköön useampi kuin yksi luottamusmies, yksi heistä voidaan nimetä pääluottamusmieheksi.

Järjestöllä voi olla vain yksi varaluottamusmies, joka toimii asianomaisen järjestön kaikkien luottamusmiesten varamiehenä. Varamies voi hoitaa luottamusmiestehtäviä vain silloin, kun pääluottamusmies tai luottamusmies on estynyt ja ilmoittanut esteestään seurakunnalle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiesten lukumäärä

3 §

1 mom.

Järjestöllä voi olla tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä hoitamassa yksi luottamusmies ja yksi varaluottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on järjestön tai sen jäsenjärjestön jäseniä yhteensä vähintään 5. Jos järjestön jäseniä on seurakunnan palveluksessa vähintään 35, järjestö voi kuitenkin sopia seurakunnan kanssa, että järjestöllä on kaksi luottamusmiestä. Vastaavasti, jos järjestön jäseniä on seurakunnan palveluksessa vähintään 65, järjestö voi sopia seurakunnan kanssa kolmen luottamusmiehen asettamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa kirkon luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1 momentin oikeaksi tulkinnaksi, että SVTL:n jäsenten valitsemien luottamusmiesten lisäksi myös SVTL:n jäsenyhdistyksillä on oikeus valita omat luottamusmiehensä,

tuomitsee Kirkon sopimusvaltuuskunnan maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

tuomitsee Joensuun seurakuntayhtymän maksamaan hyvityssakkoa virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

velvoittaa Kirkon sopimusvaltuuskunnan ja Joensuun seurakuntayhtymän korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Kirkon luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1 momentin ensimmäinen sana järjestö tarkoittaa myös jäsenjärjestöä. SVTL:n neuvottelijat olivat sekä kirkon luottamusmiessopimuksesta neuvoteltaessa vuonna 1993 että myöhemminkin tuoneet esiin näkemyksensä siitä, että kirkon luottamusmiessopimuksen mukaan on mahdollista, että myös SVTL:n jäsenyhdistykset valitsevat oman luottamusmiehensä. SVTL:llä on oikeus valita yksi luottamusmies ja yksi varaluottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on liiton jäseniä vähintään viisi ja sama oikeus on erikseen jokaisella SVTL:n jäsenyhdistyksellä silloin, kun sillä on saman seurakunnan tai seurakuntayhtymän palveluksessa vähintään viisi jäsentä.

Kirkon luottamusmiessopimuksella muutettiin luottamusmiesten lukumäärää koskevaa määräystä. Aikaisemmassa kirkon luottamusmiessopimuksessa todettiin, että luottamusmiesten lukumäärästä sovitaan paikallisesti. Voimassa olevassa kirkon luottamusmiessopimuksessa luottamusmiesten lukumäärä on ratkaistu 3 §:n 1 momentin mukaisesti ja kytketty järjestön tai sen jäsenjärjestön jäsenten lukumäärään. Tämä oli huomattava muutos verrattuna aikaisempaan sopimukseen.

Kirkon luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1 momentin määräystä on sovellettu niin, että luottamusmiessopimuksen allekirjoittajajärjestön Kunta-alan unionin jäsenjärjestöt Kunta-alan ammattiliitto KTV ry ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry ovat valinneet oman luottamusmiehensä eikä niin, että Kunta-alan unioni allekirjoittajajärjestönä olisi valinnut oman luottamusmiehensä. Sopimusmääräystä on tulkittava ja sovellettava samalla tavalla eri allekirjoittajajärjestöjen ja näiden jäsenjärjestöjen kohdalla, koska mistään poikkeuskohtelusta tai toisenlaisesta menettelystä ei ole sovittu eikä ollut tarkoituskaan sopia. Jos eri pääsopijajärjestöjen järjestölliset erot tai muut erityiset seikat olisi haluttu ottaa huomioon kirkon luottamusmiessopimuksessa, olisi ne kirjattu sopimukseen.

Joensuun seurakuntayhtymän palveluksessa olevat SVTL:n jäsenet olivat valinneet kirkon luottamusmiessopimuksen mukaisesti Joensuun seurakuntayhtymässä omat luottamusmiehensä myös SVTL:n jäsenyhdistyksille, joita olivat Kirkonpalvelijat ry, jolla oli seurakuntayhtymässä 22 jäsentä, Virasto- ja toimistovirkailijat ry:lle, jolla oli 13 jäsentä ja Kirkon Nuorisotyönohjaajat ry:lle, jolla oli 10 jäsentä.

Joensuun seurakuntayhtymä on katsonut, ettei SVTL:n jäsenyhdistyksillä ollut oikeutta asettaa omaa luottamusmiestä, vaikka jäsenyhdistyksessä oli vähintään viisi jäsentä. Näin menetellessään Joensuun seurakuntayhtymä on tietensä rikkonut mainitun sopimuksen 3 §:n 1 momenttia. Vastaavasti Kirkon sopimusvaltuuskunta on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kirkon sopimusvaltuuskunta ja Joensuun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kirkon luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1 momentin sanamuoto on selvä ja kiistaton. Sana järjestö on siinä kahdessa merkityksessä eli ensinnäkin tarkoittamassa luottamusmiehen asettavaa toimielintä ja toiseksi yhteisöä, johon kuuluvat jäsenet otetaan huomioon laskettaessa sopimuksen edellyttämää jäsenmäärää. Sanaa jäsenjärjestö on käytetty vain jälkimmäisessä merkityksessä.

Laskettaessa seurakunnassa järjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärää otetaan periaatteessa huomioon sekä suoraan allekirjoittajajärjestöön kuuluvat jäsenet että myös allekirjoittajajärjestöön kuuluvien jäsenjärjestöjen jäsenet. Käytännössä millään allekirjoittajajärjestöllä ei ole henkilöjäseniä, vaan allekirjoittajajärjestöön kuuluttaan jäsenjärjestön tai niiden alayhdistysten kautta.

Missään vaiheessa ei ole tarkoitettu, että allekirjoittajajärjestön lisäksi allekirjoittajajärjestön jäsenjärjestö voisi itsenäisesti asettaa luottamusmiehiä. Sopimusvaltuuskunnan neuvottelijat pitivät vuonna 1993 luottamusmiessopimuksesta neuvoteltaessa koko ajan itsestään selvänä, että luottamusmiehet ovat allekirjoittajajärjestön luottamusmiehiä.

Luottamusmiessopimuksessa ei ole otettu lainkaan kantaa siihen, miten allekirjoittajajärjestön ja jäsenjärjestön oikeus asettaa luottamusmies tiettyyn seurakuntaan ratkaistaisiin rajatapauksissa. Jos kanteessa esitetty tulkinta sopimuksen sisällöstä olisi oikea, olisi melko tavallista, että jollakin SVTL:n jäsenjärjestöllä olisi seurakunnassa itsenäinen oikeus asettaa luottamusmies. Tavallista olisi myös, että samalla jonkin jäsenjärjestön jäsenmäärä jäisi alle valintaan vaadittavan viiden jäsenen. Jos jäsenjärjestöille olisi haluttu antaa itsenäinen luottamusmiesten valintaoikeus, järjestön ja sen jäsenjärjestön jäsenten keskinäiset ristiriitatilanteet ratkaisevat määräykset olisi välttämättä otettu sopimukseen.

Aiemman luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1 momentin mukaan järjestö valitsi luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen. Tuolloin 3 §:ssä tarkoitettiin järjestöllä sopimuksen allekirjoittajajärjestöä, ei sen sijaan 2 §:n mukaisesti myös jäsenjärjestöjä. Luottamusmiehet olivat sopimuksen allekirjoittajajärjestön luottamusmiehiä riippumatta siitä, miten luottamusmiesten valinta paikallistasolla tapahtui. Jäsenjärjestöjen mainitsemisella sopimuksessa oli merkitystä vain siinä mielessä, että paikallistasolla luottamusmiesten määrästä sovittaessa voitaisiin todeta, millä sopimuksen allekirjoittajajärjestöistä oli edustus seurakunnassa ja kuinka paljon jäseniä yhteensä oli.

Kun aiemmassa luottamusmiessopimuksessa ei ollut rajattu luottamusmiesten lukumäärää samalla tavalla kuin nykyisen sopimuksen 3 §:ssä, aiemman sopimuksen aikana ei olisi voinut syntyä Joensuussa esiin tullutta kiistaa. Kuitenkin sopimusten perusrakenne ja tarkoitus siltä osin kuin puhutaan jäsenjärjestöstä, on pysynyt ennallaan. Sen vuoksi jäsenjärjestöillä ei edelleenkään ole itsenäistä oikeutta asettaa luottamusmiestä.

Luottamusmiessopimus tuli voimaan vuonna 1993. Tämän jälkeen SVTL oli jo useaan kertaan asettanut luottamusmiehiä seurakunnissa. Kuitenkaan kuluneen seitsemän vuoden voimassaoloaikana SVTL:n jäsenjärjestön oikeus asettaa luottamusmiehiä ei ollut noussut aiemmin esille. Kirkon sopimusvaltuuskunnan tiedossa ei ollut, että ennen Joensuussa syntynyttä kiistaa missään seurakunnassa olisi yritetty valita SVTL:n jäsenjärjestölle oma luottamusmies. Vasta viisi vuotta luottamusmiessopimuksen solmimisen jälkeen vuosina 1998 - 1999 SVTL:n neuvottelijat olivat uutena sopimustulkintana pyrkineet antamaan sopimuksen 3 §:lle kanteessa esitetyn tulkinnan.

Kunta-alan unioniin kuuluvien KVL:n ja KTV:n luottamusmiehet oli käytännössä asetettu erikseen, mutta luottamusmiesten valinnassa Kunta-alan unionin luottamusmiesten lukumäärä oli sidottu KVL:n ja KTV:n yhteenlaskettuun jäsenmäärään. Mikäli KVL:n ja KTV:n jäsenten yhteenlaskettu lukumäärä seurakunnassa ylitti 35, oli molemmilla järjestöillä mahdollisuus valita oma luottamusmies.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Erimielisyys

Kirkon sopimusvaltuuskunta, Kunta-alan unioni ja Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL ovat 3.12.1993 solmineet kirkon luottamusmiessopimuksen. Sen 2 §:ssä on sovittu, että sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä hoitamaan järjestöllä voi olla luottamusmies sekä tarvittaessa varaluottamusmies. Edelleen sopimuksen 3 §:n mukaan järjestöllä voi olla yksi, kaksi tai kolme luottamusmiestä sen mukaan, onko seurakunnan palveluksessa järjestön tai sen jäsenjärjestön jäseniä vähintään 5, 35 tai 65.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, tarkoitetaanko järjestöllä sopimuksen 2 ja 3 §:ssä vain sopimuksen allekirjoittajajärjestöjä vai voivatko SVTL ja sen jäsenjärjestöt kukin erikseen asettaa sopimuksen mukaisen määrän luottamusmiehiä.

Luottamusmiesten lukumäärää koskevan määräyksen sisältö ja tulkinta

Työtuomioistuimessa on sopijapuolten tarkoituksesta ja sopimuksen tulkinnasta kuultu todistajina SVTL:n liittosihteeriä A:ta ja Kirkon sopimusvaltuuskunnan sopimusjohtajaa B:tä, jotka kumpikin olivat osallistuneet luottamusmiessopimusta koskeviin sopimusneuvotteluihin.

Jäsenneuvonnassa A on kertomansa mukaan lähtenyt aina siitä, että myös jäsenjärjestöillä on oikeus nimetä omat luottamusmiehet. Tällöin luottamusmiesten lukumäärää määritettäessä jäseniä ei voida lukea kahteen kertaan, vaan ne jäsenjärjestöt, joilla on vähintään viisi jäsentä, voivat kukin valita oman luottamusmiehen ja ne, joilla on alle viisi jäsentä voivat yhdessä valita SVTL:n luottamusmiehen. A on edelleen kertonut, että Kunta-alan unionin jäsenjärjestöt KTV ja KVL ovat valinneet kumpikin omat luottamusmiehet. Kuitenkaan todistajan tiedossa ei ole, ovatko mainitut järjestöt jossakin seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä valinneet useampia luottamusmiehiä kuin mihin yhdellä järjestöllä luottamusmiessopimuksen mukaan on oikeus.

B on puolestaan kertonut, että sopimusneuvotteluissa vuonna 1993 ei jäsenjärjestöjen oikeus valita omia luottamusmiehiä ollut vakavasti keskustelun kohteena. Todistaja ei muista asian edes olleen keskusteluissa esillä, mutta missään tapauksessa siitä ei ole varsinaisesti käyty neuvotteluja. Kirkon sopimuskentässä kuten julkisella sektorilla laajemminkin vain allekirjoittajajärjestöillä on ollut oikeus asettaa luottamushenkilöitä ja tätä periaatetta ei ollut vuoden 1993 luottamusmiessopimuksesta sovittaessa tarkoitus muuttaa. Aiemmin luottamusmiesten lukumäärä oli paikallisesti sovittavissa, mutta uudella sopimuksella käytäntöjä haluttiin yhtenäistää ja luottamusmiesten lukumäärää rajoittaa niin, että kullakin allekirjoittajajärjestöllä voi olla enintään kolme luottamusmiestä niiden edustaman jäsenmäärän mukaisesti.

B:n mukaan kirkon luottamusmiesjärjestelmä on allekirjoittajajärjestökohtainen ja järjestöllä tarkoitetaan sopimuksessa nimenomaan allekirjoittajajärjestöä. Tämä tulkinta on Kirkon sopimusvaltuuskunnan taholta tuotu esille myös myöhemmin asiasta neuvoteltaessa. Samoin esimerkiksi KVL on jäsentiedotteessaan vuonna 2000 esittänyt luottamusmiessopimuksesta vastaavan tulkinnan, jonka mukaan KVL ja KTV voivat yhdessä valita enintään luottamusmiessopimuksen 3 §:n mukaisen määrän luottamusmiehiä. Luottamusmiesten valinta tosin voi tapahtua järjestöjen sääntöjen mukaisesti niiden sisäisenä asiana, mutta valitut luottamusmiehet ovat kuitenkin aina allekirjoittajajärjestön luottamusmiehiä.

Arviointi ja johtopäätökset

Kirkon luottamusmiessopimuksen 2 §:ssä, joka sisältää yleisen määräyksen oikeudesta asettaa luottamusmiehiä, puhutaan järjestöstä tekemättä eroa järjestön ja sen jäsenjärjestön välillä. Sen sijaan sopimuksen 3 §:n määräyksessä luottamusmiesten lukumäärästä puhutaan järjestön luottamusmiehistä, joiden lukumäärä määräytyy järjestön tai sen jäsenjärjestön jäsenmäärän perusteella. Sanoja järjestö ja jäsenjärjestö on sopimuksen tässä kohdassa käytetty siten eri merkityksessä. Kun sopimuksessa on johdonmukaisesti käytetty sanaa järjestö tarkoitettaessa luottamusmiehen asettamiseen oikeutettua järjestöä, voidaan perustellusti katsoa sopimuksen sanamuodon tukevan paremmin Kirkon sopimusvaltuuskunnan kuin SVTL:n tulkintaa.

Allekirjoittajajärjestöjen jäsenjärjestöjen oikeus asettaa omia luottamusmiehiä olisi ollut merkittävä periaatteellinen muutos aiempaan luottamusmiessopimukseen verrattuna. Kuitenkaan tämä asia ei ole ollut sopimusneuvotteluissa neuvottelujen kohteena. Myöhemminkään Kirkon sopimusvaltuuskunta ei ole sopimukselle tällaista sisältöä hyväksynyt. Sen sijaan työnantajapuolen sopimustulkinta on tullut esille kohta sopimuksen solmimisen jälkeen ja senkin jälkeen eri yhteyksissä ilman, että sitä olisi ennen nyt kysymyksessä olevaa tapausta riitautettu. SVTL on asettanut luottamusmiehet tämän tulkinnan mukaisesti.

Asian käsittelyn yhteydessä on jäänyt näyttämättä, että sovellettaessa kirkon luottamusmiessopimuksen 3 §:ää SVTL:ää ja toista allekirjoittajärjestöä, Kunta-alan unionia olisi kohdeltu eri tavoin. Kunta-alan unionin jäsenjärjestöt ovat voineet omien sääntöjensä puitteissa valita erikseen luottamusmiehiä, mutta luottamusmiesten yhteismäärä on ollut luottamusmiessopimuksen 3 §:n mukainen ja luottamusmiehet ovat olleet muodollisesti Kunta-alan unionin luottamusmiehiä. Esitetyn selvityksen mukaan tämä käytäntö on Kunta-alan unionin piirissä nimenomaisesti hyväksytty.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomistuin katsoo jääneen näyttämättä, että kirkon luottamusmiessopimuksen 3 §:ssä olisi sanoille järjestö ja jäsenjärjestö tarkoitettu antaa sama sisältö. Koska sopimuksen mukaan vain allekirjoittajajärjestöillä, joita järjestöillä sopimuksessa tarkoitetaan, on oikeus asettaa luottamusmiehiä, kyseiselle sopimusmääräykselle ei voida vahvistaa kanteessa vaadittua tulkintaa.

Edellä lausutusta seuraa, että Joensuun seurakuntayhtymä ei ole rikkonut kirkon luottamusmiessopimusta kieltäytyessään hyväksymästä SVTL:n jäsenjärjestöjen Kirkonpalvelijat ry:n, Virasto- ja toimistovirkailijat ry:n ja Kirkon Nuorisotyönohjaajat ry:n valitsemia luottamushenkilöitä. Kirkon sopimusvaltuuskunta ei vastaavasti ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, joten esitetyt hyvityssakkovaatimukset ovat perusteettomia.

Oikeudenkäyntikulut

Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kirkon sopimusvaltuuskunnan ja Joensuun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi kantajaliitto on hyväksynyt 5 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL velvoitetaan korvaamaan Kirkon sopimusvaltuuskunnan ja Joensuun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Niskanen, Saipio, Sulkunen ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.